Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Maatalousuudistus

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


22 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 11/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Edullisemmat kulut, puhtaampi luonto, halvempi ruoka ja vapaampia ihmisiä 14 055 lukijaa, joista 235 eli 2% on antanut arvosanan ().

Maatalousuudistus

Uusi elämä alkaa

Adam Smithiä ärsytti se, että tehtailijat pystyivät estämään edullisempien tuotteiden pääsyn kuluttajille kaupan rajoituksilla ja perustelivat tätä yhteisellä edulla. Tämän takia hän kirjoitti itsestäänselvyyden omaisesti: “...jokaisessa maassa on aina enemmistön etu ostaa tuotteita halvimmalla hinnalla.”

Smithin mukaan etuoikeudesta syntyvä yhteinen haitta on aina suurempi kuin erityisryhmien siitä saama hyöty. Tehtailijoitten rajoitusten avulla saamat korkeammat voitot ovat aina pienemmät kuin niiden haitta kuluttajille.

Mitä suuremmat etuoikeudet, sitä suurempi yhteinen haitta. Tuskin mikään muu on yhtä suojattua, rajoitettua ja tuettua kuin maatalous. Järjestelmä tuottaa meille huomattavan yhteisen haitan. WTO ja EU haluavatkin lopettaa tukien käytön, joten tuilla on yhä vähemmän tekemistä tuotannon kanssa. Ne muistuttavat yhä enemmän tarveharkintaista sosiaaliturvaa. EU:ssa 1% maataloustuottajista saa yli 50% tuista, heistä harva asuu Suomessa. Muut liukuvat pitkää, kallista ja nöyryyttävää alamäkeä.

Alla on vaihtoehto. Sen etuja nykyiseen verrattuna ovat edullisemmat kulut, puhtaampi luonto ja halvempi ruoka. Lisäksi se vapauttaa yli 100,000 suomalaista tekemään mitä haluaa aiheuttamatta heille hätää. Vaihtoehto ei ole ongelmaton. Olennaista on kuitenkin sen paremmuus nykyiseen verrattuna.

Vapaa maatalous

Poistamme maataloustuet ja ruuan kaupan esteet. Valtio puuttuu ruokaan vain valvomalla laatua, jos luotettavaa yksityistä tahoa ei löydy

Ostamme ruokamme halvimpaan hintaan maailman markkinoilta. Esim. sokeri maksaa vain kolmanneksen EU:n ulkopuolella. Ruokaa ostaessa on ostajan markkinoilla, maailman maineikkaimpien ruokamaiden veronmaksajat ovat valmiit tukemaan ostoksiamme. Voimme ostaa Ranskan, Italian ja Japanin parhaita ruokia alle tuotantokustannusten.

WTO ja EU haluavat päästä eroon maataloustuista ja pyrkivät vapaisiin markkinoihin, joten aikataulun nopeuttaminen lienee hyväksyttävää meidän kohdallamme. Voimme ehkä sopia asian niin, että maksamme laskennallisen maksun vuosittain EU:lle. Parhaassa tapauksessa pääsemme EU:n maatalousjärjestelmästä irti. Maatalous on lähes puolet EU:n budjetista, joten riippuvuutemme EU:sta tippuu saman verran.

Käyttämällä maailman markkinoita ostamme myös kehitysmaiden tuotteita. Maataloustukien poistaminen on mahdollisesti kahdeksan kertaa hyödyllisempää kehitysmaille kuin kehitysapu.

Britit poistivat tullit ja muut kaupan esteet toisen imperiuminsa aikana. Kauppa kukoisti ja britit rikastuivat. Vastavetona muut johtavat Euroopan maat poistivat omat kaupan esteensä aina ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Vapaa maatalous tarjoaa mahdollisuuksia. Suuri osa ruuastamme kannattaa valmistaa täällä, sillä kuljetus ja säilöminen nostavat hintaa ja laskevat laatua. Vapaat markkinat tuottavat tehokkaita maatalousyrityksiä. Kun maatalouskauppa muualla joskus vapautuu, niin me pärjäämme.

Saasteet

Päästämme markkinoillemme vain sellaiset tuotteet ja toimijat, jotka täyttävät laatu-, luonto- ja eettiset vaatimuksemme

Olemme maksaneet miljardeja euroja ympäristötukia maataloudelle kymmenen vuoden aikana. Tuki ei auta, olemme kolmanneksi pahin Itämeren saastuttaja ja rantamme kukkivat sinilevää. Maanviljelijöille siisteys on vapaaehtoista, eikä se kiinnosta kaikkia. Myös eläinten kohtelu on usein julmaa.

Jos ostamme pääosan ruuastamme Itämeren maista, niin kuljetusten aiheuttamat saasteet eivät ylitä nykyistä tasoa. Voimme myös lisätä ruokaan tiedon sen ekologisesta hinnasta.

Kioton sopimuksen mukaan maataloutemme tuottaa yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin teollisuutemme. Voimme myydä maatalouden pienentyessä yli jäävät päästöoikeutemme.

Kriisi

Perustamme ruokakriisiryhmän varmistamaan, että ruokavarastomme ovat riittävät ja että voimme tarvittaessa tuottaa lisää.
Kriisiryhmä mm. parantaa ruuan varastointijärjestelmää ja ylläpitää ruuan tuotantokykyä. Ruokaa voi säilöä yli 10 vuotta, mutta meille riittänee 4-12 kk varasto, jonka aikana saamme ruuantuotannon käyntiin. Kriisiryhmään riittänee muutama tuhat eri alojen ammattilaista.

Maat, joissa käytännössä ei ole maataloutta, esim. Singapore ja Andorra, ovat pärjänneet, sillä kriisinkin aikana saa yleensä ostettua ruokaa. Kylmän sodan aikana USA oli Neuvostoliiton tärkein vehnäntoimittaja.

Maanviljelijät

Maanviljelijät osaavat itse päättää mikä on heille parasta. Rahoitamme muutoksen

Maanviljelijät ruokkivat meidät läpi sotien ja pula-aikojen, jolloin selviytymisemme riippui yhteistyöstä. Mekin autamme heidät kunnialla ulos tästä umpikujasta.

Nykyinen maataloustuki per viljelijä on korkeampi kuin keskimääräinen palkka. Maksammalla maanviljelijöille kymmenen vuoden maataloustuet vastineetta ja annamme heille tilaisuuden vaihtaa ammattia tai valmistautua kilpailuun vapaassa maataloudessa. Siis kymmenen vuotta samat rahat kuin nyt, ne saa vain käyttää kuten parhaaksi näkee.

Uudistus aiheuttaa harmia myös maataloustuista epäsuorasti hyötyville. Kohtuutonta haittaa voidaan lievittää ensimmäisten vuosien päästökaupan tuloilla.

-Teemu, 6.9.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 42:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#7361

Tervetuloa takaisin keskusteluun Hayseeder. Täältä puuttuu usein sinunlaisesi asiantunteva maatalousjärjestelmän puolustaja ja keskustelun tulos on sen takia heikompi.

Kommentteja:

“Kyllä kun hintaa verrataan maailmanmarkkinahintaan joka perustuu vientitukiin, tämä seikka täytyy myös muistaa.”

Näin on kehittyneiden maiden osalta. Kehitysmaiden osalta ei. Mitä enemmän muut tukevat, sitä edullisempaa meidän on ostaa maailmanmarkkinoilta.

(Ulkomailta ostamisen valvonta) “Anteeksi mutta uskotko tuohon todella, sillä esim. keski-Euroopassa voi käyttää sellaisia tuotantotapoja joka on Suomessa kielletty”

Jos ilmenee, että jokin tuottaja ei täytä vaatimuksiamme, niin meidän on helppo lopettaa ostaminen. Päätöstä ei tarvitse pehmittää ympäristötuella tai siirtymäajalla. Tyyliin, jos K-kauppa ei palvele kunnolla, kävelemme S-markettiin tai Alepaan.

“Kirjoitat että mitä suuremmat etuoikeudet sitä suurempi haitta, oletan että tarkoitat tuolla viljelijöitä. En tiedä voiko sitä pitää suurena etuoikeutena jos tuoteesta saatava hinta ei vastaa tuotantokustannuksia ja tuo erotus korjataan tuilla.”

Tarkoitan etuoikeuksilla tukia. Valta ottaa toisilta rahaa väkivallan uhalla on valtion antama etuoikeus. Tukijärjestelmät aiheuttavat merkittävää haittaa maksajille ja saajat tulevat riippuvaisiksi valtiosta. Kustannukset paisuvat, eikä lopulta edes tukiensaaja hyödy. Linkin takana on juttu aiheesta.

“ei yllätystarkastukset ole kiellettyjä”

Iltalehden mukaan Evira tekee 760 tarkastusta vuodessa. Onko näistä osa yllätystarkastuksia? En tunne järjestelmää.

“kun se kriisi oikein silloin tulee niin silloin tulee pulaa lannoitteista sekä polttoaineesta.”

Meillä lienee jo olemassa polttoainevarastot. Myös kemiallisia lannotteita voi varastoida.

“Sillä jos nyt jokainen tila tekisi noin että lopettaa tältä istumalta se tarkoittaisi samalla koko elintarvikesekstorin alasajoa”

Tässä voisi käyttää siirtymäaikaa.

Suomessa kannattaa tuottaa elintarvikkeita, jotka pilaantuvat nopeasti, joiden kuljetus on kallista/saastuttavaa, jotka saa täältä halvemmalla, joita suomalaiset kuluttajat haluavat, jne. Uskon, että Suomeen jäisi merkittävä maatalous/elintarviketeollisuus.

“jos muut maat pitävät voimassa tukensa, niin missä se vapaa kilpailu on.”

Mitä suuremman osan muiden maiden veronmaksajat maksavat ruuastamme, sen parempi meille.

Tämä tarkoittaa meille pienempää tuotantoa, niin kauan kun muut maksavat makkaramme. Ehkä he joskus kyllästyvät. Sitä odotellessa otetaan lahja vastaan.

-Teemu, 9.12.2007

#7362

Hassu yhteensattuma on Teemun toisessa kirjoituksessa esiintuoma Sveitsi. Siinä kirjoituksessa käsiteltiin suoraa demokratiaa ja miten sillä saadaan hyviä päätöksiä. Sveitsi oli tästä esimerkkimaa. Tutkin miten suora demokratia on ratkaissut maataloustukiongelman. Kas kummaa. Sveitsi maksaa tukiaisia eniten maailmassa, noin kaksi kertaa enemmän kuin Suomi. Tässä tapauksessa suora demokratia on tuottanut päinvastaisia tuloksia kuin Teemu haluaisi.

-Sivusta seurannut, 10.12.2007

#7363

Totta.

Sveitsiläiset äänestivät korkeiden maataloustukien puolesta 50-luvulla. Tämän jälkeen tukien pienentämisestä on pidetty useita äänestyksiä, mutta pienentäminen ei ole mennyt läpi. Tämän takia Sveitsissä maataloustuki on yhteisön antama etu, ei eturyhmän puljaama etuoikeus. Mielestän kaikista merkittävistä etuoikeuksista tulisi järjestää kansanäänestys, jolloin ne muuttuvat demokratian silmissä oikeutetuiksi tai häviävät

Sveitsiläiset äänestivät myös kirkon ja valtion erottamista vastaan. Mielestäni on moraalisesti väärin pakkottaa ei-kristityt tukemaan valtion kirkkoa. He antoivat äänioikeuden naisille vasta 1970-luvulla. Hitaus on virhe, joka heikensi Sveitsin demokratiaa. Suora demokratia ei takaa mieleisiäni päätöksiä vaan kansan enemmistön tahdon mukaisia päätöksiä = demokratia.

Olennaista on, että vastuu päätöksistä on kansalla, joka myös vastaa päätösten seurauksista. Tällöin kansa pystyy korjaamaan virheet ja tekemään uusia parempia päätöksiä.

-Teemu, 10.12.2007

#7366

Pientä kehäpäätelmän poikasta: Suora demokratia tuottaa hyviä päätöksiä. Koska päätös on tullut suoran demokratian kautta niin se on hyvä.

En silti ymmärrä maataloustukea, varsinkan Suomen mallia. Ranskalaiset ovat ovelia ja maksattavat tukensa EU:lla. Suomi taistelee rystyset verillä että saa itse maksaa lisää tukia omille maalaisileen sen lisäksi että maksavat ranskalaisten tuet EU-maksujen yhteydessä. Googlettamalla löytyy mainioita julkilausimia ja raportteja vuosituhannen vaihteesta, jossa suu vaahdoten esitetään miten EU siirtyy keskitetyistä tuista jokaisen omiin maksamiin tukiin. Ei ole siirtynyt.

-Sivusta seurannut, 10.12.2007

#7368

Kehäpäätelmä?

“Koska päätös on tullut suoran demokratian kautta niin se on hyvä.”

En tunnusta sanoneeni tällaista. Suora demokratia tuottaa myös virheitä.

Tänään Hesari kertoo teollisuusmaiden tuen olevan 297 miljardia euroa. EU johtaa USA:a ja Japania 125:n miljardin tuilla. Keskimäärin tuki on 44% (EU 45%) tuotannon arvosta. Se on suunnilleen samaa tasoa kuin aikaisemmin.

Voimme halutessamme ostaa ruokaa 44% alle tuotantokustannusten.

Linkki (vaatii tunnuksen)

-Teemu, 10.12.2007

#7381

Juuri näin. Tukijärjestelmästä on todellakin kehittynyt totaalinen noidankehä. Itse olen kuullut tuohon uudistukseen mielenkiintoisen ratkaisun, jossa jollain tapaa tuettaisiin maataloutta “elämäntapana”. Mutta joo, tukien poistamisesta on vain hyötyä.

-Jean, 13.12.2007

#8530

Iltalehti kertoo hupi-uutisissa, että Viro alkaa maksattaa saastumista karjankasvattajilla:

Suomessa maatalouden kasvihuonepäästöt ovat samaa luokkaa kuin liikenteen.

-Teemu, 12.5.2008

#8546

Iltalehden lista maataloustuista:

Mielenkiintoista, että suuri osa tuista maksetaan valtiolle ja kunnille.

-Teemu, 14.5.2008

#9589

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on käynnistänyt Teho-hankkeen, jolla yritetään saada maajussien päästöt kuriin.

Aikaisempien toimien johdosta maksamme 300 miljoonaa €/vuosi ympäristötukia. Toimet eivät ole tuottaneet tuloksia, koska puhdistustoimet ovat maanviljelijöille vapaaehtoisia, eikä muutama maajussi välitä asiasta.

Lehtomäen mielestä on nyt tärkeää kohdistaa toimenpiteet riskialtteille alueille, eikä puuttua vapaaehtoisuuteen, joten Teho-hanke ei siihen koske. (SK33/08)

Veikkaan, että Teho-hanke ei tuota muita tuloksia kuin lisää ympäristötukia.

-Teemu, 31.8.2008

#14812

Design-hedelmiä Kiinasta

Miksei meidän ruokateollisuutemme keksi mitään uutta? Veikkaan, että tukiasviidakko pitää vanhaa yllä ja estää uuden keksimistä.

-Teemu, 27.8.2014

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: