Naisen käytettävyys

Käytettävyys (usability) tarkoittaa, kuinka tehokasta ja miellyttävää laitetta on käyttää. Helppokäyttöisyys tarkoittaa melkein samaa, vaikka onkin merkitykseltään suppeampi.

Esimerkkinä olkoon ovi. Miten niinkin yksinkertainen laite voi vaatia käyttöohjeen (Vedä/Työnnä)? Jos ovi on tarkoitettu työnnettäväksi, ei ole mieltä tarjota edes mahdollisuutta vetämiseen. Tällaisen oven kahvan tulisi olla iso laatta, jota ei voi vetää. Jos ovi on tarkoitettu vedettäväksi, tulee kahvan olla “tarttumaan houkutteleva”, ja sivulle työnnettävässä ovessa tulisi olla esimerkiksi kouru sormille, jolloin ovea voi työntää vain oikeaan suuntaan.

Käytettävyystutkimus

Käytettävyyttä voi arvioida tuomalla laite käyttäjien käytettäväksi ja tarkkailemalla käytön aikana ilmeneviä ongelmia. Käytettävyydestä saa hyvän kuvan myös arvioimalla, kuinka hyvin laitteen käyttöliittymässä on noudatettu käytettävyyden “sääntöjä”.

Arvioitavana laitteena on nainen. Naisen käyttöliittymää arvioidaan Jakob Nielsenin kymmenen nyrkkisäännön avulla. Käyttäjänä 18-60 -vuotias suomalainen mies. Käyttäjältä ei vaadita tiettyä koulutustasoa, sillä periaatteessa jokainen mies kuuluu naisen kohderyhmään.

1. Järjestelmän tilan näkyvyys

Nainen ei tarjoa tilastaan selkeää informaatiota. Miehen täytyy usein arvata naisen tila. Miehen teoistaan saama palaute ei ole säännönmukaista eikä se yleensä ohjaa miestä oikeaan suuntaan.

Esimerkki: Naisella on päänsärkyä, mutta hän valittaa miehelle kun tämä jättää lehden pöydälle.

2. Järjestelmän tulee vastata ulkomaailmaa

Hyvin harva nainen puhuu käyttäjänsä eli miehen kieltä. Nainen ei anna miehelle tietoja loogisessa ja selkeässä järjestyksessä, vaan miehen pitää muistaa irrallisia tiedonkappaleita, jotta voisi päätellä naisen tilan myöhemmin. Jos käyttäjä unohtaa tällaisen irrallisen tiedonpalan, seurauksena on naisen virhetilanne (ks. kohta 9).

Esimerkki: Nainen sanoo “Helena Rubinstein, Golden Defence, C, Protection Sun Gel for the Body, suojakerroin 15”, kun kaipaa aurinkovoidetta. Toisaalta hän sanoo “bensaa” kun tarkoittaa diesel-öljyä. Nainen tekee dramaattisen poistumisen kun todellisuudessa tarvitsee mieheltä rohkaisua ja kannustusta. Kun naiselta kysyy millaisen tai minkä merkkisen auton hän on ostanut, vastaa hän “sellaisen sinisen”.

3. Käyttäjän vapaus ja hallinnan tunne

Naista ei saa mitenkään palaamaan alkutilaan. Kun mies tekee “virheen”, mitään paluutietä ei ole. Nainen ei unohda eikä anna anteeksi. Mies ei tunne olevansa naisen käyttäjä, vaan pikemminkin laitteen palvelija.

Esimerkki: Mies kysyy naiselta mitä tämä ajattelisi toisesta naisesta. Nainen suuttuu ja vaatii selvitystä, vaikka mies ei ollut pettämässä vaan vain tutustuu naiseensa.

4. Johdonmukaisuus ja standardit

Nainen ei ole sisäisesti eikä ulkoisesti johdonmukainen. Samoilla sanoilla voi olla eri tilanteissa päinvastaiset seuraukset. Käyttäjä ei voi koskaan olla varma komennon vaikutuksesta. Naiset eivät ole edes keskenään johdonmukaisia – eri naiset reagoivat samoihin sanoihin eri tavoinen. Nainen ei noudata standardeja eikä ole sisäisesti eikä ulkoisesti johdonmukainen.

Esimerkki: Jos naiselle antaa ruusun, hän ilahtuu. Toinen nainen suuttuu ja epäilee miestä uskottomuudesta. Jos toinen nainen sanoo “Eroan!”, hän haluaa erota. Toinen nainen tarkoittaa “tule tänne, pyydä anteeksi ja halaa minua”. Ja jos naiselle sanoo ruokapöydässä “herkullinen kinkku”, hän ilahtuu. Jos sanoo samat sanat rannalla, nainen suuttuu.

5. Virheiden välttäminen

Naisen komennot ovat sekavia, päällekkäisiä ja kohtuuttoman monimutkaisia. Käyttäjän tulee muistaa pitkä sarja komentoja ja pienikin virhe tässä sarjassa voi viedä naisen pysyvään häiriötilaan.

Esimerkki: Joa naiselle sanoo “kulta?”, saa joskus vastauksen kujerrusta, joskus pelkkää hiljaisuutta joskus “minä mikään sinun kultasi ole!”. Jos naisen nimi on Merja ja tämän korvaan supattaa “Merja” niin tämä kehrää, mutta jos vahingossa kuiskaa Mirja tai Marja niin nainen menee häiriötilaan.

6. Tunnistamista, ei muistamista

Naisen kanssa kaikki pitää ulkoa. Mitään vinkkejä ei kerrota eikä selkeitä vaihtoehtoja ole esillä. Käyttäjän muistia rasitetaan turhaan abstrakteilla komentosarjoilla.

Esimerkki: Miehen pitää muistaa, missä he ensi kerran tapasivat, missä kosittiin ja missä ensi kerran suudeltiin. Jos mies muistaa väärin sinänsä merkityksettömän abstraktin numerosarjan kuten hääpäivän tai syntymäpäivän, joutuu järjestelmä häiriötilaan. Jos nainen tietää jo nämä päivämäärät, miksi käyttäjänkin pitää ne osata? Onko kyse ylimäärisestä autentikoinnista?

7. Käytön tehokkuus ja joustavuus

Naisessa ei ole oikopolkuja. Komentosarja saattaa olla kokonaan eri kuin edellisellä kerralla. Kokenutkaan naisenkäyttäjä ei voi hypätä asioita yli eikä juurikaan nopeuttaa niitä. Nainen ei juurikaan mukaudu käyttäjänsä tarpeisiin, vaan pikemminkin käyttäjän pitää mukautua naisen tarpeisiin.

Esimerkki: Miehen pitää ylistää naisen kauneutta kun tämä laittautuu mennäkseen ulos (ks 8. Esteettinen ja minimalistinen suunnittelu). Tämä pitää toistaa joka kerralla erikseen ja uudestaan, ja mielellään vielä aina uusin sanakääntein.

8. Esteettisyys ja minimalistinen suunnittelu

Naisesta tulee informaatiota jatkuvasti. Käyttäjä on jatkuvassa tietotulvassa virhetilanteita lukuunottamatta (ks kohta 9). Tärkeät tiedonpalat hukkuvat hömppään. Naisen ulkomuoto on täynnä krumeluuria ja luksusta, mikä sitoo huomattavan määrän järjestelmän resursseja. Jo pelkästään naisen ihon absorboimien kemikaalien hinnalla voisi tehdä ihmeitä käyttöliittymän puolella.

Esimerkki: Nainen puhuu naapurin naisen kukkapenkistä ja mainitsee sivulauseessa, että veroilmoituksen viimeinen täyttöpäivä meni juuri. Nainen käyttää huomattavasti resursseja käyttäjälle toisarvoisiin asioihin. Käyttäjän on vaikea keskittyä olennaiseen informaatioon kun huomio kiinnittyy melkein väkisin toisarvoisiin ärsykkeisiin.

9. Auta käyttäjää tunnistamaan ja korjaamaan virheet

Jos nainen ylipäänsä antaa virheilmoituksen, se on sekava ja täynnä koodeja. Koodit ovat keskenään ristiriidassa eivätkä perustu mihinkään luokittelujärjestelmään. Usein nainen kieltätyy antamasta lisätietoa virheen korjaamisesta. Miehen on mahdoton päätellä virheilmoituksen perusteella, mitä hänen pitäisi tehdä. Käyttäjän pitää turvautua erikseen ostettaviin ohjekirjoihin, joita parisuhdeoppaiden nimellä kaupataan.

Esimerkki: “Ellet tiedä mikä minulla on, niin en sitä sinulle tule varmasti kertomaan.”

10. Ohjeet ja dokumentointi

Naisen kanssa ei toimita minkäänlaista ohjekirjaa tai help-järjestelmää. Erikseen on kyllä ostettavissa parisuhdeoppaiden nimillä kulkevia epätäsmällisiä ohjekirjoja. Niiden hyödyllisyyden arviointi ei mahdu tämän tutkimuksen puitteisiin. Ohjekirjoilla ei voi korjata käytettävyysongelmia. Oppaiden olemassaolo on pikemminkin osoitus vakavien ongelmien olemassaolosta.

Johtopäätökset

Naisen käytettävyys on surkea. Kaikkia käytettävyyden nyrkkisääntöjä on rikottu räikeästi. Tuotekehityksessä käyttäjä on unohdettu kokonaan eikä hänen tarpeitaan ole otettu lainkaan huomioon. Kuinka tällainen tuote on ylipäänsä päästetty markkinoille?

Käytettävyysongelmista huolimatta naisen käyttö on antoisaa ja haastavaa eikä sitä voi korvata mikään toinen tarjolla oleva tuote tai palvelu. Toinen, erilainen näkökulma aiheeseen tarjoutuisi sitä kautta, että nainen nähtäisiin käyttäjänä ja mies laitteena.

Jos kiinnostuit käytettävyydestä, User Point Oy tekee käytettävyysarvioita, koulutusta ja muita käytettävyyspalveluita.

-Aapo Puskala, 28.3.1999