Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Raamatun moraali

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: ektoplasma: henkimaailmasta peräisin olevaksi väitetty aine

Pidätkö?


8 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 56/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Uskonto tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Raamatun moraaliset opit ovat kuvottavaa luettavaa. Jerikon muuri on tarina kansanmurhasta. Jahve on kaunokirjallisuuden julmin, kostonhimoisin, mustasukkaisin ja epäoikeudenmukaisin hahmo. Onneksi Raamattu tai uskonto ei ole moraalimme perusta. 5 398 lukijaa, joista 323 eli 6% on antanut arvosanan (9-).

Raamatun moraali

Vanhassa testamentissa kerrotaan, kuinka Herra nimitti Joosuan juutalaisten johtajaksi Mooseksen kuoltua. Joosualle ja israelilaisille Herra lupasi Kanaaninmaan (nyk. Israel). “Jokaisen paikan, jonne jalallanne astutte, minä annan teille, kuten olen Moosekselle luvannut.” [Joos. 1:3] Jumala käski Joosuaa ja luvattua kansaa tappamaan vastustajat. “Rangaistakoon kuolemalla jokaista, joka kapinoi käskyjäsi vastaan eikä tottele sinua kaikessa minkä käsket tehdä.” [Joos. 1:18]

Joosua totteli Jahven käskyä. Samoin teki aikoinaan Aabraham, kolmen suuren uskonnon kantaisä. “... Abraham tarttui veitseen uhratakseen poikansa” [1Moos. 22:10] Israelilaiset, luvattu kansa, tottelivat myös. “Herra on varmasti antava koko maan meidän käsiimme. Kaikki sen asukkaat vapisevat jo pelosta.” [Joos. 2:24] Jerikon kaupunki sijaitsi luvatulla maalla ja se oli niinikään valloitettava. “Herra sanoi Joosualle: 'Minä annan sinun käsiisi Jerikon, sen kuninkaan ja kaikki sen sotilaat.'” [Joos. 6:2]

Sotilaat puhalsivat torviin, huusivat sotahuudon ja Jerikon muurit tulivat rymisten alas. Alkoi vääräuskoisten teurastus. “He olivat julistaneet Herralle kuuluvaksi uhriksi kaiken, mitä kaupungissa oli, ja niin he surmasivat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, härät, lampaat, vuohet ja aasit.” [Joos. 6:21] Harhaoppisten arvoesineet kelpasivat kuitenkin ryöstettäviksi. “Mutta itse kaupungin ja kaiken, mitä siellä oli, israelilaiset polttivat poroksi. Vain hopean ja kullan sekä pronssi- ja rautaesineet he antoivat Herran pyhäkön omaisuudeksi.” [Joos. 6:24]

Vanha testamentti on yhtä Jahven nimissä tehtyä kansanmurhaa ja sotaa. Olivatko Jerikon tuho ja kansanmurha moraalisesti oikeutettuja jonkun mielestä? Mitkä ovat perusteet? Sekö, että tekoon käski “oikea” ja “hyvä” jumala? Minun on mahdotonta löytää eroa Hitlerin Puolan-valloitukselle ja Joosuan Kanaaninmaan sotaretkelle. Mikä näitä erottaa, paitsi ehkä se, että Joosuan tarina saattaa olla pelkkä tarina?

Israelilainen psykologi George Tamarin esitti Jerikon tarinan yli tuhannelle israelilaiselle 8-14 -vuotiaalle lapselle ja kysyi, oliko teko moraalisesti oikein. Kaksi kolmasosaa vastaajista hyväksyi täysin Joosuan ja sotilaiden hirmuteot. Osa teon tuominneistakin tuomitsi vain toteutustavan – koska luvatun maan valtaaminen edellytti arabien maalle menemistä ja koska arabit olivat epäpuhtaita, tulivat myös luvattuun maahan menneet valloittajat epäpuhtaiksi. Tamarin esitti Joosuan tarinan myös vertailuryhmälle, mutta vaihtoi Joosuan nimen tilalle “kenraali Li” ja Israelin tilalle “kiinalainen valtakunta 3000 vuotta sitten”. Tällä kertaa vain 7% lapsista hyväksyi teon kokonaan, 18% osittain ja 75% tuomitsi sen. Ainoa ero tarinoiden välillä oli uskonto. Oman uskonnon nimissä kansanmurha on oikeutettua, vieraan uskonnon nimissä tuomittavaa.

Jeriko on vain yksi esimerkki lukuisista Jahven nimissä ja käskystä tehdyistä hirmuteoista. Mooses, jolle Jumala antoi kymmenen käskyä, ei ollut järin moraalinen hahmo hänkään. Herra käski Moosesta ja israelilaisia kostamaan midinialaisille. He tappoivat kaikki miehet ja lapset, ryöstivät karjan ja arvoesineet sekä polttivat kaupungit. Mooses oli vihainen, koska sotilaat olivat vastoin Jahven käskyä jättäneet naiset eloon. Kaikki ei-neitsyet naiset tuli tappaa, mutta neitsyet voitiin pitää hengissä sotilaiden iloja varten [4Moos. 31:17-18].

Kuolemantuomio (usein kivittämällä) seuraa Raamatussa herkästi, mm. isänsä tai äitinsä kiroamisesta, aviorikoksesta, homoseksuaalisuudesta ja seksistä kuukautistilassa olevan naisen kanssa. [3Moos. 20:9-21]

Myös epätavallisiin tilanteisiin on varauduttu. “Jos kaksi miestä tappelee keskenään ja alakynnessä olevan vaimo yrittää auttaa miestään tarttumalla tämän vastustajaa sukupuolielimistä, naista ei saa sääliä, vaan hänen kätensä on lyötävä ranteesta poikki.” [5Moos. 25:11-12] Erään miehen taloon saapui joukko miehiä, jotka vaativat talon vieraana olevaa miestä “maatakseen hänet”. Vieraan miehen säästämiseksi Raamattu neuvoo uhraamaan vaimon ja neitsyen tyttären. “Kuulkaa, täällä on minun tyttäreni, joka on vielä neitsyt. Täällä on myös sen miehen sivuvaimo. Minä tuon heidät teille. Voitte tehdä heille mitä haluatte, vaikka raiskata heidät, mutta tälle miehelle älkää tehkö mitään niin hirveätä!” [Tuom. 19:24]

Raamatun mukaan on moraalisesti oikein tehdä kansanmurha ja joukkoraiskaus Jahven nimissä, mutta kuukautistilassa olevan naisen emättimen näkeminen tai risujen kerääminen pyhäpäivänä on kuolemantuomion arvoinen teko.

Uudessa testamentissa ei samanlaisia julmuuksia tehdä, mutta moraaliselta kannalta ollaan yhtä heikoilla jäillä. Voidaanko pyhästä kirjasta ottaa osia totena ja osia satuna? Mitä merkitystä koko kirjan pyhyydellä enää on? Jos valinta tapahtuu, se tehdään joidenkin moraalisten ohjenuorien mukaan. Ne ohjenuorat eivät voi olla Raamatusta tai uskosta lähtöisin, koska Raamattu nimenomaan käskee uskomaan, ei kyseenalaistamaan. Vanhassa testamentissa sitä paitsi sanotaan suoraan mitä Herra sanoo ja vaatii. Ja Jahve vaatii aina julmuuksia ja ehdotonta tottelua.

Jeesus ristiinnaulittiin meidän kaikkien syntien anteeksiantamiseksi, myös tulevien syntien. Keneltä meidän pitää saada anteeksi? Jumalalta? Miksei hän yksinkertaisesti vain anna syntejä anteeksi? Miksi Jeesusta, meidän synteihin viatonta osapuolta, pitää rääkätä ja kiduttaa ristillä? Tästä on vaikea vetää muita johtopäätöksiä kuin että se, että Jahve on sadistinen hirviö. Toisaalta yksi syy Jeesuksen kiduttamislegendaan on se, että näin ihmiset ovat ikuisessa kiitollisuudenvelassa eivätkä voi koskaan vapauttaan lunastaa. “sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” [Room. 3:23] Syyllisyydentunto on tehokas keino saada ihmiset tottelemaan.

Jahve on takuulla kaunokirjallisuuden julmin, kostonhimoisin, mustasukkaisin, neuvottelukyvyttömin, epäoikeudenmukaisin ja seksuaalisesti fiksoitunein hahmo. Silti jotkut luulevat uskonnon olevan moraalimme perusta. Moraalilla ja uskonnolla ei ole suoraan mitään tekemistä toistensa kanssa. Moraali tarkoittaa sellaisia asioita, jotka edistävät yhteisön selviämistä. Esimerkiksi sukurutsa on väärin koska se heikentää perimää ja sianlihan syönti (oli) kiellettyä koska sianliha pilaantuu herkästi. Säännöt ovat syntyneet, koska yhteisöt, jotka niitä sääntöjä soveltavat, pärjäävät paremmin selviämiskamppailussa. Juuri tästä syystä moraalisäännöt ovat pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia eri kulttuureissa ja uskonnoissa.

-Aapo Puskala, 4.12.2006

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 47 kommenttia
Kommentit
#3839

Hihii, tää kirjotti just vähän aikaa sitten aineen, otsikkona 'uskonto ja moraali'. Väitin siinä aivan samaa, että moraali ei ole uskonnosta tullut eikä uskontoa voi pitää moraalin mittapuuna. Helppo esimerkki on, että jo Aristoteles ja 'muinaiset kreikkalaiset' puhuivat moraalista ja käyttäytyivät 'moraalisesti', vaikkei kristinuskoa oltu vielä keksittykään.

-Leitha, 4.12.2006

#3840

“Joosua totteli sokeasti kuten jokainen uskovainen jumalaansa tottelee.” Miksi tämä asia mainitaan näin yleistävästi kaikissa jumalan kyseenalaistavissa kirjoituksissa? Miten ei-uskova voi väittää, että uskova tottelee jumalaansa, kun ei-uskovan mielestä koko jumalaa ei ole? Muutenkin ei-uskovat olettavat aina että jokainen uskova “tottelee” Raamattua sanasta sanaan, vaikka juuri kukaan ei niin tee. Itse ainakin kyseenalaistan ison osan Raamatun teksteistä, vaikka uskonkin Jumalaan.

“Vanha testamentti on täynnä hirveyksiä. Kuolemantuomio seuraa mm. seuraavista: isänsä tai äitinsä kiroaminen, aviorikos, homoseksuaalisuus, seksi kuukautistilassa olevan naisen kanssa tai pelkkä hänen häpynsä paljastaminen.” Siihen aikaan oli muutenkin paljon ankarammat lait. Lainvalvojat käyttivät uskontoa hyväkseen määräyksissä, jotta ihmiset olisivat lainkuuliaisempia. Varmasti oli helpompi noudattaa tiukkoja sääntöjä, kun luuli niiden tulevan suoraan Jumalalta.

“Uudessa testamentissa ei samanlaisia julmuuksia tehdä, mutta moraaliselta kannalta ollaan yhtä heikoilla. Voidaanko pyhästä kirjasta ottaa osia totena ja osia satuna? Jos valintaa tapahtuu, se tehdään joidenkin moraalisten ohjenuorien mukaan. Ne ohjenuirat eivät voi olla Raamatusta tai uskosta lähtöisin, koska Raamattu nimenomaan käskee uskomaan, ei kyseenalaistamaan.” Mielestäni Raamattu käskee uskomaan Jumalaan ja Jeesuksen ylösnousemukseen, eikä siihen että kaikki Raamatun tekstit ovat pilkuntarkasti totta eikä niitä saisi soveltaa. Jumala ei ole mikään pilkunn'ssija.

“Mutta keneltä meidän pitää saada anteeksi? Jumalalta? Miksei hän yksinkertaisesti vain anna syntejä anteeksi?” Koska mitään ei saa ilmaiseksi. Tätä ei-uskovat eivät tahdo ymmärtää. He ovat kaikki-mulle-heti-nyt-tyyppiä. Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki tekisivät petoksia ja muita moraalittomia tekoja tuntematta olevansa vastuussa millekään korkeammalle voimalle? Kyllä nykyinen moraali on perua uskontojen “säännöistä”.

“Silti jotkut luulevat meidän moraalimme olevan perua Raamatusta. Onneksi niin ei ole.” Tätä kommentoinkin jo tuossa yläpuolella. Miten selität sen, että monissa uskonnoissa ympäri maailmaa on samanlaisia sääntöjä, vaikkei niiden syntyhetkellä ollut mitään kontaktia eri uskontojen välillä? Jossain koulukirjassa oli listattuna eri uskontojen samanlaisia sääntöjä, mutta valitettavasti minulla ei sitä kirjaa enää ole, niin selittelyltä kuin se kuulostaakin :( Sanopa muuten yksikin moraalinen sääntö, jota ei löydy esim. kymmenestä käskystä?

-Jussi, 4.12.2006

#3841

Jussi, olet oikeassa tuossa alussa. Oikeastaan tarkoitin sanoa, että jos uskovainen uskoo jonkin asian olevan Jumalan tahto, hän varmaankin niin tekee. Eikä siis että kaikki uskovaiset ottaisivat Raamatun sanasta sanaan totena. Mutta jos Raamattua pitää kirjaimellisesti Jumalan sanana niin sen noudattaminen, tai ainakin sen yrittäminen, on aika luonnollinen seuraus.

Lakeja varmasti käytettiin Jumalan sanana, jotta ihmiset saatiin niitä noudattamaan. Minusta se on juuri osoitus Raamatunkin oman aikansa poliittisuudesta, ei uskonnollisuudesta, jollaisena sitä kuitenkin pidetään ja “markkinoidaan”.

Kirjoitit, että Raamattua ei ole “tarkoitettukaan” pilkuntarkasti sovellettavaksi. Tässä on iso tulkintakysymys, sillä olen suhteellisen varma että siellä missään ei sanota, että näitä voi soveltaa. Eli toisin sanoen, se on lukijasta kiinni. En tiedä miten suhtaudut Vanhaan testamenttiin, mutta siellä linja on kyllä aika tiukka. Toisaalta Jeesus itse ei Vanhan testamentin opeista niinkään perustanut. Raamatun saa tulkitsemalla sopimaan omaan maailmankuvaan. Mikä ei ole huono asia, mutta kyllä se myös minusta uskosta vähän suhteellista tekee.

Minusta puutuit epäoleelliseen asiaan tuossa Jeesuksen ristiinnaulitsemisjutussa. Pointtini oli, miksi JEESUKSEN siellä täytyi kärsiä? Mikseivät synnintekijät itse kärsi synneistään? Minusta Jeesuken ei tarvitse minun syntieni tähden kärsiä, vaan jos seurauksia on, kannan ne itse. Eli päinvastoin kuin esität, että “heti mulle kaikki tänne nyt” ilman mitään vastuuta. Jos en haluaisi vastuuta, antaisin Jeesuksen hoitaa homman.

Tuon ristiinnaulitsemiskohdan pointtina siis oli se, miksi Jahve pistää Jeesuksen kärsimään teoista, joihin hän ei ilmeisesti voinut juurikaan vaikuttaa?

Muokkasin tuota kirjoituksen loppua ilmeisesti samaan aikaan kun kommentoit tuota, joten oikeastaan vastasin tuohon loppuun sillä uudella tekstillä. Eli: moraaliset säännöt ovat asioita, jotka edistävät yhteisön selviämistä. Sen vuoksi ne ovat niin tärkeitä. Esimerkiksi vaikka sukurutsa heikentää geeniperimää. Tietenkään tämä ei tietoisesti ole tapahtunut, vaan siten että yhteisöt, joissa tällainen sääntö on, ovat menestyneet paremmin, ja sitä kautta sääntö on juurtunut käyttöön. Joten on aika selvää, että eri uskonnoilla – ja myös uskonnottomolla yhteisöillä – on samankaltaiset moraaliset säännöt. Ei siis tarvita mitään kontaktia uskontojen välillä, vaan uskonnot ottavat moraaliset säännöt, jotka ovat jo olemassa, ja kirjoittavat ne Jumalan sanaksi. Esimerkiksi sianlihan syöntikielto oli ennen järkevä, koska sianliha pilaantuu nopeasti. Enää se ei ole ongelma, mutta sääntö on jäänyt voimaan uskonnollisessa muodossa. Uskonnollsita sääntöä kun on vaikea kumota, mutta käytännön sanelema sääntö mukautuu tarpeen mukaan.

Ilmeisesti pidät sääntöjen samankaltaisuutta osoituksena, että ne ovat uskonnosta tai Jumalata lähtöisin? Onko siis mielestäsi esimerkiksi muslimeilla todellisuudessa sama Jumala kuin kristityöillä?

Minusta kymmenessä käskyssä on useitakin, joita ei voida pitää yleisinä eettisinä sääntöinä. Esimerkiksi että ei saa palvoa muita jumalia tai että ei saa “käyttää väärin” Herran nimeä. Nuohan ovat vain Jumalan mustasukkaisuutta. Samoin lepopäivän pyhittämistä en ymmärrä. Toisaalta sieltä puuttuu sellainen kuin että kohtele muita kuin haluat itseäsi kohdeltavan, tai että ei orjuuta tai pakota tai alista muita.

-Aapo, 4.12.2006

#3842

Itsekin pohdiskelin joku aika sitten Raamatun epäloogisuuksia, ja keksinkin ainakin yhden ristiriitaisen jutun (siis pelkän yleissivistyksen nojalla, en edes avannut Raamattua). “Älä tapa” ja “Velhonaisen älä salli elää.” Molemmat löytyy Mooseksen kirjoista, joten jos yksi ainoa heebo onnistuu tällaiseen ristiriitaisuuteen, miten sitten ne kaikki muut...?

VINKKIVINKKI!!! Lukekaa ihmeessä Glen Duncanin kirjoittama Minä, Lucifer. Lucifer ihmettelee melko samantyylisiä juttuja kuin Aapo. Ja on ainakin hyvä lukukokemus jos ei muuta...

-Tinde, 4.12.2006

#3844

Raamatun tarinat kulkivat aluksi suusta suuhun, ja sen lisäksi Raamatussa on aika paljon vertauskuvallista tekstiä, joten minun mielestä muutaman sotatarinan perusteella ei pitäisi yrittää tehdä Jumalasta hirveetä tappajaa. Ja ristiinnaulitsemisesta sen verran, että se ei todista että Jumala on “sadistinen hirviö”. Kristinuskoon kuuluu nimittäin pyhä kolminaisuus johon kuuluu isä eli Jumala, poika eli Jeesus, ja pyhä henki. Tämä kolinaisuus on Jumalan kolme eri olomuotoa. Eli Jumala meni itse Jeesuksen muodossa kärsimään. Hän ei laittanut ketään muuta kärsimään. Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin niistä kirjoittaa.

-mä, 4.12.2006

#3845

Joo teksti on hyvin kärjistetty ja siinä on nostettu asiat hyvin yksisilmäisesti. Tulee mieleen sanonta: “lukee kuin piru Raamattua.” Mutta Raamattu on muodostunut pitkän ajan kuluessa ja siinä on aikasidonnaisuuksia, jotka kuullostavat meistä kauheilta. Mutta kun pystyy näkemään kokonaisuuden, ymmärtää monia asioita, jotka ennen tuntuivat vaikeilta.

Itse olin ennen agnostikko ja vetosin juuri vastaavanlaisiin argumentteihin, mutta kun perehdyin kysymyksiin syvällisesti ja avoimesti palaset alkoivat loksahtaa kohdalleen. Raamattu on hieno ja monitasoinen kirja. Kannattaa lukea ja selvittää asioita tarkemmin;-)

-Kahden maan kansalainen, 4.12.2006

#3847

mä, jos olisin lainannut tähän enemmän sotatarinoita, ei kukaan jaksaisi lukea. Vanha testamentti tosiaan on täynnä samaa kamaa, suosittelen tutustumaan.

Ja vaikka tämä olisikin yksittäisesimerkki – mitä se ei siis ole – niin olisiko se sinusta oikeutettua? “Joo, on se ihan OK kaveri, vaikka se käskikin tappamaan kokonaisia kansoja, ryöstämään omaisuuden ja raiskaaman neisyet tytöt.” Jos tuo on OK niin mitä ihmettä Hitler teki ansaitsakseen maineensa hirveimpänä hallitsijana? Minun on aivan vakavissani todella vaikea löytää eroa Jahven ja Adolfin käskyjen välillä. Puolet pitää tätä provona, mutta siinä tapauksessa sopii kertoa minulle, mikä se ero on.

Ja tämä kolminaisuus. Yksijumalainen uskonto, jossa onkin kolme jumalaa? Välillä Jumala “antoi ainoan poikansa”, mutta välillä hän uhrasikin itsensä? Ja sitten ei uhrannutkaan, koska hallitsee edelleen täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Voisiko ton legendan vetää sellaiseen muotoon että se ei kumoaisi itseään joka käänteessä?

-Aapo, 5.12.2006

#3852

“Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki tekisivät petoksia ja muita moraalittomia tekoja tuntematta olevansa vastuussa millekään korkeammalle voimalle?”

Jostain syystä kaikki ateistit eivät kuitenkaan ole kriminaaleja, voisiko olla että osa ihmisistä pystyy käsittämään että tietyt asiat ovat väärin ja niitä ei sen takia sovi tehdä? Uskovaiset ilmeisesti jättävät moraalittomat asiat tekemättä koska pelkäävät jumalan kostoa?

-Mika, 5.12.2006

#3858

tuli vaan mieleen noista kymmenestä käskystä: “älä pidä muita jumalia” ei välttämättä tarkota vaan ettei sais palvoa kumi-ankkaa. epäjumala voi olla myös vaikkapa raha tai joku hallitsija. rahan palvomisesta tuskin koituu hyvää.

ja tosta nimen lausumisesta, tohon aikaan nimelle annettiin isompi painoarvo, ihan ihmistenkin kohdalla, eli jossain määrin nimi oli omistajansa. jumalan nimen lausuminen oli käsittääkseni kutsumista, eli vähän niinku don't cry wolf :)

ja tuskin kukaan järkevä uskovakaan voi väittää ettei raamatussa ois ristiriitaisuuksia, sehän ei edes ole yksi kirja perinteisessä mielessä vaan kokoelma uskonnollisia tekstejä, jotkut vanhat parrat on sit aikoinaan päättäny mitkä pidetään ja mitkä heivataan. lisäks siellä on niin paljon aikaan sidonnaista matskua että vaan täystollo lukee sitä hauki on kala -tyylillä. parempi ettiä punasta lankaa.

-aasi, 7.12.2006

#3863

Ihminen on erehtyväinen ja Raamattu on ihmisten tulkitsema.

-Ateisti, 9.12.2006

#3872

Uusi testamenttikin puhuu miltei 2000 vuotta vanhaa kieltä – kaikki moraalilait, säännöt ja ohjeet ovat sen mukaisia. Vanha testamentti on luonnollisestikin paljon vanhempi. Esimerkiksi Paavali, jonka monet ajatukset tuntuvat meistä vanhoilta (“nainen vaietkoon seurakunnassa” – tämäkin opillinen kysymys kyllä vaatisi oman kirjoituksen, niin monta asiaa siihen sisältyy. Kuitenkin Paavali kehotti naisia profetoimaan!) oli kuitenkin oman aikansa radikaali puhuen orjien kunnollisen kohtelun puolesta yms.

Minusta Raamatun ohjeet ovat kokoelma aikaansa sidoksissa olevia moraalisia ohjeita, ottamatta nyt kantaa siihen, tulevatko ne Jumalalta vai eivät. Homoseksuaalisuuden tuomittavuus on vaihdellut aikojen saatossa ja riippunut kulttuurista. Vanhan ja Uuden testamentin aikaan se on ollut tuomittavaa – meidän aikanamme ei. Moraalisäännöt elävät ja muuttuvat aikansa mukana. Hitler toimi oman aikamme yleisiä moraalisääntöjä vastaan, Raamatun kertomukset taas noudattavat oman aikansa moraalia. Näin määritellään teon hyväksyttävyys – oman aikansa mittapuulla.

Nykyisin kovinkaan moni teologi tai varsinkaan eksegeetikko ei ota Raamattua kirjaimellisesti, koska tutkitaan ja tunnustetaan Raamatun syntyprosessi ja sen kertomuksiin vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi klassisessa veljesmurhassa (Kain ja Abel) heijastetaan pelkän tarinan lisäksi sitä, kuinka karjatalous syrjäyttää valjanviljelyn valta-aseman (Herra katsoi Abelin uhrin puoleen, koska se oli lihaa, ja hylkäsi Kainin viljat). Ilmestyskirja on osin tarkoitettukin poliittiseksi puheeksi. Ja niin edelleen. Jos Raamatun epäloogisuudet ja “virheet” kiinnostavat, suosittelen tutustumista eksegetiikkaan. Moni asia saattaa joutua uuteen valoon (enkä puhu nyt uskoon tulemisesta, vaan histoariallisesta tutkimuksesta).

-Tata, 12.12.2006

#3888

Mielestäni on mielenkiintoista, että olento joka on muka luonut maailman ei saa aikaiseksi yksiselitteisempää käyttöopasta.

“Joo teksti on hyvin kärjistetty ja siinä on nostettu asiat hyvin yksisilmäisesti. Tulee mieleen sanonta: “lukee kuin piru Raamattua.””

Raamatun lukeminen kuin piru ei kyllä ole kovin vaikeaa. Verratkaa raamattua vaikkapa YK:n ihmisoikeuksien julistukseen; en ymmärrä miten raamattu ei ole edes vastaavassa määrin tarkka ja yksityiskohtainen jos sen muka pitäisi olla Jumalan sanaa. Raamatun väärinymmärtäminen onnistuu IMO kyllä ihan yrittämättäkin.

“Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki tekisivät petoksia ja muita moraalittomia tekoja tuntematta olevansa vastuussa millekään korkeammalle voimalle? Kyllä nykyinen moraali on perua uskontojen “säännöistä”.”

Idiootti. Ihan noin ilmoitusluontoisena asiana voin kertoa, että esim. Suomessa ihmisten käyttäytymistä säätelee kyllä viimekädessä Suomen laki eikä mitkään hihhulien satukirjan opit. Ja mitä moraaliin tulee, niin ei sellaisen hyvin yksinkertaisen asian, että virheistä joutuu todennäköisesti ennenpitkää vastamaan tajuamiseen tarvita mitään uskontoja. Tietyt säännöt ne on apinalaumassakin vaikkei niillä ole luontodokumenteissa näkynyt mitään palvontamenoja olevankaan.

-Myrzan, 16.12.2006

#3931

Aapo, tarkoititko Jahvella, Jumalalla ja Herralla täsmälleen samaa Jumalaa? En ole koskaan ennen kuullut kristinuskon Jumalasta käytettävän nimitystä Jahve.

-Peep, 19.12.2006

#3940

Jussi,

“Siihen aikaan oli muutenkin paljon ankarammat lait. Lainvalvojat käyttivät uskontoa hyväkseen määräyksissä, jotta ihmiset olisivat lainkuuliaisempia. Varmasti oli helpompi noudattaa tiukkoja sääntöjä, kun luuli niiden tulevan suoraan Jumalalta.”

>>> Miksi sitten osa säännöistä halutaan yhä pitää voimassa, mutta osasta on luovuttu? Kuka on päättänyt, mistä luovutaan? Miksi homoseksuaalisuus on Raamatun mukaan yhä hirvittävä rikos tänä päivänäkin, mutta kahden viljan viljeleminen samassa pellossa tai sekoitekankaisten vaatteiden valmistaminen onkin nykyään sallittua, vaikka kaikista kolmesta mainitusta ennen muinoin kivitettiin hengiltä?

“Mielestäni Raamattu käskee uskomaan Jumalaan ja Jeesuksen ylösnousemukseen, eikä siihen että kaikki Raamatun tekstit ovat pilkuntarkasti totta eikä niitä saisi soveltaa.”

>>> Mielestäsi ehkä, mutta esimerkiksi 1. Mooseksen kirja on FAKTATIETOA. Luomiskertomusta ei siis saa käsittää vertauskuvallisena tarinana, sillä Luomiskertomus tapahtui juuri niin kuin sen on sanottu tapahtuvan – se on siis kaikki tai ei mitään, usko tai älä usko. Mistä teksteistä siis puhut, joiden kohdalla on luvallista soveltaa? Mitä merkitystä niillä on, kun kuitenkin on Luomiskertomuksen tapaisia, absoluuttisia sääntöjä olemassa? Kuka kertoo, mitä saa tulkita ja mitä ei?

“Koska mitään ei saa ilmaiseksi. Tätä ei-uskovat eivät tahdo ymmärtää. He ovat kaikki-mulle-heti-nyt-tyyppiä.”

>>> Älä yleistä, tai alan puhumaan uskovaisten sokeudesta ja omahyväisyydestä samaan karikatyyriseen tapaan.

“Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki tekisivät petoksia ja muita moraalittomia tekoja tuntematta olevansa vastuussa millekään korkeammalle voimalle?”

>>> Ihminen on kylläkin teoista vastuussa itselleen ja muille. Ei Raamattu ihan pelkkää huttua ole, 'Tee toisille kuten haluaisit itsellesi tehtävän' on varsin järkevä ja älykäs neuvo mitä moraaliin ja tekoihin tulee – on kuitenkin väärin väittää, että tämä neuvo olisi Raamatusta, sillä se tulee ihmisiltä itseltään. Kuten Myrzam sanoi myös, niin säännöt ne on apinalaumassakin vaikkei näillä korkeampaa voimaa olekaan.

“Kyllä nykyinen moraali on perua uskontojen ”säännöistä“.”

>>> Sivistyssanakirjasta lainattua: “Moraali eli siveys tarkoittaa yhteisössä vallitsevia eettisiä (moraalisia, siveellisiä) käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä. Sana ”moraali“ on lähtöisin Cicerolta ja se juontuu latinan kielen sanasta mores, joka tarkoittaa tapaa.” Missään kohtaa ei mainita uskontoa, vaan moraalisäännökset ovat yhteisönsä itsensä luomia. Ei tosin voida sanoa etteikö uskonto olisi vaikuttanut yhteisöön, mutta eniten yhteisö on vaikuttanut sekä moraalintajuunsa että uskontoihin. Uskonto on ihmisten luoma, ei minkään ylemmän tahon – ihmisen luontaisin piirre on kysyä ja ihmetellä. Mitä tähdet ovat? Miksi ukkostaa? Mitä on kuoleman jälkeen? Näihin kysymyksiin on luotu vastauksia, yleensä joitain “ylemmän tahon” versioita, sillä esimerkiksi kuoleman kysymykseen on mahdotonta vastata. Kuitenkin nykyään tiedetään auringon nousun johtuvan Maan pyörimisliikkeestä ja kierrosta auringon ympäri, eikä suinkaan kreikkalaisten tyyliin siitä että Helios ratsastaa kultaisilla vaunuillaan taivaanrannan halki. Uskontoa ei siis enää tarvita selittämään kaikkea omituista, eikä uskontoa tarvita myöskään kertomaan ihmiselle mitä on oikein ja mikä ei – ihminen toiselle ne säännöt opettaa, sillä se on yhteisön laki ja tehtävä.

Aapo,

“Minusta kymmenessä käskyssä on useitakin, joita ei voida pitää yleisinä eettisinä sääntöinä. Esimerkiksi että ei saa palvoa muita jumalia tai että ei saa ”käyttää väärin“ Herran nimeä. Nuohan ovat vain Jumalan mustasukkaisuutta. Samoin lepopäivän pyhittämistä en ymmärrä. Toisaalta sieltä puuttuu sellainen kuin että kohtele muita kuin haluat itseäsi kohdeltavan, tai että ei orjuuta tai pakota tai alista muita.”

>>> Puit sanoiksi sen, mitä itse vain mielessäni hapuilin.

mä,

“Eli Jumala meni itse Jeesuksen muodossa kärsimään. Hän ei laittanut ketään muuta kärsimään. Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin niistä kirjoittaa.”

>>> Tästähän saataisiin siis varsin herkullisia dilemmoja jos rahtunen huumoria heitetään mukaan (tosin kolmiyhteinen jumala jo itsessään on dilemma...) – Jeesus rukoilemassa Jumalalta että tämä ottaisi tulevan tuskan häneltä pois (Kuka rukoilee keneltä, Jeesus itseltään joka on hänessä itsessään vai jossain muualla? Kuka ristiinnaulitsemisen halusi, Jumala itse ja itselleenkö?) jne...

Kahden maan kansalainen,

“Itse olin ennen agnostikko ja vetosin juuri vastaavanlaisiin argumentteihin, mutta kun perehdyin kysymyksiin syvällisesti ja avoimesti palaset alkoivat loksahtaa kohdalleen. Raamattu on hieno ja monitasoinen kirja. Kannattaa lukea ja selvittää asioita tarkemmin;-)”

>>> Miksi Raamattu siis aukenee vain niille, jotka siihen uskovat? Mihin kysymyksiin perehdyit syvällisesti ja avoimesti? En toki kiellä etteikö Raamattu olisi hieno ja monitasoinen KIRJA, mutta sitä lukevia ja sen kirjoittaneita ihmisiä sietää tutkailla skeptisesti. On yhtä monta tulkintaa kuin on lukijaa ja kovaäänisimmät ovat sen tulkinnan suhteen aina oikeassa, aye?

Aapo,

“Minun on aivan vakavissani todella vaikea löytää eroa Jahven ja Adolfin käskyjen välillä.”

>>> Adolf Hitler oli historiallinen, todellinen henkilö. Joosua (kenties?) oli historiallinen henkilö, joka toimi Jumalansa tahdosta. On todellakin omituista, että oman näkemyksensä mukaan toimiva diktaattori on ollut hirvittävä ihminen, mutta Joosua kansanpuhdistaja koska Jumala vaikutti hänen kauttaan... En minäkään ihan ymmärrä mikä ero näiden kahden välillä loppupelissä on, paitsi se että Hitler ei onnistunut – Joosua ilmeisesti onnistui ja totuushan on että voittajat kirjoittavat historian, joten Joosuan, voittajan, teot kirjoitettiin sankaritekoina mutta Hitlerin, häviäjän, teot kirjoitettiin hirmutekoina ja väärinä.

Myrzan,

“Mielestäni on mielenkiintoista, että olento joka on muka luonut maailman ei saa aikaiseksi yksiselitteisempää käyttöopasta.”

>>> :D

Kaiken kaikkiaan, mielenkiintoinen teksti ja keskustelu.

-Dion, 20.12.2006

#3941

Peep, kyllä. Kymmenen käskyä kieltää jumalan nimen käyttämisen “turhaan” niin yleensä sanotaan Herra tms. Ks

-Aapo, 20.12.2006

#3943

(Tämä Pertun kommentti tulee julkiseksi vasta nyt koska vahingossa poistin sen ensin ja se piti kaivaa muualta. Vika oli minun liian nopean hiirisormeni. -Aapo)

“Ihminen on erehtyväinen ja Raamattu on ihmisten tulkitsema.” ahahahahAHh. Tuolla ajattelit kuitata ja todistaa kaiken vääräksi? “”Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen.“ [Nah. 1:2]” Pelkästään sanaa “kiivas” ei löydy koko nahumin kirjasta. Ko. pätkään otit muutenkin mielenkiintoisesti nuo lauseet, kappaleessahan tosiaan kerrotaan kuinka hän ajaa vihollisensa pimeyteen ja kostaa heille. Tämäkin on Vanhasta Testamentista ja kuten kaikki historiaa lukevat tietävät, oli kulttuuri hyvin erilainen. Itse en todellakaan usko raamattuun milläänlailla fundamentalisesti. On aivan totta että se on ihmisten, vieläpä pääosin MIESTEN kirjoittama ja tuon ajan vaikutus ja kulttuuri on varmasti ja selkeästi vaikuttanut siihen.

“Ja tämä kolminaisuus. Yksijumalainen uskonto, jossa onkin kolme jumalaa? Välillä Jumala ”antoi ainoan poikansa“, mutta välillä hän uhrasikin itsensä? Ja sitten ei uhrannutkaan, koska hallitsee edelleen täysissä sielun ja ruumiin voimissa.” En vieläkään ymmärrä, miten tuo kolmiyhteisyys voi olla kenellekään ongelma, se ei vaan istu kaaliin, mikä siinä mättää. Kristinuskossa on yksi Jumala, joka on kolme, ei kolmea jumalaa.

Raamattu on myös kirjoitettu hyvin pitkän ajanjakson aikana ja tästäkin syystä siinä on paljon ristiriitoja ja.. ajatus katkesi. jotain vastaavaa. Itse en ole kuullut yhtään järjellistä selitystä, miksi raamattua pitäisi katsoa ja ajatella fundamentalisesti (toisaalta, en varsinaisten fundamentalistien kanssa ole keskustellukaan). Vanhan Testamentin moraali on 4000 vuotta vanhaa, ei sitä tietenkään voi soveltaa suoraan tähän aikakauteen, samoin uudessa testamentissa, vaikka se keskittyykin täysin erilaisiin asioihin.

Näistä asioista on keskusteltu tuhannessa paikassa ja tullaan aina keskustelemaan, mitään lopputulosta ei varmasti tulla koskaan saamaan.

-Perttu, 20.12.2006

#3945

Peep, kyllä. Kymmenen käskyä kieltää jumalan nimen käyttämisen “turhaan” niin yleensä sanotaan Herra tms. Ks

-Aapo, 20.12.2006

#3947

Perttu, alunperin käytin lähteenä Raamatun vanhempaa käännöstä. Päivitin sitten kaikki viitteet uudempaan, mutta tuo “kostaja on herra” -kohta jäi vielä vanhan tekstin mukaiseksi. Korjaan sen, se oli oma virheeni. Muiden viittausten pitäisi olla oikein.

Joka tapauksessa, Herra kostaa vihollisilleen ja ajaa heidät pimeyteen. Ja keitä nämä viholliset ovat? VT:ssä ainakin he, jotka eivät usko tähän Jumalaan, tai uskovat toiseen, tai ylipäänsä tekevät jotain VT:n lukemattomien sääntöjen vastausesti.

“Kristinuskossa on yksi Jumala, joka on kolme, ei kolmea jumalaa.” Ehkä se vaatii että uskoo Raamattuun tai Jumalaan että hyväksyy että 1=3 eikä edes näe siinä ongelmaa. Jumala siis koostuu kolmesta osasta, jotka ovat Jahve, Jeesus ja Pyhä Henki, vai? Vai onko Jahve nyt oikea nimi ollenkaan?

Sanoit, että Raamattu on vanha ja sitä ei voi suoraan soveltaa nykyaikaan. Miksi sitä kuitenkin sovelletaan, myös kirkon sisällä? Ylösnousemusta ja muuta opetetaan ihan faktoina, ja uskontunnustuksessa ne ovat niinikään. Minusta kuulostaa kovasti siltä, että kaikesta siitä pidetään kiinni mihin uskominen ei ä ihan naurettavalta.

Voi olla, että näistä tullaan keskustelemaan. Ja hyvä että tullaan. Maailma olisi edelleen kuin VT:n ja UT:n aikaan, ellei joku olisi kyseenalaistanut näitä oppeja.

-Aapo, 20.12.2006

#3962

Kristinusko kuuluu samaan sarjaan kuin esim. Kreikan tai Rooman jumalat. Poseidon, Dionyssos ja Jahve ovat vain eri aikojen mytologiaa.

Jos raamattua lukee samoin kuin Odysseysta, niin se on mielenkiintoinen tarina. Jos siihen oikeasti uskoo, niin se on mielestäni pelottavaa.

Uskonto kehittyy yhteiskunnan kehityksen mukana. On todennäköistä, että kristinuskon jälkeen seuraa uskonnon kuluttajille jokin muu uskonto.

-Teemu, 21.12.2006

#4272

Mainio analyysi sekopäisestä ja mustasukkaisesta jahvesta teoksessa Jung: Job saa vastauksen. Oma diagnoosini olisi rajatila paranoidisin piirtein. Mainio kirja, hauskaa iltalukemista!

-Teemu Jokela, 28.1.2007

#9095

“Uskonnollisen uskon vaara on siinä, että se antaa muuten tavalliselle ihmiselle oikeutuksen antaa hulluudelle valta ja pitää sitä pyhänä”, – Sam Harris -

-Kimmo T, 16.7.2008

#9709

tuo “nimen turhaan lausuminen” tarkoitti tuona aikana käsittääkseni sitä, kun tehdään asioita “toisen nimissä” vastoin tämän tahtoa ja enemmän vielä sitä, että nimeä jonkun käytetään väärän valan vakuutena.

jos lähtisi oletuksesta että (raamatun) jumala todella on olemassa ja ainoa oikea jumala, ei mielestäni olisi mitään huonoa siinä että hän käskee olemaan pitämättä toisia jumalia rinnallaan, koska itse tietää varmasti (tosin kuin ihmiset) olevansa ainoa todellinen jumala. sinänsä osut oikeaan, että raamatussa jumala itsekin mainitsee mustasukkaisuuteen asti ikävöivänsä (“halata”) henkeä, jonka on ihmiseen laittanut.

lepopäivän pyhittäminen ei mielestäni ole käsittämätöntä, vaan edustaa aikansa edistyksellisintä sosiaalipolitiikkaa – syynä on se, että kun lepopäivä on ehdoton ja rikkomaton, kaikki saavat loukkaamattoman mahdollisuuden lepoon. myös orjat ja eläimet. tietenkin oruuden poistaminen ja se, että eläimistä ylipäänsä omaehtoisesti pidettäisiin asianmukaisesti huolta, olisi ollut parempi tavoite.. mutta toisaalta rajoittavana tekijänä on todelliset ihmiset todellisessa ympäristössä, ihmiset ovat usein omaehtoisesti haluttomia tekemään perimmältään epäitsekkäitä ratkaisuja. nykyäänkin ihmisen moraalia sanelee usein (en sano, että aina) enemmän yhden- tai toisenlainen pakko, kuin ideat.

oliko sen ajan ihmisellä edes idean tasolla esim ajatusta siitä, että yhteiskunta voi toimia ilman orjuutta.. ja toisaalta, ihmisoikeuksien idea ei riitä nykyäänkään, meidän nyky-länsimaisten orjat vain raatavat velkavankeuden ja selviämiskamppailun kahleissa tavallisten kahleiden asemasta, jotta hyötyisimme ja saisimme samalla rahalla triplasti enemmän etuja itsellemme, orjamme ovat jossain kaukana poissa silmistä ja poissa mielestä, lepopäivänkin ulottumattomissa..

usein tuntuu olevan kauhean vaikeaa kuvitella kenenäkään toisena kuin itsenään olemista, tai mitään muita kuin omia lähtökohtia. siis vaikka tilannetta millaista olisi elää ja minkälaisia päätöksiä tositilanteissa tekisi, jos ihan oikeasti 20km päässä olisi seuraava vihamielinen/kilpaileva kaupunkivaltio, jossa myydään omatkin lapset orjuuteen jos rahat loppuu kesken, saati sitten naapurilta ryöstetyt. eikä voi käydä internetissä katsomassa onko jollakin eriävää mielipidettä tai soittaa taksia hakemaan pois sellaisesta kovasta maasta, vanhemmat eivät ole liberaaleja ja osta kannettavaa kasettisoitinta, saippuaa ei myydä kaupassa, pidesuihkua ei ole keksitty, kukaan ei ole kuullut kuin etäisiä huhuja minkälaista on jossain muualla maailmassa eikä luullut edes näkevänsä jotain kokonaiskuvaa oman aikansa tapahtumista, media = puskaradio, ei voi tietää kuka todella tottelee kuningasta tai muuta hallitsijaa ja kuka on vain silmänpalvoja, veljekset tappavat toisiaan ja tekevät vallankaappauksia, mcdonaldsin maailmanvalloituksesta kukaan ei ole nähnyt untakaan tai voinut kuvitella, että jonain päivänä rautamöhkäleet lentävät kuljettaen ihmismassoja ja aiheuttaen mannerjäätikön sulamista.. että ihan oikeasti tajuaisi millaista se on, voisi jättää huomiotta kokemusmaailmansa ja nykytietonsa. tällainen näkökulman subjektiivisuus vaikeuttaa hieman raamatun tai minkään ajassa taaksepäin suuntautuvan tekstin lukemista.. mutta kuka oikeasti pystyy ymmärtämään kaikkien osapuolten kannalta täysipainoisesti “mitä oikeasti tapahtui” edes edellisen päivän lööppiä lukiessaan.. joka sentään viittaa omaan aikaan ja omaan yhteiskuntaan. ja kuka jättää siksi historiaa lukematta?

onko tavatonta, että jonkun muun kuin itsensä (vaikka sitten jumalan) näkökulmaa on mahdotonta ymmärtää, jos ei nimenomaan yritä ymmärtää, päästä sisälle toisen näkökulmaan. ristiriita on ainakin ihmisten välillä yleensä ennen kaikkea toisen ymmärtämisen vajavuutta.

-a, 6.9.2008

#11360

Luulenpa, että kristittyjen ei pitäisi sanoa juutalaisten J-lasta yhtään mitään, ja ateistien vielä vähemmän.

Jättäkää meidän uskontomme arvionti meille niin mekään emme arvioi teidän uskontoanne tai sen puutetta.

-Shoshana, 22.3.2009

#11362

“Luulenpa, että kristittyjen ei pitäisi sanoa juutalaisten J-lasta yhtään mitään, ja ateistien vielä vähemmän. Jättäkää meidän uskontomme arvionti meille niin mekään emme arvioi teidän uskontoanne tai sen puutetta.”

Ilomielin. Kunhan sen jumalan varjolla lakataan myös puuttumasta muiden elämään. Kunhan sen jumana nimissä ei hyökätä harhaoppisten kimppuun, ei kielletä minua ostamasta maitoa sunnuntaisin, ei opeteta muidenkin lapsille satuja tosina, ei kielletä kondomeja, ei syrjitä homoja, kunhan minun ei tarvitse rahoittaa sen jumalan faniklubia. Kunhan sen jumalan nimissä ei puututa joka perkeleen asiaan, joista yksikään ei kuulu muille kuin yksilölle itselleen. Pysykää uskontoinenne erossa muiden elämästä, niin kukaan ei puutu teidän uskontoonne.

Miksi muuten uskonto on jotenkin niin poikkeuksellinen asia, että siitä ei voi sanoa mielipidettänsä? Tehokkain tapa suojautua kaikelta kritiikiltä on nimittää ajatusmaailmaansa uskonnoksi. Sen jälkeen se on suljettu kaikelta kritiikiltä. Tämä tarkoittaa vain sitä, että se ei kestä kritiikkiä. Ei siltä muuten tarvitisi suojautua.

-Aapo, 23.3.2009

#11409

Yksisilmäisesti kirjoitettu anti-semitistinen vihapamfletti.

Uskomatonta, että vielä 2000-luvun Suomessa lietsotaan rotuvihaa juutalaisia vastaan.

-Anti-fasisti, 28.3.2009

#12382

Noin yksinkertaisille lukijoille kuin tämän tekstin kirjoittaja ei Raamattua kannattaisi antaa käteen ollenkaan. Kirjoittajan yksinkertaisuus ja puolueettomuuskin kiteytyy parhaiten tähän lauseeseen:

“Raamatun mukaan on moraalisesti oikein tehdä kansanmurha ja joukkoraiskaus Jahven nimissä”

Samaan lauseeseen on sisällytetty kolme asiaa joista yhtäkään ei sanota kyseisessä tarinassa. Jokaisen kommentin kirjoittajan täytyy ymmärtää kommenttien kirjoittamisen turhuus tämän tason ja asenteen omaavalle henkilölle.

-Benjamilainen, 30.8.2009

#12383

Benjamilainen voisi lukea Pipliansa vähän huolellisemmin. Et osannut kumota yhtäkään kirjoituksen väitettä. Esimerkiksi “Raamatun mukaan on moraalisesti oikein tehdä kansanmurha ja joukkoraiskaus Jahven nimissä” on täysin totta.

“Herra sanoi Moosekselle: ”Kosta midianilaisille heidän pahat tekonsa, joita he ovat tehneet Israelia vastaan. Sitten sinut otetaan isiesi luo.“ ... ”Sotajoukko hyökkäsi Midianin maahan noudattaen käskyä, jonka Herra oli Moosekselle antanut, ja tappoi kaikki miehet ... He ottivat vangiksi naiset ja lapset ja saivat ryöstösaaliiksi midianilaisten kaikki juhdat, kaiken karjan ja muun omaisuuden. He polttivat midianilaisten asuttamat kylät ja heidän leiripaikkansa ... “Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne.”

Lue Pipliasi ensi kerralla vähän kriittisemmällä silmällä niin voit ehkä huomata, kuinka brutaali teos se onkaan.

-Aapo, 30.8.2009

#12384

“Noin yksinkertaisille lukijoille kuin tämän tekstin kirjoittaja ei Raamattua kannattaisi antaa käteen ollenkaan.”

Suomeksi tuo tarkoittaa: “Lue Raamattua vasta kun olet valmis uskomaan sokeasti, ilman kritiikin häivääkään.”

-Tuntematon, 30.8.2009

#12386

Jumala käski Joosuaa ja luvattua kansaa tappamaan vastustajat. “Rangaistakoon kuolemalla jokaista, joka kapinoi käskyjäsi vastaan eikä tottele sinua kaikessa minkä käsket tehdä.”

Siinäs kuulitte. Rikollinen oli jo Jumalan mieli ja oikeaoppisena enemmistö hänen käskyjään pitää. Nöyrtykää siis edessäni ja antakaa rikollisuuden ja pahansuopaisuuden siemenen itää sieluihinne.

Onko laki vai Jumala oikeassa? Jumala loi ihmiset, jotka loivat lait. Jumala oudosti, siteeraamassani lauseessa, käskee tappaa, vaikka Mooseksen kivitauluihin hän laittoi käskyn “Älä tapa.”

Kumma on Jumalainen järjenjuoksu, kuten on omanikin.

-Joosua Samola, 31.8.2009

#12387

Voisiko sanoa että raamatun moraali on sama kuin sen hetkisen uskonnollisen johtajan moraali? Olipa tilanne mikä tahansa, aina löytyy uskonnosta “porsaanreikä” joka mahdollistaa uskonnollisen johtajan edun mukaan toimimisen. Kun jumalan tiet ovat tutkimattomat, on helppo poiketa säännöistä. Kummasti niitä näkyjä on aina tupannut tulemaan profeetoille otollisina hetkinä, jotta saadaan oikeutus tappamiselle ja sotimiselle.

-Rokkomies, 1.9.2009

#12741

Muistetaan nyt, että koska Palestiina oli kauttaaltaan hyvien ihmisten asuttama, Jumala siirsi juutalaiset sieltä Egyptiin, ja palautti heidät takaisin heille lupaamaansa maahan vasta 400 vuoden päästä, kun sen valloittaminen oli moraalisesti oikeutettua: sitä asuttavat kansat olivat saastuneet rikoksesta ja moraalittomuudesta. Jos oletetaan, että on olento, joka näkee asioiden absoluuttisen moraaliarvon, hänellä on mielestäni tuomiovalta. Jumala tuhosi heprealaisten tieltä rikolliset kansat, suojellen näitä tekemästä enempää pahaa itselleen tai muille.

Kaksi silmiinpistävää väärinymmärrystä Aapon tekstissä on. Ensimmäinen, vähäisempi, antaa ymmärtää, että Abraham olisi joutunut Jumalan käskystä tappamaan poikansa, tai ainakin se jättää mainitsematta, että Jumala kielsi Abrahamia surmaamasta Iisakia viime hetkellä osoittaakseen oman luonteensa: hän ei milloinkaan vaadi ihmisuhreja. Tuomarien kirjan joukkoraiskausta käsittelevässä kohdassa teksti väittää Raamatun kehottavan moiseen toimintaan, mikä on todella pöyristyttävä väite. Raamattu ei ole kokoelma moraalisesti oikein toimineiden henkilöiden seikkailuita; itseasiassa koko Tuomarien kirja kuvaa Israelin moraalista rappiota aikana, jona Jumalan laki hylättiin. Niin myös tässä kertomuksessa: tytärtä ja sivuvaimoa kyllä tarjotaan raiskattavaksi, mutta ei missään nimessä Jumalan käskystä tai edes yhteisymmärryksestä hänen kanssaan.

Jumala vihaa luonnostaan syntiä, sillä se johtaa kärsimykseen. Se on hänen ikuinen luonteenpiirteensä, mille hän ei voi mitään. Toinen piirre hänessä on vanhurskaus, eli ehdoton oikeudenmukaisuus. Pahan on saatava palkkansa: silmä silmästä, hammas hampaasta. Ja synnin palkka on kuolema. Jumala kuitenkin tietää, että syntinen ihminen ei voi koskaan maksaa syntivelkansa hintaa. Tarvitaan siis joku, joka ei ole tehnyt koskaan syntiä, ja joka alistuu rangaistukseen muiden puolesta vapaaehtoisesti. Ainut näihin kriteereihin sopiva on Jumala itse. Saadakseen siis edes muutaman ihmisen takaisin rakkautensa yhteyteen Jumala itse alensi itsensä ihmiseksi, Jeesukseksi maksaen kuolemallaan hinnan kaikkien synneistä, sovittaen maailman oman oikeudenjanonsa kanssa. Vieläpä hän teki pelastautumisen syntiselle ihmiselle niin helpoksi, että sen saavuttaa jokainen, joka vain tahtoo, riippumatta siitä, kuinka pahoja syntejä on tehnyt. Tätä itsensä antamista rangaistavaksi syyllisten puolesta en osaa nähdä sadismina.

Uusi Testamentti opettaa, että Mooseksen kautta välitetty ankaraakin ankaramman juutalaisten lain moraalisäädökset (joita ei muuten koskaan onnistuttu soveltamaan tosielämässä) annettiin, jotta ihmiset tajuaisivat, etteivät koskaan pysty toteuttamaan Jumalan vaatimuksia. Se asetti erilaisia hintoja eri synneille: mistä oli maksuna vuohi, mistä härkä, mistä kuolema. Kuitenkin se vihjaa koko pituutensa ajan suuresta sovituspäivästä, jolloin synnit annettaisiin anteeksi Messiaan, vertauskuvallisesti ja väliaikaisesti eläinuhrien, kautta. Tämä on viiden Mooseksen kirjan ydin: syntien anteeksianto ansiotta. Jeesus täytti koko lain vapauttaen kuolemallaan ihmisen kaikesta syyllisyydestä, oli tämä tehnyt mitä hyvänsä. Hänen uhrinsa kautta syntisen ja Jumalan kirkkautta vailla olevan ei tarvitse tuntea syyllisyyttä itsestään, vaan hän saa hylätä pahat tekonsa uskoen ne anteeksi annetuiksi ja Jumalan ikiajoiksi unohtamiksi.

-markustus, 16.10.2009

#12746

“Jumala vihaa luonnostaan syntiä, sillä se johtaa kärsimykseen. Se on hänen ikuinen luonteenpiirteensä, mille hän ei voi mitään.”

Ja kaikkivaltiudestaan ja rakkaudestaan huolimatta sallii siis ihmisten kärsivän? Voi suurta rakkautta!

“Toinen piirre hänessä on vanhurskaus, eli ehdoton oikeudenmukaisuus. Pahan on saatava palkkansa: silmä silmästä, hammas hampaasta. Ja synnin palkka on kuolema. Jumala kuitenkin tietää, että syntinen ihminen ei voi koskaan maksaa syntivelkansa hintaa.”

Hän siis tiesi tehdessään liittoa Israelin kansan kanssa, että tekee sopimuksen, jota toinen osapuoli ei voi pitää?

“Tarvitaan siis joku, joka ei ole tehnyt koskaan syntiä, ja joka alistuu rangaistukseen muiden puolesta vapaaehtoisesti. Ainut näihin kriteereihin sopiva on Jumala itse. Saadakseen siis edes muutaman ihmisen takaisin rakkautensa yhteyteen Jumala itse alensi itsensä ihmiseksi, Jeesukseksi maksaen kuolemallaan hinnan kaikkien synneistä, sovittaen maailman oman oikeudenjanonsa kanssa.”

Toinen vaihtoehto olisi ollut synnin estäminen. Hän olisi esimerkiksi voinut jättää vapaan tahdon luomatta tai sitten estää synnin epäsuorasti, esimerkiksi pitämällä ne kielletyt hedelmät poissa näpeistämme. Ja miksi tuon messiasprosessin piti olla noin monimutkaista?

“Uusi Testamentti opettaa, että Mooseksen kautta välitetty ankaraakin ankaramman juutalaisten lain moraalisäädökset (joita ei muuten koskaan onnistuttu soveltamaan tosielämässä) annettiin, jotta ihmiset tajuaisivat, etteivät koskaan pysty toteuttamaan Jumalan vaatimuksia.”

Siinä tapauksesa kaveri olisi voinut jättää meidät luomatta, tai ainakin ilman vapaata tahtoa tai mahdollisuutta syntiin, taikka tehdä kriteereistä vähän löysemmät. Asettaisitko/asetatko sinä lapsellesi vaatimuksia, jotka tiedät mahdottomiksi saavuttaa?

-The Unfortunate One, 17.10.2009

#12758

Suosittu näkemys on, että Jumala loi ihmisen rakastaakseen ja saadakseen vastarakkautta. Jotta rakkaus olisi aitoa, ihmiselle oli luotava vapaa tahto rakastaa tai olla rakastamatta. Jumala kunnioittaa ihmisen valintaa, eikä enää kuoleman jälkeen ota mitään kontaktia ihmiseen, joka ei ole tahtonut suhdetta Jumalan kanssa. Raamattu kutsuu tätä lopullista hylkäämistä helvetiksi. Samalla tavalla ihminen, joka hylkää Jumalan, särkee tämän sydämen.

Raamatullisesti kärsimys johtuu ensisijaisesti synnistä. Se voi myös palvella Jumalan tarkoitusperiä saada ihminen turvautumaan häneen. Jumala-hypoteesiin kuuluu myös ikuisen elämän käsite: jos loputtoman elämän alusta muutaman kymmenen vuotta kärsii tuskaa ja elää onnessa lopun aikaa, onko hinta suuri?

Jumala tiesi ehdottomasti, etteivät juutalaiset voisi noudattaa liittoa! Kuten kirjoitin, lain tarkoitus oli näyttää ihmisille heidän oma syntisyytensä. Jeesus toi lopullisella uhrillaan anteeksiannon kaikista synneistä ja vapauden jokaisesta lain rangaistuksesta. Laki on paikallaan herättämässä kiitosta, se kertoo mistä kaikesta meidät on armahdettu.

Tahtoisit, että Jumala olisi tehnyt pelastuskriteereistä löysemmät. Jumala pelastaa jopa paatuneimman murhamiehen, jos tämä vain katuu syntejään ja yrittää uskoa Jeesukseen. Silloin Jumala itse lahjoittaa uskon. Ihmisen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin uskoa. Ei siis haittaa, ettei pysty noudattaa Jumalan lakia ja olla tekemättä syntiä. Vain usko ratkaisee, ja senkin Jumala antaa automaattisesti sitä pyydettäessä. Pelastumisen eteen ei siis tarvitse kuin katua ja pyytää. Kun kerran ei ole minkäänlaisia kriteereitä, miten niitä voisi tehdä enää löysemmiksi?

-markustus, 18.10.2009

#12759

“Jotta rakkaus olisi aitoa, ihmiselle oli luotava vapaa tahto rakastaa tai olla rakastamatta.”

Mutta ei syntiä tarvitse estää suoraan vapaata tahtoa estämällä. Hän voisi esim. pitää kielletyt hedelmät näpeistäni ja veitset murhamiesten käsistä. Olisiko tämä mahdotonta kaikkivaltiaalle?

“Se voi myös palvella Jumalan tarkoitusperiä saada ihminen turvautumaan häneen.”

Väität siis, että hän saa minut kärsimään, jotta tulisin hänen luokseen? Ihailtavaa toimintaa rakastavalta olennolta.

“Jumala-hypoteesiin kuuluu myös ikuisen elämän käsite: jos loputtoman elämän alusta muutaman kymmenen vuotta kärsii tuskaa ja elää onnessa lopun aikaa, onko hinta suuri?”

On, jos voisin elää nuokin vuodet ilman tuskaa, ja lisäksi voisi ottaa huomioon monen ihmisen halun elää alusta asti täyttä elämää ja sen, että harva haluaa elää ihan oikeasti loputtomiin.

“Jumala tiesi ehdottomasti, etteivät juutalaiset voisi noudattaa liittoa! Kuten kirjoitin, lain tarkoitus oli näyttää ihmisille heidän oma syntisyytensä.”

Syntisyys, jonka Jumala olisi voinut estää. Kahden liiton prosessi oli turha, kun kaikkivaltias olisi voinut vain estää synnin.

“Pelastumisen eteen ei siis tarvitse kuin katua ja pyytää. Kun kerran ei ole minkäänlaisia kriteereitä, miten niitä voisi tehdä enää löysemmiksi?”

Kriteerit olivat israelilaisille turhia, kun olisi voinut vain estää synnin. Kun hän voisi vain estää synnin, muttei sitä tee, on synti hänen vikansa. Jos en voi syntiä välttää, miten siitä voi minua syyttää? Miten voin katua sitä, mikä ei minun vikani ole?

-The Unfortunate One, 19.10.2009

#12762

“Jumala vihaa luonnostaan syntiä, sillä se johtaa kärsimykseen. Se on hänen ikuinen luonteenpiirteensä, mille hän ei voi mitään.” Eikö kaikkivaltias voikaan tälle mitään? Onko hän siis kaikkivaltias vai ei?

Jumalassa on mielenkiintoista se, että uskovaiset pitävät kynsin hampain kiinni hänen kaikkivaltiudestaan, mutta samalla perustelevat hänen moraaliaan tavoilla jotka ovat kaikkivoipuutta vastaan. Kaikkivoipuus ja moraali näyttäisivät olevan ristiriidassa. Jos Jumala on kaikkivoipa, mikään ei estä häntä poistamasta pahuutta ja kärsimystä maailmasta. Hän vain ei jostain syystä halua sitä tehdä, mikä voidaan tulkita ilkeydeksi. Jos hän puolestaan haluaisi poistaa pahuuden ja kärsimyksen, mutta ei voi sitä tehdä, silloin hän ei ole kaikkivoipa.

Jos vetoatte siihen, että tarkoitus pyhittää keinot, että ihmisen on kärsittävä pelastuakseen tms. Että Jumalan kannalta on välttämätöntä että maailmassa on syntiä, pahuutta ja kärsimystä, väittäisin edelleen kyseessä olevan joko Jumalan yleinen v-mäisyys tai kykenemättömyys. Tai kenties laiskuus? Hän osaisi kyllä muuttaa asiat miellyttävämmiksi tai yksinkertaisemmiksi, mutta ei vain viitsi.

-Rokkomies, 19.10.2009

#13265

Voimme varmaan ihan rauhallisesti todeta, että Raamatun moraali ei ole moraalia. Raamattu on kokoelma parin uskonnon kannattajien kirjoituksia.

Ihmiset ovat usein perustelleet omia tekemisiään – varsinkin muille ihmisille! – sanomalla, että tämä on Jumalan tahto. (Mikä onkaan parempi keino saada miehet sotaan tai ainakin perustella toteutettu kansanmurha jälkikäteen, kuin sanoa, että “Jumala käski”...)

Se, että joku sanoo tietävänsä Jumalan tahdon, ei vielä tietenkään tee sitä todeksi. Me voimme käyttää myös järkeämme ja todeta, että uskonnoilla, joissa sanotaan joidenkin kansojen olevan “saastuneita ja moraalittomia” ja SEN vuoksi (moraalisemmat!?) Jumalan tahdon edustajien tulee ryöstää ja tappaa heidät, ei oikeastaan ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.

Jumalan kanssa kannattaa miettiä kysymyksiä: Mitä käsite Jumala tarkoittaa? Miksi Jumala on ilmentänyt itsensä tällaisena maailmankaikkeutena? (Jumalan yksi määritelmä on “kaikki”, joten ei ole mitään, mikä olisi jostain muusta kuin Jumalasta (tässä(kin) dualistiset uskonnot menevät harhaan.) Mitä meidän olisi tarkoitus täällä tehdä? (Tappaa, ryöstää, raiskata ja selittää se Jumalan tahtona? Se on siis mahdollista, mutta onko se järkevää kenenkään kannalta...) Vastaukset eivät löydy Raamatusta, sieltä löytyy lähinnä, mitä Jumala EI ole.

-monisti, 31.1.2010

#13321

Nyt sitä on oikein tutkittukin: moraali ei ole uskonnon tuote

-Aapo, 11.2.2010

#13438

On vanha testamentti sitä tai tätä, ja usko on uskon asia, niin itse uskon että Jumala on hyvä ja hänellä on oma suunnitelmansa, mutta Israelilaiset ovat itse täysin hakoteillä ja saaneet aikaan omilla kirjoituksillaan hyvin sekavan ja aika ajoin pahankin kuvan Jumalasta. MUTTA KANNATTAA JÄTTÄÄ AINAKIN VANHA TESTAMENTTI OMAAN ARVOONSA, SILLÄ SE ON ISRAELILAISTEN OMIEN PAHOJEN TEKOJEN LUETTELO, SILLÄ EI OLE OIKEAN JUMALAN KANSSA MITÄÄN TEKEMISTÄ LOPPUJEN LOPUKSI. nIILLÄ KIRJOITUKSILLA YRITETÄÄN HAKEA OIKEUTUSTA KAIKKIIN MASSAMURHIIN JOITA SUORITTIVAT. “ ja niin he taas murhasivat kaupungin kaikki miehet, naiset ja lapset , HERRALLE UHRIKSI. Mutta eäimet he ryöstivät itselleen. niinpä niin.

-Jan Peter, 28.3.2010

#13439

“Ja kaikkivaltiudestaan ja rakkaudestaan huolimatta sallii siis ihmisten kärsivän? Voi suurta rakkautta!”

Mitä merkitystä onnellisuudella olisi, jos kyseessä olisi itsestäänselvä tila? Kaikki mikä on arvokasta on arvokasta siksi, että sen saamiseksi ja säilyttämiseksi on ponnisteltava. Itselleni maailma ilman kärsimystä olisi lähinnä tylsyyden ja arvottomuuden perikuva. Siksi ajatus taivaastakin kuulostaa lähinnä kammottavalta.

Ikuinen, muuttumaton euforia? Ei kiitos.

-Joku tyyppi, 28.3.2010

#13448

“Mitä merkitystä onnellisuudella olisi, jos kyseessä olisi itsestäänselvä tila? Kaikki mikä on arvokasta on arvokasta siksi, että sen saamiseksi ja säilyttämiseksi on ponnisteltava. Itselleni maailma ilman kärsimystä olisi lähinnä tylsyyden ja arvottomuuden perikuva. Siksi ajatus taivaastakin kuulostaa lähinnä kammottavalta.

Ikuinen, muuttumaton euforia? Ei kiitos.”

Näinhän se taitaa ollakin. Jos nyt kuitenkin uskonnosta puhutaan, niin olisihan Jumala voinut saada tällaisen euforian tuntumaan yhtä hyvältä kuin onnellisuus, jonka eteen on tehty työtä, jos hän kerta kaikkivaltias on.

-The Unfortunate One, 31.3.2010

#13450

“Jos nyt kuitenkin uskonnosta puhutaan, niin olisihan Jumala voinut saada tällaisen euforian tuntumaan yhtä hyvältä kuin onnellisuus, jonka eteen on tehty työtä, jos hän kerta kaikkivaltias on.”

Ehkä tässä tapahtuisi jonkinlainen puuttuminen ihmisen vapaaseen tahtoon. Jos onnellisuus pysyisi teoistamme huolimatta katoisi myös vastuun käsite.

Riippuu kai ihmisestä, pitääkö parempana vaihtoehtona 'täydellistä' onnea vai tätä nykyistä kaoottisempaa järjestelmää, jossa oma tahtomme on mukana pelissä.

Itse valitsisin nykyisen järjestelmän. Tosin luultavalta tuntuu, että jos olisin elänyt onnen paratiisissa koko elämäni, en varmaan haluaisi lähteä sieltä pois.

Pakko myöntää, että luulisi hyvän jumalan antaneen meille vaihtoehdon valita tämän maailman ja onnen maailman väliltä. Vai laskettaisiinko omasta kuolemasta päättäminen tällaiseksi vaihtoehdoksi? Toisaalta Jumala ei ilmeisesti pahemmin tyksi itsemurhaamisesta, ainakaan katolisessa kirkossa.

-Joku tyyppi, 1.4.2010

#13453

“Ehkä tässä tapahtuisi jonkinlainen puuttuminen ihmisen vapaaseen tahtoon.”

Näin on, mutta eihän tämän pitäisi olla kaikkivaltiaalle mikään käytännön ongelma, eikä moraalinenkaan, mikäli hän on täysin hyvä ja se olisi meidän omaksi hyväksemme.

“Jos onnellisuus pysyisi teoistamme huolimatta katoisi myös vastuun käsite.”

Niin, mutta toisaalta, jos Jumala on olemassa ja hän on meidät luonut, on kaikkivaltias ja kaikkitietävä, niin sittenhän kaikki vastuu on joka tapauksessa hänellä. Hänhän voisi silloin tehdä, olla tekemättä ja estää mitä tahansa ilman ongelmia.

“Riippuu kai ihmisestä, pitääkö parempana vaihtoehtona 'täydellistä' onnea vai tätä nykyistä kaoottisempaa järjestelmää, jossa oma tahtomme on mukana pelissä.

Itse valitsisin nykyisen järjestelmän. Tosin luultavalta tuntuu, että jos olisin elänyt onnen paratiisissa koko elämäni, en varmaan haluaisi lähteä sieltä pois.”

Totta. Itse pidän kyllä kynsin ja hampain kiinni tästä nykyisestä tilasta, omat valinnat ovat minulle tärkeitä. Toisaalta kyllähän ne Aldous Huxleyn Uljaassa uudessa maailmassa puolustavat totalitaarista yhteiskuntaansa viimeiseen asti, kun he ovat siinä kuitenkin onnellisia.

-The Unfortunate One, 2.4.2010

#13500

Kauheita nuo raamatusta otetut lainaukset.

Ehkä minä sitten olenkin uskonnollinen juuri sen vuoksi, että en ole elämäni aikana pahemmin lukenut raamattua :) – vaan kasvanut uskonnollisuuteen ja oppinut uskonnosta enemmänkin ihmissuhteiden ja koulun kautta.

Raamattu (erityisesti vanha testamentti) on varmaankin loppujen lopuksi kirja, jota useimmat, kirkkoon kuuluvatkaan eivät pysty sen syvällisemmin ymmärtämään eivätkä osaa sen sanomaa edes sen vertaa, kuin tässä artikkelissa, josta kyllä huomaa, että olet perehtynyt asiaan syvällisesti – ainakin minun mielestäni. En tiedä sitten, mitä mieltä olisi uskovainen henkilö, joka tutkii ja alleviivailee raamattuaan minua aktiivisemmin. Edellä olevissa kommenteissa on kyllä joitain esimerkkejä eri mieltä olemisesta, mutta ei välttämättä kritiikkiä vähäisestä raamattuun perehtymisestä.

Raamattu on oikein malli-esimerkki aiheesta, jota kukin haluaa tulkita oman vakaumuksensa, uskonnollisuutensa ja maailmankuvansa mukaan, Mikäs sen helpompaa, kuin tulkita raamattua sen mukaan, onko ateisti, uskovainen vai jotain siltä väliltä. Paljon vaikeampaa onkin pohtia ja myöntää näitä asioita – mahdollisesti – oikeiksi sen toisen, vastakkaisen uskonnollisen näkökulman omaavan kannalta.

-Da Dam, 20.4.2010

#13995

Törmäsin kahteen Raamatun murhakäskyyn:

1 – Jumala: “Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon” Psalmit 137:9, Vanha testamentti

2 – Jeesus: “Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.” Luukas 19:27, Uusi testamentti

Kirkko sanoo, että raamattu on totta, mutta sitä pitää tulkita. Varsinkin vanhaa testamenttia, josta tuo Psalmien lainaus on. Laupeampi uusi testamentti vaatii vähemmän jos ollenkaan tulkintaa. Tässä valossa Jeesuksen käsky murhata vastustajansa on hankala.

Osaako joku esittää tulkinnan, joka saa ylläolevat Jumalan ja Jeesuksen sanat sopimaan kirkon muihin opetuksiin, esim. Älä tapa, käännä toinenkin poskesi, jne?

-Teemu, 15.5.2011

#14234

Nyt on joku ladellut ihan omiaan kahden murhakäskyn kohdalla.

1 – Millä perusteella Jumala tuossa noin sanoo? Psalmi on aivan selkeästi jonkun israelilaisen tunteenpurkausta pakkosiirtolaisuuden aikana. Kun lukee koko psalmin, näkee helposti, että puhuja ei ole Jumala.

2 – Jeesus sentään itse sanoo noin, mutta senkin vertauksessa. Pätkä on siis Luukas 19:11-27

Vertaus alkaa jakeessa 12, jossa ylhäinen mies lähtee hakemaan kruunuaan. Todennäköisesti se kuvaa Jeesusta, kun hänet kruunataan taivaassa kuninkaaksi (ks. Daniel 7 ).

Palvelijat lienevät Jeesukseen uskovia. Raha kuvaa uskoa. Uskova ja luottava, uskoaan myös ulospäin elävä, tuottaa lisää uskoa ja kasvattaa omaansa.

Mutta ne maanmiehet/kansalaiset/viholliset ovat todennäköisesti juutalaisia fariseuksia, mutta mielestäni voidaan laajentaa koskemaan ketä tahansa, joka ei tunnusta Jeesusta (maailman) kuninkaaksi. Vertauksessa lienevät 'tämän päivän' sekä viimeisen tuomion tasot. Näin äkkiseltään tulkittuna.

Mutta mutta, vielä tuohon loppupätkääsi: tietysti Raamattua pitää tulkita. Mitä tahansa viestintää täytyy tulkita, on se esimerkkiksi kuika kirjaimellinen viesti tahansa. Silloin tulkitaan kirjaimellisesti. Ja kyllä UT:kin tarvitsee tulkintaa, varsinkin siksi, ettei syyllistytä anakronisointiin.

-Qaz, 18.5.2012

#14235

1- Juu. Puhuja näyttää olevan joku muu kuin Jumala. Alkuperäisessä postauksessani on virhe.

2- Tässä siis ne, jotka eivät usko Jeesukseen tulee teloittaa. Tutkitset sen niin, että teloitus tarkoittaa joutumista helvettiin maailmanlopun yhteydessä. Hieno tulkinta. Se saa Jeesuksen sanat sopimaan muuhun kirkon opettamaan.

Vahvan tulkinnan tarve sinänsä on outo. Jos Jumalalla on meille viesti, niin hän varmasti osaa kertoa sen meille niin että ymmärrämme.

Pyhien tekstien tulkitsijat ovat yleensä pappeja/kirkkoja. Sekava teksti tekee heidät tarpeellisiksi, mutta selvä sanoma tekisi heistä tarpeettomia.

Minusta tuntuu, että vahva tulkinnan tarve selittää lähinnä järjestäytyneiden uskontojen tarvetta antaa itsellensä tärkeä rooli jumalien ja kansan välissä.

-Teemu, 19.5.2012

#14236

Äh, huomasin vasta, että linkkini luukkaaseen on virheellinen :S tässä siis oikea kohta

----

Vahva tulkinnan tarve esim. kyseisessä kohdassa voitaneen perustella sillä, että se on vertaus.

Tässä on linkki, jossa mielestäni hyvin käsitellään tyylilajeja ja sivutaan mm. aika- ja kulttuurisidonnaisuutta (mikä ei muuten tarkoita, että asia ei merkitse mitään tänä päivänä, vaan että teksti on kirjoitettu tiettynä aikana tietyssä kulttuurissa silloisella sanastolla jne.)

Joskus kyse lienee myös asenteesta: haluaako tietää tai ottaa vastaan mitä Jumala tahtoo sanoa, vaikka se olisi itsestä epämiellyttävää, kyseenalaistaen esim. omat moraaliset mieltymykset. Mutta tämä lienee toinen keskustelun aihe. Tai enpäs tiedäkään, alkuperäinen kirjoitushan on Raamatun moraalista.

-Qaz, 19.5.2012

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Uskonto tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: