Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Käytämme aivoistamme 100%

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: ektoplasma: henkimaailmasta peräisin olevaksi väitetty aine

Pidätkö?


12 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 10/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Tiede tai muista aiheista.

Tiivistelmä: “Käytämme aivoistamme vain 10%” on täyttä puppaa. 3 200 lukijaa, joista 202 eli 6% on antanut arvosanan (8-).

Käytämme aivoistamme 100%

Yllättävän suosittu uskomus on, että käyttäisimme aivokapasiteetistamme vain 10%. En ole varma, mistä tämä uskomus on saanut alkunsa, mutta perää siinä ei ole – paitsi korkeintaan niiden ihmisten osalta, jotka tätä myyttia toistavat tai siihen jaksavat uskoa. Yksi hyvä keino vastata tällaiseen väitteeseen on kysyä “Ai? No mitä osaa aivoistasi et käytä?”

Minkälaisia perusteita on sille, että käyttäisimme aivoistamme vain 10%? En keksi oikeastaan yhtäkään, enkä näitä perusteluja ole kuulunut edes pyydettäessä – mikä ei toisaalta ole ihme, sillä päteviä perusteluja ei yksinkertaisesti ole.

Vahva argumentti 10% väitettä vastaan tulee siitä yksinkertaisesta kysymyksestä, että minkä ihmeen vuoksi luonto – tai jumala, jos luomiseen haluaa välttämättä uskoa – olisi kehittänyt näinkin ihmeellisen, monipuolisen ja itse asiassa hämmästyttävän työkalun ja elimen kuin aivot, ja sitten jättää siitä 90% käyttämättä? Eihän siinä olisi mitään järkeä, vähän sama kuin että rakentaisi tehtaan, voimalaitoisen, kirjaston tai koulun, ja sitten pitäisi niitä tyhjillään – etenkin kun kilpailu olisi koko ajan kiivasta, kuten se luonnossa on.

On totta, että kun aivojen aktiivisuutta kartoitetaan (PET tai fMRI), ei koskaan saada kuvaa, jossa aivojen jokainen osa toimisi täydellä teholla. Eikä toisaalta tulisikaan saada – sellainen kuva vastaisi suunnilleen sitä, että ihmisen lihakset alkaisivat krampata ja supistella kaikki yhtä aikaa täysin hallitsemattomasti. Se ei olisi seisomista tai toimimista, se olisi lähinnä epileptinen kohtaus, niin aivojen kuin lihastenkin kannalta. Toki käytämme eri osiamme aivoistamme eri tehtävissä ja eri aikoina, mutta emme kaikkia yhtä aikaa, eikä pitäisikään.

Jos ihminen saa vamman aivoihinsa, on sillä käytännössä aina dramaattisia seurauksia. Kuvittele, että ihminen saisi luodin päähänsä ja neurologi tai aivokirurgi kommentoisi: “Ei mitään hätää, onneksi luoti tuhosi osia siitä 90%:sta, jota ei kuitenkaan koskaan käytetä.” Aivojen hämmästyttävän mukautumiskyvyn seurauksena ihminen toki kykenee kompensoimaan yleensä suuren osan vammastaan, mutta aivan alkuperäistä toimintakykyä ei silti saavuteta.

On toki muistettava, että tietysti oppiminen on aina edelleen mahdollista, mutta se ei tarkoita, ettemmekö olisi aikaisemminkin käyttäneet aivojemme kapasiteettia. Tietokoneeseemme asennettu uusi käyttöjärjestelmä voi tehdä paljonkin eri asioita kuin vanha, mutta prosessorin suorituskyky pysyy tietysti samana. Tietokonevertaus ontuu kyllä siinä mielessä, että normaalin kotitietokoneen prosessori on pahalla vajaakäytöllä melkein koko ajan – mutta aivoissa ei toisaalta olekaan mitään “mikroprosessoria”.

-Aapo Puskala, 2.9.2004

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 28 kommenttia
Kommentit
#1129

Muistaakseni tuokin 10%-juttu on tullut siitä että ihminen on kehittynyt niin, että osaa aivoista ei käytetä tarpeettomuutensa takia, vai...?

saa morkata jos taas olen aivan tollo.

-S.E.kopää, 2.9.2004

#1140

No sen verran korjaisin tuohon tietokonevertaukseen, että prosessori ei käy koskaan vajaateholla.

Vaikka se ei mitään käyttäjän kannalta järkevää tekisikään, se suorittaa se jatkuvasti vähintään silmukkaa jossa odotellaan uutta järkevää tekemistä.

Eli kuten kaikki muukin binääritekniikassa se siis joko käy ei sitten ei käy, koskaan se ei käy “vajaasti”.

Kuten armeijassa asia ilmaistiin “nainen ei voi olla vähän raskaana”

-xyz, 5.9.2004

#1168

Tuolla käyttämättömällä 90% tarkoitettaneen aivosoluja, joihin/joista ei johdu signaaleja. Ne ovat reservissä, uuden oppimista varten.

Jos ihminen käyttäisi 100% aivoistaan, emme voisi enää oppia mitään uutta.

-Anonyymi, 9.9.2004

#1169

Jos aivosolu ei saa/välitä signaaleja, se ei saa NGF:ää (Nerve Growth Factor), ja se kuolee. Vain tarpeelliset solut jäävät henkiin.

Käyttämättömyys ei edistä oppimismahdollisuuksia, vaan täsmälleen päin vastoin: mitä enemmän (hyviä) kytkentöjä, sitä paremmat mahdollisuudet on liittää vanhaa tietoa uuteen, ja siis oppia uutta.

Sitä paitsi, aktiivisuus tietyllä alueella ei edes suoraan liity muistiin. Kyllä muistijälkiä on myös alueilla, jotka eivät sillä hetkellä saa minkäänlaista aktivaatiota.

-Aapo, 9.9.2004

#1188

Tuosta aivotoiminnan prosentuaalisesta osuudesta oli joskus tieteen kuvalehdessä juttua. Jutussa sanottiin tuon vanhanaikaisen käsityksen, että aivot käyttävät vain 10% kapasiteetistaan perustuvan johonkin 1900 -luvun alussa tehtyihin (virheellisiin) mittauksiin.

-Kettu, 16.9.2004

#1198

Ihminen hyödyntää suurimman osan aivokapasiteetistaan mutta ei yhtä aikaa, kuten jo tekstissä sanottiin. Vaikka ihminen käyttäisikin 100% aivoistaan niin se ei tarkoita sitä että hän ei voisi oppia enää mitään uutta. Jos otetaan taas käyttöön tietokone vertaus niin voidaan sanoa että vaikka prosessori kävisikin täydellä teholla niin ei kovelevy ole silti täysi.

-Lauri, 19.9.2004

#1320

xyz:

Jos nyt pilkkua viilataan, idle-säie antanee suorittimelle no operation -käskyjä tai vastaavaa, ja vaikka nämäkin ovat käskyjä, monet suorittimen osat ovat varmaankin niiden suorituksessa tekemättä mitään. Ei vaikkapa liukulukuyksiköllä tee silloin mitään, ja tuskin siinä mitään muitakaan aritmeettisia toimituksia tehdään.

Osa suorittimesta on siis kyllä tekemättä mitään, joten suoritin käy “vajaateholla”.

-Mika, 15.10.2004

#1525

Ihmisellä on valtava aivokapasiteetti, ja tuolla 10%:lla tarkoitetaan kai vain kokonaiskapasiteetin käyttöä. Itse asiassa olen kuullut että esim. aivojen muistille ei ole löydetty rajoja.

Tuskin toisaalta voidaan prosentteina sanoa paljonko aivojamme käytämme, mutta ilmeisesti tehokkaampi käyttötapa olisi periaatteessa mahdollinen.

-PeeKoo, 7.12.2004

#1529

mä käytän vaan 5% ..ja siinäkin on tekemistä.

-erkki perkki, 8.12.2004

#1620

Mitenkäs Aapo selität sen, että osa ihmisistä on todella paljon älykkäämpiä kuin toiset, vaikka henkilöiden aivoissa ei suurta koko- tai (toimivien) aivosolujen määrän eroa olisikaan? Molemmat kuitenkin käyttävät kapasiteetistaan 100%. Vai selittyvätkö ihmisten väliset erot älykkyydessä todella pelkillä fysiologisilla eroavaisuuksilla?

Näin digitaaliaikana voisi tosiaan ajatella aivokapasiteetinkin perusyksiköinä, jotka vastaisivat vaikka bittejä. Nämä yksiköt joko olisivat päällä tai eivät, josta saadaan aivokapasiteetin käyttöprosentti. Mutta aivot tuskin toimivat “päällä/pois päältä” -periaatteella. Uskoisin että aivojen bittejä voidaan hyödyntää enemmän tai vähemmän tehokkaasti, siten että ne kaikki kuitenkin ovat käytössä.

Mitä jos tämä “käytämme kapasiteetistamme 10%” -väite tarkoittaisi kuitenkin vain sitä, että ihmiset aivot mahdollistaisivat keskimäärin 10-kertaisen tietomäärän omaksumista? Tämähän kuitenkin vaatisi työtä, johon ihminen ei laiskana otuksena ole valmis. Siksihän me tiettävästi olemme oikea- tai vasenkätisiäkin, vaikka molempien käsien käytön oppiminenkin olisi mahdollista.

-Antti, 2.1.2005

#1691

Muistelen koulun psykologian tunneilla kuulleeni, että ihminen käyttäisi tietoisesti vain noin viittä prosenttia aivokapasiteetistaan, ja siitäkin viidestä prosentista 80% käsittelee seksiin liittyviä asioita. Eli käytännössä ihmisen aivoista olisi tietoisessa käytössä noin yksi prosentti. Ei mikään ihme, että tämä maailma on umpihullu.

-Andúril, 1.2.2005

#1728

Jos oikein muistelen, niin olisin kuullut juttua että ihmiset käyttäisivät jopa enemmän aivokapasiteetistaan nukkuessa! tuntuu ehkä hölmöltä, mutta onko siitä mitään faktaa olemassa mitä aivot tekevät ihmisen nukkuessa?

-Tomi, 18.2.2005

#1961

ota silmämuna käteen ja kato ympärille! jou jou! hulluuskohtauksia sattuu vanhemmillekin...

-hulluus viehättää suomalaisia!, 4.5.2005

#2178

Käytä aivoja ja katsele kuvia

-juhana, 16.7.2005

#2200

Kyllähän ne kaikki aivosolut on siellä käytössä, mutta vain sen 10% kerrallaan. Aivot toimivat sähköllä ja jos kaikki aivosolut olisivat kokoajan aktiivisia pää ylikuumenisi.

-Toni, 23.7.2005

#2402

Kirjoituksesi on silkkaa asiaa. Todellakin tuo 10 % harhaluulo on hyvin yleinen “tieto” (monilla varmaankin yksi niistä muutamista “tieteellisistä tosiasioista” jotka yleensä tietävät) ja pitää vuosikymmenestä jälkeen pintansa sitkeästi. Vaikka aivotutkimus kehittyykin jatkuvasti, emme vielä tiedä aivoistamme kovinkaan paljon. Mutta siitäkään, mitä jo tiedetään, ei tule yleisesti tunnettua tosiasiaa, koska media ei nykyisin juuri popularisoi tiedettä, vaan keskittyy kaiken maailman luuloon ja roskaan. Aapo, olet selvästikin sivistynyt ja humaani ihminen – voisitko ajatella toimittajan uraa jossakin laajalevikkisessä lehdessä?

-Ulla, 26.9.2005

#2412

Tuo luotiesimerkki on ollut ihan samanlaisissa kirjoituksissa ympäri nettiä, joten vitonen napsahti! :)

-Anonyymi, 3.10.2005

#2904

Kaippa tuo 10 prosenttia tarkottaa hyötysuhdetta :P

-Sazu, 29.4.2006

#2993

Niin se on. Ihmiset tekevät monia asioita eläinten nähden, mitä eläimet eivät tee ihmisten nähden, joten eikö ole jo selvää, että ihminen ei ole likimainkaan niin mahtava?

Ja kuules Antti, minä en voisi kuvitellakaan, että itse- tai tällaisen kuvan piirtänyt henkilö

ei voisi piirtää vastaavanlaista myös vasemmalla kädellä (jos hän on oikeakätinen) tai peräti suullaan.

-megatipu, 22.5.2006

#4570

Hienoa että joku jaksaa tätäkin korjata.

Hauskoja kommentteja. =)

Vähän tuota tietokoneen prosessia toimivampi vertaus:

Vaikka ihminen ei aktiivisesti käyttäisikin vain 20% lihaksistaan tietyllä hetkellä, se ei tarkoitan että 80% lihaksista olisi hyödyttömiä, tai eivät tee mitään.

-Juha, 13.2.2007

#6485

Tässä on kyse väärinkäsityksestä. Ihminen käyttää 10% aivoistaan KERRALLAAN. Esimerkiksi maalausta katsellessa visuaaliset aivoalueet ovat aktiivisia, mutta mm. puheen tuottamiseen ja tietoiseen päätöksentekoon osallistuvat aivoalueet eivät ole tällöin käytössä. Ja kuten jokainen voi huomata, on vaikea katsoa televisiota, puhua jonkun kanssa ja vaikka tehdä käsitöitä samaan aikaan. Suurempaa osaa aivoista voi käyttää tietysti esimerkiksi monimutkaisissa muistitekniikoissa, mutta tämä on työlästä ja vaatii paljon psyykkistä panostusta. Sen takia aivot eivät ole todella kovassa käytössä läheskään koko aikaa – ei kukaan jaksa sitä.

Huomaan, että monet asiaan perehtymättömät tuovat tänne omia teorioitaan ja näkemyksiään ja “juttuja joita on kuullu jossain muttei muista missä”. Edellä mainittu on kuitenkin faktatietoa, joka pohjustuu neuropsykologian opintoihin.

En kuitenkaan poikkea perinteestä, vaan tuon oman teorianikin tänne. Aivoissa on sellainen osa kuin aivokurkiainen, joka vastaa signaalien välittämiseen eri puolilta aivoja toisille puolille. Etenkin aivopuoliskojen välinen yhteistyö on aivokurkiaisen varassa (naisilla on kehittyneemmät aivokurkiaiset ja tämän takia naiset voivat paremmin keskittyä moneen asiaan kerrallaan ja miehiä kutsutaan putkiaivoiksi). Veikkaan, että aivokurkiaisella on oma kapasiteettinsa eli kuinka paljon sen läpi voi kulkea informaatiota kerrallaan. Jos koko aivot olisivat yhtäaikaa aktiivisia, aivokurkiainen tukkeutuu ja signaalit menisivät sekaisin.

On hyvinkin mahdollista, että asiaan vaikuttaa muutkin tekijät kuin aivokurkiainen. Esimerkiksi saamme hyvin harvoin sen verran erilaisia ärsykkeitä, että ne riittäisivät aktivoimaan kaikkia aivon alueita.

-Tukkapoika, 15.9.2007

#6486

Itse olen luullut että se 10% tarkoittaa sitä mitä kognitiivisesti voi käyttää.

--, 15.9.2007

#6487

Eiköhän ihmisen aivot ole tosi joustavat, eli esimerkiksi aivovaurion myötä voi korjaantua. (Ei aina, jotkin leesiothan ovat erittäin haitallisia, esimerkiksi etuotsalohkovaurioinen ei opi niitä sosiaalisia taitoja, vaan on tuomittu. “Phineas Cagella ei ollut vaihtoehtoa” vammansa suhteen.) Eli aivot joustavat, mutta eivät rajattomasti.

Tällä tarkoitan sitä, että vaikka koko aivot olisivat koko ajan aktiivisena, niissä olisi paljon “höttöä”; Eli aivot olisivat tällöinkin ikään kuin WAV -tiedosto, joka kyllä soitetaan kokonaan, eli kaikki käytössä, mutta joka kuitenkin MP3:sena vie paljon vähemmän bittejä. (Aivoissa neuroneja.)

Vammojenkorjaamisen kannalta tälläisestä voi olla jopa hyötyä. (Osaa aivoista voidaan MP3:pakata, jolloin kadonneita toimintoja voidaan kehittää/harjoittaa/oppia takaisin.; Huom! en väitä että ihmisen aivot käyttäisivät ihmisten koodaamisformaatteja, tämä MP3/WAV -juttu on vain “analogia, jolla yritän tuoda kantaani lähemmäs normaalia elämää”.)

Sinänsä taas aivokuvissahan aktivoituu vain tietyt alueet, joka voi olla erittäin tarkoituksenmukaista; Aivothan vaativat yllättävän paljon energiaa, joten toimintaan kannattaa kohdentaa vain ne aivosolut, joita kulloinkin tarvitaan.(Eli ei käytetä tilanteen kannalta tarpeettomia funktioita.) Tältä kannalta “toimimattomat alueet” voidaan varsin hyvin laskea nimenomaan “oikeanlaisesta aivojen toiminnasta johtuvaksi”. Jos kaikki neuronit toimisivat koko ajan, olisi se mielestäni erittäin epärationaalista. (Ja olisiko seurauksena peräti epilepsia? Ajatteleeko epileptikko epilepsiakohtauksen aikana isommalla teholla? Jos kyllä, en edes halua ajatella nykyistä tehokkaammin.)

Minua kuitenkin suunnattomasti kiinnostaisi, mistä tämä 10% on oikeasti saatu. (Joka väittää, että Einstein sanoi, niin sanoi tarkalleen ottaen missä; Olen elänyt käsityksessä, että se on eräs laajalle levinnyt harhaluulo. Eikä Einstein edes ollut aivotutkija, joten kiinnostaisi mihin faktaan tämäkin lausunto sitten nojasi.)

-Neo-Konservatiivi, 16.9.2007

#6582

Emme käytä aivoistamme 100%

Aivot toimivat hyvin paljon itsenäisesti, emme käytä niitä. Mikäli aivot olisivat hallinnassamme 100% niin olisi mahdollista hallita tunteita ja niistä aiheutuneita fyysisiä oireita (punastuminen, kämmenten hikoaminen, nauru, jännittäminen)

Mielestäni ihminen _käyttää_ aivojaan vain lihasten hallintaan ja ongelmien ratkaisuun. Muuten aivot toimivatkin melko itsenäisesti.

En tullut pilkkua nussimaan, luin vain “Käytämme aivoistamme vain 10%” eri tavalla.

Myönnettäköön etten aivoja ole lainkaan tutkinut, vaan kommenttini perustui miltei täysin käsitykseeni aivoista. Korjatkaa jos munasin. :D

-allu, 26.9.2007

#6588

Mielestäni tuo allun esittämä on näkökulmakysymys. Toisaalta käytämme aivoistamme niitä tunneosioita. Kyvyttömyys hallita voi kertoa vain siitä, että meillä ei ole aivoissamme sellaista rakennetta, joka sallisi ne. (Hengitys, sydämen syke, autonominen hermosto jne. ovat vain osin mielemme hallittavissa. Toisaalta myös kasvojen tunnistus on “tiedostamaton”, automaattinen, prosessi.)

Vaikka emme kykene hallitsemaan niitä tietoisesti, ei tarkoita että emme käyttäisi niitä. Autoa ajaessammekaan emme tietoisesti hallitse ja kontrolloi kaikkia auton moottorin vipstaakeja, vaan vain osaa niistä. Muu on ajajan ulottumattomissa. Käytämme silti niitäkin osia.

Mutta toki allun näkemys oli ainakin minusta piristävä idea.

-Neo-Konservatiivi, 27.9.2007

#10323

“(naisilla on kehittyneemmät aivokurkiaiset ja tämän takia naiset voivat paremmin keskittyä moneen asiaan kerrallaan ja miehiä kutsutaan putkiaivoiksi)”

“Jotkut tutkijat arvelevat, että osa aivokurkiaisesta on naisilla suurempi kuin miehillä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, olisiko tällä paksuuserolla huomattavia vaikutuksia mihinkään.”

-Pyhä Olavi, 28.11.2008

#13976

olen lähes töysin allun kanssa samaa mieltä

-lurppa, 8.4.2011

#13979

Voisiko ajatella asiaa niin, että koska aivommekin on jaettu erinäisiin osiin, kuten talomme kellarikomeristo, myös aivoista käytetään tiettyinä aikoina tiettyjä osia esim. lepäämiseen. Onhan sekin käyttöä vaikkei mitään varsinaisesti siellä tapahtuisikaan.

Eli jos omistaisin taloyhtiömme kaikki verkkovarastot ja käyttäisin niistä 10 prosenttia tavaroiden säilytykseen ja loput olisivat käytössä lisävarastona pahan päivän varalle.

Kaikki 100 % käytössä;)

-Joshua Samola, 12.4.2011

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Tiede tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: