Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Punkkihysteriaa

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


13 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 14/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Kevään noustessa lumisesta haudastaan ajaen vanhan kuuraparran pois maahan piiloon, silmiään siristelevät myös sellaiset nimettömät kauhut, joista ei puhuta kuin inhoten. Kuitenkin nämä olennot ovat osa ekosysteemiä, eikä se järjestelmä säily samana jos mustavalkoinen ajattelu pääsee valloilleen... 3 369 lukijaa, joista 196 eli 6% on antanut arvosanan (8-).

Punkkihysteriaa

Taas on ilmassa kauhua ja pelokkaita kuiskeita, kun vehreissä kätköissä piileskelevät painajaiset siristelevät silmiään, valmistautuen iskuun ihmiskuntaa ja sen mielenrauhaa vastaan, täydelliseen puistokävelyn pyhäinhäpäisyyn. Korvani kyllä kertovat että saaliit ne tässä kirkuvat huomattavasti kovempaa kuin nämä oletetut metsien legioonat, jotka salamurhaajan viekkaudella meitä vainoavat, käyttäen hyväksi herkät ja haavoittuvaiset hetkemme.

Kysehän on siis punkeista ja kaupungin viheralueista. Jokin ihmeellinen, yliluonnollinen pelko on iskenyt väkeen, ja riehakkaimmat ihmiset nyt sitten vaativatkin näiden ilmeisen “saastuneiden” alueiden “puhdistamista” hyönteismyrkyin. Nopeaa, helppoa ja halpaa: näillä termeillä sitä perustellaan, ja samalla viittoillaan punkittomaan tulevaisuuteen, jossa yhdenkään lapsen ei tarvitse kuolla noiden synkeiden helvetinsikiöiden tähden. Pahuutta, silkkaa pahuuttahan ne edustavat, estettä rajattomalle onnelle. Asioilla vain sattuu olemaan toinenkin puoli sijainnin ihmisen määräämällä hyvä/paha-akselilla lisäksi, joten mustavalkoisella ajattelulla emme pötki pitkälle.

Ensinnäkin, mitä mieltä olisi myrkyttää niiltä harvoilta viheralueilta niiden lukuisat asukit, jotka ovat ihan yhtälailla osa sitä luonnon kokemusta kuin puut ja pensaatkin, samalla tavoin sisällä elämän kiertokulussa ja vuorovaikutussuhteissa? Onko puistojen tarkoitus sittenkään olla pala luontoa, vihreää valtakuntaa johon nykyajan ihminen voi paeta kiireitä ja stressiä, ikiaikaisen alitajunnan tunnistaessa tutut kotikontunsa suureksi mielihyväkseen? Tämmöinen myrkytystoimi muuttaisikin kyseistä viheraluetta vain ihmisystävällisempään suuntaan, “mukavemmaksi” ja “kätevämmäksi”, eikä suinkaan säilyttäisi sitä mystiikkaa joka huokuu koskemattomasta luonnosta, tai edes sitä aidattua henkeä joka vaeltaa puistojen aukioilla kuin jokin menneen ajan haamu. Tieteellisemmällä kielellä sanottuna tuo kyseinen ekosysteemi muuttuisi kovasti noin rajun toimen myötä, eikä metsä enää olisi metsä, koska se on niin paljon muutakin kuin pelkästään puita ja pensasta. Hyönteiset ovat pieniä yksilöinä, mutta lukumäärät ovat suuria ja niillä onkin näin oma sijansa järjestelmässä – eipä niitä olisikaan ellei jokin “ekologinen lokero” olisi ollut vapaana juuri tämänlaiselle eliöryhmälle. Metsä on kokonaisuus; sen lisäksi että se on näitä kaikkia asioita erikseen, se on myös suurempi kuin niiden yhteenlaskettu summa.

Toiseksi, eikö punkeilta ole kovin helppo suojautua, jos vain viitsii? Itse olen viettänyt parisenkymmentä kesääni maaseudulla, ja täällä kyllä on metsää jossa temmeltää, ja kosolti mahdollisuuksia saada punkki ihoonsa. Ne kerrat ovat laskettavissa yhden, tai ehkäpä kahden käden sormilla kun miussa on ollut punkki, varsinkaan pitempää aikaa joka on merkittävä tekijä borrelioosi-viruksen tarttumisen kannalta. Syynä on luultavasti ollut kunnon pukeutuminen ja huolellinen punkkisyyni, sekä miun että kissojeni, joiden niskassa roikkuikin loinen tai useampi harva se päivä. Tietystikään sattuman vaikutusta ei voida kieltää, ja borrelioosi on mahdollista saada varotoimenpiteistä huolimatta, mutta siltikin mielestäni on silkkaa hemmotellun laiskuutta olla pitämättä kiinni näistä perusasioista ja vaatia jotain absurdia pikaratkaisua. Olen saanut sellaisenkin kuvan, että ihmisillekin, eikä vain eläimille, olisi tarjolla punkkikarkoitteita, joka ennestään vähentää myrkytysoperaation oikeutusta. Itseasiassa sen oikeutusta ei edes pitäisi harkita, sillä ekologisesti (holistisesti) ajattelevalle moiset tölvimiset ovat itsestäänselvän halveksuttavia, sekä laajasta hyötynäkökulmasta että ekologin vinkkelistä tarkasteltuna. Jo se, että tämän myrkytyksen hyötyjä ja haittoja pohditaan pidempään kuin mitä tämän artikkelin lukemiseen menee, kertoo omaa karua kieltään pohdiskelijoiden ajatustenkulun alkuasetelmista.

Logiikkahan itsessään on erehtymätöntä; riippuu vain aineistosta jota masiinaan syötetään, että vastaako lopputulos todellisuutta. Mikäli luonto nähdään vain ihmisen temmellyskenttänä ja suhde siihen määritellään karkeiden hyötytekijöiden mukaan kuten kaivosyrittäjä määrittelee näennäisesti pohjattoman kultasuonensa, niin tuosta asetelmasta ei kyllä päästä millään logiikan ilveellä ymmärrykseen ihmisen ja luonnon toisistaan riippuvuudesta. Harmillisesti kyseessä on juuri väentäyteiselle nykyajalle ominainen ilmiö että elämme enemmän ihmisten keskellä, ja näin elinympäristömme on luonnollisesti vahvasti ihmisten itsensä ehtojen mukaan muokattua ja myllerrettyä. Kuljemme suoria, tasaiseksi laatoitettuja katuja; metallista ja lasista valmistetut ovet aukeavat itsestään kun astumme kauppakeskuksiin ja niiden lämpöön; noukimme einekset kätevästi laarista; kätevästi autolla kotiin, lämmitys päällä; ehkä käyskentelemme vapaa-aikanamme vihreillä kentillä hoidettujen puiden lomassa: näin totumme siihen että maailma tanssii ihmisten pillin mukaan. Tällaiseen ympäristöön syntyminen ja siinä kasvaminen on omiaan vieraannuttamaan yksilön kaupungin muurien ulkopuolisesta maailmasta.

Näistä lähtökohdistava ponnistava ihminen kun sitten joutuu punkin puremaksi jossain vaiheessa elämäänsä, tai edes kuuleekin moisesta vaarasta, ei hän tiedä muuta kuin ajatella ihmisen hyödyn kannalta – hänhän on tottunut saamaan ilman vastapalvelusta, ei antamaan saadakseen, ja niin sitten soveltaa oppimaansa kaavaa kaikkeen. Ikäänkuin hän olisi jotain koneistoa korjaamassa, eikä käsillä olisi muuta työkalua kuin vasara: kyllä teräs sitten raikaa ja mutterinkannat soikenee sen myötä. Vasara kyllä käy loistavasti mm. naulojen kiinnittämiseen, mutta sen kelpoisuus ruuvimeisselin tilalla on varsin kehno, koska se on yhteen asiaan erikoistunut työkalu – aivan kuten tämä kehdossa kasvaneen mentaliteetti. Vihreän todellisuutemme kanssa harmoniassa eläminen nimenomaan vaatii tätä laaja-alaista ymmärrystä, sitä että osaamme ajatella itseämme osana maailmaa ja täysin riippuvaisena siitä. Saattaa kuitenkin olla vaikeaa hyväksyä että yhden ihmisyksilön mielikuvilla ja toiveilla ei juuri ole merkitystä suuressa mittakaavassa, sillä ne menevät läpi jos ovat mennäkseen: yksinäisen huuto hukkuu helposti avaruuden äärettömyyteen, eikä kukaan kuuntele yöhön kuiskittuja pyyntöjä. Niiden löytäessä jalansijaakin joutuu vastaamaan oman voimankäyttönsä liikkeellepanemista voimista, jotka voivat aluksi virrata pienenä purona jonnekin kaukaisuuteen, mutta tulla sitten myöhemmin raivoavana virtana takaisin silloin kun sitä vähiten odottaa.

Ei siis ole yllättävää, että kaupungin viheralueita vaaditaan myrkytettäviksi, koska modernille ihmiselle ne ovat vain puita ja pensaita, jotka saavat olla siellä koska ihmisen käsittämät hyödyt ylittävät tajuttavat haitat. Se mikä ei ole välttämätöntä – tai ehkä jopa haitallista – puiston tehtävänsä täyttämiselle, eli ihmisen viihdyttämiselle eräänlaisen lajimuistiin perustuvan nostalgian avulla, saakin sitten lähteä. Siinä vaiheessa metsästä tulee puisto, eli ihmisen kapeasta hyötynäkökulmasta muokkaama tila, jonka merkityksen määrää yleinen käsitys luonnosta. Lajimuisti kuitenkin haihtuu, niinkuin kaikki muistojen arkistot aikanaan, eikä tulevaisuuden ihmiselle – mikäli säilytämme kurssin – nykyiset puistomme ehkä ole kuin hoitamatonta risukkoa, koska heidän käsityksensä puistosta on jo niin erilainen. Jos tällaiset myrkytykset pääsevät muotiin, voinemme ennustaa tulevaisuuden puistokävelyjen tapahtuvan joidenkin hyvin järjestettyjen ja turvallisten muovipuiden lomassa. Siinä steriilissä ympäristössä ei olisi sijaa hyönteisille eikä muillekaan “vaaroille”, mutta eivätpä ne enää metsiä olisikaan.

-kuurakarahka

-kuurakarahka, 28.3.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 10 kommenttia
Kommentit
#5079

Harvoin saa lukea tekstejä, joissa on yhtä paljon totuus- kuin kauneusarvoa. Minä ja luonto kiitämme.

-nessi, 29.3.2007

#5083

Asiaa (en kyllä lukenut kuin puoleenväliin mutta..) Punkkeja saa jos kulkee pusikoissa sortseissa eikä tarkasta taipeita ja kaulaa säännöllisin väliajoin esim. telttaillessa.

-pö, 29.3.2007

#5087

Esittely oli hyvin kirjoitettu. En jaksanut lukea itse tekstiä.

-laiska, 30.3.2007

#5114

Ei tommosta jaksa lukee ees !!! ja huono tarina

-jou, 4.4.2007

#5272

En ole kuullutkaan moisesta myrkytysvaatimuksesta. Mutta kyllä borrelioosivaara on olemassa ja se kannattaa ottaa vakavasti. Vielä vakavampi on kumlingen tauti. Niiltä voi suojautua, mutta aina voi käydä vahinko. Mutta noin yleisesti kirjoituksesta voisi ehkä poimia ajatuksen: vaativatko ihmiset liikaa holhousta? Valistuksen ymmärrän, mutta joitakin asioita holhotaan aivan liian paljon.

-Malla, 18.4.2007

#5450

Ihmiset ovat nykyään liian moderneja. Oikean luonnon säästäminen näköjään saa väistyä punkkivaaran tieltä... Ottakoot rokotteen mielummin kuin myrkyttäisivät punkit ja muut eliöt. Mielestäni ihmiskunta on >>kehittynyt>> vainoharhaiseksi ja äkkipikaisen ajattelemattomaksi.

-luonnonkukka, 6.5.2007

#7335

Joopa joo, oletteko tietoisia että 1 ainoa punkki munii 3000 munaa? Jos ei ihminen niitä yrittäisi torjua, olisi maailma täynnä punkkeja.

Borrelioosi ja TBC bakteeri tarttuvat yhtä lailla eläimeen kuin ihmiseen. Norjalainen punkkien tutkija löysi yli 300 punkkia peuran kaulasta, niistä borrelioosia kantoi lukuisa määrä. Tiesittekö että kolmannessa elin vaiheessa olevat punkit löytyvät kaulan ja raajojen alueelta kun taas nymfit korvista ja päälaelta.

Terve järjen käyttö on sallittua:-) luonnon suojelemisessakin

-punkero, 6.12.2007

#7798

Jos ihminen ei torjuisi punkkeja, maailma olisi täynnä niitä? Joo-o... Parhaillaan torjutaan sademetsien leviämistä sekä jäätiköiden suurentumista. Myös monien jo uhanalaisten eläinten lisääntymistä torjutaan, ja samalla saadaan vaikka sarvikuonolta kiva sarvi pöytää koristamaan. Ihan kuin eläimet eivät itse pärjäisi... Terve järjenkäyttö on sallittua, jokaisella olennolla on luonnossa paikka, ongelma syntyy vasta kun eläin viedään pois omalta elinalueeltaan (vrt. Australian kaniongelmat, joka ylläri pylläri ihmisen aiheuttama..).

Tervettä järjenkäyttöä siis todellakin suosittelen, huoh sentään...

-tyttö tuollainen, 17.2.2008

#11271

Voi hyvänen aika. Oikein hävettää, miten luonnosta ollaan näin naurettavalla tavalla päästy vieraantumaan.

Itse olen asustanut maaseudulla kohta jo kymmenisen vuotta, ja harrastan “puskavaellusta” koiran kanssa päivittäin. Alue, jolla asun, ei siis ole mitään siistiksi trimmattua puistoa, vaan ryteikköistä talousmetsää ja lepikkoa sekä peltoa ja laidunta. Yhden ainoan kerran olen punkin itsestäni löytynyt, ja sekin oli havaitsemishetkellä vasta iskemässä leukojaan käsivarteeni. Teen kuitenkin varmuuden vuoksi punkkiaikana päivittäisen punkkitarkastuksen, mutta harvoin nuo ihmisiin näkyvät haukkaavan. Kissoissa ja koirissa punkkeja on, kun nuo tykkäävät kaikissa rytöpuskissa kahlailla.

En oiken käsitä, miten tavalliselta kaupungin puistoalueelta punkkeja edes voi saada: nämä eläimethän suosivat pitkää, ainakin polvenkorkuista ruohoa, mitä ei hoidetuilla viheralueilla pahemmin suosita. Hysteeristä menoa.

Ja sitten iso hohhoijaa – ei ihmisen tarvitse punkkipopulaatiota alkaa säätelemään (ellei sitten esim. ilmastonmuutos ala sitä ylenmäärin kasvattamaan)! Saalistajat ja olosuhteet kyllä pitävät huolen punkkipopulaation pysymisestä aisoissa. Ihmisen ei siihen ole tarvinnut ikinä sotkeutua.

Punkki muuten saa olla ihossa kiinni n. 8 tuntia ennen kuin Borrelialla on realistinen mahdollisuus aiheuttaa infektio. Puutiaisaivokuumetta taas ei esiinny kuin länsirannikolla ja Ahvenanmaalla.

-Biscuit, 6.3.2009

#11861

Kannattaisi kyllä korjata kirjoituksen virhe borrelioosi-viruksesta. Hohhohhoijaa. Se on borrelia-bakteeri. Ja tauti on oikeasti hirveä. Tutustukaa ihmiset oikeasti sairauteen ja tutkimuksiin vähän laajemmin. Tulette hämmästymään. Hysteriasta ei ole kyse vaan faktasta, että borrelia lisääntyy maailmalla nopeammin kuin mikään muu bakteerisairaus.

-Faktat esiin, 4.6.2009

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: