Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Pakkoruotsi

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


10 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 20/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Pakkoruotsista on aika luopua. Kielikysymys on sorron - tai ainakin epäoikeudenmukaisuuden - muoto. 8 390 lukijaa, joista 880 eli 10% on antanut arvosanan (10).

Pakkoruotsi

Pois pakkoruotsi

Suomea äidinkielenään puhuvia kohdellaan Suomessa huonommin kuin ruotsinkielisiä. Tässä tärkeimmät syyt:

Ruotsin kieli on pakollinen kaikille aina korkeakoulua myöten (sen sijaan Ahvenanmaalla suomi ei ole pakollinen kieli).

YLE lähettää suhteessa ruotsinkielisen väestön määrään paljon enemmän ruotsinkielistä ohjelmaa ja käyttää tähän sitäkin enemmän rahaa. Eli ruotsinkielinen katsoja saa TV-luparahoillaan paljon parempaa palvelua kuin suomenkielinen. (Ei siis ihme että ruotsinkielinen ohjelmisto on suhteellisen korkeatasoista; siihen käytetään paljon enemmän rahaa).

Korkeakouluihin ja yliopistoihin on kiintiöt ruotsinkielisille, ja näiden kiintiöiden kautta on paljon helpompaa päästä sisään kuin suomenkielisenä. Kiintiöt ovat monellakin tapaa väärin; tiivistetysti ne takaavat sen että epäpätevämmät pääsevät sisään ja pätevämmät jäävät ulos. Ruotsinkielisenä on siis helpompaa saada valtiota ilmaista koulutusta, eli suhteessa veroihin saadaan jälleen enemmän palvelua. Lisäksi tämä tarkoittaa että osa suomenkielisistä pyrkii ruotsinkielisten kiintiössä koska se on helpompaa. Mainittakoon että kiintiön poistaminen ei tarkoittaisi ruotsinkielisen opetuksen poistamista, vaan sitä että kukin tekisi pääsykokeen omalla äidinkielellään ja ne pisteytettäisiin tasaveroisesti.

Manner-Suomessa on ruotsinkielisen jo lain mukaan voitava asioida virastoissa omalla äidinkielellään. Sen sijaan Suomeen kuuluvalla Ahvenanmaalla on liki mahdotonta saada suomenkielistä palvelua (lain mukaan sitä ei ole pakko tarjota).

En ole mikään kiihkofennomaani tai fanaattinen ruotsin vastustaja. Sen sijaan vastustan sitä että ihmisiä kohdellaan eri lailla, etenkin jos se tapahtuu äidinkielen tms syyn vuoksi.


Päivitys: ilmeisesti pakkoruotsin voi välttää vaihtamalla äidinkielensä englanniksi, mutta käytännössä mikään muu ei muutu kuin pakkoruotsi.

-Aapo Puskala, 5.12.2001

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 431:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#12323

Pakkoruotsista pääsee irti, jos ei todistettavasti saa ruotsinopetusta.

Yliopistoissa ja korkeakouluissa saa ruotsinlukemisesta vapautuksen, jos on saanut saman vapautuksen lukiossa. Vapautuksen lukion ruotsista saa, jos ei ole lukenut sitä peruskoulussa. Tämä sen takia, että vaivaa pidetään kohtuuttomana.

Tämän jutun mukaan vapautuksen peruskoulun ruotsista saa, jos vaihtaa äidinkielensä. Tällöin joutuu kirjoittamaan ylioppilaskokeissa uuden äidinkielen äidinkielenään, eli ilmeisesti hieman vaikeampi koe. Jutun mukaan homma onnistuu kunhan sen tekee ennen lukiota.

Koska edelliset vastaavat ohjeet katosivat netistä, niin kopion ne tähän:

“Vapaudu pakkoruotsista!

Suomenkielisen toisen asteen opiskelijan on mahdollista päästä eroon henkilökohtaisesta pakkoruotsistaan täytettyään 18 vuotta, kuten ITSEKIN PÄÄSIN.

Vapautuksen mahdollistavat Valtioneuvoston asetus (Hki 05.07.2001) ja lukiolain 13§.

Valtioneuvoston asetus (Hki 05.07.2001)

Tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n muuttamisesta

Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta 2 momentissa säädetystä poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että mainittujen opintojen yhteislaajuus on opetuskieleltään suomenkielisessä koulutuksessa viisi opintoviikkoa ja opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa kuusi opintoviikkoa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.

Eli amiksessa riittää pelkkä vieras äidinkieli?

Lukiolaki 13 §

Erityiset opetusjärjestelyt

Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos:

1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;

2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai

3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Vaihda äidinkieli maistraatissa muuksi kuin Suomi (ei Ruotsi). Sinulta ei tällöin enää vaadita kuin toisen kotimaisen kielen eli Suomen kielen osaaminen. Sinun pitää toimittaa todiste vieraasta äidinkielestäsi lukiosi rehtorille. Vaikka laillista estettä vapautukselle pakkoruotsista ei enää olekaan, rehtorin on silti vedottava johonkin lainkohtaan (vaikka heppoisin perustein), lukiolain 13§ (opiskeluvaikeudet) on ehkä paras. Itsellä riitti ”En halua oppia tätä kieltä“ syyksi vedota tuohon lukiolain 13§. Huonoista Ruotsin-numeroistakin on tässä hyötyä. Anomus menee läpi (mikäli se lähtee),koska sinulta ei enää voida vaatia Ruotsin osaamista. Näin voit vapautua sekä lukion pakkoruotsista, että yliopiston pakkoruotsista (virkaruotsi) ja ”hankkia“ lukion Ruotsista pelkkiä nelosia kunnes täytät 18.

Alla on Helsingin yliopiston toisen kotimaisen kielen suorittamisesta:

Helsingin yliopisto – TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT (5 op)

Jos opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen (ruotsi/suomi) kielen oppimäärästä peruskoulussa tai lukiossa tai yliopistotutkinnossa ylioppilastutkintolautakunnan luvalla, hänet voidaan vapauttaa tutkintoon kuuluvien kielilainsäädännön ja tutkintoasetuksen mukaisista toisen kotimaisen kielen opinnoista ja hän voi korvata toisen kotimaisen kielen opinnot ruotsin kielen osalta vastaavanlaajuisilla alemman tason ruotsin kielen suorituksilla tai jonkin muun kielen opinnoilla oman valintansa mukaan. Kielisuoritusten korvaamista haetaan tiedekunnan opiskelijapalveluista toimittamalla kopio todistuksesta, jolla vapautus on annettu. Päätös vapautuksesta merkitään rekisteriin ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tutkintotodistukseen ei tule merkintää asetuksen mukaisesta toisen kotimaisen kielen taidosta.

Opiskelija, joka ei ole kirjoittanut toista kotimaista kieltä ylioppilastutkinnossa, mutta on lukiossa suorittanut toisen kotimaisen kielen oppimäärän, ei voi saada vapautusta toisen kotimaisen kielen suorituksesta.

HUOM! Joudut myös kirjoittamaan uuden äidinkielen äidinkielenäsi, eli pitkänä.

Edit. Selvennetty”

-Teemu, 19.8.2009

#12325

Peruskoulussa ja lukiossa minimi ruotsin opeiskelu tarkoittaa 418 tuntia opetusta + läksyt. Eli sama kuin yhden kouluvuoden lukisi ruotsia 2-3 tuntia joka päivä. Peruskoulun oppimistulokset ovat kuitenkin erittäin heikkoja. On vaikea löytää tehottomampaa opetusta kuin peruskoulun ruotsi.

Maahanmuuttajat vapautetaan usein automaattisesti pakkoruotsista. Tämä sen takia, että muuten heille tulisi “kohtuuttomat” neljä kieltä opiskeltaviksi (äidinkieli, suomi, englanti, ruotsi).

Näin myös sellaisten lapsien kohdalla, jotka ovat oppineet muun kielen (ei suomi, ruotsi eikä englanti). Tällöin koulu vapauttaa ruotsin opiskelusta. Eli opettamalla lapselleen yhden hyödyllisen kielen, ennen peruskoulun ruotsinopetuksen alkua, pääsee eroon pakkoruotsista.

-Teemu, 20.8.2009

#12326

Ruotsin opetuksen tilanne:

- “Peruskoulun ruotsin B1-tuloksissa ei ole kehumista” (B1 = pakkoruotsi)

- “Ruotsin tasossa tapahtunut selvä lasku”

- “Englannin kokeessa parhaat ovat nyt poikia” Netin ja tietokoneiden takia

- “Kauhuskenario: suomalaiset osaavat kohtalaisesti englantia. He ovat lukeneet ruotsia, mutta eivät osaa sitä”

Käytämme kielikoulutusajan tehottomasti pakottamalla ruotsin kurkusta alas väkisin. Tuloksena muiden kielten osaaminen heikkenee, mutta ruotsi ei silti mene perille.

Näyttää siltä, että pakkoruotsin välttäminen on parasta mitä kielten opiskelussa voi tehdä :-)

-Teemu, 20.8.2009

#12828

Mitäs kaikille tämän kirjoituksen kommenteille tapahtui? Kasvoiko lukumäärä liian massiiviseksi?

Sinänsä sääli, sillä seassa oli melkoinen määrä tyhjentäviä perusteluita.

-Oka, 31.10.2009

#12832

Hmm miten niin tapahtui? Tässä ne kaikki edelleen ovat. Oletuksena näytetään vain 10 tuoreinta, mutta kirjoituksen jälkeen on linkki, joka näyttää kaikki.

-Aapo, 1.11.2009

#13202

Pakkoruotsi tuli peruskoulun ohjelmaan 1972 peruskoulun aloitellessa poliittisen pelin tuloksena. RKP piti saada hallitukseen enemmistön takaajaksi ja RKP vaati peruskouluun pakkoruotsin. Näin siitä huolimatta, että peruskoulun ohjelmassa ei alunperin ollut kahta vierasta kieltä, joka pakkoruotsikin joka tapauksessa on, vaikka siitä raukkamaisesti hämäten joskus puhutaan toisena kotimaisena.

Näin enemmistö suostui kalliiseen, typerään ja hyödyttömään pakkoruotsin tankkaamiseen ja aiheutti etenkin peruskoulua käyville pojille suurta harmia ja syrjäytymistä. Pakkoruotsin tilalla voitasiin opettaa monta muuta hyödyllistä ainetta. On jo korkea aika lempata RKP seuraavasta hallituksesta. Katsokaa Viroa. 1 340 000 asukasta, joista 25,6 % vironvenäläisiä. Ja mikä onkaan Viron ainoa virallinen kieli? No tietysti viro ja vain viro. Mutta surkusuomalaiset ne aina vaan tyytyvät vähemmistöterroriin.

-Vähemmistöterroria, 19.1.2010

#13339

Opetusministeri Virkkunen (kok) haluaa aloittaa pakkoruotsin jo viidenneltä luokalta

-Aapo, 16.2.2010

#13777

Vähentyisikö pakkoruotsi yhtään, jos pakkoruotsi olisi vain kunnissa, joissa on yli 25% ruotsin kielisiä?

-Samuli, 8.8.2010

#13785

Dosentti Mattila: “Ruotsin kielen asema on arvioita uudelleen”

-Teemu, 22.8.2010

#13795

US: Suomenruotsalaiset perustaneet Magma-akatemian lobbaamaan pakkoruotsin puolesta

-Teemu, 2.9.2010

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista:

Edellinen lataus 02:30, 1,5 min sitten. Edellinen muutos 23.5.2010, 17:28, 109,4 pv sitten. © Aapo Puskala (0,18 s.)