Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Katsaus lähihistoriaan

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: auguuri: ennustajapappi muinaisessa Roomassa

Pidätkö?


2 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 8/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Historia tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Ajat, arvot ja ajatukset muuttuvat. Lähihistorian opiskelu antaa hiukan näkökulmaa ja perspektiiviä tämän päivän asioihin. 2 218 lukijaa, joista 263 eli 12% on antanut arvosanan ().

Katsaus lähihistoriaan

Mitä, Missä, Milloin

Historiaa käsittelevät kirjoitukset kertovat enemmän siitä ajasta, jona ne on kirjoitettu, kuin siitä, mikä niiden aiheena on. Sain käsiini kaksi kirjaa, joissa oli aikanaan ajankohtaisia artikkeleita. Kirjat ovat Mitä missä milloin, vuosilta 1973 ja 1974. Artikkelit erittäin mielenkiintoisia — niin tuoreita, että tietää historiasta, mutta niin vanhoja, että paljon muutoksiakin on ehtinyt tapahtua.

Sosialismin ihanne eli 70-luvulla vielä voimakkaana. Jälkikäteen arvioituna Stasi-sotkut vaikuttavat kummallisilta, mutta 70-luvun alussa Itä-Saksaa arvostettiin. Olisiko kyseessä itään päin rähmällään oleminen vaiko autenttinen usko sosialistiseen talousmalliin...

1961 pystytti Itä-Saksan hallitus ns. Berliinin muurin, joka pani sulun laajalle länteen suuntautuneelle pakolaisvirralle. Huolimatta monista inhimillisistä murhenäytelmistä, joita muurin pystytys aiheutti, oli tällä toimenpiteellä samalla taattu Saksan kysymyksen rauhallisempi kehitys, ja samalla sillä oli kiinteyttävä vaikutus Itä-Saksan yhteiskunnallisiin oloihin.

Epäilemättä oli “kiinteyttävä vaikutus”. Mielenkiintoista, että Berliinin muurikin, eli ihmisten lukitseminen tähän sosialismionnelaan, nähdään oikeastaan positiivisena asiana.

Sodanjälkeisten vuosien “talousihme” [Länsi-Saksa] rakentui aluksi ensisijaisesti länsivaltojen taloudelliselle avulle. Vapaa markkinatalous kehitti maasta nopeasti nykyaikaisen teollisuusvaltion. Tämän kehityksen kannoilla seurasi monia sosiaalisia ja taloudellisia epäkohtia. Itä-Saksan teollinen ja taloudellinen kehitys on ollut hyvin suotuisa viime vuosien aikana.

Hassua, että Itä-Saksan Neuvostoliitosta saamaa tukea ei sanallakaan mainittu.

[Itä-Saksan] taloudellinen kasvu on ollut nopea, vaikkeikaan paljoa parempi kuin Länsi-Euroopassa. Tähänastisen kokemuksen perusteella emme vielä voi sanoa, onko kommunismi vai kapitalismi parempi taloudellisen kasvun vauhdittaja. Sitä vastoin voidaan väittää, että taloudellinen tasa-arvoisuus on huomattavasti laajemmin toteutunut Itä- kuin Länsi-Euroopassa.

Eiköhän tähän mennessä kokemusta ole kertynyt riittävästi vastaamaan tuohon kysymykseen.

Työttömyys on onnistuttu poistamaan Itä-Euroopassa käytännöllisesti katsoen kokonaan. Kaikki saavat työtä, olkoonkin, että työ voi olla tuottamatonta, ja kaikki saavat perustoimeentulon. Tätä voidaan pitää kommunistisen talousjärjestelmän tärkeimpänä saavutuksena.

Wau. Kaikilla on hommia, joista valtio maksaa pienen korvauksen, vaikkei se teekään työn tuloksilla yhtään mitään.

Rikkaat maat voisivat kehittää koko maailmaan kohdistuvan vastuun tunnetta. ... Ne voisivat edistää purkimystä tasoittaa määrätietoisella uudella tulonjakopolitiikalla ainakin karkeimpia epäoikeudenmukaisuuksia. Tämmöistä politiikkaa tulisi tietenkin ensi kädessä noudattaa sellaisten kehitysmaiden suhteen, joiden voi odottaa tulevan tämäntyppiseen yhteistyöhön mukaan, ts. sosialististen maiden suhteen.

Juu. Kehitysyhteistyötä niin, että annetaan rahaa köyhille sosialistimaille. Se pitkitti Itä-Saksan kurjuutta muutaman kymmenen vuotta.

Kiinan historiaa käsitellään samasta näkökulmasta.

20-luvun lopussa vallankumous sai sotilaalliset muodot. Kommunistit karkotettiin maaseudulle, jossa he loivat vallankaappauksen emäalueet ja saattoivat talonpojat liikekannalle. Demokraattisten oikeuksien ja maareformin vaatimuksillaan kommunistit saivat paljon kannatusta, ja heidän kansalta saamansa tuki tuli aikaa myöten merkitsemään enemmän kuin Tsiang Kai-sekin hallituksen tekninen ja lukumääräinen ylivoima.

Lukumääräinen ylivoima? Eikös se tarkoita, että heitä on enemmän? Kommunistit itse asiassa jo tässä vaiheessa ajoivat täsmälleen sitä mitä ilmoittivat vastustavansa, eli suppean joukon diktatuuria.

Kiinan kansantasavallan virallinen valtiomuoto on kansan demokraattinen diktatuuri, ts. talonpoikais- ja työväenluokan liitto, koka on suuntautunut kapitalisteja ja tilanomistajia vastaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että kansan suuren enemmistön suhteen vallitsee demokratia, mutta luokkavihollisten suhteen diktatuuri.

Termi “luokkavihollinen” on suoraan MMM:stä, eikä se ollut edes lainausmerkeissä. Demokraattinen diktatuurikin on aika mielenkiintoinen käsite.

Vuodesta 1956 lähtien on Kiinassa harjoitettu periaatteessa keskitettyä sosialistista suunnitelmataloutta. Huomattava ongelma kuitenkin niistä älymystön jäsenistä, jotka pysyttelivät osittain välinpitämättöminä. Kommunistinen puolue keskittyi innostamaan näitä sosialistiseen mielenuudistukseen ... samalla kävi selväksi, että maassa oli myös sosialismin vastaisia voimia. Sen vuoksi täysin vapaa kommunistisen puolueen ja valtiojohdon arvostelu lopetettiin. Alkukesästä 1957 viritettiin sen sijaan oikeistonvastainen kampanja.

Huh huh. Puolue keskittyi “innostamaan näitä sosialistiseen mielenuudistukseen”? Kaunis termi propagandalle.

Tekniikka on jälkikäteen tarkasteltuna aina antoisa kohde. Vuoden 1974 kirjassa oli artikkeli tietokoneista. Tässä kohdassa pohditaan joka kodin tietokoneen mahdollisuuksia ja tarvetta sellaiselle, voisiko tietokone vallata joka kodin.

Tällä hetkellä on vaikea arvioida, mitä tällaisella joka kodin tietokoneella tehtäisiin. Pelkkä laskujen maksaminen ja tilinpito tai joulukorttien lähettäminen tietokoneen avulla tuntuu tarpeettomalta. On kuitenkin mahdollista, että kohtuuhintaisesta tietokoneesta tule jonkinlainen statussymboli, jolloin se on hankittava vaikka sitä ei tarvittaisikaan. Vielä ei kuitenkaan olla näin pitkällä.

Hämmästyttävän oikeaan osunut arvio tietokoneiden käyttötarkoituksista, vaikka niitä käsiteltiinkin lähinnä siitä näkökulmasta, että näitä ei ainakaan tulla tekemään. Toki viihdesovellukset puuttuvat listasta.

Maatalous puhutti jo silloin, ja peikkoja osattiin maalata seinille.

Elleivät maalaiskylät ja maaseutumme sisin säily toimivana, on Suomi sadan vuoden perästä – ehkä jo aikaisemminkin – suppealle alueelle Helsingin ympärille kasautunut onnettomien ja sairastelevien ihmisten maa, jonka väkiluku on kolmannes nykyisestä ja vähenee vimmattua vauhtia.

Tää on kyllä paras lainaus :-) Elääköhän tämä tyyppi itse vielä, täällä onnettomien ja sairastelevien ihmisten näivettyvässä maassa.

-Aapo Puskala, 1.1.2004

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 5 kommenttia
Kommentit
#389

Eipä tuohon voi oikeen mitään lisätä

-xyz, 4.1.2004

#395

Hehheh, lisää näitä, joutu hekotteleen itsekseen. :)=

-donalde, 7.1.2004

#1361

Tykkaan itse myos lukea noita juttuja. Suosikkejani ovat 40-50 luvun yksiosaiset “joka kodin” tietosanakirjat. Varsinkin niiden kuvaukset ihmisroduista jne ovat kasittamatonta luettavaa. Olen vakuuttunut siita, etta 20 vuoden paasta voidaan naureskella samaan tyyliin vaikkapa vuoden 2004 Helsingin Sanomien tai YLE:n verkkosivujen artikkeleita aiheesta Yhdysvallat, amerikkalaisvastaisuus, NATO-jasenyys, hyvinvointivaltion tulevaisuus jne jne...

-Toppari, 21.10.2004

#2282

Ihan hauskaa luettavaa :D Joskin tällaiset jälkiviisastelut antavat tekijästään helposti todellista fiksumman kuvan, ainakin niille joille pohdiskelu ja kritiikki ovat vieraita käsitteitä. Enkä nyt menisi sanomaan, että globaalin kapitalismin mukanaan tuomat rikkaiden rikastumiset ja köyhien maiden sorrot ynnä muut niin kunniallisia päämääriä olisivat. En nyt ehdi paneutua asiaan tarkemmin, mutta ne joiden on syytä tietää mitä tarkoitan, varmasti tietävät. Toisaalta samassa jamassa, joskin eri näkökulmista varmasti ollaan myös sosialismin tiellä. Tällaiset jyrkät kannanotot puolesta tai vastaan vaan saavat niskakarvani ojoon. Kiihkolla ja tunteella kun ei olla koskaan mitään järkevää saatu aikaiseksi. Eikä ole vaikea havaita kirjoittajan innokasta oikeistohehkutusta.

p.s. kaikkinaiset tietokone-ennustukset ovat menneet kautta aikain pahasti tai vielä pahemmin pieleen. Jopa IBM:n johtajalta ;)

-Terde, 10.8.2005

#2288

hmm, sata vuotta tuosta ei ole vielä kulunut, tuohon viimeiseen lainaukseen kurkaten.

-Zeggolisko, 11.8.2005

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Historia tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: