Ilmiöitä erilaisuudesta

On miltei hellyttävää havaita, kuinka poikkeava hirvitysmuoto herättää ihastusta voiton kohdatessa Suomen Euroviisuissa. Takavuosina Matti Nykänen oli kansallissankari tuodessaan enemmän Maamme-laulua kansakunnallemme kuin kukaan muu aikaisemmin. Nyt Mattia repostellaan pitkin ja poikin iltalehdistössä. Matti ajautui ympäristönsä vuoksi kierteeseen, joka oli liikaa hyppämiseen keskittyneelle tavalliselle pienelle ihmiselle.

Menestys juovuttaa ja suitsutus nostaa kansallistunnetta. Haastattelu takakuukausina ei imarrellut Lordia. Lapinlääni äänesti heidät Suomesta erilleen muista saaden osallistumisen Ateenaan. Ihmiset luonnostaan epäröivät radikaalia muutosta. Tasaisuus ja tuttuus luo turvallisuutta. Tulevaisuus ennakoimattomana on pelottavaa.

Lordin varma esiintyminen suuren maailman estraadeilla, myös haastatteluissa, kertoo kyvykkäästä nuoresta, jolla oli terveesti henkeä edustaa omaa maakuntaansa. Hän osasi ja ymmärsi tuoda esille Lapin omia asioita, kuten Joulupukin ja neljän tuulen hatun. Musiikillisesti Suomessa on useita samankaltaisia bändejä, samoin voisimme kuvitella, että toisessa tilanteessa myös Nightwish olisi pärjännyt. Suomalainen nuorison ennakkoluulottomuus järisytti kerralla paikalleen pysähtyneitä rakenteita. Voidaan sanoa, että voitto tuli räjähtävästi, siksi ylivoimainen oli pistesaalis.

Erilaisuus ei ole normaalia yhteiskunnissa. Me pakoilemme ja ylenkatsomme muuta kuin omaa turvallista ympäristöämme. Muutokset tapahtuvat ikäpolvissa, myös taloudessa ja politiikassa. Transaktioiden kolme pylvästä: vanhempi, aikuinen ja lapsi toimivat tässäkin.

Nokian väistyvä pääjohtaja Jorma Ollila katsoi aiheelliseksi peräänkuuluttaa aikaisemman Nokia johtajan teesiä riskinotosta; vuorineuvos Kari Kairamolta jäi tehtävä kesken osin ulkopuolisten kateuden, kyvyttömyyden ja rohkeuden puutteen vuoksi. Ollila, joka oli Kairamon aikana jo Nokiassa, antoi näin loppulausunnollaan arvostuksen edesmenneelle Kairamolle. Kairamo tunnettiin räväkkänä toimijana, jossa myös roiskui kun rapattiin. Tänä päivänäkin Kiinassa erityisesti Kari Kairamo muistetaan vallanpiireissä energisenä ja empaattisen voimakkaana vaikuttajana, joka ei pelännyt katsoa tulevaisuuden muutoksia. Kairamo oli yksi kännyköiden isistä.

Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on kyse erilaisuudesta ja kaikki ovat tuoneet menestystä. Kuinka paljon me olisimme saaneet lisää tätä juovuttavaa tunnetta osaamisestamme, kyvystämme ja taistelutahdostamme myös erilaisuuden nimissä, jos meillä olisi ollut enemmän ennakkoluulottomuutta ympäröivyyttämme kohtaan. Kuinka usein olemme sanomassa, ettei tuo voi menestyä, koska eihän sitä ole missään muuallakaan. Milloin viimeksi sanoimme: Älä ole hölmö, ei tuo ajatus mihinkään kanna.

Lordille Linnanjuhlien pukuprotokolla tuottaa hankaluuksia. On ennustettavaa, että asiasta syntyy kansalaisliikehdintää jäykän pukeutumisohjeen vuoksi, joka muuten on naisille huomattavasti vapaampaa. Aslak Lapista on saanut pitää perinneasunsa aikaisemmin, mutta mihin rajoja vedetään nyt? Kansa on ottanut Lordin omakseen ja Linnanjuhlilla on ollut myös elitismin leimaa eräille piireille.

Tosiasiassa suurimmat kansanjohtajat, menestyneimmät tarinat ja vahvasti historialliseen mieliimme jääneet tekijät ovat olleet aikakautensa enemmän tai vähemmän sallittuja hulluja, kiihkeitä päämäärään menijöitä ja herkkäsieluisia huomisen näkijöitä valtavirtojen ulkopuolelta. Uteliaisuus on erilaisuuden ja ratkaisevasti uuden alku myös menestystarinoissa.

-Ilkka Luoma, 25.5.2006