Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Opetuksen viisivuotissuunnitelma

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: purseri: matkustajalaivan tai -lentokoneen talouspuolen esimies

Pidätkö?


11 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 16/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Opetusministeriömme tekee tarkkoja suunnitelmia vuosiksi eteenpäin, vaikka hyödyllinen ennustaminen on mahdotonta. 3 081 lukijaa, joista 168 eli 5% on antanut arvosanan (8-).

Opetuksen viisivuotissuunnitelma

Opetusministeriö panostaa viisi vuotta siivoukseen

Viime vuosisadalla käytiin kamppailu suunnitelmatalous vastaan markkinatalous. Kyseessä oli kilpailu paremmasta teoriasta yhteiskunnan voimavarojen kohdistamiseen.

Pystymmekö laskemaan ja ennustamaan talouden ja yhteiskunnan tilan, jotta saamme voimavaramme kohdistettua tehokkaammin kuin antamalla asioiden tapahtua vapaasti markkinoilla? Tiede uskoi suunnitelmatalouteen aina 60-luvulle asti. Intia kehitti kaavan, jolla laskettiin sen koko talous. Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmat olivat kova sana.

F.A.Hayek esitti -44, että suunnitelmatalous ei pysty tekemään oikeita päätöksiä koska se ei voi saada tarpeeksi tietoa. Yksi puuttuva komponentti on hinta, joka on eräänlainen vaihtokurssi tuotteiden, työn ja palveluiden välillä. Lisäksi suunnitelmatalouden kiusana on motivaation puute ja tämän takia heikko tehokkuus. Näin oli ja Hayek pokkasi Nobelin -74.

90- luvun jälkeen liikeyritykset eivät ole yrittäneet arvioida tulevaisuutta tarkasti. Jotkut tekevät vaihtoehtoisia scenarioita ja antavat niille todennäköisyyksiä, toiset ennustavat vain vuoden pari eteenpäin. Pitemmästä ennusteesta tulee niin huono, että sillä ei ole arvoa päätöksenteossa. On tärkeämpää päästä asemaan, jossa on suuri todennäköisyys menestykseen ja pieni todennäköisyys suurille virheille.

Satunnaisuudentutkija Nassim Taleb uskoo, että lähes kaikki maailmaa muuttavat tapahtumat tulevat yllätyksinä. Pystymme selittämään niiden tulon vasta kun ne ovat jo tapahtuneet.

Opetusministeriö ei välitä Hayekin jorinoista. Se julkaisi juuri suunnitelman vuosille 2007 – 2012 tarvittavista opiskelun aloituspaikkoista. Suunnitelma perustuu osittain työvoima 2025 suunnitelmaan.

Näiden suunnitelmien tekemiseen on osallistunut kymmeniä virkamiehiä eri ministeriöistä ja etujärjestöistä vuosien ajan. He ovat todennäköisesti parhaita asiantuntijoitamme alallaan. Ryhmä on arvioinut yhteiskunnan ja talouden kehitystä, harkinnut mitä taitoja työelämässä tarvitaan vuosien 2010 – 2020 jälkeen kun opiskelijat ovat valmistuneet ja laskenut tämän perusteella tarkat aloituspaikkojen määrät eri aloille vuosiksi 2007 – 2012. Tehtävä on Hayekin mukaan mahdoton.

Valtio omistaa kaikki opiskelupaikat, joten virheellinen ennustus johtaa kohtaanto-ongelmaan ja työttömyyteen. Heikkoa kohtaantoa pidetään yhtenä syynä Suomea 70-luvulta asti vaivanneeseen korkeaan työttömyyteen.

Helsingin Sanomat arvioi uutta suunnitelmaa pääkirjoituksessaan 9.5.07:

“...tietoliikennealan koulutustarpeen romahtaminen noin puoleen nykyisestä seuraavien viiden vuoden aikana tuntuu suurelta. Vastaavasti puhdistusalan koulutuksen lisääminen noin kaksikymmenkertaiseksi nykyisestä näyttää mahdottomalta.”

On tärkeää oppia sellaisia taitoja, joista on tulevaisuudessa hyötyä. Koska tulevaisuutta on mahdoton ennustaa riittävällä tarkkuudella, niin parempi ratkaisu on nopeasti sopeutuva ja muuttuva koulutus.

Poliittinen keskusjohto on heikko huomaamaan muutoksia, reagoi hitaasti ja silloin tällöin kieltäytyy reagoimasta kokonaan. Esim. tietotekniikkaa ei opeteta kouluissa eikä lukioissa lainkaan, mutta ruotsia on pakko päntätä. Harva valitsisi näin vapaaehtoisesti.

Joustavassa järjestelmässä opiskelupaikat ja kurssit ovat opiskelijan ja oppilaitoksen välinen asia. Valtion rooli on valvoa koulutuksen laatua ja asettaa minimivaatimuksia, ei määrätä kurssien sisältöä eikä opetustapoja. Valtion koulutukselle pitää olla myös sallia vaihtoehtoja. Myös oppilaitosten opetustulosten julkaisu ja vertailu on aika sallia.

-Teemu, 11.5.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 4 kommenttia
Kommentit
#5516

Ihan hyviä huomioita koulutuksen ongelmista, mutta mitenhän koulutusta sitten ohjataan nopeasti? Muutokset koulutusmäärissä eivät kuitenkaan näy kuin aikaisintaan noin kolmen vuoden päästä (käytännön minimiaika mistään koulutuksesta valmistumiselle), ja silloinkin vielä hyvin pienissä määrin. Opetetaanko sitten tietotekniikkaa vai ruotsia ei vielä ratkaise mitään, peruskoulusta tai lukiosta valmistunut ei kuitenkaan ole sitä koulutettua työvoimaa jota työmarkkinoilla kaivataan.

Myöskään vapaasta koulusta ei valmistu nopeasti ohjattavalla menetelmällä päteviä putkimiehiä tai sairaanhoitajia, vaan se vaatii pitkähkön koulutuksen ja vielä työkokemusta vähintäänkin työharjoittelun muodossa.

Koulutuksen ohjaaminen on hyvin vaikeaa, vaikka onkin totta että Suomen koulutusjärjestelmässä olisi paljonkin parannettavaa. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen pitäisi monille aloille saada tuntuvasti lisää opiskelijoita, ja monen alan korkeakoulutusta olisi tarpeen supistaa työmarkkinatilanteesta johtuen, mutta näidenkin määrien muuttaminen on vaikeaa jos hakijoita ei yksinkertaisesti joillekin koulutuspaikolle kertakaikkiaan ole.

-Kone, 13.5.2007

#5517

Opetusta ohjaa nopeimmin vapaa valinta. Oppilaitokset tarjoavat kursseja eri aloilta, oppilaat valitsevat niistä, valtio ei sotke. Jotkut alat täyttyvät nopeasti, mutta uusia kursseja järjestetään jos kysyntää on. Jos Joku ala ei vedä ja kurssit loppuvat saman tien.

Vanhemmat ja opiskelijat pystyvät päättämään paremmin itse siitä mitä he haluavat opiskella ja siitä mikä on hyödyllistä kuin poliitikot.

-Teemu, 13.5.2007

#5761

HS 9.6.08. Suomen nuorisotyöttömyys on 17.7% eli yli EU:n keskiarvon.

“Ongelmana Suomessa on nykyään esimerkiksi se, että liian moni on patistettu opiskelemaan lukion kautta korkeakouluun. Humanisteille ei ole työtä, mutta putkimiehille olisi. Putkimiehiä ei ole, koska ammattikoulutukseen ei ole panostettu.”

-Teemu, 9.6.2007

#9515

7000 opiskelupaikkaa on vielä täyttämättä, vaikka historiallinen täydennyshaku järjestettiin heinäkuussa. Ilman täydennyshakua olisi paikkoja jäänyt 11 000.

Peruskoulusta valmistuu n. 65 000 oppilasta vuodessa (uusin tilasto , eli n. joka kymmenes aloituspaikka on turha.

-Teemu, 20.8.2008

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: