Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Maanviljelijä syö pöydässäsi

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


12 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 15/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Toistaiseksi maaseudun ongelmiin on ollut yksi ainoa ratkaisu: valtion tuki. Tuki on jo kolmasosan ruokamenoistamme, mutta ongelmat ovat koko ajan pahentuneet. Maataloustuki, kuten muutkin yritystuet, tulee lopettaa järjettömänä, tehottomana ja käsittämättömän kalliina virheenä. 12 878 lukijaa, joista 555 eli 4% on antanut arvosanan (7+).

Maanviljelijä syö pöydässäsi

Koira syö pöydästä

Suomen valtion budjetissa suora tuki maataloudelle on noin 2 miljardia euroa. Summaan eivät sisälly monet erityistuet, kuten lomitustoiminta, maatalousyrittäjäeläkkeet, maaseudun kehittäminen jne, joita on yhteensä vajaa miljardi. Kun otetaan huomioon vielä valtava byrokratia ja tukien tuottama tehottomuus, saadaan Suomen maataloustuen hinnaksi noin kolme miljardia euroa vuodessa, 50% enemmän kuin koko yleissivistävä koulutus (esiopetus, peruskoulu, lukio). Joka kolmastoista veroeuro menee maatalouden tukemiseen. Suomen bruttokansantuotteesta maatalouden osuus on vain 1,5%. Tukien tarkkaa kokonaisuummaa on kutakuinkin mahdotonta laskea. Kustannukset ovat todellisuudessa näitä lukuja suuremmat, sillä esimerkiksi tullimuurien tuomia kustannuksia voi vain arvioida.

Suomalainen kotitalous käyttää elintarvikkeisiin 3397€ vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa myytävistä elintarvikkeista noin 15% on ulkomaalaisia, joten suomalaisiin elintarvikkeisiin käytetään 2900€/kotitalous/vuosi. Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta, ja yhdessä nämä ihmiset maksavat kolmen miljardin euron maataloustuen; keskimäärin 1200€ kotitaloutta kohti vuodessa. Suomalainen 2,14 hengen kotitalous käyttää vuodessa suomalaisiin elintarvikkeisiin yhteensä 4100€. Tästä summasta 29% eli 1200€ on maataloustukea. Kotitaloudessa kukin syö keskimäärin 1350€ edestä vuosittain. Maanviljelijä aterioi samassa pöydässä 1200€ edestä.

Maatalous ei ole ihan tavallista yritystoimintaa. MTK on onnistunut ulkoistamaan useimmat yritystoiminnan riskit ja kulut yhteiskunnalle. Maatilan perustamiseen saadaan nuorten viljelijöiden aloitustukea tai sukupolvenvaihdostukea. Kun yritystoiminta käynnistyy, tulee valtaosa maatilan tuloista suoraan hehtaariperusteisena maataloustukena, jolla ei ole mitään tekemistä tilan tuottavuuden tai muiden talouslukujen kanssa. Jos tuotto kärsii esimerkiksi epäsuotuisan sään vuoksi, saadaan tukea satovahinkojen korvaamiseen. Jos omaan liiketoimintaan sijoitetaan rahaa, saadaan maatalouden investointukea. Ulkomaille viemistä edistävät EU:n kautta maksettava vientituki (poistumassa) tai tuki markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen. Jos seutu on maanviljelyn kannalta epäsuotuisaa, haetaan luonnonhaittakorvausta. Kun tilanpitäjä lomailee, maksaa valtio hänelle lomittajan. Jos peltotöissä joutuu onnettomuuteen, tulee hätiin valtion maksama tapaturmavakuutus. Ja jos maatilatoiminta lopetetaan, on siihen tarjolla lopettamistukea tai luopumistukea, jonka jälkeen valtio maksaa vielä maatalousyrittäjäeläkkeen.

Tukimuotoja on muitakin, kuten laatujärjestelmien kehittäminen, maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki, valtionapu maaseudeun elinkeinojen kehittämiseen, maaseudun kehittämistuki ja erilaiset aluetuet. Maataloudessa jopa eläinrääkkäys johti uuteen tukimuotoon, eläinten hyvinvointitukeen. Tuki ei kuitenkaan parantanut eläinten hyvinvointia, ja ratkaisuksi keksittiin veronmaksajien maksama eläinrääkkääjien imagokampanja, kustannuksiltaan toistaiseksi vajaa miljoona euroa.

Maatalous on yksi suurimmista ympäristön kuormittajista, etenkin vesistöjen osalta. Yleensä ympäristövahingon aiheuttaja on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingosta. Maataloudessa korvausvelvollisuus on käännetty ympäri ja muutettu maatalouden ympäristötueksi. Vaikka maksamme tätä tukea melkein miljoona euroa päivässä, ei ympäristön tila ole parantunut. Itämeri on maailman saastunein meri ja merkittävin ongelma on rehevöityminen. Ylivoimaisesti merkittävin ravinnepäästäjä on maatalous.

Maanviljelijä pääsee eläkkeelle 10 vuotta muita aikaisemmin. Tällä kertaa perusteeksi on keksitty, että muutoin tiloille ei löytyisi jatkajia.

Maataloudesta saa pääsiallisen toimeentulonsa 107 000 suomalaista, joista 70 000 saa maataloustukia. Tasan jaettuna tukisumma tarkoittaisi siis yli 43 000€/maanviljelijä/vuosi. Tätä he eivät tietenkään näe suoraan rahana, vaikka tuon verran veronmaksajat ovatkin tukea maksaneet. Yksityishenkilöistä suurin tuensaaja sai viime vuonna yli puoli miljoonaa euroa – 17 suomalaisen keskipalkan verran maataloustukea. Valtio voisi palkata kaikki 70 000 maanviljelijää hyvällä palkalla (3600€/kk) töihin ilman että valtion menot lisääntyisivät tai kukaan jäisi työttömäksi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että valtiolla on töissä noin 125 000 ihmistä.

Maanviljelijä on yhteiskunnalle puolet kalliimpi kuin työtön. Koska ruualla on kysyntää, eivät maanviljelijät jäisi työttömäksi tukien lopettamisen jälkeenkään – mutta vaikka jäisivätkin, säästäisimme silti yli sata miljoonaa joka kuukausi.

Joskus tukien puolesta kuulee esitettävän väitteen, että niiden ansiosta ruoka on edullista. Ruoka ei ole Suomessa edullista: se on 22% kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin. Ja vaikka se olisikin edullista, mistäs ne tukieurot sitten on otettu ellei veronmaksajien kukkaroista? EU:n jäsenmaista syömme kolmanneksi kalleinta ruokaa (Eurostatin tutkimus, PDF), viljatuotteissa maksamme 40% Suomi-lisää. Maataloustuki laskien elintarvikkeiden hinnat ovat 41% korkeammat kuin mitä hintalapussa lukee. Kaikkialla EU:ssa kuluttajahinnat ovat tukien seurauksena 20% maailmanmarkkinahintoja korkeammat. Suomessa ongelma on erityisen paha, sillä Suomessa on EU:n runsaimmat maataloustuet. Maksamme siis “hintoja alentavien” tukien ansioista maataloustuotteista melkein 50% ylihintaa verrattuna maailmanmarkkinahintoihin. Jo pelkällä maataloustuella ostaisimme maailmanmarkkinoilta puolet elintarvikkeistamme.

Omavaraisuus on toinen usein kuultu peruste. Maataloudessa tarvitaan polttoainetta, lannoitteita, sähköä, koneita ja vaikka mitä, emmekä ole omavaraisia minkään näistä suhteen. Maatalouden omavaraisuus on siis pelkkää valetta. Eikä omavaraisuus ole edes hyvä asia. Omavaraisuuteen pyrkivät maat ovat surkeita paikkoja, ääriesimerkkinä Pohjois-Korea, jonka Juche-aate tarkoittaa omavaraisuutta. Sen sijaan esimerkiksi luonnonvaroiltaan köyhä Japani on rikastunut kauppaa käymällä. Vapailla markkinoilla ei puutetta esiinny kuin korkeintaan väliaikaisesti. Paras tapa välttää puutetta on vapaa kauppa. Maataloustuet ovat suoraan vapaata kauppaa vastaan ja siten heikentävät tarjontaa.

Lähiruuan ympäristöystävällisyys on harhaa. Kaukaakan tuotuna ei kuljetus aiheuta ruuantuotannon päästöistä kuin hyvin pienen osan. Ympäristön kannalta olisi järkevämpää tuoda kaikki Suomen ruis suurten satojen lämpimistä maista sen sijaan että sitä kasvatetaan kylmässä Pohjolassa. Saksassa rukiin sadot ovat tuplasti Suomea suuremmat ja laivakuljetuksissa päästöt yksikköä kohden hyvin pienet. Ei ruokaa muutenkaan lentokoneella kuljeteta, vaan suurina määrinä laivoilla. Eikö ihmisille jo valkene, kuinka epäekologista on tuottaa elintarvikkeita näin pohjoisessa kuin Suomikin on? Kaiken lisäksi pelloille tukirahoilla kylvetyt lannoitteet ovat rehevöittäneet Itämeren maailman saastuneimmaksi.

Kuinka niin varmamenekkinen tuote kuin ruoka voi edes tarvita tukia? Tukia tarvitsevat vain myyntikelvottomat tuotteet, joita kukaan ei halua tuotantohinnalla ostaa. Tukien tarve on suora osoitus tuotteen myyntikelvottomuudesta.

Ihmiset syövät, vaikka olisi vakavampikin taantuma. Maanviljelijätkin ansaitsevat työstään palkan. Nyt heidän täytyy keskittyä täyttämään ties mitä lomakkeita sen sijaan, että he keskittyisivät tekemään parempia tuotteita. Tuista saadaan yhtä hyvä “tuotto” kuin myytävistä tuotteista. Tuottajahinnat ovat alhaiset, koska meillä on 10-20% ylituotanto useimmilla maatalouden aloilla. Meillä on ylituotantoa, koska maksamme tukia. Maksamme tukia, koska tuottajahinnat ovat alhaiset. Tuet ovat sekä ongelmien syy että niiden seuraus.

Milloin uskalletaan edes ehdottaa maataloustukien rajua vähentämistä tai lopettamista? Uudessa-Seelannissa niin tehtiin jo ja sekä viljelijät että muu väestö ovat tyytyväisiä tuloksiin.

Toistaiseksi maaseudun ongelmiin on ollut yksi ainoa ratkaisu: valtion tuki. Tuki maksaa melkein yhtä paljon kuin koko koulutusjärjestelmämme (esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattikorkeakoulu, korkeakoulu ja yliopistolaitos). Silti – tai oikeastaan siksi – maatalouden ongelmat ovat koko ajan pahentuneet.

-Aapo Puskala, 17.6.2006

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 288:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#14423

“Tosta 26 000e summasta ei jää kamalasti käteen ylimääräistä vuodessa. Ilman tukia tässä oltaisiin siinä pisteessä että lehmät lihoiksi ja pellot kaupungille kaavoitusalueeksi.”

Jos tuet poistettaisiin, niin miksi ihmeessä myisit tavaraa vanhalla hinnalla?

“Jos tuet otettaisiin pois, niin myöskin tavaran laatu, ympäristönsuojelu yms. asiat unohtuisivat monelta maanviljelijältä koska EU valvoo niitä niin tarkasti.”

Miksi tuet olisivat edellytys valvonnalle? Ympäristönsuojeluun voitaisiin yhtä hyvin kannustaa perimällä veroa yhteisten resurssien kulutuksesta.

“Uusi-seelanti on hivenen eri asia kuin Suomi. Siellä homma on jokseenkin alkeellisempaa. Joten vertailu on käytännössä mahdotonta.”

Miten niin ei voi vertailla? Merkittävämpiä eroja ovat esimerkiksi, että Uudessa-Seelannissa keskitytään enemmän lampaiden ja nautakarjan kasvattamiseen ja muissa maissa maksetut tuet eivät sotke asioita niin pahasti saarivaltiossa. Mutta nekään eivät tarkoita, etteikö vertailua voisi tehdä.

-Grulps, 27.7.2012

#14424

Millä tavalla Uuden Seelannin maanviljely on “alkeellisempaa”?

Ennen tukien poistoa maanviljelyn tuottavuus polki paikallaan. Kun tuet poistettiin, alkoi tuottavuus kasvaa nopeasti, paljon nopeammin kuin muilla aloilla. Maankäyttö monipuolistui, kun maanviljelijät rupesivat tekemään sitä, mitä asiakkaan halusivat eikä sitä, mistä sai parhaat tuet. Maanviljelyn tukitoimien, kuten koneiden ja lannoitteiden, hinnat ovat laskeneet, koska maanviljelijät ovat tehostaneet toimintaansa ja kilpailuttavat toimittajiaan enemmän. Lannoitteiden liikakäyttö on vähentynyt rajusti, mikä on paitsi säästänyt rahaa niin myös ympäristöä. Myös uutta liikentoimintaa on syntynyt, kuten maaseututurismi.

Lopettamisen aikaan pelättiin, että suuri osa viljelijöistä lopettaa. Todellisuudessa kuitenkin vain 1% ei kyennyt sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja lopetti.

Uuden Seelannin maanviljelijätkin vastustavat tukijärjestelmään palaamista. Uudistusta on vaikea pitää muuna kuin hämmästyttävänä menestyksenä.

Haluaako Maanviljeliijä 1994 siis menestyä oman työnsä, kykyjensä, yritteliäisyytensä ja ahkeruutensa avulla tarjoten tuotteitaan asiakkaille vapailla markkinoilla, vai haluaako hän näivettyä maataloustukibyrokratiassa ja kuunnella asiakkaiden nillitystä koko elämänsä?

Tähän mennessä yksikään viljelijä ei ole vastannut muuta kuin jälkimmäisen. Surullista.

-Aapo, 28.7.2012

#14425

Kieltämättä on käynyt mielessä että voisi jonkunasteisen kansanliikkeen pystyyn ja painua Helsinkiin pitämään kapinaa.

Toisaalta, jos miettii, niin pitäisi ehkä palata markka-aikaan takasin ja se aiheuttaisi suuren inflaation Suomeen, joka laskisi tuottajahintoja entisestään, ilman tukia se sitten tekisi taas kaikelle hallaa.

Nyt täytyy kyllä yhtyä Aapoon. ''Ennen tukien poistoa maanviljelyn tuottavuus polki paikallaan. Kun tuet poistettiin, alkoi tuottavuus kasvaa nopeasti, paljon nopeammin kuin muilla aloilla. Maankäyttö monipuolistui, kun maanviljelijät rupesivat tekemään sitä, mitä asiakkaan halusivat eikä sitä, mistä sai parhaat tuet''.

Silti, pieniltä aloilta pitää saada suurempia satoja. Viikonvaihteen aikana kävi pariin otteeseen mielessä, että jos ottaisi muutaman työntekijän ja rupeisi tuottamaan maitoa suoramyyntinä. Lisäksi kun yleensä on ollut noin 7ha leipäviljalla, niin jauhattais sadon ja rupeis myymään jauhoa myös.

Perinteisillä sadonkorjuumenetelmillä voisi saada lisää asiakkaita, mutta kun konekanta on vuodelta '77 ja ylöspäin niin ei ole järkeä vaihtaa pienempiin ja huonompiin rakkineisiin. Kun teen hieman urakkahommiakin (puintia ja niittämistä)

Olisi se kyllä hienoa kokea se aika ennen EU:ta. 10 lehmää, 30 sikaa, 80 kanaa ja pieni maatila.

Mutta meikäläinen on ennenkin näyttänyt kyntensä monessa eri asiassa ja aikoo näyttää että 20ha:lla pärjää! Vaikka melkein kaikki on valmiina niin silti! Suomalaisella sisulla eteenpäin ->

-Maanviljelijä 1994, 30.7.2012

#14426

“Kieltämättä on käynyt mielessä että voisi jonkunasteisen kansanliikkeen pystyyn ja painua Helsinkiin pitämään kapinaa.”

Ihan mielenkiinnosta, mitä vastaan tarkemmin kapinoisit? Sitä, että maataloustukia maksetaan ollenkaan, vai että niitä ei mielestäsi makseta riittävästi?

Ajattele, kuinka hienoa olisi, kun sinun ei tarvitsisi kapinoida tai protestoida ollenkaan – elinkeinosi tuottavuus ei olisi poliitikkojen käsissä ollenkaan. Sinulla on varmasti paljon järkevämpiä tapoja käyttää aikaa kuin seistä Eduskuntatalon edessä kyltin kanssa.

“Toisaalta, jos miettii, niin pitäisi ehkä palata markka-aikaan takasin ja se aiheuttaisi suuren inflaation Suomeen, joka laskisi tuottajahintoja entisestään, ilman tukia se sitten tekisi taas kaikelle hallaa.”

Miksi markkaan paluu aiheuttaisi inflaation? Inflaatio tarkoittaa rahan arvon alenemista, joka käytännössä ilmenee hintojen nousuna. Jos inflaatio on korkea, hinnat nousevat nopeasti. Mutta ei sillä myynnistä saatavalla lisärahalla kuitenkaan saa ostettua enempää, koska hinnat ovat korkeammat.

“Nyt täytyy kyllä yhtyä Aapoon. ''Ennen tukien poistoa maanviljelyn tuottavuus polki paikallaan. Kun tuet poistettiin, alkoi tuottavuus kasvaa nopeasti, paljon nopeammin kuin muilla aloilla. Maankäyttö monipuolistui, kun maanviljelijät rupesivat tekemään sitä, mitä asiakkaan halusivat eikä sitä, mistä sai parhaat tuet''.”

Nuo ovat tuloksia, kun maataloustuet lopetettiin. Eivätkä vain spekulointia, vaan ihan toteen käyneitä. Minusta maataloustuet ovat väärin paitsi kuluttajaa kohtaan, niin etenkin tuottajaa kohtaan. Vaikka hoitaisi hommansa kuinka hyvin, ei sillä voi tienata, koska tukien ansiosta on ylituotantoa ja hinnat alhaiset. Näin parhaatkin tuottajat joutuvat tukijärjestelmän uhreiksi.

“Silti, pieniltä aloilta pitää saada suurempia satoja. Viikonvaihteen aikana kävi pariin otteeseen mielessä, että jos ottaisi muutaman työntekijän ja rupeisi tuottamaan maitoa suoramyyntinä. Lisäksi kun yleensä on ollut noin 7ha leipäviljalla, niin jauhattais sadon ja rupeis myymään jauhoa myös.”

Hienoa yksityisyritteliäisyyttä. Maidon myyminen on muuten tietääkseni yllättävän hankalaa byrokratian ja elintarvikesäädösten takia. Tosin tietoni ovat kieltämättä aika vajavaiset. Toivotan menestystä yritykselle, jos alat tätä tekemään! Pitää vaan miettiä jokun etu, mitä sinun suoramyyntimaidossasi on, mitä kaupan maidossa ei. Jokin erityinen piirre, jota kaupan maidosta ei saa. Silloin ei haittaa, vaikka hintakin olisi korkeampi. Kenties samalla voisit tarjota kaupunkilaislapsille käyntiä navetassa – “Näytä lapsellesi, mistä maito tulee.”

-Aapo, 30.7.2012

#14427

Nooh... Ei nyt silti vielä aleta hötkyilemään. Tarvisi saada 4ha lisää (tuleva CAP-tukiuudistus käy käsiksi, jos tilan koko on yli 24,67ha) maata. Tietysti kiva olisi myydä maitoa suoraan tilatankista, itsekirnuttua voita, omasta pellosta tullutta jauhoa ja ehkä jopa kutunjuustoa. Pistäisi perunaa viljelevän naapurin kanssa jonkunasteista maatilamatkailujuttua pystyyn.

Tukiviidakko on yhtä saakelin pelleilyä. 250 sivuinen vihko tulee joka kevät ja se on täyttä puuroa. ''Tämän tuen saaminen vaatii seuraavat edellytykset A- ja B-tukialueilla. Nämä edellytykset vaaditaan myös C-tukialueelta. Tuki ei kuitenkaan kata sitä ja tätä mitä se toinen tukialue kattaa ja lisäksi sinun täytyy täyttää kaavake A158 ja B666 sekä C654, jotka tehdään kolmena kappaleena...''. Toi on jo likimain naurettavaa. Kiitos 1995 -Martti Ahtisaari. Rakastan sinua.

EU ja yhteisvaluutta on tuonut meidät tähän hetkeen. Rahaa lainataan mielin määrin välimeren karvakäsille ja rahaa meinataan alkaa painamaan lisää (kuulin sentään uutisissa tänään että Niinistö (kok)! on tätä vastaan). Kohta huomataan että inflaatio on sama kuin Saksassa silloin '30-'40 -luvuilla, jolloin oli vaikka 300 000 000 000 000 000 DE-markan seteleitä ja kaikki maat ovat toisillensa veloissa. Yhä useampi yritys korruptoituu ja ihmiset pistävät itsensä narun jatkeeksi.

Kuka keksi päästää pääministeriksi Kataisen ja valtiovarainministeriksi Urpilaisen? Presidentti on tänä päivänä ennemminkin muodollisuus. Itse jos olisin saanut äänestää, en olisi toisella kierroksella mennyt mukaan. Tiesin että Haavisto ei pääse Niinistön ohi.

-Maanviljelijä 1994, 30.7.2012

#14428

Palkkaa konsultti tekemään tukihakemukset, se maksaa muutaman tonnin ja maksaa ittensä takaisin, koska ne osaa vedättää järjestelmää.

Suomen kansa (tai ainakin se 20% joka äänesti kokoomusta ja SDP:tä) keksi päästää Kataisen pääministeriksi ja Urpilaisen valtionvarainministeriksi. Parin vuoden kuluttua tulee vaalit, ei kun puolue pystyyn ja hallitusta kaatamaan.

-Tuomas, 31.7.2012

#14660

Ansiokas kirjoitus, linkitin sen myös maataloustukia vastustaneen mielenosoituksen sivulle:

Jos politiikka kiinnostaa, niin tervetuloa Aapo mukaan Edistyspuolueeseen, vastustamme maatalous- ja muitakin yritystukia. Lisätietoja puolueesta löydät täältä:

-Roope Luhtala, 27.11.2012

#14834

Ikävä kyllä joudun toteamaan, että kirjoitus tuottaa ns. disinformaatiota – ts. se sisältää epätotuuksia. Tässä pääkohdat:

1. Ensinnäkin kaikkien maataloustukien saajina ovat maataloustuotteiden käyttäjät eli elintarvikkeiden ostajat, eivät maanviljelijät ja karjanhoitajat. jos kaikki ns. mataloustuki lopetettaisiin ja elitarvikkeiden hinnat nousisivat tuotantokustannuksia vastaaviksi, ruoka olisi kaupoissa todella kallista. Ehkä tässä maassa ei voisi enää asua. Jos huokeampaa ruokaa tuotettaisiin ulkoa, esim. Venäjältä tai Keski-Euroopasta, sen hinta nousisi ylijääminä myytyjen elintarvikkeiden huokean alun jälkeen hyvin korkeaksi. Keski-Eurooppa ja Venäjä eivät suostuisi myymään korkeasti tukemiaan elintarvikkeita Suomeen – sehän olisi tukien siirtoa tänne. Rahan siirto maataloudelle on ainoastaan käytännön sanelema ratkaisu. Parempi olisi tietenkin tukea niitä ruuan ostajia, joilla ei mene oikein hyvin. Varakkaat maksakoot maidosta 6 euroa litralta, leipäpussista pari kymppiä ja juustopalasta neljä kymppiä. Nykyisellä avustustavalla myös rikkaiden ruokapöydät on tehty kovin huokeiksi. Tai eiväthän he muutoin olisikaan rikkaita!

2. Jos kaikki maataloustueksi väitetty tuki lopetettaisiin ja maatalous täysin kannattamattomana tietenkin heti loppuisi, niin mitä tapahtuisi? Viljelijät ja heistä riippuvat muiden täöiden suorittajat (urakoijat, viljakuskit, myllärit jne) tietenkin ilmoittautuisivat työttömyyskortistoon, minkä seurauksena Suomessa olisi toista miljoonaa työtöntä. Päivittäistavarakauppojen ruokaosastot tyhjenisivät, sillä ne eivät em. syystä voisi pitkään saada ulkomaisia huokeita elintarvikkeita. Vain upporikkaat voisivat tuottaa lentokuljetuksina esim. maitoa 25 euroa litra, juustoa 200 euroa kilo, leipää 100 euroa kilo jne. Yksi lysti, rahaa on – ainakin hetken aikaa.

3. Maataloustyö on siirretty aikoja sitten tehtaisiin. Jos “maataloustuet” lopetettaisiin, sen jälkeen ei tarvittaisi traktoria, kyntöauraa, äestä, suorakylvökonetta, ruohon ja heinän paalainta, leikkuupuimuria, kuivuria , kuivurien valmistajia, väkilannoitteita, maatalouden kuljetuksia, meijereitä, Valioita, Arloja, juusto- ja jukurttitehtaita, Yliopistojen maa- ja metsätieteellisiä eikä niiden koetiloja eikä lukemattomia muitakaan tarvikkeita ja instituutioita. Laskehan montako työtöntä tässä syntyisi nälkiintyneiden lisäksi. Mitä tämä miljooniin nouseva joukko tekisi? Ohjelmoisi pelejä ja kännyköitä? Ihanko totta? Mistä nämä saisivat ruokansa? Onko tarkoituksesi todella hitlerimäinen?

4. Maatalous on kaikkien yhteiskuntien solmukohta, jokapäiväisen leipämme synnytyspiste. Se on nimenomaan vain yksi pienen pieni mutta äärettömän tärkeä solmukohta, jonka ympärillä hyörii miljoona muuta työntekijää ja lopulta koko muu kansa. Emme ole vielä oppineet olemaan syömättä, minkä vuoksi on jatkettava entiseen malliin. paitsi jos keksit jotakin todella parempaa.

-Kalle Veronmaksaja, 12.9.2015

#14835

Kalle Veronmaksajan kommentit on oikeastaan käsitelty, mutta eipä kertaus ole pahitteeksi.

1. Mistä luulet, että maataloustuet ovat tulleet? Eivätkö niitä juuri maksa elintarvikkeiden ostajat jo nyt? Eli he tukevat itse itseänsä, ja jos eivä tukisi, joutuisivat itse maksamaan ruokansa? Tarviiko minun vielä osoittaa väitteen järjettömyys, vai tuliko se jo esiin?

Miksi ihmeessä muut eivät olisi valmiita myymään elintarvikkeitaan tänne? He myyvät niitä jo nyt! Ja jos oikeasti kävisi kuten sanot, olisi täällä kysyntä vielä paljon suurempaa. Ja sitten he muka lopettaisivat myymisen?

2. Maatalous tuskin loppuisi. Mutta muuttuisi ilman muuta. Enää ei voisi tehdä täysin tuottamatonta “liiketoimintaa”. Jos maatalous ei kykene elättämään itseään, sen sietääkin kuolla pois. Väitteesi miljoonasta työttömästä on täysin tuulesta temmattu ja vailla mitään pohjaa. Ja ruokahyllyjen tyhjeneminen on, jos mahdollista, vielä enemmän. Sanopa yksi ainoa tuote vapailla markkinoilla, jota Suomessa ei valmisteta, ja joista meillä on puute. Yksi ainoa. Ja sitten väität, että varmamenekkisimmästä tuotteesta tulisi huutava pula.

3. Taas pelkkiä oletuksia oletetun maatalouden kuoleman jälkeen. Kerropa itse, mitä nämä ihmiset osaavat tehdä. Kun selvästi he eivät osaa tehdä mitään muuta kuin yhtä asiaa. Ihmisten ammatit ovat muuttuneet koko ajan, ja muuttuvat koko ajan. Paitsi jos heidät lukitaan paikoilleen tukemalla sitä, ettei mitään muutosta tarvitse tehdä. Nykyisistä ammateista suurta osaa ei ollut edes olemassa 50 vuotta sitten. Ja vaikka antaisimme työeläkkeen kaikille nykyisille maanviljelijöille loppuiäkseen, sekin olisi huomattavasti halvempaa kuin maataloustuki, tulevista sukupolvista puhumattakaan.

4. Jos se on noin tärkeää, se ei tarvitse mitään tukia. Vain tuottamaton/hyödytön voi tarvita tukia. Jos maataloustuki olisi edellytys syömiselle, olisimme kaikki kuolleet jo kauan sitten. Maataloustuesta tuli yhtäkkiä “pakollista” vasta kun meillä oli varaa siihen. Vieläkään sitä ei ole kuin varakkaissa maissa.

Suosittelen sinua lukemaan kansantaloustieteen oppikirjoja kuin MTK:n tiedotteita.

-Aapo, 13.9.2015

#14847

Agora elää, ooh! On siis palattava lukemaan. (Saa siivota, Aapo)

-Malla, 2.1.2016

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: