Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Etuoikeudet ovat yhteinen haitta

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


15 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 7/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.

Tiivistelmä: “Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.” Eläinten vallankumous 4 597 lukijaa, joista 245 eli 5% on antanut arvosanan (9-).

Etuoikeudet ovat yhteinen haitta

Mauri Pekkarinen: yhteinen etu on siirtää autoverot kaupunkilaisten maksettaviksi

Poliitikot mielellään lupaavat edistää suomalaisten yhteistä etua ja julistavat, että kaikki suomalaiset ovat saman arvoisia lain edessä. Kuitenkin valtaan päästyään puolueet usein pyrkivät antamaan etuoikeuksia jäsenilleen. Suomen kaltaisessa maassa, jossa valtio päättää lähes kaikesta, tämä on erityisen houkuttelevaa.

Kun puolue haluaa kannattajiensa etuoikeuksia kirjattavaksi lakiin, niin sen pitää saada etuoikeus näyttämään yhteiseltä edulta. Lakiehdotukset, jotka tunnistaa heti oman edun tavoitteluksi, menevät harvoin läpi ja voivat johtaa äänten menetykseen vaaleissa. Etuoikeudet pitää ujuttaa lakeihin pitkän ajan kuluessa ja samalla tehdä niistä pysyviä.

Reippaasta neljästäkymmenestä Suomessa sotien jälkeen vaikuttaneesta puolueesta kolme on ollut lähes koko ajan hallituksessa. Nämä kolme puoluetta edustavat muutamaa kymmentä prosenttia suomalaisista.

  • RKP on ollut mukana 86%:ssa hallituksista
  • Keskusta on ollut mukana 81%:ssa hallituksista
  • SDP on ollut mukana 75%:ssa hallituksista

Kokoomus ei ole päässyt peliin mukaan, sillä se on ollut vain joka neljännessä hallituksessa. Yli 40 vuotta valtaa jättää jälkensä. Näiden kolmen puolueen jäljiltä meillä on mahtava kokoelma “yhteisiä etuja”, joiden perusteella he ovat jakaneet etuoikeuksia jäsenilleen: ruotsinkielisille, maanviljelijöille ja teollisuustyöntekijöille.

  • Ruotsinkieliset ovat keskittyneet parempiin palveluihin. Heille on kiintiöt koulutuksessa, YLE:n ohjelmissa, jne. He ovat nousseet EU:n ainoaksi vähemmistöksi, jolla on laajemmat oikeudet kuin pääväestöllä. Jopa suomalaisten pakottaminen pänttäämään ruotsia on “yhteinen etumme”
  • Maanviljelijät ovat keränneet rahaa. Tämä näkyy maataloustukina ja rahansiirtoina kaupungeista maalle. Keskimääräinen maanviljelijä saa tukina enemmän kuin keskimääräinen palkansaaja saa palkkana.
  • Teollisuustyöntekijät haluavat määrätä. Eduskuntamme on antanut heille oikeutensa säätää lakeja työehtoihin liittyvissä asioissa yleissitovuuden kautta. On ainutlaatuista, että demokratia antaa lainsäädännön etujärjestöjen tehtäväksi

Etuoikeuksien laajuuden tajuaa vasta kun vastaavaa etuoikeutta yrittää soveltaa johonkin toiseen ihmisryhmään. Suomen saamelaisille tai venäjänkielisille oma rinnakkainen koulutusjärjestelmänsä? Jokaiselle opettajalle 30k€ tukea vuodessa? Poliisit ja rikolliset sopivat rikoslaista keskenään?

Aina kun joku saa etuoikeuden, niin joku toinen saa velvollisuuden kustantaa ja järjestää sen. Näiden etuoikeuksien hinta on meille korkea, arviolta 20% – 30% valtion budjetista. Ne ovatkin budjetin suurin kuluerä. Suurempi kuin koulutus, terveydenhoito, sosiaaliturva, yleinen järjestys tai maanpuolustus.

En usko, että haluamme myöntää pysyviä etuoikeuksia erityisryhmille. Jotta saamme turhat etuoikeudet purettua ja estettyä niiden myöntämisen tulevaisuudessa, niistä tulee järjestää kansanäänestys. Ehdotan ensimmäisen sitovan kansanäänestyksemme aiheiksi kielilakia, maataloustukia ja yleissitovuutta.

-Teemu, 23.7.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 79 kommenttia
Kommentit
#5978

Jos kaksikielisyys on tosiaan sellainen rikkaus kuin mm. RKP esittää, miksi ihmeessä Ahvenanmaalta on riistetty tämä kaksikielisyyden rikkaus? Eikö olekaan yhteinen etumme että koko maamme on kaksikielinen?

Hyvä huomio on myös että millekään toiselle alalle sovellettuna etuoikeudet eivät enää päde. Ne itse asiassa kuulostavat absurdeilta. Sitä nykyisetkin etuoikeudet olisivat uusina kuulostaneet, mutta vähän hivuttamalla muutos ei ole kerralla niin suuri.

Usein tuntuu unohtuvan, että toisen oikeus on aina, AINA toisen velvollisuus. Toisen oikeus maksuttomaan X on toisen velvollisuus maksaa tämä X, ja se tehdään tarvittaessa aseella uhaen. Mikä oikeus on niin arvokas, että sillä voidaan oikeuttaa muiden omaisuuden riisto aseella tai vankilalla uhaten?

Kielilaki, maataloustuet ja yleissitovuus on muutenkin ärsyttävimpiä asioita politiikassa :-)

-Aapo, 23.7.2007

#5980

Siis mitä tarkoittaa yleissitovuus?

-Sara, 23.7.2007

#5983

Orange laittaa päähänsä lätsän, jossa lukee “advocatus diaboli” ja ryhtyy vastahyökkäykseen:

Tuttavapiiriini kuuluu huomattava määrä suomenruotsalaisia. Kukaan heistä ei ole huonosti suomea puhuva koppava kartanonherra, jonka suurin ongelma olisi tavallisen kansan vaurastumisen estäminen, vaan aivan tavallista väkeä. Useimmat heistä puhuvat täydellistä suomea ilman minkäänlaista vierasta aksenttia, mitä ei ole saavutettu ilmaiseksi vaan ala-asteen viidenneltä luokalta alkaneella aktiivisella opiskelulla.

Etuoikeuksia heillä toki on. Itse olen erityisen kateellinen heidän yhteisöllisyydelleen ja skandinaaviselle kulttuuriperinnölleen. Osittain niistä johtuen suomenruotsalaiset ovat terveempiä kuin suomalaiset. Siinä missä suomalainen vetää perjantain kalsarikännit synkän itsesääliä pursuavan mollivoittoisen tangon tahdissa, nämä veijarit nauttivatkin elämästään rapujen ja hilpeiden snapsilaulujen parissa. Kohtuuden rajoissa tietenkin.

Tietenkään ei myöskään sovi aliarvioida sitä heikkoa elämänlankaa joka suomettumisen synkimpinä hetkinä YYA-UKK-aikaan yhdisti meidät muihin pohjoismaihin, jottei meitä ihan kokonaan vedettäisi itäblokkiin. Omasta puolestani koen suureksi etuoikeudeksi sen että liikkuessani esimerkiksi Norjassa tai Tanskassa, minut tosin tunnistetaan ulkomaalaiseksi, mutta minulle puhutaan englannin sijasta nordiskaa. Ukrainalaisten kanssa puhuvat englantia, mutta fennoskandien kanssa nordiskaa.

Tässä tulikin jo riittävästi juttua yhteen kommenttiin. Tulonsiirtoihin ja Ay-politiikkaan palaan myöhemmin. Ai niin, Ruotsinkielen opiskelu kyllä saisi olla vapaaehtoista. Tässä myös sanatarkka lainaus eräältä ahvenanmaalaiselta: “Sä puhut niin hemmetin huonosti ruotsia, että eiköhän jatketa suomeksi”.

-Orange, 23.7.2007

#5986

Sara, ks esim tuolta Tiivisteysti sitä, että kun tietty osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon, pitää KAIKKIEN sen alan työntekijöiden (ja työnantajien) noudattaa tämän ammattiliiton työehtosopimusta.

-Aapo, 23.7.2007

#5989

Ihan noin tasapuolisuuden vuoksi, voisit teemu heittää kehinn, monessako % hallituksista Kokoomus on ollut. Ja vielä mietityttää, mikä ryhmä etuoikeutettuja mahdollisesti kuvastaisi kokkareita? Yrittäjät?

-Tää, 23.7.2007

#5990

“Kuitenkin valtaan päästyään puolueet usein pyrkivät antamaan etuoikeuksia jäsenilleen.”

Tämä on edustuksellisen demokratian idea, turha siitä on vaahdota. Puolueet ajavat kannattajiensa asiaa tai etuoikeuksia jos niin haluat asian muotoilla. Niin yksinkertaista. Miksi äänestäisin jotakuta, joka ei ajaisi asioitani?

Poliitikot ovat ihmisiä, eivät mitään Platonin filosofikuninkaita. He ajavat omia ja kannattajiensa etuja.

Mitä tämä yhteinen hyvä, jonka perässä olet, ylipäätään on? Mikä on kaikille yhteisesti hyvää? Perusta toki yhteisen hyvän puolue ajamaan yhteistä hyvää yhteisen hyvän kannattajille.

-Kuisma, 23.7.2007

#5991

Kokoomus on ollut mukana joka neljännessä hallituksessa.

Voisi kuvitella että kokoomuksen jäsenet ja kannattajat koostuvat yrittäjistä, hyvin koulutetuista ja hyvätuloisista kaupunkilaisista. Kokoomus on myös uskonnollinen ja isänmaallinen, joten se vedonnee tällä tavalla suuntautuneeseen porukkaan.

Uskon, että Kokoomus olisi ollut yhtä innokas “yhteisen edun” ajaja kuin muutkin puolueet, jos se vain olisi saanut tilaisuuden.

-Teemu, 23.7.2007

#6000

Muutamia esimerkkejä ärsyttävistä etuoikeuksista, jotka voidaan perustella suurin piirtein samoin argumentein kuin maataloustuet:

- (Helsingin) Yliopiston Apteekin verovapaus. Lafka toimii lain suoman verovapauden ynnä muutaman muun etuoikeuden turvin valtakunnallisesti. Sillä on myymälöitä kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Kilpailijat maakunnissa kuitenkin joutuvat maksamaan täydet verot.

- Kansallisooppera. Niillä valtion verorahoilla (myös maanviljelijöiltä kerätyillä), jotka vuosittain poltetaan oopperan ylläpitoon, lähinnä pääkaupunkiseudun elitistien hyväksi, pystyisi yleisön yhtä hyvin lennättämään business-luokassa Milanon La Scalaan, majoittamaan viiden tähden hotellissa ja maksamaan vielä täyden lastin tuliasviinaa takaisin tullessa.

- Ulkoministeriön kohtuuttoman kalliit suurlähetystöt, konsulaatit & edustustot pitkin vinku-intioita. Järjestelmä ylläpitää paljon helppoon elämään etuoikeuttavia kovapalkkaisia virkoja. Ne maksetaan tietenkin meidän rahoista.

- Valtion virkamiesten palkkaan vaikuttavat kuntakohtaiset kalleusluokat. Kaupunkilaisvirkamiehet siis saavat parempaa liksaa kuin maalaiskollegansa. No way Jose! Sama palkka samasta työstä, tai sitten voidaan unohtaa kaikki etuoikeuspuheet!

Asiat voidaan nähdä tai saada näyttämään aivan päinvastaisilta. Toisille Eugen Schauman oli terroristi, toisille vapaustaistelija.

-Orange, 24.7.2007

#6006

Kaksikielisyys on rikkaus niitä kumpaakin osaaville, muille se on pakko, pitääkö pakkoa olla, enää...

Jos kuolema on ainoa pakkorako, mihin tarvitaan elämää, sen sovittamiseenko?

Lait on tehty kumottaviksi, jokainen niistä alkaa näyttää typerältä jossain vaiheessa, riippuen näkökulmasta.

Demokratia kaipaa remonttia, sen me kansalaiset olemme huomanneet. Ja tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, kansanvalta ei saa olla harvojenvalta. Kuinka sitten sovittaa mielipiteensä muiden lomaan niin ettei tunne jääneensä petetyksi. Se on se suuri ja ainainen kysymys.

-Mikko Än., 26.7.2007

#6032

Mikko, nyt minä oikeasti huolestun. Päättelen aikaisemmista kannanotoistasi ja tyylistästi että itäinen suomi ja tavallinen kansa on lähellä sydäntäsi. Etkö huomaa, mikä on tämän keskustelun piilotettu agenda?

Sen mukaan Linnanmäen vesitorni on maapallon päälaakerin keskiö, jonka ympäri koko muu maailma pyörii. Kaikki muut paitsi suomea puhuvat Helsinkiläiset akateemiset toimihenkilöt ovat haitta, joista pitää päästä eroon. Erityisesti maanviljelijät ja ammattiliittojen jäsenet.

Me Turunmaan asukkaat olemme puoliksi ruotsalaisia. Sen toisen puolikkaan omaksuminen ei tuota meille minkäänlaista ongelmaa, mutta mikä on sinun heimosi varasuunnitelma?

-Den gamla och fria, 27.7.2007

#6043

Kuisma, uskon, että meillä on yhteinen etu vain muutamissa asioissa, esim. ihmisten turvallisuuden takaaminen.

Suurin osa asioista on omia asioitamme, joihin emme tarvitse valtion sekaantumista. Mielestäni paras ratkaisu tähän on vähentää poliitikkojen valtaa ja minimoida heidän mahdollisuutensa jakaa rahojamme kavereilleen.

-Teemu, 29.7.2007

#6052

Eikö se juuri niin siihen suuntaan mene niinkuin Kuisma totesi että jokainen puolue ajaa oman kannattajaryhmänsä etuja ensimmäisenä? Jostainhan ne äänetkin on vaaleissa saatava..

Ja kovasti tekisi mieli tietää, että kuinka Suomen johtaminen ja asioista päättäminen toteutuisi, jos eduskunnalta otetaan valta(a) pois? kuka ottaa haltuunsa tämän poliitikoilta otetun vallan? Tuskin tässä kannattaa maata täysin tuuliajollekaan laskea.

-parksi, 30.7.2007

#6057

Olen samaa mieltä Kuisman ja parksin kanssa siitä, että etuoikeudet ovat eturyhmä-demokratian lieveilmiö. Vika ei ole poliitikoissa vaan järjestelmässä.

Valtiomme päättää monesta asiasta. Poliitikkojen päätösvaltaa voi arvioida verorasituksen avulla Annamme poliitikkojen käyttöön enemmän rahojamme ja näin valtaa kuin juuri kukaan muu kansa maailmassa.

Lyhyellä tähtäimellä poliitikkojen valtaa on helpoin vähentää pienentämällä heidän hallussaan olevaa rahojemme määrää.

Pitemmällä tähtäimellä etuoikeudet, perustuslaki, puolustusliitot, verojen kovuus, ja muut tärkeät päätökset kannattaa tehdä sitovina kansanäänestyksinä. Sveitsissä tällainen suora demokratia on toiminut yli sata vuotta tuottaen parempia päätöksiä kuin edustukselliset demokratiat. Tämä onkin jo toisen kirjoituksen aihe.

-Teemu, 30.7.2007

#6059

“Pitemmällä tähtäimellä etuoikeudet, perustuslaki, puolustusliitot, verojen kovuus, ja muut tärkeät päätökset kannattaa tehdä sitovina kansanäänestyksinä. Sveitsissä tällainen suora demokratia on toiminut yli sata vuotta tuottaen parempia päätöksiä kuin edustukselliset demokratiat. Tämä onkin jo toisen kirjoituksen aihe.”

Mikä on tärkeä päätös? Maanviljelijöiden tuet?? Eli siis äänestyksiä _tärkeistä_ asioista järjestettäisiin jatkuvasti? Pitäisikö joka viikko olla käymässä uurnilla?

Lisäksi tämä järjestelmä olisi omiaan lisäämään median valtaa. Media muodostaisi yleisen mielipiteen ja kansa äänestäisi, sillä eivät ihmiset pystyisi jokaiseen äänestettävään asiaan perehtymään.

Entä miten kävisi äänestysprosentin? Kuinka moni jaksaisi mennä jatkuvasti uurnalle äänestämään milloin minkäkin maajussin tuista? Varmasti ainakin maajussit.

Kysymys kuuluukin, poistaisiko suora demokratia nämä mainitsemasi välillisen demokratian ongelmat?

-Kuisma, 30.7.2007

#6060

Sveitsissä ihmiset päättävät suuret linjat ja poliitikot hoitavat yksityiskohdat. Asia saa kansanäänestykseen jos sen allekirjoittaa 100,000 kansalaista. Poliitikkojen säätämää lakia vastaan kansanäänestyksen saa jo 50,000 nimellä.

Sveitsiläiset äänestävät neljä kertaa vuodessa, joka kerta 3-4 asiasta. He saavat kotiinsa mahdollisimman tasapuolisen selityksen asian eri puolista.

Koska suora demokratia poistaa tärkeiden päätösten tekemisen eturyhmiltä ja tekee heidän päätöksiensä kaatamisen mahdolliseksi, se estää sellaisten etuoikeuksien syntymisen, joita enemmistö ei halua myöntää.

-Teemu, 30.7.2007

#6061

Hyvä pointti Teemu! Sveitsin malli nimenomaan estää sellaisten etuoikeuksien synnyn, joita enemmistö ei halua myöntää. Kansan syvien rivien mielipide taitaa kuitenkin olla taikina, joka on tiedotusvälineiden muokattavissa.

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Sveitsin maatalouspolitiikka. Jättäytymällä kansanäänestyksellä EU:n ulkopuolelle, on maa suojannut maanviljelijänsä samoin kuin vähittäiskauppansa EU:n sisämarkkinakilpailulta. Tästä johtuen ruoka on n. puolet kalliimpaan kuin suomessa ja tuplat naapurimaa Saksan hintatasoon verrattuna. Saksan suurien vähittäiskauppaketjujen keskusvarastoja sijaitsee ainoastaan 1 – 2 tunnin rekkamatkan päässä Sveitsistä.

-Orange, 30.7.2007

#6063

Missä on se valta, joka puuttuu Eduskunnalta ;-) ?

-Orange, 30.7.2007

#6064

Sveitsiläiset hyväksyivät maatalouden tukiaslain kansanäänestyksessä 1952. 64% Sveitsiläisistä äänesti niiden puolesta. Sen jälkeen on useista lain osista äänestetty uudestaan, mutta muutoksia on mennyt harvoin läpi.

Sveitsiläiset eivät pidä tukiaisia eturyhmän puljaamana etuoikeutena vaan itse myöntämänään oikeutena.

-Teemu, 30.7.2007

#6067

Sveitsi maksaa tuplamäärän tukiaisia EU:n keskitasoon verrattuna.

Tämä on tehnyt maataloudesta tehottoman ja ruuasta kalliin. Myös rakennusten hinnat ja vuokrat ovat korkeita, sillä 40%:ia Sveitsistä peittää pelto.

Sveitsiläiset maksavat kallista hintaa maataloudestaan.

Tuet on mitattu useissa kansanäänestyksissä, joten uskon Sveitsiläisten enemmistön olevan niiden puolella. He tietävät hinnan ja haluavat maksaa sen.

-Teemu, 30.7.2007

#6069

touche :-)

-Orange, 30.7.2007

#6078

Ilman hankittuja “etuoikeuksia” teollisuustyöntekijämme tekisivät töitä samalla palkalla kuin Kiinassa tai Intiassa.

Teemu ei kuitenkaan taida inhota etuoikeuksia sinänsä – vaan niitä rajoituksia, joita eräät ovat onnistuneesti asettaneet kansainvälisen pääoman etuoikeuksille.

-Teemu Jokela, 31.7.2007

#6079

Jokelan Teemu, sinulla ei taida olla tuolle väitteellesi tasan minkäänlaisia perusteita, vai onko? Jos on, saisiko ne kuulla? Asia ei muutu todeksi vaikka sitä toistetaan (kuten ns. “naisen euro”).

Lyöt minut ällikällä jos esität muita perusteita kuin “mutu”.

-Aapo, 31.7.2007

#6100

Tuota...

Väite ja väite... ei hokemalla todeksi muutu myöskään se että “teollisuustyöntekijät määräävät ja säätävät lakeja yleisitovuuden kautta”. On aika lapsellista edes väittää tuollaista. Oisko tuossa nyt sitten tullut “rahi”.

-Masa, 3.8.2007

#6105

Masa. Voisitko täsmentää kommenttiasi? Miksi on väärin sanoa, että AY-liikkeellä on lainsäädäntöoikeus yleissitovuuden kautta?

Suomen laki antaa AY-liikkeen neuvottelemille työehtosopimuksille lain aseman. Kaikkien on pakko noudattaa niitä, halusi tai ei. Mielestäni tämä rikkoo eduskunnan lainsäädäntö-oikeutta ja yksityisen henkilön sopimisoikeutta. En tunne toista tapausta, jossa eduskunta olisi luovuttanut lainsäädännön jonkun muun tehtäväksi.

-Teemu, 3.8.2007

#6111

Tuota...

Yleissitovuus on yleissitovuus. Piste. Mutta mitä muuta lakeja sen perusteella työntekijät ovat laatineet “yleisitovuuteen” perustuen. Etkö näe että väitteelläsi ei ole pohjaa!

Ei lainsäädäntöä ole luovutettu millekkään taholle kuin väität. ON VAIN LAKI YLEISSITOVUUDESTA.

Yleisitovuus itsessään ei anna “lainsäädäntövaltaa” valtaa kenellekkään taholle, se on toimintaohje jolla määritellään työpaikojen pelisäännöt. Työpaikoilla ei säädetä lakeja ei työnantaja eikä työntekijä tahotkaan, se valta on eduskunnalla ja EU:n toimielimillä.

Väitteesi on yhtä huteralla pohjalla JOS väittäisin että “Työnantajille on annettu lainsäädäntövalta työnjohtooikeuden perusteella”.

Jos halutaan keskustella yleisitovuuden järkevyydestä ei sen varjolla aivan mahdottomia väitteitä kannata pullautella suustaan. Tietysti jos ja kun haluaa antaa tahallisesti aivan väärän kuvan asioista moisia väitteitähän kannattaa viljellä. Valitettavasti hyvin moni vieläkin uskoo että “maapallo on litteä” kun sitä tarpeeksi monta kertaa toitottaa, kuten tunnut tekevän.

Voitko itse täsmentää väitettäsi, mitä muita lakeja työntekijät ovat saaneet aikaan eduskunnan tietämättä yleisitovuuteen perustuen. Mitä lakeja työntekijäjärjestöt ovat kirjoittaneet?

-Masa, 3.8.2007

#6112

Kirjoituksessa esitän, että etuoikeudet menevät läpi lakeina ainoistaan, jos ne saa näyttämään yhteiseltä edulta. Tämän takia laissa ei suoraan kerrota lainsäädäntövallan siirrosta vaan puhutaan yleissitovuudesta.

Yleissitovuuden tosiasiallinen vaikutus on kuitenkin sama. Se pakottaa lain voimalla kaikki tottelemaan AY-liikkeen tekemiä sopimuksia ja kieltää ihmisen oikeuden sopia itse asioistaan. Esim. Tupo sopimukset ovat AY-liikkeen kirjoittamaa lakia.

Avoimessa yhteiskunnassa ihmisillä ja yhteisöillä on oikeus tehdä sopimuksia omasta puolestaan. Muilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta noudattaa näitä sopimuksia.

-Teemu, 4.8.2007

#6125

Teemu,

Etköhän hieman liioittele AY liikkeen voimaa. AY liike tekee sopimuksia työnantaja liiton kanssa kuten varmaan tiedät ja ne sopimukset ei todellakaan ole yksipuolisesti saneltuja. Sopimus on tietysti aina sopimus jotka osapuolet sitoutuu noudattamaan.

Jos laki yleisitovuudesta, joka on itseasiassa toimintaohje miten tulee menetellä työpaikoilla tietyissä tilanteissa, on sinusta laki jolla on annettu lainsäädäntövalta AY liikkeelle niin on ihmeellistä että et huomaa että monia muitakin lakeja joita on laadittu antavat yhteisöille ym yhtiöille aika suuret valtuudet määritellä yksilön oikeuksia. Esim asuntoyhtiölaki, osakeyhtiölaki, osuuskuntalaki jne.... Tietysti jos puhutaan ns “vapaasta yhteiskunnasta” niin eihän totta toki yksilön käyttäytymiselle tarvita lakeja (sarkastinen huomautus) tahi asetuksia. Eletään kaikki kuin pellossa.

Joissakin tapauksissa vapaassa yhteiskunnassa ihmiset ovat huomanneet että on helpompaa ja yhteiskunnan toiminnan kannalta järkevämpää antaa päätäntävalta harvempiin käsiin, kuten esim työmarkkinajärjestöille, eduskunnalle, EU parlamentille jne. Jos tuntee syvällisesti niin, olisi hyvä että pyrkii niille palleille joissa voi muuttaa tai vaikuttaa asioihin. Pitää vain muistaa että asioiden muuttamiseen demokraattisesssa yhteiskunnssa tarvitaan mandaatti meiltä tavallisilta ihmisiltä, toinen tie on diktatuuri.

-Masa, 6.8.2007

#6128

Yleissitovuus on ainoa tapaus, jossa eduskunta antaa lainsäädännön eturyhmien tehtäväksi.

Mainitsemasi yhteisöjen (as oy. laki, oy laki ja osuuskuntalaki) lainsäädäntö-oikeudet antavat näille yhteisöille oikeuden säätää omat sääntönsä. Ne ovat eräänlainen sopimus jäsenien kesken. Yhteisöön kuulumattomien ei tarvitse niitä noudattaa.

Yleissitovuuden takia AY-liikkeen tekemiä sopimuksia tulee kaikkien noudattaa. Siis myös niiden jotka eivät halua. Tämä on lain ja sopimuksen ero.

Valitsin yleissitovuuden esimerkiksi, koska se on mielestäni räikein sosialistien omilleen hoitama etuoikeus. En tunne vastaavaa tapausta, jossa maan eduskunta antaa etujärjestöjen tekemille sopimuksille lain aseman. Tunteeko joku muu tälläistä tapausta? Olisiko joku muu esimerkki parempi?

-Teemu, 6.8.2007

#6129

Lopetetaan pilkun nu**iminen ja puhutaan asioista niin kuin ne ovat!

Mitä haittaa ammattiyhdistysliikkeestä ja yleissitovuudesta on esimerkiksi Nokia Siemens Networksin työntekijöille?

-Orange, 6.8.2007

#6133

Nokian palkat ovat huomattavan alhaisia länsieurooppalaiseen tasoon verrattuna. Myös työehdot ovat työntekijälle huonommat kuin kilpailijamaissa. Esim. Nokia Siemensiin tulleiden Siemensin työntekijöiden palkat ovat oleellisesti korkeammat ja työehdot suotuisammat kuin Nokia Networksiltä tulleiden.

Solidaarinen TuPo jakaa saman kaikille. Vaikka Nokia Networksin työntekijöiden työn teho kasvoi 90-luvulla kymmeniä prosentteja vuosittain, heidän palkankorotuksensa olivat TuPon standardi 3-4%. Nokian insinöörit saivat joka Tupossa Mustan Pekan käteen ja Nokia säästi ällistyttävän määrän rahaa.

Arvioin, että ilman TuPoa ja yleissitovuutta Nokia Siemensin suomalaiset työntekijät nauttisivat 50-100% korkeammasta palkasta ja paremmista työehdoista. Tämä on suunnilleen länsieurooppalainen taso Nokian tyyppisessä firmassa.

-Teemu, 7.8.2007

#6134

Jos yleisitovuutta ei olisi, minä arvioin, että suomalaiset nauttisivat 50% huonoimmista palkoista sekä yleistä olisi pätkätyöt kaikilla aloilla. Työehdot olisivat Intian ja Kiinan tasolla.

-Masa, 7.8.2007

#6135

Masalle sama kuin Jokelan Teemulle: onko sinulla arviollesi varsinaisia perusteita? Eli miksi noin olisi? Mikä saa sinut ajattelemaan, että noin olisi/kävisi? Millä tavalla yleissitovuus tuota estää?

Minä luulen että ilman yleissitovia työehtosopimuksia paskantaisimme raakatimantteja.

-Aapo, 7.8.2007

#6141

Aivan samoin perustein kuin sinä itsekkin.

Argumenttina voisi käyttää rakennusalalle pesiytynyttä “harmaata” työvoimaa joiden palkat ovat murto-osa suomalaisen ammattilaisen palkoista. (Puolalaiset putkimiehet / virolaiset timpurit). Asia on vain niin ettei työnantaja jätä käyttämättä sellaista tilannetta jossa se voi valita kahdesta ns “kustannustehokkaammasta” (lue halpatyövoima) vaihtoehdosta hänelle edullisempi jos vain voi.

Ps. En haluaisi paskantaa edes raakatimantteja, niistä tulee pylly kipeäksi pidemmän päälle.

-Masa, 7.8.2007

#6144

Yleissitovuuden poistosta kärsisivät eniten alat, joilla työn tehokkuus ei ole noussut, mutta jotka ovat pystyneet maksamaan palkankorotuksia vähentämällä työntekijöitä. Esim. paperitehtaan työntekijät ovat tällaisessa asemassa. Työ vaatii lyhyen koulutuksen, on enimmäkseen mittareiden valvontaa, mutta palkka on muhkea. Yleissitovuuden takia samaa työtä ei saa tarjota halvemmalla.

-Teemu, 7.8.2007

#6151

Rohkenen olla eri mieltä yleissitovuuden vaikutuksista Nokian insinööreihin. Työehtosopimuksissa ei määritellä palkkakattoja vaan alarajoja. Jo nyt työnantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus sopia korkeammista palkoista kuin mitä TES antaisi.

Miksi näin ei tapahdu edes työvoimapulan aikana, johtuu työnantajaliittojen kartellista. On sovittu että palkoilla ei kilpailla ja liukumat ylöspäin pidetään mahdollisimman pieninä. Vaikka jakovaraa olisi, se mikä annetaan työntekijöille lisää, on kuitenkin pois yhtiön omistajilta ja johdolta.

En pysty näkemään että yleissitovuuden poisto mitenkään muuttaisi tilannetta paremmaksi tältä osin. Sen perimmäinen tarkoitushan on suojata heikompaa sopijaosapuolta, työntekijää, kohtuuttoman huonoilta ehdoilta. Toistaalta julkinen sektori lähtisi tuskin poliittisen/moraalisen vastuunsa takia mitään orjasopimuksia tekemään. Pörssiyhtiöt sitten ovatkin aivan eri asia.

-Orange, 8.8.2007

#6152

“Toistaalta julkinen sektori lähtisi tuskin poliittisen/moraalisen vastuunsa takia mitään orjasopimuksia tekemään. Pörssiyhtiöt sitten ovatkin aivan eri asia.”

Julkisella sektorilla ei ole minkäänlaista poliittista tai moraalista vastuuta. Julkisella sektorilla tehdään pätkätöitä oleellisesti enemmän kuin yksityisellä puolella. Julkisella palkat ovat reilusti alemmat, työntekijöiden työtyytyväisyys alhaisempi jne. Yleisesti ottaen kaikilla työpaikan tehokkutta, työyhteisön ilmapiiriä jne mittaavilla muuttujilla yksityinen puoli voittaa aina. Joten Orange, millä tavoin tämä julkisen sektorin “poliittinen/moraalinen vastuu” konkretisoituu? Ei mitenkään. Sitä ei siis olekaan. Se on uskomus. Soimaamasi “pörssiyhtiöt” tekevät säännönmukaisesti työntekijäle parempia sopimuksia kuin julkinen puoli.

“On sovittu että palkoilla ei kilpailla”

Kuka on sopinut ja missä?

Minun tietääkseni ainoa tällainen sopimus on että pääkaupunkiseudulla ei sairaanhoitajien palkoilla kilpailla. Julkisen sektorin sopimus, siis, joka takaa sen että työvoimapula pahenee ja palkat junnaavat paikallaan.

Yleissitovuuden “perimmäisellä tarkoituksella” (mistä muuten tiedät sen perimmäisen tarkoituksen?) ei ole mitään merkitystä. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Minkään huononkaan idean “perimmäinen tarkoitus” ei ole koskaan ollut aiheuttaa maksimaalista vahinkoa. Tekoja pitää arvioida niiden seurausten, ei suunnitelmien mukaan. Luuletko että “perimmäinen tarkoitus” yleissitovuuden poistamisen takana on orjuutus, hyväksikäyttö ja muu sellainen? :-)

-Aapo, 8.8.2007

#6154

Hyviä pointteja!

Myönnetään. Vaikka mielestäni työntajakartelli (EK, Eteläranta 10) on yhtä ilmeinen kuin laajamittainen dopingin käyttö USA:n huippuyleisurheilussa, kummastakaan en kykene esittämään näyttöä. Eli sellaista siis ei ole. Toistaiseksi.

Myöskin julkisen sektorin kanssa taisi moottorisahani karahtaa kiveen. Yksityisellä liike-elämän puolella on varmasti paremmat sopimukset. Mutta ei ne sitä rakkaudesta tee, eikä tarvisekaan.

Ainakin oman pörssiyhtiötyönantajani HR-koulutuksista huokuu henki, jonka mukaan palkka- ja pääomatuloilla on vissi ero: Raha ei motivoi palkollista ollenkaan, mutta osakkeenomistajaa sitäkin enemmän. Pyrkyni pääomatulopuolelle on tähän mennessä edennyt hitaanlaisesti aloituskapitaalin niukkuudesta johtuen, mutta jatkan yrittämista.

Näissä kommenteissa tulee äärettömän hyviä näkökantoja. Täytyy myöntää, että aina silloin tällöin takki on päällä saumapuoli ulospäin hetken surffailtuaan :-)

Orjasopimus oli muuten kielikuva.

-Orange, 8.8.2007

#6156

Tältä se näytti käytännössä:

Olin töissä Nokia Networksissä kymmenisen vuotta. Tällöin Nokia Networks oli toisiksi suurin GSM-verkkojen valmistaja. Ericsson oli suurin ja Motorola kolmas. Työn tuottavuus oli hyvä ja nousi, joinakin vuosina yli 50% (myynti/henkilö). Palkankorotukset käyttäytyivät eri kaavan mukaan:

- Joka vuosi tuli Tupon antama korotus, yleensä 1-3%

- Jos sai hyviä tuloksia, niin palkankorotuksen sai kyvykkyyden nousemisesta. Arviolta 20% osaston työntekijöistä sai ison, n. 10%, korotuksen

- Vuoden lopussa bonus, joka oli 0 – 20% palkasta

- Paras tapa ansaita kilpailukykyistä palkkaa oli lähteä ulkomaille. Tämä nosti palkan usein 2-3 kertaiseksi.

Nokia ei Suomessa poikennut Tupon ehdoista. Asiahan oli jo työtekijöiden (AY) kanssa sovittu.

Ulkomaiset kilpailevat firmat maksoivat usein tupla/tripla palkkaa ja tarjosivat usein myös paremmat edut. On ällistyttävää miten edullisia Nokian insinöörit olivat. Tupo/yleissitovuus-järjestelmä muutti työtekijöiden palkat sijoittajien kurssinousuksi ja osingoiksi. Tämä ei liene yleissitovuuden alkuperäinen tarkoitus.

Nykyään omistan Nokian osakkeita.

-Teemu, 8.8.2007

#6162

Silti aika hassua että henkilöstövähennyksien painopiste on siirtymässä tupla/triplapalkkamaasta Suomeen. Voisiko syynä olla se että potkujen antaminen siellä on tehty niin kalliiksi että homma kannattaa hoitaa heikon (valkokaulus)AY:n Suomessa?

Saattaa olla että AY joutaa romukoppaan, mutta se kannattaa tehdä EU:n yhteispäätöksellä. Muuten ne jyrää meidät, kuin Sipoon.

-Orange, 9.8.2007

#6177

Ilman maataloustukia ei ole maataloutta. Ennen EU:ta se olisi saattanut toimia, mutta ei enää. Jos oletetaan että viljelijöiltä otetaan tuet pois, leivän hintaa pitäisi nostaa paljon, todella paljon. Maksaisitko 3€ ranskanleivästä? Kyllä varmaan, jos se olisi ainut vaihtoehto, mutta EU:n myötä ulkomailta tuodaan 50 sentin ranskanleipää jonka varmasti ostat 3 euron leivän sijaan.

-Tuloksena: kukaan ei osta suomalaista ruokaa, koska se on niin kallista. Suomalainen maatalous tyrehtyy.

Tukiaisilla leipä “maksetaan ennen ostoa” ja maatalous saadaan pidettyä hengissä. Jatkakaa toki tukiaisista valittamista ja kadottakaa maatalous Suomesta, jos sitä haluatte.

-Kotimaisen ruuan puolesta, 10.8.2007

#6185

Itse teen ostopäätöksia muunkin kuin hinnan perusteella.

Kuljetus: En esim. enää osta hedelmiä, jotka on tuotu Euroopan ulkopuolelta (esim Kiinasta tai Brasiliasta) vaikka niiden kilohinta olisikin alaisempi. Vihanneksia ostan oikeastaan vain kotimaisina 10 kk vuodesta. Helmikuussa kun se kotimaisten valikoima on valitettavan olematon.

Pakkaukset ja lisäaineet: Leivän suhteen kommentoisin, että “ranskanleipä” on usein niin kaasussa ja kelmuissa, että yököttää. Toisaalta taas myymälöiden “vastapaistetuista” ei oikein saa selvää, missä ne on oikein nostatettu. Epäilen, että moni alustetaan etelämmässä ennen pakastamistaan.

Itse en tod. näk. ostaisi sitä 50 sentin leipää, mutta olisi hyvä, jos se vihtoeht oolisi tarjolla niille, jotka halvempaa ruokaa haluavat.

-Tää, 12.8.2007

#6430

Kiinalainen filosofi Lao Zi näkee etuoikeuksien vaikutuksen yhteiskuntaan näin:

“Kun valtio on jalomielinen ja puolueeton,

ihmiset pysyvät rehellisinä ja vilpittöminä.

Kun valtio on ankara ja puolueellinen,

ihmisistä tulee viekkaita ja juonikkaita.”

-Teemu, 9.9.2007

#6497

Kokoomus aloitti etuoikeuksien jakelun. He myivät kolmasosan Kemirasta kavereilleen alle markkinahinnan ilman tarjouskilpailua.

Normaalisti saa maksaa reilusti yli markkinahinnan kun ostaa valtaa yrityksessä.

Me suomalaiset saimme Kemirasta liian vähän rahaa, Kokoomuksen kaverit saivat rahaa ja valtaa ja Kokoomus saa ensi vaaleilla rahoitusta.

Yhteinen haitta oli suurempi kuin etuoikeuden tuoma etu.

-Teemu, 18.9.2007

#9208

HS:n pääkirjoitus, jossa TKK: professori Esko Niemi laskee aluetukien hinnaksi 7 miljardia.

Pääkaupunkiseudun rasitukseksi lasketaan koko maata palveleva keskushallinto ja lisäksi sen asukkaat joutuvat maksamaan suurimman osan tuosta 7:stä miljardista. Vapaus asettua asumaan valitsemalleen paikkakunnalle ei toteudu. Valinta on vapaaehtoinen, eikä muita voi velvoittaa maksamaan valinnan kustannuksia.

-Teemu, 24.7.2008

#9211

“Pääkaupunkiseudun rasitukseksi lasketaan koko maata palveleva keskushallinto”

Ratkaisu, siirretään rasittava keskushallinto pois rasittamasta vaikka Tampereelle tai Ouluun.

-Hayseeder, 24.7.2008

#9216

> Ratkaisu, siirretään rasittava keskushallinto pois rasittamasta vaikka Tampereelle tai Ouluun.

Mieluummin museoon esimerkkinä 1900-luvun byrokratiasta.

-Teemu, 24.7.2008

#9217

Näissä tukijärjestelmissä kuten maataloustuissa on se ongelma, että niistä ei oikein voi luopua niin kauan kun naapurit maksavat niitä. Eli ne pitäisi kieltää koko Euroopasta samalla kertaa, tällöin espanjalaista tomaattia ei voisi myydä 1€ kilohintaan vaan siitä pitäisi maksaa oikea hinta.

Muita tukijärjestelmiä voitaisiin kyllä lakkauttaa ihan yksipuolisesti, koska niissä ei välttämättä ole samanlaista kilpailuasetelmaa, eli vaikka ihmiset saisivat itse sopia liksoistaan niin kyllä firmat edelleen tarvitsevat työntekijöitä.

-Tuomas, 24.7.2008

#9218

“Eli ne pitäisi kieltää koko Euroopasta samalla kertaa, tällöin espanjalaista tomaattia ei voisi myydä 1€ kilohintaan vaan siitä pitäisi maksaa oikea hinta.”

Jos espanjalaiset veronmaksajat haluavat maksaa meidän ruokamme niin miksi eivät saisi? (heh, ihan kuin kuluttajat oikeasti haluaisivat näitä tukihelvettejä kustantaa) Todennäköisesti espanjalaisia alkaisi ärsyttää että he maksavat meidän ruokamme, ja näin tukijärjestelmä romahtaisi.

Miksi sinä tarvitset espanjalaisten “luvan” että voit tehdä kansallisia päätöksiä? Onko sinulla muuten tietoa paljonko Espanjassa maksetaan tomaatin tuottajille tukia?

“Muita tukijärjestelmiä voitaisiin kyllä lakkauttaa ihan yksipuolisesti, koska niissä ei välttämättä ole samanlaista kilpailuasetelmaa”

Minkä vuoksi maataloustuet ovat eria asia kuin muut tuet?

-Aapo, 24.7.2008

#9220

“Todennäköisesti espanjalaisia alkaisi ärsyttää että he maksavat meidän ruokamme, ja näin tukijärjestelmä romahtaisi.”

Humh niinhän ne nytkin tekevät. En nyt oikein ymmärtänyt miksi tilanne olisi espajalaisille veronmaksajille yhtään eri?

“Miksi sinä tarvitset espanjalaisten ”luvan“ että voit tehdä kansallisia päätöksiä?”

Koska muuten suomalaisen ja espanjalaisen tomaatin hintaero kasvaisi vieläkin isommaksi, eli espanjalainen viljeliä saa x% tuloistaan veroista ja loput myymällä tomaatteja. Kun taas suomalaisen pitäisi saada kaikki 100% myymällä tomaatteja, joten suomalaiselle kuluttajalle espanjalainen tomaatti olisi merkittävästi halvempi. Onhan se jo nyt mutta ero vielä kasvaisi. Suomalaiselle kuluttajalle tämä olisi hyvä juttu koska verotaakka kevenisi ja edelleen saisi espajalaisten maksamie tomaatteja. Suomalaiselle tomaatinviljelijälle tämä olisi kuitenkin katastrofi koska hän joutuisi kilpailemaan tuettuja viljelijöitä vastaan. Sitten meillä ei enää olisi pahemmin tomaatinviljelijöitä. Toki jotkut olisivat valmiitä maksamaan ihan mitä vain suomalaisesta tomaatista mutta entistä harvempi.

Tämä on verrattavissa tilanteeseen, jossa 100 jannua tekee linnunpönttöjä ja myy niitä ja kaikki muut paitsi yksi saa isiltä 1000 euroa joka kuu karkkirahaa. Kuinka kauan oletat tämän yhden pärjäävän kilpailussa.

Miksi luulet ettei meillä myydä Afrikassa tuotettua ruokaa (mutta kuitenkin brasiliassa tuotettu ruokaa) vaikka se on suunnilleen maailman paras paikka tuottaa sitä. Johtuisiko siitä, että afrikassa ei makseta tukia joten sikäläiset eivät millään pärjää kilpailussa.

Maataloustuet eivät ole yksin siinä kastissa, joita on vaikea poistaa vain yhdestä maasta. Kaikki tuotantoon liittyvät tuet ovat oikeastaan sellaisia. Esim laivanvarustamot saavat tukia, mutta jos ne poistettaisiin vain täältä niin millä sitten kilpailisit eteläkorealaisten kanssa kun he voisivat tehdä saman duunin x% pienemmällä hinnlla koska saavat sen x% veroista.

En tiedä paljonko espajalaiset saavat maataloustukia eikä se nyt ole kovin merkittävää tässä, kunhan vain tiedetään että niitä maksetaan kaikissa EU maissa ja ne muodostavat merkittävän osan viljelijän tuloista.

Tässä asiassa ei tieten ole mitään ongelmaa jos hyväksytään se, että ruokahuolto siirtyy enemmän naapureiden käsiin (joissa on kyllä paremmat edellytykset tuottaa sitä ruokaa).

Jos taas kaikki maat luopuisivat tuista yhtä aikaa niin moista ongelmaa ei olisi vaan tilanne jatkuisi suunnilleen nykyisenlaisena. Ruuan hinta nousisi mutta vastaavasti verot putoaisivat suunnilleen saman summan. Itseasiassa verot putoaisivat varmaan enemmän koska enää ei tarvitsisi ylläpitää niin paljoa virkamiehiä.

-Tuomas, 24.7.2008

#9223

> Maataloustuet eivät ole yksin siinä kastissa, joita on vaikea poistaa vain yhdestä

> maasta. Kaikki tuotantoon liittyvät tuet ovat oikeastaan sellaisia

Tuet ovat haitallisia. Niiden poisto on hyödyllisintä niille, jotka tukevat eniten.

Kun englanti poisti tullit ja muut kaupan esteet yksipuolisesti toisen imperiuminsa aikana, niin muut tekivat saman jutun vastatoimena. Lähes koko maailmaan pystyi matkustamaan ilman passia, samoin kamat liikkuivat vapaasti. Ensin hyötyi Englanti, sitten myös muut.

Ehdotan, että Suomi hylkää tukijärjestelmät yksipuolisesti. Pärjäämme kaikki paremmin.

-Teemu, 24.7.2008

#9226

Kepu ja Kokoomus ehdottavat uuden etuoikeuden antamista kavereilleen yhteisen edun nimissä.

Metsänomistajat saavat 50% veroalennuksen. Vuosina 2009 ja 2010 noin 250 miljoonaa euroa verorahoja siirtyy metsänomistajille, jos etuoikeus jää väliaikaiseksi.

-Teemu, 24.7.2008

#9253

Nyt vain odotellaan sitä puoluetukien nostoa koska lahjoittajilta ei enää saa niin paljoa rahaa. Tämä kaikki saman yhteisen edun nimissä.

“Kun englanti poisti tullit ja muut kaupan esteet yksipuolisesti toisen imperiuminsa aikana, niin muut tekivat saman jutun vastatoimena.”

Tässä on nyt vain sellainen juttu, että Suomi ei ole kovin hääppöinen imperiumi. USA voisi tehdä jotain tuollaista ja muut varmaan seuraisivat tai koko EU. Mutta Suomi yksin ei pahemmin herättäisi huomiota.

-Tuomas, 25.7.2008

#9257

> USA voisi tehdä jotain tuollaista ja muut varmaan seuraisivat tai koko EU.

> Mutta Suomi yksin ei pahemmin herättäisi huomiota.

Kyse ei ole maan koosta vaan järkevästä tavasta tehdä asioita.

Suomi saisi kohtuutonta etua, kun muut maksavat ruokamme. Mitä pitempään, sen parempi meille.

-Teemu, 25.7.2008

#9367

Oma käsitys asiasta on se, että jos maataloustuet poistettaisiin, kuluttajat kyllä voittaisivat rahaa, mutta samalla ruoan tuotanto loppuisi Suomesta lähes kokonaan kun viljelijämme eivät voisi kilpailla ulkomaisten tuottajien kanssa. Useat suomalaiset viljelijät jäisivät luultavasti työttömiksi. Lisäksi pitkäaikaisen kriisin aikana (esim. sota) ruoan tuonti suomeen vaikeutuisi ja ruokavarastojen ehdyttyä ihmiset alkaisivat nähdä nälkää. Tietenkään Suomi ei ole nytkään omavarainen ruoan tuotannossa eikä tälläinen pitkäaikainen kriisi ole todennäköinen, mutta se on yksi asia mikä tulee ottaa huomioon johtopäätkösiä tehtäessä.

Mikään asiantuntijahan minä en ole. Tällä lailla olen vain pienessä päässäni koittanut järkeillä.

-Mattimies, 7.8.2008

#9376

Mattimies:

> Useat suomalaiset viljelijät jäisivät luultavasti työttömiksi...

> ruoan tuonti suomeen vaikeutuisi ja ruokavarastojen ehdyttyä

> ihmiset alkaisivat nähdä nälkää

Näihin asioihin tuki on huono ratkaisu.

Jättämällä tuet voimme saada edullisemmat kulut, puhtaamman luonnon ja halvemman ruuan, ilman että maanviljelijät joutuvat kärsimään.

-Teemu, 8.8.2008

#9609

Hallituksen lupaama verohelpotus metsänomistajille sai oudon käänteen kun valtiorainministeriö vaati samalla puolittaa metsätalouden kulujen vähennysoikeuden. Valtiovarainministerimme, Jyrki Katainen, tuskin yrittää kaataa ehdotusta, koska on sen hallituksessa hyväksynyt. Kuka siis asiaa vastustaa?

-Teemu, 31.8.2008

#10539

Matti Vanhanen korottaa mielummin veroja kuin leikkaa valtion menoja talouskriisissä:

Vanhanen haluaa rahoittaa vanhat etuoikeudet vähentämällä muiden ostovoimaa. Tämä leikkaa kulutusta ja syventää kriisiä.

-Teemu, 23.12.2008

#10540

Luultavasti parasta elvytystä olisi tuntuvasti alentaa veroja alimmissa tuloluokissa. Matalatuloisille lisääntyneet nettoansiot tulevat tarpeeseen ja melkoisella varmuudella siirtyvät sellaisenaan kulutukseen, eikä odottamaan parempia näkymiä.

Jos olisin Jykke, minua kyllä kutkuttaisi ostaa vaikka velkavivulla pieni nurkka GM:ää ja miksei myös Fannie Mae:ta valtion salkkuun. Antaa Jenkkiveronmaksajien bailout-paketteineen pelastaa yhtiöt. Sitten kun lama loppuu, niiden arvot todennäköisesti pompsahtavat monikymmenkertaisiksi. Pistämällä sijoitukset oikea-aikaisesti lihoiksi, niillä saisi rakennettua monta uutta siltarumpua ja kuvaputkitehdasta seuraavan laman aikana.

-Orange, 23.12.2008

#10543

Valtio voisi nopeasti karsia menoja alueilta, jotka maksavat paljon, tuottavat vähän, eivätkä ole kenellekään välttämättömiä. Esim. pakkoruotsin ylläpito ja musiikkitalot ja muut poliitikkojen monumentit.

Näillä rahoilla voisi toteuttaa kansalaispalkan.

-Teemu, 23.12.2008

#10608

Myös Katainen haluaa elvyttää korottamalla veroja:

-Teemu, 10.1.2009

#10926

Piia-Noora Kauppi (kok) on voittanut europarlamentissa sarjan pahin eturistiriita.

Worst Conflict of Interest Award [Total online votes cast 8394]

Piia-Noora Kauppi MEP 26%

Dr Caroline Jackson MEP 23%

Klaus-Heiner Lehne MEP 22%

Ex-European Commission officials Petite, Klotz and Kjølbye 14%

Commission official Fritz-Harald Wenig 14%

“Voitto tulee Kaupin tuettua tulevan työnantajansa etuja hänen olleessaan europarlamentin jäsen. Kauppi on jatkuvasti puhunut pankkien vähäisen säätelyn puolesta. Tammikuussa 2009 Kauppi aloitti Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajana.”

Alkuperäinen teksti: “MEP Kauppi has been promoting the interests of her future employer, a banking lobbying group, while still an active member of the European Parliament. Kauppi has consistently urged light-touch regulation for the banking sector and in January 2009 will officially be employed by the Federation of Finnish Financial Services.”

-Teemu, 2.2.2009

#11259

Eläkeiän nosto ei koske maanviljelijöitä:

-Teemu, 4.3.2009

#11270

MTK: maanviljelijät eivät pääse eläkkeelle 56-vuotiaina, vaan saavat 56 vuotiaasta lähtien luopumistukea, jota maksetaan kuten eläkettä kunnes eläke alkaa 64 vuotiaana. Luopumistuki ei ole eläkettä.

Esim. Maanviljelijä, joka on löytänyt jatkajan liiketoiminnalleen, saa 56-vuotiaasta lähtien kuukausitaista eläkettä vastaavan summan kunnes siirtyy elälleelle 64-vuotiaana.

MTK toivoo, että muillakin yrittäjilläkin olisi vastaava luopumistuki:

“Eivät tämänkokoiset luopumisratkaisut ole keneltäkään muulta ammattiryhmältä pois. Soisimme mielellämme, että perheyrittäjilläkin olisi vastaavia järjestelmiä turvanaan.” Kaarina Knuuti/MTK

-Teemu, 6.3.2009

#11334

Jenkkien versio:

-Tuomas, 17.3.2009

#11695

Vanhasen Masa “Usein kuulee sanottavan vähän halveksien, että ajamme liikaa omien äänestäjiemme asioista. Joku kutsuu toimintaamme pekkaroinniksi, toinen iltalypsyksi, kolmas siltarumpupolitiikaksi. Me kutsumme sitä urhoudeksi, määritteli Vanhanen.”

Etuoikeudet ovat urhoutta.

-Aapo, 24.4.2009

#12555

Puolet SAK:n henkilökunnasta pääsee eläkkeelle 60-vuotiana, duunarit taas 63-vuotiana.

SAK on mukana työryhmässä, jossa mietitään eläkeiän nostamista kolmella vuodella :-)

-Teemu, 22.9.2009

#12812

Vanhanen on huolissaan ruotsinkielisten asemasta. Vain Keskusta ja RKP ovat istuneet yli 80%:sta hallituksia sotien jälkeen. Jos vanhojen kamujen vastavuoroisuus toimii, niin lähiaikoina RKP vaatii lisää maataloustukia.

-Teemu, 26.10.2009

#12932

Hehtaarituki on nostanut peltojen vuokrat paikoittain kolminkertaisiksi.

Vaikka maatalous ei kannata, peltoja kannattaa vuokrata huippuhinnalla :-)

-Teemu, 7.12.2009

#13356

Kelan johtaja, Jorma Huuhtanen, jää eläkkeelle . Koska Keskusta on sopinut SDP:n ja Kokoomuksen kanssa asiasta, on seuraava Kelan johtaja keskustalainen. Noin 95% suomalaisista ei näin kelpaa virkaan poliittisista syistä.

Demokratian perusteisiin (myös Suomen demokratian) kuitenkin kuuluu antaa kaikille päteville kansalaisille mahdollisuus päästä julkisiin virkoihin rodusta, poliittisesta mielipiteestä, sukupuolesta tai uskonnosta piittaamatta. Suurin osa Suomen tärkeimmistä julkisista viroista on suurien puolueiden omimia ja ne täytetään ensisijaisesti poliittisin perustein. Tämä tuottaa hyötyä vain niille, jotka ovat mukana virkojenjakamisringissä, kaikille muille siitä on haittaa.

-Teemu, 21.2.2010

#13529

Keskusta esittää Kelan johtajaksi Liisa Hyssälää. Paikkaa ei ilmeisesti edes aseteta julkisesti haettavaksi, vaikka kaikilla suomalaisilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus saada homma.

Presidentin tulee vahvistaa valinta. Todennäköisesti Halonen ei näe systeemissä mitään väärää :-)

-Teemu, 12.5.2010

#13759

Myös Kokoomus on päässyt etuoikeuksia jakelun makuun. Yritysten Kela-maksu poistettiin ja rahat kerätään kaikilta asuntojenlämmittämisveroina. Keskustan mielestä idea on hieno, koska maaseudun “yrittäjät” saavat edut, jotka kaikki maksavat yhdessä.

Yhteensä kansalle tuli maksettavaksi yritysten maksuja noin miljardi.

Mitään vanhoista etuoikeuksista ei pureta, vaikka valtion tuloista melkein kolmannes katetaan lainalla, jota otetaan lisää ainakin kahdeksan vuotta.

-Teemu, 29.7.2010

#13944

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy yksityistä pysäköinninvalvontaa, koska

“perustuslaissa kielletään merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien antaminen muulle kuin viranomaiselle.”

Kuitenkin eduskunta on antanut koko työlainsäädännön AY-liikkeen ja työnantajien päätettäväksi :-)

-Teemu, 19.2.2011

#13946

Missä on se mahti joka puuttuu eduskunnalta? :-)

-Orange, 20.2.2011

#14064

S-ryhmän lisäksi myös Tradeka (Siwa, Valintatalo, Euromarket) tarjoaa ruokaa 7%:n ja muita tavaroita 15% alennuksella johtaville poliitikoille. Tradekan mukaan homma on jatkunut vuosikymmeniä, eli kyseessä on mahdollisesti satojen tuhansien eurojen lahjat. Tradeka ei aio tehdä asialle mitään.

Saajien joukossa on myös ex-oikeusministeri ja perustuslakivaliokunnan johtaja Johannes Koskinen. Ilmeisesti hänkään ei näe asiassa ongelmaa.

Lähetin asiasta sähköpostin Tradekan toimitusjohtajalle, jossa kerroin tekeväni kantelun mahdollisesta lahjonnasta, jolleivat he lopeta toimintaa ja harkitse lahjojen perimistä takaisin.

-Teemu, 2.9.2011

#14065

E-liike uudistuu eduksesi! Vedän yhtäläisyysmerkit sen kanssa ettei Finnairin pisteitä oikeasti panna verolle

Itse kerään lentoyhtiön pisteet Lufthansalle (lupasi sopimuksessa ettei luovuta tietojani kolmansille osapuolille, kuten verottajalle :-)

-Orange, 2.9.2011

#14067

Mitenkähän käy osuuspankin pisteiden? He maksavat omistaja asiakkailleen pientä korkoa, mutta myöntävät reilusti pisteitä, joilla voi sitten ostaa pankin palveluita. Pankin hinnoittelu ja osingon maksaminen omistajille pyörii pisteiden ympärillä.

-Teemu, 2.9.2011

#14093

Miten musta Teemu hyvä tuntuu että “joku” hieman manipuloi näitä “arvosanoja”... ;D

-Nimi Erkki, 10.11.2011

#14094

Tuosta Teemun ja Teemu Jokelan keskenään sekoittamisesta tulee mieleen kirjakauppa Shanghaissa: Siellä oli oikeasti osasto nimeltään “Classical Marxism Leninism and Business Administration” – Klassinen Marxismi- Leninismi ja taloushallinto. Karl Marxin ja Warren Buffetin kuvat komeilivat hyvässä sopusoinnussa :-)

-Orange, 10.11.2011

#14787

“Kun meille annetaan jokin etuoikeus, mielemme selittää muutamassa minuutissa, että ei sitä meille itse asiassa lahjoitettu, vaan ansaitsimme sen omalla erinomaisuudellamme.” Paul Piff sosiaalipsykologia professori/Berkeley

-Teemu, 7.1.2014

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: