| #10999
“millä perustelet matematiikan,kielet ym tärkeämmiksi aineiksi. Uskonnon opets on tärkeää moraalin ja eettisten asioiden kannalta. Lisäksi on nyky monikulttuurisessa maailmassa kannattavaa ymmärtää muitakin uskontoja vaikka ei yhteenkään uskoisi. Ja entä esim. evoluutio ,,miksi se on pakollista kristityille?tietysti yleissivistys, joka liittyy myös uskontoon!!”
Entäpä jos uskontoa voidaan opettaa kuten matematiikkaa. Silloin se on kooste “tämä uskonto on tätä mieltä” -asioita. Silloin kuvataan faktoja ja uskontojen mielipiteitä. Tällöin siihen ei liity arvojen syöttämistä. Tällöin evoluution opetusta tehdään siten että opetetaan mitä mieltä tiedemaailman pääparadigma tällä hetkellä on. Oppilaan ei tarvitse uskoa, kunhan osaa vastata paperiin mitä sillä tarkoitetaan. Tämänkaltainen uskonnon opetus olisi ET:tä.
Toisaalta lausunnossa näkyy suoraan halveksuva asenne toisinajattelijoita kohtaan. Uskonnoille annetaan ikään implisiittisesti yksinoikeus moraaliin. Että jos uskontoa ei opeteta, lapsista tulee moraalittomia. Tämä taas rakentuu uskontojen eriarvoistavaan periaatteeseen; Ne määrittelevät hyvät ja pahat omien näkökulmiensa mukaan. Joko olet samaa mieltä tai olet paha. Tällöin uskonto on “uskonnon opetusta”. Siinä on toki arvoasetelmia, joita siirretään oppilaille. Mutta se tarkoittaisi sitä että evoluutio -opetuksessa kaikki lapset pakotettaisiin siihen että heidän odotettaisiin ja vaadittaisiin vain hyväksyvän evoluution todeksi.
Tässä kohdassa on tajuttava mistä maailmankuvassa on oikeasti kysymys. (Sanaa käytetään kuin hokemaa, mutta sen sisältöä ei usein ymmärretä.) Tieteellä ja sen teorioilla ei ole maailmankuvaa, ne ovat vain teoreettisia induktioita joilla selvitetään maailman toimintaa. Tiede selvittää sitä “miten asiat tapahtuvat, toimivat ja ovat” ja “se miten pitäisi olla” on täysin näiden näkemysten ulkopuolella, koska tunnettu is-ought -ongelma pitää “olemisen ja pitäisi ollan” toisistaan erillään. Niiden yhdistäminen onnistuu vain ja ainoastaan maailmankuvan maailmankatsomusosan avulla.
Tämän eron tajuaminen on helppoa: Otetaan kaksi tilannetta. Ensimmäisessä lasissa on syanidia. Toisessa taas siinä on aspiriinia. Kysymys kuuluu: Onko eettistä antaa se ihmiselle joka kärsii päänsärystä. Pelkkä olemassaolo ei riitä. Muutenhan aspiriinin antaminen ja syaniidin antaminen olisivat aivan yhtä paha asia. Oikeasti ihmisellä on mielessä “tavoitetila”, joka kuvaa “hyvää” ja sitten tapahtuma joka on jossain suhteessa tähän, on joko hyvä tai huono. Olemassaolosta ei siksi voi päätellä miten asioiden pitäisi olla. Ja toivottavuudenkin kohdalla päädytään vaikeuksiin : jotta saisimme “pitäisi olla” väitteen “olemisväitteestä”, tarvitaan sitä että oletetaan että jos asiat ovat niin, niiden tulee olla niin. Ja ongelmana on se, että millä tästä premissistä tehdään oikea? Kun vastaat tähän, huomaat että olet siinä, mistä lähdit. Eli kysymyksessä siitä “miten teet moraalilauseesta oikeutetun”.
Ero on siis olennainen, ja tärkeä.
Siksi minusta evoluutio ja uskonnon arvot eivät sovikaan samaan käsittelyyn ikään kuin ne olisivat samanlaisia asioita joita tulisi käsitellä samoilla ja identtisillä säännöillä. Uskonnonvapaus koskee uskontoja. Jokaisella on oikeus mielipiteisiin, mutta ei ole lupa valita faktoja jos haluaa harjoittaa “tieteen kanssa yhtenevää ajattelua”. Toki tähänkään ei ole pakotteita. Yhteiskunnassa saa minusta ihan vapaasti elää vaikka ei uskoisi matematiikkaan tai maan vetovoimaan. Evoluution rinnastaminen uskontoon ja etiikkaan on siksi hieman erikoista.
Ensinnäkin sen vuoksi että uskonnot harjoittavat “pysyvää totuutta”, jota ei horjuteta. Tieteessä “lopullisuus” puuttuu ; Ei ole mitään taetta että “lopullinen totuus” edes löytyy. Eikä tieteessä luokitella pahaksi ihmiseksi esimerkiksi sen pohjalta että ei usko evoluutioon. Evoluutioon uskova voi toki maailmankuvansa pohjalta tuomita uskovaisen pahaksi, esimerkiksi siksi että uskovainen haluaa rajoittaa hänen näkemyksiään. Joku toinen taas saattaa olla eri mieltä vaikka uskookin samaan teoriaan. Uskonnossa taas asiat taas liitetään suoraan moraaliin tavalla, jossa ei mielipiteillä ole samanlaista vapauden kirjoa.
En siis sano että uskonto olisi väärä. Se on vain erilainen. Mutta se, että kaksi asiaa ovat hyvin erilaisia tarkoittaa yleisesti sitä että niiden väärä rinnastus on ns. “false analogy”.
-Neo-Konservatiivi, 14.2.2009 |
