Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Susia ja lampaita

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: nautiikka: merenkulkuoppi

Pidätkö?


18 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 19/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Metsästystä pidetään jäänteenä keräily- ja pyyntikulttuurista, vaikka sillä on tärkeä rooli nykypäivän luonnonsuojelussa. Riistanhoito on tärkeää työtä yhteiskunnan hyväksi. 2 843 lukijaa, joista 170 eli 6% on antanut arvosanan ().

Susia ja lampaita

Metsästys on luonnon riistoa pahimmillaan, turhaa ja itsekästä tappamista. Tämä mielipide on yleensä henkilön, joka puhuu asiasta, josta ei tiedä yhtään mitään. Luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien tavoite on periaatteessa melko samanlainen, molemmat osapuolet haluavat edistää elinvoimaista, uusiutuvaa ja puhdasta luontoa. Mielipide erot tulevat esiin tavoitteen toteuttamisen suhteen. Luonnonsuojelijat pyrkivät yleensä suojelemaan kohteitaan museoimalla niitä, metsästäjät puolestaan hoitamalla ja hyödyntämällä.

Susikeskustelun käydessä kuumana, haluan kantaa korteni kekoon ja ilmaista mielipiteeni siitä ja metsästyksestä yleensä. Susiasiassa yleensä ensimmäinen valttikortti susien puolesta on se, ettei ihmisiä ole pitkään aikaan joutunut susien tappamaksi. Tottahan se on. Susikanta on pysynyt viimeiset sata vuotta kohtuullisena, eikä siksi ole tapahtunut ihmishenkien menetyksiä. Siihen on mukava tuudittautua. Kun ei pitkään aikaan ole tapahtunut mitään pahaa, niin ei sitä sitten tapahdukaan. En kuitenkaan haluaisi, että minä tai joku läheisistäni olisi se ensimmäinen lammas, joka uhrataan susialttarilla.

Metsästys on tarkasti säännelty, kallis ja fyysisesti raskas “harrastus”. Itse näen sen ennemmin työnä yhteiskunnan hyväksi. Toisaalta en ole metsästäjä enkä siksi voi henkilökohtaisesti kertoa, mikä saa harrastamaan metsästämistä. Mieheni kautta olen vähitellen ymmärtänyt, ettei metsästys ole ainoastaan sitä, että mennään metsään tappamaan eläimiä. Metsästys on ennen kaikkea riistanhoitoa ja luonnon tuntemista. Eläimiä ruokitaan läpi talven erilaisilla ruokintapaikoilla. Ketuille ja petoeläimille on tarkoitettu haaskat, joihin laitetaan esimerkiksi ihmisille kelpaamatonta kalaa (särkiä yms). Vastaavasti sorkkaeläimille ja muille kasvissyöjille on omat ruokintapaikkansa, joilla on omenoita, perunaa ja viljaa. Suomen talvi on monille eläimille silti liikaa. Ruokinta kuitenkin vähentää eläinten menehtymistä nälkään talvisin, mikäli ruokinta on jatkuvaa.

Ruokinnalla tavoitellaan kannan pysymistä terveenä ja hyvinvoivana, koska heikot eläimet ovat usein alttiimpia saamaan erilaisia kulkutauteja. Lisäksi ruokinta antaa mahdollisuuden ihmiselle vähentää kantaa tietyn määrän vuosittain omaksi ravinnokseen. Petoeläimiä ei ihminen tietenkään voi syödä, mutta niiden kannan vähentämistä pidetään suotavana, koska jos esimerkiksi kettuja on liikaa pienellä alueella, lisääntyvät monet taudit, kuten kapi.

Metsästystä, erityisesti “kauniiden” eläinten, kuten peurojen ja kauriiden, pidetään julmana ja turhana. Mutta onko kaunista, että tämä samainen eläin makaa kuolleena autosi tuulilasin läpi menneenä. Ihmiset ovat turhauttavan typeriä ja ristiriitaisia, kun yritetään “suojella” luontoa ja eläimiä vääristä lähtökohdista. Esitetään naurettavia ehdotuksia, kuten laitetaan kaikkiin eläimiin heijastimet tai kuljetetaan lapsia taksilla kouluun, ennemmin kuin että ratkaistaisiin ongelma pitämällä kanta riittävän pienenä ja terveenä. Yleensä yksinkertaisin ratkaisu on myös paras.

Henkilökohtaisesti arvostukseni riistanhoitoa tekeviin henkilöihin on kasvanut vuosi vuodelta. Nämä ihmiset ovat luonnon oikeita suojelijoita, koska ovat valmiita tekemään myös kenttätyötä. Kuka tahansa voi vaahdota luonnonsuojelun puolesta, mutta kuinka moni on valmis tekemään oikeaa työtä luonnon hyväksi. En minä ainakaan. En ehdi, jaksa tai halua. Siksi jätän mielelläni asian niiden ihmisten hoidettavaksi ja päätettäväksi, jotka tietävät asiasta moninkertaisesti itseeni verrattuna. Tietenkin teen luonnonsuojelua omassa mittakaavassani ja omilla valinnoillani, mutta en edes yritä tekeytyä paremmaksi kuin olen ja ottaa kunniaa niiltä, joille se oikeasti kuuluu.

Lähde:
Jahti-lehti 1/2007, Avoin kirje luonnonsuojelujärjestöille ja -viranomaisille, Esko Eela
Internetissä: Avoin kirje

-Rusina, 13.3.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 29:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#9392

Viestejä voivat hyväksyä paitsi veistin kirjoittaja niin myös ylläpito. Tämän hyväksyin minä mutta enpä keksi miksei kirjoittajakin sitä olisi hyväksynyt.

Yleisesti tärekin syy tuolle ennakkotarkistukselle on spämmiviestien poisto. Kaiken kaikkian hyvin harva viesti poistetaan.

-Aapo, 11.8.2008

#12538

Täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Luonnoneläimiä on aina metsästetty enkä tiedä, miksi sitä pitäisi nykyaikana jättää tekemättä. Mitään rautoja, joihin eläimet joutuvat jalastaan kiinni, en kuitenkaan hyväksy. Mutta ne ovat kai nykyisin kiellettyjä? Hyväksyn kuitenkin sen, että metsän eläin metsästetään ampumalla.

Inho-realistisena tuon esille sellaisen ajatuksen, että mitähän niille muille, metsästäjän luodin välttäneille eläimille tapahtuu elämän ehtoopuolella. Ne ehkä sairastuvat johonkin tautiin ja joutuvat siitä huolimatta sinnittelemään ja riutumaan luonnossa viimeiseen asti. Eläimet, jotka joutuvat metsästäjän saaliiksi, saavat luonnossa sen helpoimman kohtalon.

-Da Dam, 20.9.2009

#12540

heh, metsästys nyt on. Mutta sen perusteleminen “kun nyt kuitenkin kärsit pahemmin” on aika ajatelematonta.

-Joonas, 20.9.2009

#12541

tai siis “kun mielestäni kuitenkin tulet kärsimään pahemmin, on parempi että tapan sinut nyt.”

-Joonas, 20.9.2009

#12544

“Eläimet, jotka joutuvat metsästäjän saaliiksi, saavat luonnossa sen helpoimman kohtalon.”

Tämä ajatus lienee osa hyväntahtoista moraalista perustaa etnisille puhdistuksille, sukupuuttuun tappamiselle ja muille massamurhille. Jos jollain eliöllä menee mielestämme kovin huonosti, niin on oikeutemme ja velvollisuutemme tappaa se.

Maapallon elämän alkuperä on sama. Kaikki maapallon elämä jakaa suurinpiirtein samat geenit. Kasvit ja eläimet, olemme kaikki osia samaa elämää. Ihminen on erottui porukasta 70 000 vuotta kun ajattelukyky kehittyi. Ajan kuluessa mahdollisesti muutkin eläimet saavuttavat kyvyn ajattella.

Moraalimme pitää ihmisen elämää ainutlaatuisena ja loukkaamattomana. Ei ole olemassa sellaista tapaa erottaa ihmisen elämä muusta elämästä, joka antaisi meille moraalisen oikeuden tappaa ja/tai alistaa muu elämä. Ihmisen oikeus tappaa muut onkin perusteltu lähinnä jumalien tahdolla.

-Teemu, 21.9.2009

#12545

Joonas:

“kun mielestäni kuitenkin tulet kärsimään pahemmin, on parempi että tapan sinut nyt.”

Se on kuitenkin harvemmin ajateltu näkökohta. Aina surkutellaan, kuinka julma metsästäjä harventaa eläinkantaa metsässä, mutta ei tulla ajatelleeksi, että metsän eläimelle ei varmaan ns. luonnollinen kuolemakaan ole helppoa. Voi ehkä myös olettaa, että kun eläinkantaa harvennetaan, niin jäljelle jäävän kannan on myös helpompi löytää ruokaa ja selviytyä.

Näen aika suuren eron siinä, että metsästäjä tappaisi huvikseen eläimiä kuin että metsästää. Luulisin, että jokaiselle itseään kunnioittavalle metsästäjälle on nimenomaan metsästys, riistanhoidon näkökulmasta katsottuna, se tärkein ja ainut asia, ei eläinten tappaminen. Tietysti metsästäjä voi saada sitä kautta myös hiukan ruokaa pöytään, jos eläin on vaikkapa hirvi, sorsa tai jänis. Jos metsästäjä tappaisi huvikseen, niin hän jättäisi ruhon siihen, mihin on sen ampunutkin.

-Da Dam, 21.9.2009

#12546

> “Jos metsästäjä tappaisi huvikseen, niin hän jättäisi ruhon siihen,

> mihin on sen ampunutkin”

Uhrin syöminen tappamisen oikeutuksena kuulostaa aluksi hyvältä. Tarzankin tappoi vain sen minkä söi :-)

Ihminen on petoeläin ja nauttii metsästämisestä. Se on jännittävää ja nautinnollista. Nykyään metsästys on pääosin viihdettä, jossa keski-ikäiset miehet ampuvat hirviä ja juovat viinaa metsässä.

Eläinkannan harvennus, niin etteivät eläimet häiritse ihmistä, jotenkin tekee metsästyksen moraalisesti hyväksyttäväksi. Eläinkannan rajoittamiseen on myös muita keinoja ja eläimet voi erottaa omille aluilleen. Metsästys on kuitenkin ihmiselle nautinnollinen ja ihmiselle halpa tapa karsia eläinten määrää. Ne, jotka ehdottavat sotaa ihmisen väestöongelman ratkaisemiseen, ovat samoilla jäljillä.

>“Voi ehkä myös olettaa, että kun eläinkantaa harvennetaan, niin jäljelle jäävän kannan on

> myös helpompi löytää ruokaa ja selviytyä.”

Mustasurman tulos oli ihmiskunnassa juuri tämä. Kun kolmannes ihmisistä kuoli, niin maata ja rahaa riitti selvyityneille. Ihmiskunta rikastui huomattavan nopeasti, uusia mahdollisuuksia syntyi ja keksintöjä tehtiin. Kuitenkin teemme kaikkemme, jotta tätä harvennusta ei tapahtuisi. Esim. puolustaudumme sikainfluessalta suurin kustannuksin.

“Väestökato toi muassaan myös taloudellisia muutoksia, koska sosiaalinen liikkuvuus parani. Esimerkiksi talonpoikien sitoutuminen perinteisille maa-alueilleen väheni, koska asutus harveni huomattavasti. Niinpä maaorjien olot paranivat merkittävästi. Äkillinen pula halvasta työvoimasta johti joidenkin mukaan myös teknologisen kehityksen välttämättömyyteen ja joidenkin mukaan jopa laukaisi renessanssiin johtaneen kehityksen.”

Da Dam. Jos löytyisi meitä pitemmälle kehittynyt älykkyys, jonka mielestä ihmisiä on liikaa, niin miten toivoisit heidän harventavan ihmiskantaa?

-Teemu, 21.9.2009

#12547

Teemu:

“Da Dam. Jos löytyisi meitä pitemmälle kehittynyt älykkyys, jonka mielestä ihmisiä on liikaa, niin miten toivoisit heidän harventavan ihmiskantaa?”

Juuri samoin, kuin ihmiset harventavat nykypäivänä metsän eläinkantaa, niin että “loppu” tulee suhteellisen kivuttomasti ja nopeasti.

-Da Dam, 21.9.2009

#12548

Minusta olisi ihan hyvä jos ihmiskantaa harvennettaisi, niin kauan kun se tapahtuisi jossain hyvin kaukana :)

Metsästetty liha ei kuluta luonnovaroja eikä se ole viettänyt elämäänsä kaltereiden takana. Kaiken järjen mukaan luonnonsuojelijoiden kuuluisi kannattaa metsästystä – ja oho, niinpäs monet tekevätkin! Eläinten- ja luonnonsuojelijoiden joukossa on loppujen lopuksi hyvin vähän niitä ihmisiä, joiden mielestä liha on murhaa ja joiden mielestä on kaunis teko päästää minkkejä tuhoamaan ekosysteemejä.

Ihminen ei ole enempää eikä vähempää kuin eläin – miksi meillä olisi yhtään sen pienempi oikeus tappaa muita eläimiä? Tokihan ilman lihaa pärjää, mutta kuolema korjaa meidät kaikki joskus, joten en näe metsästäjien luoteihin kuolemista erityisen harmillisena kuolintapana. Surullista on se, kun joku suree.

Onko joku täällä maistanut suden lihaa, eihän se nyt ihan hirveää voi olla? Kai se nyt edes lihapulliin kelpaisi? Mistä saa sudennahkaturkkeja? Jos susia halutaan harventaa, pitäähän se käyttää hyväksi. Pelkkien turhien pelkojen takia tappaminen on vähän kyseenalaista – se on sitä “huvikseen” tappamista. Ihmisten tappamisella on mielestäni paremmat perustelut...

-Niinpä, 21.9.2009

#12549

> “Ihminen ei ole enempää eikä vähempää kuin eläin – miksi meillä olisi yhtään sen

> pienempi oikeus tappaa muita eläimiä?”

Voimme toki elää noudattaen vaikka leppäkerttujen moraalisääntöjä ja väittää että teemme oikein, koska koska leppiksetkin mielestään tekevät :-) Ihmisille on kuitenkin kehittyneet omat moraalisääntönsä, joissa ihmisten tappaminen on väärin.

Koska ihmisen elämä on samaa elämää kuin muillakin eläimillä, niin ei ole loogisesti mahdollista löytää moraalisääntöä joka sallii elämän tappamisen sallimatta samalla ihmisen tappamista. Esim. tässä keskustelussa esille tulleet tappamisen moraalit: “Kehittynyt elämä saa harventaa häiritsevää kehittymätöntä elämää” tai “Alempaa elämää saa tappaa, jos käyttää raadon hyväkseen, eikä tappamista tee huvikseen” ovat ristiriitaisia kun kehittymätön elämä on jokin ihmisryhmä. Esim. “Australian aboja saa tappaa, jos syö ruumiin, eikä nauti kaverin ampumisesta.”

>> miten toivoisit heidän harventavan ihmiskantaa?“

> ”Juuri samoin, kuin ihmiset harventavat nykypäivänä metsän eläinkantaa, niin että

> “loppu” tulee suhteellisen kivuttomasti ja nopeasti“

Veikkaan, että suurin osa ihmisistä kannattaa syntyvyyden säännöstelyä tai muuta ”inhimillistä“ tapaa vahentää porukkaa. Ehkä tämä on tarpeeksi mielenkiintoinen kysymys päivän kysymykseksi?

-Teemu, 21.9.2009

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: