Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Harhaluuloja psykologisesta testaamisesta

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: auguuri: ennustajapappi muinaisessa Roomassa

Pidätkö?


9 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 9/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Tiede tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Psykologinen testaaminen ei ole mitään salatiedettä, eikä testeissä valehtelu ole kenenkään kannalta hyvä. 3 471 lukijaa, joista 185 eli 5% on antanut arvosanan ().

Harhaluuloja psykologisesta testaamisesta

Musteläiskä

Psykologisesta testaamisesta liittyy mitä villeimpiä huhuja. Niin villejä, että katson välttämättömäksi oikoa niistä pahimpia.

Hyvin yleinen harhaluulo on, että testeistä tulkitaan ties mitä ihmeellistä. “Mitä merkitsee, jos vastaan tähän näin?” Hyvin todennäköisesti ei yhtikäs mitään. Yksittäisiä kuvia/vastauksia ei eroteta testistä, ja muutenkin testaaminen on vain osa kokonaisuutta – pääpaino on tyypillisesti haastattelulla. Eri lähteistä saatu materiaali yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten muussakin tutkimuksessa. Olisi hyvin epäpätevä testaaja, joka laskee vain testin pisteet ja pitää niitä sitten absoluuttisena totuutena.

Usein ajatellaan, että testeissä voi huijata mielin määrin. Sitä en kiellä, etteikö se olisi jossain määrin mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Se edellyttäisi tietoa siitä, miten kukin kysymys pisteytetään ja etenkin sen, miten se suhteutetaan muihin. Pisteytys on tyypillisesti laadittu siten, että sitä verrataan muiden vastauksiin (laajasta otoksesta kerätty), ja etenkin vastausten keskinäisestä suhteesta ollaan kiinnostuneita. Mukana on kysymyksiä, joilla valehtelua ja “miellyttämistaipumusta” mitataan esimerkiksi sisällyttämällä kysymyksiä, joihin suurin osa vastaajista vastaa tietyllä tavalla. Ja vaikka huijaus onnistuisikin, mitä iloa siitä olisi? Jos onnistuu saamaan työpaikan, joka itselle ei sovi ja jossa ei viihdy, onko se suurikin voitto?

Työhönsoveltuvuustesteillä ja -tutkimuksilla ei ole tarkoitus eikä niillä edes saa kartoittaa koko persoonallisuutta – ainoastaan siltä osin kuin se vaikuttaa tehtävien suorittamiseen. Muu on täysin epärelevanttia. Yleensä keskitytään älykkyystesteihin, yhteistyöhön ja luovuuteen liittyviin testihin ja sen kaltaisiin. On myös projektiivisia testejä, joilla pyritään kartoittamaan persoonallisuuden syvempiä rakenteita. Tällaisia ovat esimerkiksi piirrostestit (Wartegg) tai ns. musteläiskätesti (Rorschach). Näitä nykyään käyteään hyvin harvoin jos koskaan työhönotossa. Niiden validiteetti ei ole kovin hyvä, ja lainsäädäntökin rajoittaa näiden käyttöä.

Jos joku esittää tietävänsä täsmälleen, miten testeissä vastataan, kysykää häneltä testin nimi, jonka hän näin hyvin tuntee, sekä tämän testin tulkintaohjeet. Jos hänellä tiedot oikeasti on, hän ymmärtää yleensä olla laukomatta tuollaisia päättömyyksiä. Kuten yleensäkin, tyhmyyksiä voi laukoa vain täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.

Usein myös kuulee, ettei joku luota näihin testeihin. Siihen hänellä on tietysti täysi oikeus, ja on paljon testejä joiden tieteellinen tausta ja todistusvoima on lievästi sanoen kyseenalainen. Usein nämä kriittisesti suhtautuvat eivät vain edes osaa erotella tällaisia testejä, tai muutenkaan osaa edes täsmentää, mikä heidän mielestään näissä on epäluotettavaa. Yleensä tarkempi paljastus osoittaa, että kriitikko ei tiedä yhtikäs mitään testien suunnittelusta, tekemisestä ja arvioinnista. Mutta totta tosiaan on, että jotkut laajastikin käytetyt testit ovat varsin epäluotettavia ja testaajasta riippuvaisia. Sen takia niitä ei saakaan antaa kuka tahansa konsultti, vaan ainoastaan psykologit.

Älkää kysykö minulta, miten johonkin tiettyyn testiin pitäisi vastata. Testejä on paljon, todennäköisesti en tiedä. Ja vaikka tietäisinkin, en sitä suostuisi kertomaan, sillä se veisi luotettavuuden koko testiltä.

-Aapo Puskala, 17.2.2004

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 15:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#790

Itseäni testattiin nuorisopsykiatrisella osastolla mm. Rorschahilla, Rotterin luseentäydennyksellä ja WZT:llä. Tulokset näyttivät minusta oikeilta, eivät “terveen” (tuota sanaa ei pitäisi käyttää, kun puhutaan ihmismielestä, mutta käytänpäs nyt kuitenkin) ihmisen tuloksilta, mutta suunnilleen siltä kuin arvelinkin, muutamia seikkoja lukuun ottamatta. Ilmeisesti psykologitkaan eivät olleet mitenkään ällistyneitä tuloksiin... eli mielestäni testit toimivat, toki huijaaminen on mahdollista, mutten tajua mitä hyötyä siitä olisi, etenkään minun tapauksessani. Arvio minusta, siis oikeasta minusta eikä siitä muille esiintyvästä ulkokuorestani, oli paperilla nähtynä aika kova, mutta auttava pala. Eli testeistä on hyötyä itselle, ainakin jos niitä tehdään itsen mielenterveyden ja sen hoitamisen kannalta.

-Tata, 10.6.2004

#853

Paras oli erään asianajotoimiston testi, jossa yksi kysymys oli: “Seuraatko Salatut elämät- sarjaa”? Ajattelen, että jos vastaa seuraavansa, niin uskaltaa olla oma itsensä. Suurin osa varmaan vastaa “ei”, koska ei ilkeä myöntää seuraavansa moista hölynpölyä. :))

Jos vastaa rehellisesti “ei”, niin sitä ei kuitenkaan kukaan usko. Kaikkihan nyt Salkkareita seuraa! ;D

-Minna, 2.7.2004

#854

Eli siis kysymykseen “seuraatko Salkkareita” on olemassa vain yksi oikea vastaus “kyllä”, vaikka et sitä olisi koskaan katsonutkaan. Muistakaa tämä törmätessänne kysymykseen! :D

-Minna, 2.7.2004

#904

Hyvä kun tätäkin asiaa vähän selvitellään. :)

Jos mustetahroissa näkee hippejä ja norsuja, osoittaa se ainakin rikasta mielikuvitusta. Paljon huonommin menee henkilöllä joka ei tahrassa näe mitään.

Mielenkiintoinen asia mustetahrasta: Eräällä psykologian luennolla minulle esitettiin tahra jonka tulkitsin sitten kaikkien kuullen. Sattumalta kolmen vuoden jälkeen tapahtuneesta täysin sama tahra esitettiin minulle uudestaan, mutta tällä kertaa näin sen aivan toisin. Ihmismieli on ihmeellinen ja alati muuttuva?

-Tuulisti, 14.7.2004

#1116

Silloin kun testataan oletko kiltti vai tuhma, sosiaalinen vai epäsosiaalinen jne, ei testeihin tietenkään ole yhtä yksiselitteistä oikeaa vastausta. Kuitenkin suuri osa testeistä testaa älykkyyttä monivalintakysymyksillä, joihin on vain yksi oikea ratkaisu. Niihin meillä keskinkertaisuuksilla on hyvin helppo 'huijauskeino'. Ainakin itselleni käy seuraavanlaisesti: En tietenkään keksi ratkaisua joka kysymykseen. Nämä 'ratkaisemattomat' arvoitukset jäävät vaivaamaan mieltä. Kun aivot 'tausta-ajona' prosessoivat asiaan, vastaukset putkahtavat esiin lähipäivien aikana. Kun seuraavalla kerralla haen sitä unelmajobia toisessa paikassa, yleensä ainakin osa älykkyystesteistä on täsmälleeen samoja, pystyn vetämään oikeat vastaukset vanhasta muistista. Kokeilin kerran asiaa netissä olleella älykkyyskokeella. Tein sen kolme kertaa päivän välein, niin etten aktiivisesti pohtinut asiaa testien välissä. Ensimmäisellä kerralla ÄO:ksi tuli 133, toisella 139 ja kolmannella 160!

-Ingengör, 1.9.2004

#1594

Oletkos Aapo tutustunut näihin intissä käytettyihin “pällitesteihin” eli p-kokeisiin? Niitähän on kaksi, ensimmäinen mittaa älykkyyttä (0-9p), toinen paineensietokykyä (0-4p).

Jälkimmäinen testi vaikutti mielestäni todella läpinäkyvältä. Ensimmäisestä sain itse 8 pistettä yhdeksästä, toisessa hieman mukautin vastauksiani ja sain pyöreän nollan. Eipä tarvinnut pelätä pitempää palvelusaikaa... Ylöspäin vedättämisen helppoudesta en kuitenkaan osaa sanoa mitään. Ei tullut nimittäin kokeiltua.

-Antti, 28.12.2004

#1596

pituuden ja painon mittaamisen tajuan mutta en sitä miten pisteytetään se mitä kukin nälissään väittää muste tuhruissa näkevänsä.

huuhaaksi luulisin jos viisaammat ei muuta väittäisi.

-hunni, 28.12.2004

#2421

Esimerkiksi oppimisvaikeuksien selvittelyssä on vallan suotavaa käyttää testejä. Testit sinällään eivät kuitenkaan voi millään tapaa yksinään antaa ihmisestä luotettavaa kuvaa, mutta käyvät harjaantuneen tutkijan apuvälineenä mainiosti. Testeihin on ainakin aikaisemmin liittynyt turhaa mystiikkaa.

-Malla, 6.10.2005

#2483

Hunni: Musteläiskätestin (Rorschach) pisteytys- ja tulkintamenetelmä on todella monimutkainen, useita eri asioita huomioonottava ja luotettava menetelmä persoonallisuuden arviointiin yhdessä henkilön taustatietojen, haastattelun ja muun arvioinnin ohella. Ihmiset yksinkertaistavat ja mystifioivat tietämättömyydessään psykologisia testejä, jotka todellakin ovat psykologien tärkeitä työkaluja.

-Psykologi, 2.11.2005

#2494

mä sain pääsykokeitten massatestatussa musteläikkätestissä täysin skitsofreeniko9n ja mielenvikasen paperit et sillai... ainakin luulen olevani ihan normaali.

-hämmästynyt, 8.11.2005

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Tiede tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: