Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Hintasäännöstely johtaa pulaan

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: nautiikka: merenkulkuoppi

Pidätkö?


20 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 23/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Hintatasoa ei voi valtiovallan taholta järkevästi säännöstellä. 2 746 lukijaa, joista 168 eli 6% on antanut arvosanan (8-).

Hintasäännöstely johtaa pulaan

Pula-aika

Eduskunta on säätämässä lakia, joka määräisi katon pankkien palvelumaksuille. Katoksi on suunniteltu 2,50€. Tällä hetkellä kalleimmillaan maksu on 6-8€ per lasku.

Minkä takia pitää valtion suuressa kaikkivoipaisuudessaan ja kaikkitietävyydessään puuttua siihen, mitä yksityiset yritykset pyytävät palveluksistaan ja yksityiset ihmiset niistä maksavat?

Laskut voi maksaa netin kautta (hyvin halpaa/ilmaista). Tai maksaa automaateilla pankkien auloissa. Tai ne voi maksaa suoraveloitussopimuksella ilmaiseksi. Tai ne voi jättää maksupalveluun kuoressa (n. 50 snt/lasku). Monet laskut voi maksaa suoraan yritykselle, esimerkiksi Helsingin Energialle tai HTV:lle, ruokamaksut tietysti, vuokran (yksityiselle) jne. Halpoja/ilmaisia vaihtoehtoja on.

Vuokrien säännöstely johti siihen, mihin kaikki hintasäännöstely lopulta johtaa: pulaan. Vuokra-asunnoista tuli hillitön pula, koska asunnoista ei saanut periä riittävästi vuokraa – vuokraaminen ei yksinkertaisesti kannattanut. Kannatti mielummin myydä asunto kuin pitää sitä vuokralla. Ja tämä vähensi vuokra-asuntojen määrää ja aiheutti valtavan asuntopulan. Asuntoa et saanut vaikka kuinka tarvitsit, sillä et saanut maksaa enempää vuokraa, vaikka olisi siihen ollut valmiskin.

Kalifornian sähköpula pari vuotta sitten oli niinikään hintasäännöstelyn tulosta. Sähköyhtiöt ostivat sähköä tuottajilta ja myivät kuluttajille. Kuluttajahintoihin säädettiin hintakatto, jolloin ei voinut enää periä kuin tietyn summan. Valitettavasti tämä summa oli pienempi kuin se, minkä firmat joutuivat maksamaan sähkön tuottajalle. Tämä tietenkin johtaa konkurssiin. Yrityksillä ei ollut varaa ostaa sähköä, joten sähkökatkot olivat väistämättömiä. Tuottajat olisivat varmasti alentaneet hintoja, jos se olisi ollut mahdollista (tietysti on parempi myydä kuin olla myymättä). Sähkön tuottaminen ei vain ollut niin halpaa kuin mikä säännöstelty hintaraja oli. Osasyy hinnan nousuun oli myös se, että voimaloiden rakentamista oli valtion toimesta rajoitettu. Varmin keino nostaa hintoja on vähentää tuotantoa.

Tietysti kassamaksut ovat kovia, mielestäni jopa törkeän kalliita. Mutta ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa – varsinkin kun on vaihtoehtojakin. Pankkien tarkoitus tässä on toki siirtää ihmiset sinne, mikä on pankille halvempaa (ja toki se on siten myös asiakkaille halvempaa). En ymmärrä, mikä se ongelma tässä on.

Jos tämä hintasäännöstelylaki säädetään, johtaa se siihen, että pankit karsivat henkilökuntaa tai konttoriverkostoa. Pankkikonttoreihin syntyy valtavat jonot, sillä pankilla ei ole mitään intressiä tarjota palvelua joka ei tuota, paitsi ehkä tappiota.

Jos hinnat voivat nousta vapaasti, johtaa se siihen, että kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ja toisaalta suurempi hinta houkuttaa tuottajia tuottamaan enemmän. Näin puute on väliaikaista ja ohimenevää. Hintasäännöstely estää tämän ja tekee puutteesta pysyvän tilan – kunnes säännöstely puretaan.

-Aapo Puskala, 6.2.2004

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 28 kommenttia
Kommentit
#483

Kyllä. Kaikenlainen säännöstely ja holhoaminen tulisi purkaa.

Tosin purkamisen pitäisi tapahtua asteittain tosin kertarysäyskin on parempi kuin se, ettei niitä pureta ollenkaan.

Nyt vain näyttää olevan niin ettei voida puhua säännöstelyn purkamisesta lainkaan vaan sen lisäämisestä.

Pankkimaksuja pitävät korkealla myös pankkikartelli joka voi monopolisoidusti määritellä alalla vallitsevan hintatason.

Nykyiselle sukupolvelle ei toki tuota vaikeuksia käyttää automaatti palveluja (maksaa pankille siitä, että palvelee itseään)

mutta vanhemmalle väelle, jotka ovat tottuneet saamaan henkilökohtaista palvelua on uusien tekniikoiden käyttöönotto vaikeampaa.

Pankeilla on sama etu kuin vakuutusyhtiöllä, jotka myyvät lailla pakolliseksi säädettyjä vakuutuksia

(tosin liikennevakuutuksen pakollisuuteen on hyvät perusteet). Nykyään maksuliikenne on lähes välttämätöntä hoitaa

pankkien kautta tosin vähittäiskauppa on ja on aikasemminkinkin ottanut jalansijaa pankkisektorilta kuten myös vakuutusyhtiöt.

Mutta esim. palkkaa on melko mahdoton saada enää ruskeassa kirjekuoressa. Jos kartelloitumista ei esiintyisi olisivat

pankkien maksut kohdallaan. Siitä pitäisi terve kilpailutilanne huolen. Mutta kuten olemme aijemmin nähneet

on pankkialalle mahdotonta saada aikaan tervettä kilpailua. Jos jokin pankin toiminnista ei olekkaan onnistunut

ei toiminto siirry toiselle yrittäjälle jolta se voisi paremmin sujua vaan valtio tukee veronmaksijen variolla

yksittäistä sektoria niin paljon kuin se vain ikinä tarvitsee siinä on miljardi

pikkurahaa no eihän se ole poliitikkojen omasta pussista.

Sekin on sosiaalidemokratiaa, tulonjakoa jossa kaikki maksaa yhden virheestä.

Muskettisotureihin sitä ei voi verrata 'Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta' vaan

'Kaikki yhden ja yksi itsensä puolesta'. Jos pankit luottotappioden kerääntyessä voitaisiin ajaa konkursiin siinä missä

pankit ajavat konkurssiin terveitä yrityksiä olisi kilpailu alalla tervettä ja ihmisten kilpailuttaessa pankkeja

normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti asettuisivat 'palvelu'maksutkin sille tasolle jossa niiden pitäisikin olla

-xyz, 7.2.2004

#484

Edelleen väitän jälkiviisaasti, että jos pankkien olisi annettu kaatua olisi lama ollu syvempi mutta lyhytkestoisempi

ja siten tullu kokonaisuudessaan edullisemmaksi. Ja jos pankkien johdossa olisi ymmärretty vastuu kuten vastuu pitäisi

ymmärtää ei koko pankkikiirisiä olisi ollutkaan. Pankkien tulot olivat alunalkaen anto- ja otto lainojen välisen

koron eroitus. Sitten tuli mukaan sijoitustoiminta. Turvallisessa sijoitustoiminnassa pitäisi riskisijoitusten

määrän olla niin pieni että niiden mahdollisesti tuottamat tappiot on katettavissa joko vakavaraisuudella

tai otto-, antolainojen erotuksella sekä 'riskittömien' sijoitusten pienemmällä tuotolla.

Tässä mentiin nyt tyyliin mulle kaikki heti nyt. Toki pitää riskisijoittaakkin jos aikoo menestyä niistähän

onnistuessa tulee paremmat tuotot, mutta hei järki käteen! Jollain pitää turvata mahdolliset tappiot.

Jos eläkeläinen lataa koko eläkkeensä peliautomaattiin on se huono riskisijoitus

mutta jos sinne laittaa (ja todennäköisesti myös menettää) vain sen osan eläkkeestä joka jää normaalien elinkustannusten

ulkopuolelle ei sijoitus ole enää välttämättä riski.

Nythän me maksamme pankeille palvelumaksuina sitä pankkien velkaa jonka olemme sille antaneet

-xyz, 7.2.2004

#485

En voinut vielä lopettaa.

Nythän pankit ovat ottaneet opikseen pankkikriisistä ja rahoittavat riskisijoituksiaan törkeillä pankki'palvelu'maksuilla

Mutta kuten aikaisemmin totesin terveellä kilpailulla nämä maksut kuten pankkitoiminta yleensäkin olisi terveemmällä pohjalla.

Valtiohan harrastaa nykyään pankkitoimintaa itsekkin erilaisten tukien muodossa ja sekaantuu siihen lisää jos määrää

palvelumaksuille jonkin katon. Tätämenoa (ja ilmeisesti jo nyt) meillä on vain valtion hallinnoima pankkilaitos

joka takaa alan kilpailun totaalisen tyrehdyttämisen (toisten rahoilla on helppo pelata) eikä valinnan varaa juuri jää

mikäli ulkolaisten pankkien markkinaosuus maassamme oleellisesti kasva

-xyz, 7.2.2004

#611

Kirjoituksen pointti oli siis, että ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se on tyhmä joka on antanut pakottaa itsensä semmoiseen jamaan, että on PAKKO maksaa.

-TGIF, 29.3.2004

#1289

Jaa-a, ei varmaan valtion taholta tuleva hintojen säännöstely olisi ratkaisuna, mutta mielestäni korkeat palvelumaksut ovat oikeasti ongelma.

Kaikki eivät voi käyttää tietokonetta kotona. Ajatelkaa nyt esim. niitä vanhuksia, jotka joutuvat kerta toisensa jälkeen maksamaan hirvittäviä palvelumaksuja esimerkiksi laskuja maksaessaan! Mielestäni olisi ymmärrettävää, jos joku ihan periaatteesta käyttäisi asiakaspalvelua itsepalvelun sijaan. Työttömyyttäkin automatisointi lisännee, tosin pienessä mittakaavassa.

Jos siis pitäisi tehdä päätös, missä pankissa tiliäni pitäisin, valitsisin kai pankin, jonka palvelumaksut ovat pienet. Periaatteesta, ettei pankkini ole sellainen, joka “hätistelee maksajat pois luukulta”. Ellei sitten olisi painavampia perusteita päätökselle.

-PeeKoo, 11.10.2004

#1300

Huh, mikä kirjoitus! Tarkoitushakuisia esimerkkejä ja motiiveihin sovitettuja tulkintoja. Kuinka masentavan suppeaa voikin toisinaan olla markkinataloudellinen ajattelu – jonka perustana eivät ainakaan tässä kirjoituksessa ole toteen näytetyt seikat, vaan idealistiset oletukset ja vakaa usko omaksuttuihin oppeihin. Aapo Puskalan tekstin perustana on joukko tietyn ideologian mukaisia, jo kliseiksi muodostuneita teesejä, joiden toimivuus käytännön maailmassa on yhä enenevässä määrin osoitettu kyseenalaiseksi (hmm, tulee mieleen kommunismi).

Teksti etenee rinnastusten ja yksinkertaistusten voimin, vaikka pankin käyttäminen kirjoituksen esimerkkinä edellyttäisi uniikit lähtökohdat ajatteluun.

Kirjallisena tuotteena tämä Puskalan juttu on esseen irvikuva – kelpaa siis ainoastaan esimerkiksi ei-pohdiskelevasta kirjoittamisesta, ehdottoman vakaumuksen synnyttämästä todisteluvimmasta.

-Eri Aapo, 13.10.2004

#1301

Toivoisin Eri Aapolta perusteluja ilmeisesti eriävälle mielipiteelleen. “On yhä enenevässä määrin osoitettu”=“ei perusteluja, mutta usko on vahva”.

-Aapo, 13.10.2004

#1306

Jos johtaisin pankkia ja valtio määräisi palveluiden hinnat mielestäni liian alas, niin vähentäisin k.o. palvelujen tuotantoa.

Säännöstelyn jälkeen Pihtiputaalla ei pystyisi maksamaan maksuja kassalla vaan mummosi joutuisi matkustamaan Kajaaniin asti. Kajaanissa häntä odottaisi 200 metrin jono kassalle.

Valtio voi tietysti määrätä, että kaikilla pankeilla pitää olla konttorit kaikissa kunnissa ja niissä on pakko tarjota tiettyjä palveluja tiettyyn hintaan jne. Pakkotoimien määrälle ei ole loppua.

Pian tämän jälkeen pankkien toiminta ei enää perustu liiketalouteen vaan valtion byrokratiaan ja saamme kaikki huonoa ja kallista palvelua. Ei kiitos.

Ei tarvitse ottaa kovin montaa askelta säännöstelyn tiellä kun jo näkee umpikujan.

“Road to hell is paved with good intentions”

-Teemu, 14.10.2004

#1307

Ääriliberalismin tiellä ei tarvitse ottaa niitäkään askelia, kuten Eri Aapo osuvasti jo toisella palstalla totesi: “Yksilön itsemääräämisoikeutta korostava ääriliberalismi johtaa heikompien aseman huononemiseen”, seikka jonka yksilön vapautta rajoittamattomasti kannattavat tahot tahtovat mieluusti jättää huomioimatta.

Nämä “ääriliberaalit” kun tahtovat olla korkeasti koulutettuja ja hyvin toimeentulevia, heillä on varaa unohtaa valtio (kunhan ovat saaneet ilmaisen koulutuksen)

“fuck the poor”

-Joonas, 14.10.2004

#1308

Hyvä Eri Aapo! Kaltaisesi kyseenalaistajat pitävät tämänkin sivuston hengissä. Aapokin herää vasta, kun negatiiviseen sävyyn vähän herättelee. Toivoisin, että tänne perustettaisiin ihan yleinen keskusteluforum, että kaikki saisivat aloittaa keskusteluja ja Aapokin voisi kommentoida toisten kirjoituksia.

-Minna, 14.10.2004

#1313

Aapo,

joo ehkä mä tarkoitin lähinnä, että “Eri Aapon” kaltaiset pitävät sivuston elävänä sillä tavoin, että herättää keskustelua enemmänkin. Pelkät kommentit tyyliin “jeee, Aapo oot hyvä jätkä” tai “Kyl oot perseestä” eivät juuri ole mitään rakentavaa kritiikkiä, jota olisi mielenkiintoista lukea. Mutta ehkäpä sinusta voikin olla, etkä kaipaakaan mitään sen kummempia puinteja asioista.

Se hyvä puoli tässä on, että näkee jo nimimerkistä, kuka on kirjoitusta viimeksi kommentoinut ja voi jättää klikkaamatta auki tai lukea vain tiettyjen nimimerkkien kommentit. ;)

Ensimmäistä kertaa minä nyt törmään tähän, että Aapo sinäkin vaivaudut noin laajasti kommentoimaan toisen kirjoitusta. Se on hyvä se!

-Minna, 14.10.2004

#1314

Minna kyllä mä näitä aina luen, yleensä ei ole tarpeen kommentoida (joko olen asiaan jo kirjoituksessa vastannut, tai sitten joku muu lukija on vastannut siihen). Toki “oot hyvä jätkä” on minun kiva lukea, mutta paljon mielenkiintoisempaa on lukea perusteluita erilaisille mielipiteille.

-Aapo, 14.10.2004

#1315

Eri Aapo sanoo vakavalta kuulostaen: “lain mukaan jokaisella on oltava tili pankissa”

Onko tämä totta vai vitsi? Pakottaako systeemi meidät tähänkin? Onko kaikilla myös oltava joulukuusi ja Toyota Corolla ja kesämökki?

Mikä on rangaistus siitä, että ei ole pankkitiliä? Pankkitilin pakkoavaus :-)

-Peruutan tilini, 15.10.2004

#1316

Tuli vielä yksi asia mieleen. Vaikka hintasäännöstelyn tarpeellisuudesta oltaisiin eri mieltä, ei vielä ole tullut alkuperäisestä väitteestä eroavia käsityksiä tai perusteluja – siis siitä, että hintasäännöstely johtaa pulaan.

Minun tietääkseni on työnantajalla oltava mahdollisuus maksaa palkka tilille. Hassua sinänsä, että tällaista pakkoa ei edes kyseenalaisteta, vaan sillä jopa perustellaan toista pakkoa. Siihenhän nämä valtion pakkotoimet johtavat – omituisiin tilanteisiin, joissa “tarvitaan” uusia pakkokienoja.

-Aapo, 15.10.2004

#2269

Työsopimuslaki 26.1.2001/55, LUKU 2, Työnantajan velvollisuudet

“16 § Palkan maksaminen

Palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai jos niin on sovittu, hänen osoittamaansa rahalaitokseen. Työnantaja vastaa viimeksi mainitusta palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista. ...”

Käsittääkseni (joissakin) työehtosopimuksissa on sovittu, että palkka maksetaan aina pankkiin, mutta lain mielestä siis käteinen raha on lähtökohta, ja pankkiin maksamisesta sovitaan erikseen.

-laki, 5.8.2005

#2524

Aaaapo näköjään sitkeästi kannattaa “laissez-faire” kantaa talouteen ja muuhunkin yhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä. E.m. talousopin katastrofaaliset seuraukset näkyvät m.m. monissa Etelä-Amerikan maissa, joissa sitä alettiin noudattaa Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Milton Friedmanin talousohjelmaa noudattavien maiden kehitys on johtanut ennennäkemättömään eriarvoisuuteen ja kansantalouksien suoranaiseen romahtamiseen monissa maissa. Nyt on jo maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahastokin myöntäneet ennen puolustamansa opin katastrofaaliset seuraukset suurimmalle osasta kansaa. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet entisestään(mikäli mahdollista). Markkinatalous on järjestelmänä huono, mutta kuitenkin paras tähän asti kokeilluista, jos valtiovallalla on mahdollisuus ohjailla, ei määrätä, markkinoiden toimintaa. Avoin riistokapitalismi muokkaa mielipiteitä ja saa jotkut yksinkertaiset ihmiset kannattamaan ideoitaan lupaamalla vapautta ja pelottelemalla kommunismilla ainoana tarkoituksenaan lisätä niiden varallisuutta joilla jo ennestään on ja ottaa niiltä, joilla on ennestäänkin vähän. Ikävä kyllä tämänkin sivun ylläpitäjä on yksi harhaanjohdettuja. Ainoa voima mikä tavallisella kansalla on, on joukkovoima ja mahdollisuus äänestää niitä, joille koko yhteisön hyvinvointi on tärkeämpää kuin oman osakesalkun paksuus. Siksi valtiovallan tulee, joissain tapauksissa käyttää keinoja, kuten hintasäännöstely, mahdollistaakseen vähävaraistenkin kansalaisten ihmisarvoisen elämän. Ja jos nyt Aaapo kirjoittaa, että miksi kirjoitan hänen nettisivuilleen vastaan kuten työehtosopimuskeskustelussakin:“Itsepä pyysit.”

-Jukka, 25.11.2005

#2530

Minkähän vuoksi jokaisessa kirjoituksessasi (Jukka) on sama sanoma: “minä olen oikeassa, ja jos joku muu on eri mieltä, hän ei ymmärrä, on tyhmä, tai harhaanjohdettu”. Tuossa yllä sanot sen ihan suoraankin. Ylimielisyytesi on ärsyttävää. Jos on eri mieltä kuin sinä, ei vain ymmärrä asioita. Eli toisin sanoen: oma mielipiteesi on ainoa oikeasti perusteltu mielipide?

Etelä-Amerikan tilanne on kiintoisa. Argentiina esimerkiksi oli maailman 7. vaurain valtio vielä sata vuotta sitten. Pitkään jatkunut sotilasvalta ja kontrolloitu talous veivät kuitenkin (ylläri ylläri) maan taloudelliseen katastrofiin. Tilannetta ei helpottanut maan tullimuurit ja säännöstellyt työmarkkinat. Tilanne on nyt parantunut, pääosin siitä syystä että valtio on lakannut puuttumasta asioihin joita se ei voi eikä sen pidä kontrolloida. Esimerkiksi Argentiinan peson sitominen dollariin johti alun hyvän kehtityksen jälkeen pahempaan katastrofiin (mikä on ennakoitavissa). Lisätietoja esimerkiksi sivulta

Ymmärrän, että näet historiasta vain sen minkä haluat nähdä, ja samasta syystä et voi ymmärtää toisenlaisia näkymyksiä.

-Aapo, 25.11.2005

#2531

Haluaisin mielelläni myös kuulla perusteet siitä, miksi ja miten hintasäännöstely EI johtaisi pulaan (eli että kumoaisit tuon alkuperäisen kirjoituksen argumentit).

-Aapo, 25.11.2005

#2534

Hmm... Jukalle kommentteja:

-Chile on menestynyt taloudellisesti loistavasti sotilasvallankaappauksen jälkeen. Maa on talouden, muttei demokratian mallimaa. Hehän ovat toimineet kuten Kiina: talous on vapaa, politiikka säännelty.

- Vapaakauppa on maailmanpankin ja IMF:n tavoite, ei suinkaan “katastrofaalinen oppi”

Asuessani Argentiinassa v. -87 pienen yrityksen pyörittäminen oli lähes mahdotonta. Sääntöjä oli niin paljon, että niitä rikkoi aina, valtio sotkeutui kaikkeen ja viranomaisia piti lahjoa, jotta nämä “rikkeet” eivät tulisi esiin.

Suuri osa isoista firmoista oli valtion hallinnassa, syvästi tappiollisia ja kaikissa oli vahva AY-liike.

Suuri osa firmoista myytiin myöhemmin ulkomaisille, mutta muuta ei juuri tehty. Valtio sai rahaa, joka lienee päätynyt poliitikoille. Argentiinan ongelmat ovat enemmän valtion hallinnon korruptiossa kuin taloussysteemeissä.

Parempi esimerkki lienee Uruguay. Viime vuosisadan alussa Uruguay rikastui sotivaan Eurooppaan viedyllä lihalla ja loi edistyksekkään hyvinvointiyhteiskunnan, jossa valtiolla oli vahva rooli. Samantyyppinen systeemi kuin Suomessa nyt.

Erottaminen tehtiin vaikeaksi, valtio maksoi eläkettä, verot nostettiin korkeiksi erityisesti karjatiloilla, kaikkea talouteen liittyvää säädeltiin, jne. Uruguaysta puhuttiin Etelä-Amerikan Sveitsinä. Kunnes....

Kilpailu koveni markkinoilla ja Uruguaylaiset firmat eivät pärjänneet. Hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset olivat liian korkeat. Niitä ei saatu alenemaan, koska kukaan ei luopunut saavutetuista edusta. Uruguyan elintaso tippui hitaasti nykyiselleen ja edut hävisivät samalla. Nykyään suuri osa maan väestöstä yrittää päästä USA:an tai Espanjaan.

Keskusjohtoinen valtiobyrokratia on tehoton systeemi, joka tuottaa hitaasti heikkoja päätöksiä, mutta paljon poliitikkoja. Se on hyvä vain systeemipropagandan suoltamisessa, jonka Jukka nielee niin helposti.

-Teemu, 27.11.2005

#2536

Arvoisa hra Aapo. Ei hintasäännöstely johda pulaan, mutta pulan vallitessa usein tarvitaan hintasäännöstelyä, jotta välttämättömyyshyödykkeiden hinnat eivät kohoaisi normaalin ihmisen ulottumattomiin. Enempää en voi kirjoittaa, koska minulla on työ. Erityisesti korostaisin hra Aapolle, että sana työ ei ole murteellinen muoto pronominista te.

-Jukka, 28.11.2005

#2537

Kiinnostavaa. Jos vielä ehdit niin olisi kiva kuulla perusteet että miksi hintasäännöstely ei johtaisi pulaan, eli mikä looginen tai muu ongelma on tuon alkuperäisen kirjoituksen sisällössä. En nimittäin keksi esimerkkiä jossa hintäsäännöstely ei olisi johtanut pulaan (ja sitä kautta muihin ongelmiin).

-Aapo, 28.11.2005

#2545

Lukaisin uudestaan etelä-amerikan talous- ja poliittista historiaa viime vuosikymmeninä. Homma näyttää mega-kusetukselta.

Näyttää siltä, että rikkaat maat painostivat etelä-amerikan maita valitsemaan liberaalin talouspolitiikan ja avaamaan markkinansa 90-luvin alussa. Tulokset ovat jättäneet paljon toivomisen varaa.

Useat etelä-amerikan maat avasivat markkinansa ja myivät valtion firmoja. Ikävä kyllä rikkaat maat eivät avanneet puolestaan omia markkinoitaan maataloustuotteille, vaikka näin oli ollut puhetta.

Etelä-amerikan maat ovat riippuvaisia maataloudesta. Esim:

- Vehnä: Argentiina

- Naudanliha: Argentiina, Uruguay, Brasilia

- Banaanit: Costa Rica, Guatemala

Nämä tuotteet eivät myy kovin hyvin, sillä USA, EU ja Japani ottavat korkeat tullit kehitysmaiden maataloustuotteista. Samalla ne tukevat omaa tuotantoaan ja kansainväliset hinnat tippuvat.

Tarkoituksena oli, että maataloustuotteiden tulleja alennettaisiin ja maataloustukia vähennettäisiin. Näin ei käynyt. Erityisesti Suomi ja Ranska ovat olleet suurinpana suuna kun tukiaisia on yritetty vähentää EU:ssa. Suomen tuki per maanviljelijä on 20,000€/vuosi. Summa on suunnilleen sama kuin keskimääräisen suomalaisen tulonsaajan kokonaisansiot (lähde: tilastokeskus)- Kokonaissumma, 2b€, on suurempi kuin Suomen puolustusmenot. Tämän kanssa eivät köyhät kilpaile. Esim. Guaynan koko kansantuote on samansuuruinen.

Monien etelä-amerikan maan viljelijöiden on ollut pakko vaihtaa kasveihin, joita rikkaat maat eivät tue kotonan. Esim: opium, kola ja marijuana (Lähde: Noam Chomsky)

Amerikkalaiset ovat sitten lähettäneet sotilasapua huumeviljelyn lopettamiseen. Kolombia on suurin sotilasavun saaja Israelin jälkeen.

Etelä-amerikan maat ovat nyt tilanteessa, jossa vienti ei vedä, mutta markkinat on avattu muille.

Etelä-amerikan taloudellista epäonnistumista on vaikea liittää vapaakauppaan, mutta helppo valtioden protektionistisiin tavoitteisiin ja vapaakaupan estämiseen.

-Teemu, 1.12.2005

#2602

Megakusetuksesta.

Eikös jossain E-amerikan maassa yksityistetty vesihuoltoa kaupungeissa se. annettiin toimiluvan haltijalle kaikki oikeudet vesihuoltoon. Toisin sanoen annettiin monopoli yksityiselle yritykselle. Jopa sadeveden kerääminen omaan käyttöön oli laitonta. Tämän seurauksena ihmisten olisi pitänyt käyttää yli kolmannes tuloistaan veteen.

Jos joku väittä tätä Friedmanin Vapaaksi markkinataloudeksi, on todella hukassa tietojansa suhteen.

Murtamattomia monopoleja voi luoda vain väkivalloin. Järjestelmässä, jossa väkivalta on valtion monopolissa (melkein kaikki valtiot), vain valtio voi antaa monopolioikeuksia.

-Anonyymi, 20.12.2005

#2682

Quote: “mihin kaikki hintasäännöstely lopulta johtaa: pulaan”

Ammattilaisurheilussa hintasäännöstely toimii mainiosti. Ainakin NBA:ssa, NFL:ssä ja NHL:ssä on käytössä palkkakatto(pelaajien palvelusten hintasäännöstely), joka on tähän mennessä ollut ainoa tapa pitää ko. sarjat elossa. Pulaan hintasäännöstely ei ole johtanut, vaan sarjojen säilymiseen.

-sporttila, 18.1.2006

#2684

Se on johtanut siihen, että osa pelaajista (nimiä en nyt valitettavasti muista) on joko siirtynyt tai harkinnut siirtymistä pelaamaan esim. Venäjän liigaan. Riittävän alhainen palkkakatto johtaa siis pulaan ammattitaitoisista pelaajista. Toistaiseksi se palkkakatto taitaa olla vielä niin korkea että kato ei ole niin merkittävä.

-Aapo, 18.1.2006

#2851

“Jos hinnat voivat nousta vapaasti, johtaa se siihen, että kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ja toisaalta suurempi hinta houkuttaa tuottajia tuottamaan enemmän.” Jos kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ei se innosta tuottajia tuottamaan tuotetta ylikysynnän. Jos se taas innostaa tuottajat tuottamaan, se aiheuttaa väistämättä sen että tuotteen arvo laskee kysynnän puutteen vuoksi

-malthus, 28.3.2006

#6856

oli todella mielenkiintoinen ja sivistävä teksti !!!!!

rakastan sua <3

-Tuntematon, 19.10.2007

#11749

“Jos kuluttajat ostavat tuotetta vähemmän, ei se innosta tuottajia tuottamaan tuotetta ylikysynnän.”

Ei niin, jos hintasäännöstely estää sen. Hintasäännöstelyn puutteessa hinta nousee, ja korkeampi hinta houkuttaa tuottajia.

-Aapo, 7.5.2009

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: