Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.
Tiivistelmä: Eduskuntavaalien vaalipiirit ovat haitallinen ja äänestysvapautta tarpeettomasti kahlitseva järjestelmä, jolle ei ole perusteita. Miksi äänestäjien valinnanmahdollisuutta pitää rajoittaa mielivaltaisen maantieteellisen kriteerin perusteella? 3 675 lukijaa, joista 350 eli 10% on antanut arvosanan (8).
Vaalipiirit poistettava
Eduskuntavaaleissa Suomi jaetaan 15 vaalipiiriin. Kansanedustajia valitaan kustakin vaalipiiristä samassa suhteessa kuin mitä vaalipiireissä on asukkaita, yksi edustaja n. 26 000 asukasta kohden (mukana ovat myös ne, joilla ei ole äänioikeutta). Tämän lisäksi 25 000 asukkaan Ahvenanmaalta valitaan aina yksi edustaja.
Miksi äänestäjien valinnanmahdollisuutta pitää rajoittaa mielivaltaisen maantieteellisen kriteerin perusteella? Minkä vuoksi ihminen ei saa vapaasti valita ehdokastaan? Demokratian kannalta on naurettavaa ensin sallia ihmisten äänestää, mutta sitten keinotekoisesti rajoittaa sitä, ketä he saavat äänestää.
Vaalipiirijakoa perustellaan usein sillä, että siten koko maa on tasaisesti edustettuna, tai että muuten vain julkkiksia valittaisiin eduskuntaan. Väite on paitsi virheellinen niin myös alentava. Sehän tarkoittaa vain sitä, että ihmiset äänestäisivät “väärin”, jos heidän sallitaisiin äänestää kuten he haluavat. Miksi kotipaikka (jota vaalipiiri ei edes ole) on niin tärkeä asia? Naisia, opettajia, ruotsinkielisiä tai demareita ei rajata äänestämään naisia, opettajia, ruotsinkielisiä tai demareita, vaikka väitän että näistä jokainen on paljon tärkeämpi päätöksen kriteeri kuin vaalipiiri. Millä verukkeella voidaan siis perustella sitä, että Etelä-Savon äänestäjät saavat äänestää vain Etelä-Savon vaalipiirin ehdokasta?
Kansanedustajaehdokkaan ei tarvitse asua tai olla koskaan käynytkään siinä vaalipiirissä, jossa hän asettuu ehdolle. Se on puhtaasti ilmoitusluontoinen asia ja luo vain mahdollisuuden taktikoinnille. Eduskunnan pitäisi sitä paitsi päättää koko maata koskevista asioista. Kunnallispolitiikka on paikallistason päätöksiä varten ja kunnanvaltuusto valitaan jo nyt paikallisista ehdokkaista.
Mitä pienempi vaalipiiri, sitä suurempi on ongelma. Ahvenanmaalainen, joka ei kannata Ahvenanmaan ainutta edustajaa Roger Janssonia, ei voi saada ääntään kuuluviin. Tilanne on samanlainen kuin Yhdysvaltain kovasti kritisoitu kaksipuoluejärjestelmä, jossa voittaja vie koko potin.
Jos vaalipiirijako olisi merkittävä päätösten kannalta, olisi meillä varmasti eduskunnasta äänestystulos, joka olisi noudattanut edes jonkin vaalipiirin rajoja. Tällaisia en löytänyt eduskunnan äänestystuloksista. Viime aikojen selkein vaalipiirienvälinen kiista, Helsingin aikomus liittää itseensä osa Sipoosta, ei suinkaan saanut Uudenmaan edustajia rintamana hanketta vastaan, vaan he pikemminkin kannattivat sitä. Jos eduskunnassa on rajoja näkemysten välillä, ne menevät puolueiden, eivät vaalipiirien mukaan.
Jos äänestäjät todella pitäisivät ehdokkaan vaalipiiriä tärkeänä, he varmasti äänestäisivät vain oman vaalipiirinsä alueella asuvia ehdokkaita. Mikään ei heitä estäisi, ja jos he tosiaan näin tekisivät, olisi tulos aivan sama kuin se nytkin on.
Kuinka vaalipiirit estävät tai vähentävät julkkisehdokkaiden läpipääsyä? Ehdokas asettuu ehdolle siinä vaalipiirissä missä kokee läpipääsyn todennäköisimmäksi. Vaalipiirijako estää ehdokasta saamasta ääniä niiltä, jotka ovat muutenkin vähiten todennäköisesti häntä äänestäisivät eli näiden ehdokkaan kannalta “huonojen” vaalipiirien äänestäjiltä.
Mikään ei ole niin pelottavaa päättäjille kuin sallia kansalle vapaus valita. Presidentinvaalit 1994 olivat ensimmäiset presidentinvaalit, joissa ei käytetty valitsijamiesjärjestelmää. Sitä ennen äänestäjät valitsivat valitsijamiehet, jotka puolestaan valitsivat presidentin. Valitsijamiestä ei tietenkään velvoitettu äänestämään ennalta ilmoittamaansa ehdokasta eivätkä he aina niin tehneetkään. Valitsijamiehiäkään ei välillä uskallettu käyttää, vaan Kekkonen valittiin 1973 tammikuussa jatkokaudelle pelkällä eduskunnan päätöksellä. Kansalle ei voinut sallia vapautta valita, kuten ei nytkään sallita eduskuntavaaleissa. Vapaus on vaikea asia.
Presidentinvaaleissa ja EU-vaaleissa vaalipiirinä on jo nyt koko maa. Ovatko tulokset olleet jotenkin dramattisen huonoja, että tarvitsisimme vaalipiirejä tai valitsijamiehiä tai muita esteitä ehdokkaidemme valinnalle? Koko vaalipiirijärjestelmä on omituinen jäänne, joka lienee perua siltä ajalta kun sähköisen tiedonvälityksen puuttuessa oli vaikeaa saada tietoja ehdokkaasta, joka vaikuttaa toisella puolen maata. Enää näin ei ole eikä ole syytä keinotekoisesti rajoittaa äänestäjien valinnanvapautta, vieläpä niinkin vähäpätöisen kriteerin kuin edustajan ilmoittaman vaalipiirin mukaan.
Ks myös sivu Vapaat vaalit.
-Aapo Puskala, 5.12.2006
| 4 | |
| 5 | |
| 6 | |
| 7 | |
| 8 | |
| 9 | |
| 10 |
Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.
Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.
Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: