Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Muistomerkillistä

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


7 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 16/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Historia tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Mitä enemmän rahaa, mitä enemmän ihmishenkiä ja mitä järjettömämmin perustein uhraa resursseja johonkin hyödyttömään hankkeeseen, sitä varmemmin siitä tulee muistomerkki ja nähtävyys. 3 815 lukijaa, joista 158 eli 4% on antanut arvosanan (7+).

Muistomerkillistä

Mitä enemmän rahaa, mitä enemmän ihmishenkiä ja mitä järjettömämmin perustein uhraa resursseja johonkin hyödyttömään hankkeeseen, sitä varmemmin siitä tulee muistomerkki ja nähtävyys.

Egyptin kuuluisia pyramideja rakennettiin kutakin parikymmentä vuotta, mutta yksikään niistä ei valmistunut ennen Faaraon kuolemaa. Gizan suuren pyramidin rakennustöihin osallistui jatkuvasti noin 25 000 miestä tämän 20 vuoden aikana. Suhteessa sen ajan väkilukuun ja teknologiaan on ponnistus aivan hirmuinen. Varsinainen ulkopuolisen arvioima hyöty rajoittunee korkeintaan kansan yhtenäisyyteen ja uskoon siitä, että ovat tehneet oikein.

Babylonia rupesi kukoistamaan kuningas Hammurabin aikana. Kukoistus jatkui pitkään, ja Nebukadnessar II:n aikana rakennettiin Babyloniin, nykyisen Bagdadin lähelle kuuluisat riippuvat puutarhat. Ne rakennettiin kuninkaan vaimon tai rakastajattaren mieliksi ja viihdykkeeksi, luonnollisesti suurin uhrauksin.

Kreikan suuruuden aikana haluttiin osoittaa Kreikan mahtavuus ja rakentaa muistomerkki, joka olisi mahtavampi ja näyttävämpi kuin sen ajan doorilaiset muistomerkit. Vuonna 776 eKr oli ensimmäiset olympialaiset, joten he päättivät rakentaa mahtavan Zeuksen patsaan, joka sijoitettiin temppeliin Olympian kaupunkiin. Patsas oli 4 kerrosta korkea ja koristeltu kullalla ja jalokivillä.

Lyydian kuningas Kroisos rahoitti valtavan temppelin rakentamisen valtakuntaansa nykyisen Turkin alueella. Tämä Artemiin temppeli oli sekä uskonnollinen keskus että kauppapaikka. Temppeli oli tietysti sen ajan mahtavimpia ja suurimpia rakennelmia, ja se tuhoutui aikanaan sodissa ja valloituksissa, vaikka rakennettiinkin pariinkin kertaan uudestaan.

Persia oli aikanaan valtio, mutta sen osat olivat hyvin itsenäisiä. Yksi tällainen osa oli nykyisen Turkin länsiosan alueellla. Sitä hallitsi kuningas Mausollos, joka rakennutti kunniakseen valtavan hautamuistomerkin, mausoleumin (sana mausoleum tule kuninkaan nimestä).

Muinainen Rhodos oli usein sodissa. Kerran Makedonia piiritti Rhodosta, mutta ei onnistunut valtaamaan kaupunkia. He pääsivät rauhansopimukseen, ja makedonialaiset jättivät jälkeensä valtavan määrän sotatarvikkeita. Juhliakseen voittoaan ja liittoaan Egyptin kanssa rhodoslaiset myivät tavarat ja rakensivat mahtavan patsaan auringonjumalastaan Helioksesta. Tätä Colossusta rakennettiin 12 vuotta ja paljon myöhemmin se romahti maanjäristyksessä.

Aleksandria oli aikansa mahtava kaupunki, ja kukoistuksensa aikaan se oli vilkas satama. Sen rannikko oli kuitenkin vaarallinen purjehdittava, ja päätettiin rakentaa suuri Aleksandrian majakka kapungin edustalle laivoja ohjaamaan. Erikoista tässä antiikin ihmeessä on se, että siitä oli joskus käytännöllistäkin hyötyä. Majakka sortui aikanaan maanjäristyksessä, mutta sen uudelleenrakentamista ravintolaksi on harkittu.

Maailmassa on muitakin muistomerkkejä ja suuria rakennelmia kuin mainitut antiikin seitsemän ihmettä, joista vain yksi on enää jäljellä. Kiinan muuri on yhteensä yli 6 000 kilometriä pitkä, 4-9 metriä korkea massiivinen rakennelma vuorten päällä. Muurin rakentamiseen osallistui aikanaan miljoona ihmistä, viideosa Kiinan senaikaisesta väkiluvusta, ja rakentaminen kesti yli kymmenen vuotta. Muurin oli tarkoitus suojata mongoleilta, mutta ei se siinä koskaan oikein toiminut. Sitten talonpojat hermostuivat ryösteleviin mongoleihin ja ottivat muurista kiviä omiin taloihinsa.

Nykyisen Britannian Stonehenge on omituinen rakennelma, jonka rakentajat, rakennustapa ja tarkoitus ovat mysteereitä. Varmaa on se, että rakentaminen oli hillitön urakka. Veikkauksia käyttötarkoituksesta ovat jumalten palvontamenot ja luonnontapahtumien ennustaminen.

Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitsevat Pääsiäissaaret, jotka hollantilaiseet “löysivät” pääsiäispäivänä 1722. Suhteellisen pienilä saarilla oli kituva kansa, ilman puuta, ilman kunnon viljelyksiä ja ilman kunnollisia veneitä. Sen sijaan heillä oli melkein 1 000 massiivista kivipatsasta saaren rannoilla, joista jokainen oli tosin maan tasalla. Myöhemmin historijoitsijat selvittivät tapahtumia. Patsaat olivat menneiden johtajien ja esi-isien kuvia, mutta paikallisen tavan mukaan ne olivat kaikki samannäköisiä. Ideana oli, että suuri patsas katsoi kylän yli ja suojeli kansaa.

Patsaat eivät kuitenkaan tehonneet – maassa oli ollut maanjäristyksiä ja myrskyjä. Patsaiden rakentaminen kulutti paljon puita, joista tuli pulaa. Resurssien vähyyden vuoksi 12 000 asukkaan maassa syttyi sisällissota. Tehokkain tapa vahingoittaa vastustajaa sodassa oli tuhota näiden patsaat, ja niin tehtiin. Kumpikin puoli pystytti patsaitaan uudestaan. Pystyttämistä varten tarvittiin lisää puuta, ja sitä hakattiin. Puuta tarvittiin myös kanootteihin sotimista ja kalastamista varten. Kaiken tämän seurauksena oli, että pienen saaren puuvarat loppuivat. Eroosio tuhosi viljavat maat, eikä vähäisistä puista saanut kunnon kanootteja edes kalastukseen. Väkiluku romahti. Sota loppui ja resurssien jakaminen ratkaistiin siten, että kummankin heimon paras mies lähetettiin uimaan toisen saareen ja hakemaan sieltä linnun muna. Ensimmäisenä palanneen heimo sai hyödyntää luonnonvarat ensin. Jäljelle jäi kituva maa, kärsivä kansa ja valtava määrä kaadettuja kivipatsaita.

On myös tuoreempia, mielettömiä rakennelmia. Romaniassa Ceaucescun palatsi on massiivinen ja ylettömän loistelias rakennus, valmistumisensa aikaan maailman toiseksi suurin. Ja kaikki tämä suhteellisen köyhässä maassa, yksinvaltiaan elkein toteutettuna.

Antoni Gaudi sai tehtäväkseen suunnitella kirkon, ja tuloksena oli La Sagrada Familia Barcelonassa. Sitä on nyt rakennettu 120 vuotta eikä valmista näy, vaikka suunnitelmia on rajusti supistettu alkuperäisestä. Sitä yritetään lahjoitusvaroin saada kuntoon.

Yhteistä kaikille luetelluille rakennushankkeille on se, että ne ovat – tai ovat olleet – tunnettuja nähtävyyksiä ja jonkinlaisia ihmeitä. Niille on myös yhteistä aivan hillitön tarvikkeiden, työvoiman, rahan ja ihmishenkien uhraaminen liki aina valtiojohdon tai uskonnon tuottaman pakkomielteenomaisen vimman seurauksena. Järkevä rahankäyttö ei tuota muistomerkkejä.

Eri valtiomuodoissa ei ole yhtä helppoa riistää veroja kansalta tällaisiin hankkeisiin. Gaudin kirkkohanke ei edisty sillä Espanja on nykyään demokratia – vaikka siellä juuri pistettiinkin 20 miljoonaa euroa yksiin häihin, joka vielä eri maiden valtiollisen TV-kanavien kautta muiden maiden kansalaisten kummasteltavaksi lähetään. Diktatuuri on tässä suhteessa helpoin, etenkin jos mukaan saa vahvan uskonollisen elementin – esimerkiksi pyramidit ja Pääsiäissaarten patsaat.

Mihin hienousjärjestykseen laittaisit sanat tsaarillinen, presidentillinen, kuninkaallinen ja keisarillinen? Oma järjestykseni hienoimmasta vaatimattomimpaan olisi keisarillinen, tsaarillinen, kuninkaallinen ja presidentillinen. Järjestys kulkee käsi kädessä sen kanssa, kuinka paljon valtion varoja on kohteeseen voitu laittaa ilman että kukaan voi tai uskaltaa siitä valittaa.

Mitä kalliimpi ja turhempi hanke, sitä varmemmin siitä tulee historiallinen merkkipaalu.

-Aapo Puskala, 22.5.2004

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 7 kommenttia
Kommentit
#746

tottakai pitää tehdä kaikkea typerää ja mahdollisemman kalliilla hinnalla... muu kun ei nykyajan ihmisiä enää kiinnosta kuin typeryys jota pidetään hienona asiana

-lmk, 26.5.2004

#756

Kyllähän se toisaalta totta on, että kaikki tuollaiset pyramidit ja vastaavat ovat tietyssä mielessä turhia, mutta mikähän se sitten tarpeellista lopulta onkaan? Minusta tuntuu siltä, ettei mitään mikä ei tuota rahaa ole nykyään sopivaa tehdä ainakaan isommassa mittakaavassa. Esimerkiksi avaruustutkimus on menneisiin vuosikymmeniin verrattuna onnettomassa asemassa, kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välistä kilpajuoksua ei enää ole. Tutkimus ei tuota, joten se ei saa rahoitusta. Ovatko avaruuslennotkin sitten olleet yksi historian turhimmista ja kalleimmista hankkeista?

-Kone, 31.5.2004

#1085

Muistaakseni Stonehengelle on löydetty jonkinlainen tarkoitus... Sillä oli jotakin tekemistä planeettojen liikkeiden (ts. ajanlaskun) kanssa.

Avaruuslennot ovat osa tieteellistä tutkimusta, jolla useimmissa maissa ajatellaan olevan itseisarvoa. Itse kannatan tällaista ajatusta, ja uskon että nuo muistomerkitkin pystytettiin, koska uskottiin tietynlaisiin arvoihin. Keisarin tai kuninkaan käsky, on arvo sinänsä, ja sitä toteutettaessa palvellaan omia arvoja. Käskyä annetaessa ajateltiin todennäköisesti näiden “ihmeiden” edustavan ne rakentaneen valtion suuruutta, tai miellyttävän jotakuta jollakin muulla tavalla, ja se on hallitsijan näkökulmasta arvokasta.

En toki kuitenkaan vastusta avaruustutkimusta, päin vastoin, kaikenlainen tutkimus on lähellä sydäntä.

-Visa Parviainen, 23.8.2004

#1091

Tänä työttömyyden aikana sopii miettiä eri hankkeiden työllistävyyttä. Yksityinen ihminen voi tuntea itsensä arvokkaaksi, kuna hän osallistuu arvostettuun projektiin, puhumattakaan siitä, että näiden lyhyiden projektien aikana

20 vuotta kestävä pyramidihanke voisi olla mukava pätevöitymistehtävä....tulotkin olisivat tasaiset, ja jos vielä äänestäisi pyramidipuoluetta, niin hanketta riittäisi.

-vekito, 25.8.2004

#1094

Luulisi tosiaan, että maat, joissa on rakennettu muistomerkkejä eivät kärsi työttömyydestä.

Lipposen työllistämispolitiikka kusee. Rakennetaan Kauppatorille 200 metriä korkea Lipposen patsas, niin tilastot rupeavat kaunistumaan.

-Pyramidi Oy, 26.8.2004

#1619

Faktojasi hieman ihmettelen. Mitkä ovatkaan lähteesi? Olisikohan Kiinan muurin rakentaminen kuitenkin kestänyt lähemmäksi tuhat kuin kymmenen vuotta?

Pääsiäissaarten patsaita koskevat tietosi tuntuivat myös omituisilta. Tietääkseni suurin osa paitsaista katsoo merelle päin mutta muutamat sisämaahan. Tätähän ei ole kyetty mitenkään perustelemaan.

Mielenkiintoinen kirjoitus. Aiheeseen voisi tutustua tarkemminkin.

-Anonyymi, 2.1.2005

#3715

Tämä ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta minä ihmettelen että miksi Risto Rytistä ei ole tehty patsasta. Ryti on Suomen paras ja merkittävin presidentti. Hän jos kuka ansaitsisi patsaan. Kaikilla muillakin presidenteillä on patsas (vaikka esimerkiksi Urho Kekkonen ei sitä kyllä ansaitsisi).

-mä, 5.11.2006

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Historia tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: