Tylsää!

En ole koskaan oikein ymmärtänyt että ihmisellä on tylsää ja hän sitä kailottaa ja tuntuu toivovan, että joku muu tekisi asialle jotain. Mikä tahansa ulkopuolelta tuotu ärsyke tekee saman, minkä aikaisemmatkin: kiinnostus on lyhytaikaista, nopeasti lopahtavaa. Vain ihminen itse voi tietää ja selvittää, mistä hän on oikeasti kiinnostunut.

Jos minulla jää “ylimääräistä” aikaa, se heti täyttyy ajatuksilla, huomioilla, kirjoittamisella, koodaamisella, halimisella, uutisten lukemisella, täydellisen rikoksen suunnittelulla tai vain maailman ihmettelyllä. Viime yön vietin opiskellen tsunameja, ja siinä aika menikin nopeasti. Lienee turhaa edes mainita, miten kiinnostava aihe oli? Pohjimmiltaan ihan mikä tahansa aihe on kiinnostava, kun siitä tekee sellaisen. En itse asiassa muista koulusta yhtä ainoaa tylsää ainetta. Joissain en ollut hyvä, joidenkin ajatusmaailma tuntui kovin vieraalta, joidenkin tarpeellisuutta en ymmärtänyt. Kiinnostavia ne silti olivat.

Minun maailmassani on niin paljon ihmeellisiä asioita, ettei yksinkertaiseti ole aikaa olla tylsää. Päin vastoin, yritän hillitä itseäni että en pidä liian monta rautaa tulessa yhtä aikaa.

Tylsyys on itse synnytettyä, ja siitä voi hankkiutua irti vain itse.

-Aapo Puskala, 31.12.2004