Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Hintasäännöstely johtaa pulaan

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: korroosio: (metallin) syöpyminen

Pidätkö?


5 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 34/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Hintatasoa ei voi valtiovallan taholta järkevästi säännöstellä. 2 735 lukijaa, joista 168 eli 6% on antanut arvosanan (8-).

Hintasäännöstely johtaa pulaan

Pula-aika

Eduskunta on säätämässä lakia, joka määräisi katon pankkien palvelumaksuille. Katoksi on suunniteltu 2,50€. Tällä hetkellä kalleimmillaan maksu on 6-8€ per lasku.

Minkä takia pitää valtion suuressa kaikkivoipaisuudessaan ja kaikkitietävyydessään puuttua siihen, mitä yksityiset yritykset pyytävät palveluksistaan ja yksityiset ihmiset niistä maksavat?

Laskut voi maksaa netin kautta (hyvin halpaa/ilmaista). Tai maksaa automaateilla pankkien auloissa. Tai ne voi maksaa suoraveloitussopimuksella ilmaiseksi. Tai ne voi jättää maksupalveluun kuoressa (n. 50 snt/lasku). Monet laskut voi maksaa suoraan yritykselle, esimerkiksi Helsingin Energialle tai HTV:lle, ruokamaksut tietysti, vuokran (yksityiselle) jne. Halpoja/ilmaisia vaihtoehtoja on.

Vuokrien säännöstely johti siihen, mihin kaikki hintasäännöstely lopulta johtaa: pulaan. Vuokra-asunnoista tuli hillitön pula, koska asunnoista ei saanut periä riittävästi vuokraa – vuokraaminen ei yksinkertaisesti kannattanut. Kannatti mielummin myydä asunto kuin pitää sitä vuokralla. Ja tämä vähensi vuokra-asuntojen määrää ja aiheutti valtavan asuntopulan. Asuntoa et saanut vaikka kuinka tarvitsit, sillä et saanut maksaa enempää vuokraa, vaikka olisi siihen ollut valmiskin.

Kalifornian sähköpula pari vuotta sitten oli niinikään hintasäännöstelyn tulosta. Sähköyhtiöt ostivat sähköä tuottajilta ja myivät kuluttajille. Kuluttajahintoihin säädettiin hintakatto, jolloin ei voinut enää periä kuin tietyn summan. Valitettavasti tämä summa oli pienempi kuin se, minkä firmat joutuivat maksamaan sähkön tuottajalle. Tämä tietenkin johtaa konkurssiin. Yrityksillä ei ollut varaa ostaa sähköä, joten sähkökatkot olivat väistämättömiä. Tuottajat olisivat varmasti alentaneet hintoja, jos se olisi ollut mahdollista (tietysti on parempi myydä kuin olla myymättä). Sähkön tuottaminen ei vain ollut niin halpaa kuin mikä säännöstelty hintaraja oli. Osasyy hinnan nousuun oli myös se, että voimaloiden rakentamista oli valtion toimesta rajoitettu. Varmin keino nostaa hintoja on vähentää tuotantoa.

Tietysti kassamaksut ovat kovia, mielestäni jopa törkeän kalliita. Mutta ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa – varsinkin kun on vaihtoehtojakin. Pankkien tarkoitus tässä on toki siirtää ihmiset sinne, mikä on pankille halvempaa (ja toki se on siten myös asiakkaille halvempaa). En ymmärrä, mikä se ongelma tässä on.

Jos tämä hintasäännöstelylaki säädetään, johtaa se siihen, että pankit karsivat henkilökuntaa tai konttoriverkostoa. Pankkikonttoreihin syntyy valtavat jonot, sillä pankilla ei ole mitään intressiä tarjota palvelua joka ei tuota, paitsi ehkä tappiota.

Jos hinnat voivat nousta vapaasti, johtaa se siihen, että kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ja toisaalta suurempi hinta houkuttaa tuottajia tuottamaan enemmän. Näin puute on väliaikaista ja ohimenevää. Hintasäännöstely estää tämän ja tekee puutteesta pysyvän tilan – kunnes säännöstely puretaan.

-Aapo Puskala, 6.2.2004

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 28:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#2534

Hmm... Jukalle kommentteja:

-Chile on menestynyt taloudellisesti loistavasti sotilasvallankaappauksen jälkeen. Maa on talouden, muttei demokratian mallimaa. Hehän ovat toimineet kuten Kiina: talous on vapaa, politiikka säännelty.

- Vapaakauppa on maailmanpankin ja IMF:n tavoite, ei suinkaan “katastrofaalinen oppi”

Asuessani Argentiinassa v. -87 pienen yrityksen pyörittäminen oli lähes mahdotonta. Sääntöjä oli niin paljon, että niitä rikkoi aina, valtio sotkeutui kaikkeen ja viranomaisia piti lahjoa, jotta nämä “rikkeet” eivät tulisi esiin.

Suuri osa isoista firmoista oli valtion hallinnassa, syvästi tappiollisia ja kaikissa oli vahva AY-liike.

Suuri osa firmoista myytiin myöhemmin ulkomaisille, mutta muuta ei juuri tehty. Valtio sai rahaa, joka lienee päätynyt poliitikoille. Argentiinan ongelmat ovat enemmän valtion hallinnon korruptiossa kuin taloussysteemeissä.

Parempi esimerkki lienee Uruguay. Viime vuosisadan alussa Uruguay rikastui sotivaan Eurooppaan viedyllä lihalla ja loi edistyksekkään hyvinvointiyhteiskunnan, jossa valtiolla oli vahva rooli. Samantyyppinen systeemi kuin Suomessa nyt.

Erottaminen tehtiin vaikeaksi, valtio maksoi eläkettä, verot nostettiin korkeiksi erityisesti karjatiloilla, kaikkea talouteen liittyvää säädeltiin, jne. Uruguaysta puhuttiin Etelä-Amerikan Sveitsinä. Kunnes....

Kilpailu koveni markkinoilla ja Uruguaylaiset firmat eivät pärjänneet. Hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset olivat liian korkeat. Niitä ei saatu alenemaan, koska kukaan ei luopunut saavutetuista edusta. Uruguyan elintaso tippui hitaasti nykyiselleen ja edut hävisivät samalla. Nykyään suuri osa maan väestöstä yrittää päästä USA:an tai Espanjaan.

Keskusjohtoinen valtiobyrokratia on tehoton systeemi, joka tuottaa hitaasti heikkoja päätöksiä, mutta paljon poliitikkoja. Se on hyvä vain systeemipropagandan suoltamisessa, jonka Jukka nielee niin helposti.

-Teemu, 27.11.2005

#2536

Arvoisa hra Aapo. Ei hintasäännöstely johda pulaan, mutta pulan vallitessa usein tarvitaan hintasäännöstelyä, jotta välttämättömyyshyödykkeiden hinnat eivät kohoaisi normaalin ihmisen ulottumattomiin. Enempää en voi kirjoittaa, koska minulla on työ. Erityisesti korostaisin hra Aapolle, että sana työ ei ole murteellinen muoto pronominista te.

-Jukka, 28.11.2005

#2537

Kiinnostavaa. Jos vielä ehdit niin olisi kiva kuulla perusteet että miksi hintasäännöstely ei johtaisi pulaan, eli mikä looginen tai muu ongelma on tuon alkuperäisen kirjoituksen sisällössä. En nimittäin keksi esimerkkiä jossa hintäsäännöstely ei olisi johtanut pulaan (ja sitä kautta muihin ongelmiin).

-Aapo, 28.11.2005

#2545

Lukaisin uudestaan etelä-amerikan talous- ja poliittista historiaa viime vuosikymmeninä. Homma näyttää mega-kusetukselta.

Näyttää siltä, että rikkaat maat painostivat etelä-amerikan maita valitsemaan liberaalin talouspolitiikan ja avaamaan markkinansa 90-luvin alussa. Tulokset ovat jättäneet paljon toivomisen varaa.

Useat etelä-amerikan maat avasivat markkinansa ja myivät valtion firmoja. Ikävä kyllä rikkaat maat eivät avanneet puolestaan omia markkinoitaan maataloustuotteille, vaikka näin oli ollut puhetta.

Etelä-amerikan maat ovat riippuvaisia maataloudesta. Esim:

- Vehnä: Argentiina

- Naudanliha: Argentiina, Uruguay, Brasilia

- Banaanit: Costa Rica, Guatemala

Nämä tuotteet eivät myy kovin hyvin, sillä USA, EU ja Japani ottavat korkeat tullit kehitysmaiden maataloustuotteista. Samalla ne tukevat omaa tuotantoaan ja kansainväliset hinnat tippuvat.

Tarkoituksena oli, että maataloustuotteiden tulleja alennettaisiin ja maataloustukia vähennettäisiin. Näin ei käynyt. Erityisesti Suomi ja Ranska ovat olleet suurinpana suuna kun tukiaisia on yritetty vähentää EU:ssa. Suomen tuki per maanviljelijä on 20,000€/vuosi. Summa on suunnilleen sama kuin keskimääräisen suomalaisen tulonsaajan kokonaisansiot (lähde: tilastokeskus)- Kokonaissumma, 2b€, on suurempi kuin Suomen puolustusmenot. Tämän kanssa eivät köyhät kilpaile. Esim. Guaynan koko kansantuote on samansuuruinen.

Monien etelä-amerikan maan viljelijöiden on ollut pakko vaihtaa kasveihin, joita rikkaat maat eivät tue kotonan. Esim: opium, kola ja marijuana (Lähde: Noam Chomsky)

Amerikkalaiset ovat sitten lähettäneet sotilasapua huumeviljelyn lopettamiseen. Kolombia on suurin sotilasavun saaja Israelin jälkeen.

Etelä-amerikan maat ovat nyt tilanteessa, jossa vienti ei vedä, mutta markkinat on avattu muille.

Etelä-amerikan taloudellista epäonnistumista on vaikea liittää vapaakauppaan, mutta helppo valtioden protektionistisiin tavoitteisiin ja vapaakaupan estämiseen.

-Teemu, 1.12.2005

#2602

Megakusetuksesta.

Eikös jossain E-amerikan maassa yksityistetty vesihuoltoa kaupungeissa se. annettiin toimiluvan haltijalle kaikki oikeudet vesihuoltoon. Toisin sanoen annettiin monopoli yksityiselle yritykselle. Jopa sadeveden kerääminen omaan käyttöön oli laitonta. Tämän seurauksena ihmisten olisi pitänyt käyttää yli kolmannes tuloistaan veteen.

Jos joku väittä tätä Friedmanin Vapaaksi markkinataloudeksi, on todella hukassa tietojansa suhteen.

Murtamattomia monopoleja voi luoda vain väkivalloin. Järjestelmässä, jossa väkivalta on valtion monopolissa (melkein kaikki valtiot), vain valtio voi antaa monopolioikeuksia.

-Anonyymi, 20.12.2005

#2682

Quote: “mihin kaikki hintasäännöstely lopulta johtaa: pulaan”

Ammattilaisurheilussa hintasäännöstely toimii mainiosti. Ainakin NBA:ssa, NFL:ssä ja NHL:ssä on käytössä palkkakatto(pelaajien palvelusten hintasäännöstely), joka on tähän mennessä ollut ainoa tapa pitää ko. sarjat elossa. Pulaan hintasäännöstely ei ole johtanut, vaan sarjojen säilymiseen.

-sporttila, 18.1.2006

#2684

Se on johtanut siihen, että osa pelaajista (nimiä en nyt valitettavasti muista) on joko siirtynyt tai harkinnut siirtymistä pelaamaan esim. Venäjän liigaan. Riittävän alhainen palkkakatto johtaa siis pulaan ammattitaitoisista pelaajista. Toistaiseksi se palkkakatto taitaa olla vielä niin korkea että kato ei ole niin merkittävä.

-Aapo, 18.1.2006

#2851

“Jos hinnat voivat nousta vapaasti, johtaa se siihen, että kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ja toisaalta suurempi hinta houkuttaa tuottajia tuottamaan enemmän.” Jos kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ei se innosta tuottajia tuottamaan tuotetta ylikysynnän. Jos se taas innostaa tuottajat tuottamaan, se aiheuttaa väistämättä sen että tuotteen arvo laskee kysynnän puutteen vuoksi

-malthus, 28.3.2006

#6856

oli todella mielenkiintoinen ja sivistävä teksti !!!!!

rakastan sua <3

-Tuntematon, 19.10.2007

#11749

“Jos kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ei se innosta tuottajia tuottamaan tuotetta ylikysynnän.”

Ei niin, jos hintasäännöstely estää sen. Hintasäännöstelyn puutteessa hinta nousee, ja korkeampi hinta houkuttaa tuottajia.

-Aapo, 7.5.2009

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: