Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Maatalousuudistus

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


8 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 26/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Edullisemmat kulut, puhtaampi luonto, halvempi ruoka ja vapaampia ihmisiä 14 047 lukijaa, joista 235 eli 2% on antanut arvosanan ().

Maatalousuudistus

Uusi elämä alkaa

Adam Smithiä ärsytti se, että tehtailijat pystyivät estämään edullisempien tuotteiden pääsyn kuluttajille kaupan rajoituksilla ja perustelivat tätä yhteisellä edulla. Tämän takia hän kirjoitti itsestäänselvyyden omaisesti: “...jokaisessa maassa on aina enemmistön etu ostaa tuotteita halvimmalla hinnalla.”

Smithin mukaan etuoikeudesta syntyvä yhteinen haitta on aina suurempi kuin erityisryhmien siitä saama hyöty. Tehtailijoitten rajoitusten avulla saamat korkeammat voitot ovat aina pienemmät kuin niiden haitta kuluttajille.

Mitä suuremmat etuoikeudet, sitä suurempi yhteinen haitta. Tuskin mikään muu on yhtä suojattua, rajoitettua ja tuettua kuin maatalous. Järjestelmä tuottaa meille huomattavan yhteisen haitan. WTO ja EU haluavatkin lopettaa tukien käytön, joten tuilla on yhä vähemmän tekemistä tuotannon kanssa. Ne muistuttavat yhä enemmän tarveharkintaista sosiaaliturvaa. EU:ssa 1% maataloustuottajista saa yli 50% tuista, heistä harva asuu Suomessa. Muut liukuvat pitkää, kallista ja nöyryyttävää alamäkeä.

Alla on vaihtoehto. Sen etuja nykyiseen verrattuna ovat edullisemmat kulut, puhtaampi luonto ja halvempi ruoka. Lisäksi se vapauttaa yli 100,000 suomalaista tekemään mitä haluaa aiheuttamatta heille hätää. Vaihtoehto ei ole ongelmaton. Olennaista on kuitenkin sen paremmuus nykyiseen verrattuna.

Vapaa maatalous

Poistamme maataloustuet ja ruuan kaupan esteet. Valtio puuttuu ruokaan vain valvomalla laatua, jos luotettavaa yksityistä tahoa ei löydy

Ostamme ruokamme halvimpaan hintaan maailman markkinoilta. Esim. sokeri maksaa vain kolmanneksen EU:n ulkopuolella. Ruokaa ostaessa on ostajan markkinoilla, maailman maineikkaimpien ruokamaiden veronmaksajat ovat valmiit tukemaan ostoksiamme. Voimme ostaa Ranskan, Italian ja Japanin parhaita ruokia alle tuotantokustannusten.

WTO ja EU haluavat päästä eroon maataloustuista ja pyrkivät vapaisiin markkinoihin, joten aikataulun nopeuttaminen lienee hyväksyttävää meidän kohdallamme. Voimme ehkä sopia asian niin, että maksamme laskennallisen maksun vuosittain EU:lle. Parhaassa tapauksessa pääsemme EU:n maatalousjärjestelmästä irti. Maatalous on lähes puolet EU:n budjetista, joten riippuvuutemme EU:sta tippuu saman verran.

Käyttämällä maailman markkinoita ostamme myös kehitysmaiden tuotteita. Maataloustukien poistaminen on mahdollisesti kahdeksan kertaa hyödyllisempää kehitysmaille kuin kehitysapu.

Britit poistivat tullit ja muut kaupan esteet toisen imperiuminsa aikana. Kauppa kukoisti ja britit rikastuivat. Vastavetona muut johtavat Euroopan maat poistivat omat kaupan esteensä aina ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Vapaa maatalous tarjoaa mahdollisuuksia. Suuri osa ruuastamme kannattaa valmistaa täällä, sillä kuljetus ja säilöminen nostavat hintaa ja laskevat laatua. Vapaat markkinat tuottavat tehokkaita maatalousyrityksiä. Kun maatalouskauppa muualla joskus vapautuu, niin me pärjäämme.

Saasteet

Päästämme markkinoillemme vain sellaiset tuotteet ja toimijat, jotka täyttävät laatu-, luonto- ja eettiset vaatimuksemme

Olemme maksaneet miljardeja euroja ympäristötukia maataloudelle kymmenen vuoden aikana. Tuki ei auta, olemme kolmanneksi pahin Itämeren saastuttaja ja rantamme kukkivat sinilevää. Maanviljelijöille siisteys on vapaaehtoista, eikä se kiinnosta kaikkia. Myös eläinten kohtelu on usein julmaa.

Jos ostamme pääosan ruuastamme Itämeren maista, niin kuljetusten aiheuttamat saasteet eivät ylitä nykyistä tasoa. Voimme myös lisätä ruokaan tiedon sen ekologisesta hinnasta.

Kioton sopimuksen mukaan maataloutemme tuottaa yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin teollisuutemme. Voimme myydä maatalouden pienentyessä yli jäävät päästöoikeutemme.

Kriisi

Perustamme ruokakriisiryhmän varmistamaan, että ruokavarastomme ovat riittävät ja että voimme tarvittaessa tuottaa lisää.
Kriisiryhmä mm. parantaa ruuan varastointijärjestelmää ja ylläpitää ruuan tuotantokykyä. Ruokaa voi säilöä yli 10 vuotta, mutta meille riittänee 4-12 kk varasto, jonka aikana saamme ruuantuotannon käyntiin. Kriisiryhmään riittänee muutama tuhat eri alojen ammattilaista.

Maat, joissa käytännössä ei ole maataloutta, esim. Singapore ja Andorra, ovat pärjänneet, sillä kriisinkin aikana saa yleensä ostettua ruokaa. Kylmän sodan aikana USA oli Neuvostoliiton tärkein vehnäntoimittaja.

Maanviljelijät

Maanviljelijät osaavat itse päättää mikä on heille parasta. Rahoitamme muutoksen

Maanviljelijät ruokkivat meidät läpi sotien ja pula-aikojen, jolloin selviytymisemme riippui yhteistyöstä. Mekin autamme heidät kunnialla ulos tästä umpikujasta.

Nykyinen maataloustuki per viljelijä on korkeampi kuin keskimääräinen palkka. Maksammalla maanviljelijöille kymmenen vuoden maataloustuet vastineetta ja annamme heille tilaisuuden vaihtaa ammattia tai valmistautua kilpailuun vapaassa maataloudessa. Siis kymmenen vuotta samat rahat kuin nyt, ne saa vain käyttää kuten parhaaksi näkee.

Uudistus aiheuttaa harmia myös maataloustuista epäsuorasti hyötyville. Kohtuutonta haittaa voidaan lievittää ensimmäisten vuosien päästökaupan tuloilla.

-Teemu, 6.9.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 42 kommenttia
Kommentit
#6386

No, voiko tästä olla eri mieltä? Vähän kyllä pisti silmään kohta “Vapaaehtoisuuden on syytä päättyä..” :)

-Aapo, 6.9.2007

#6387

Hieman aiheen vierestä tuosta “vapaehtoisuuden on syytä päättyä” -kommentista:

Maksoin tänä kesänä itseni kipeäksi haja-asutusalueella sijaitsevan taloni uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä. Puhdistusteholtaan laitos on suurinpiirtein parasta, mitä rahalla saa. Käytännössä sillä saa orgaaniset yhdisteet, samoin kuin fosforin kokonaan pois ja n. puolet typestä.

Puhdistettu vesi päätyy loppujen lopuksi purkuojia pitkin läheiseen jokeen, jonka tila äkkiä ajatellen pitäisi parantua. Investointini menee kuitenkin hukkaan, koska jyvis edelleenkin levittää teholannoitteita peltoon joen välittömässä läheisyydessä. Juuri samoja aineita, joita laki velvoittaa minua omista jätevesistäni puhdistamaan. Sadevesien mukana ravinteet huuhtotuvat pellosta jokeen aiheuttaen moninkertaisen kuormituksen asutukseen verrattuna.

-Orange, 6.9.2007

#6388

Suurin osa ruoastamme kannattaisi taloudellisessa mielessä valmistaa Suomessa vain periaatteessa. Todellisuudessa näin ei missään nimessä ole. Siinä tapauksessa että kaikki maailman maat saadaan yhtä aikaa luopumaan kaikista maataloustuista tällaiseen tilanteeseen ainakin melkein päästäisiin. Käytännössä silloinkin voisi syntyä tilanteita joissa ulkomailta tuotu ruoka olisi ratkaisevasti halvempaa, koska ruoan tuontato- ja kuljetuskustannukset eivät suinkaan ole samaa luokkaa koko maailmassa.

En myöskään voi allekirjoittaisi sitä että tällainen uudistus olisi saasteiden vähentämistä koska kaytännössä kaiki ruoka olisi halvemmalla saatavissa ulkomailta, eikä Suomessa kannattaisi harjoittaa maataloutta. Saasteiden väheneminen tuskin toteutuisi vaikka markkinoille päästettäisikin vain sopivat tuotteet, koska kuljetustarve lisääntyisi radikaalisti. Varsinkin jos ylijääneet päästöoikeudet vielä myydään pois, on aika selvää että touhu on kaukana hyvästä ympäristöteosta.

Tätä taustaa vasten haluaisin myös kuulla kriisiajan huoltovarmuuden takaamisesta maanviljelijäreservillä hiukan paremman suunnitelman. Jos ruoan tuottaminen Suomessa käytännössä lopetetaan kannattamattomana, niin miten maatalous ajetaan ylös kriisitilanteessa? Mitä tehdään jos esimerkiksi merkittävät ruoantuottajamaat ajautuvat sotaan keskenään eivätkä enää pysty tuottamaan ruokaa Suomen markkinoille? Tällainen kriisi voisi puhjeta hyvinkin nopeasti, joten reagoimaan täytyisi kyetä käytännössä muutaman kuukauden aikana.

Ihan hauska tilastotieto muuten tuokin, että nykyinen maataloustuki on viljelijää kohti korkeampi kuin keskimääräinen palkka. Kuulostaahan se näin esitettynä hyvältä, mutta minkähän kokoiset arvelisit maanviljelijän keskimääräisien tulonhankkimiskulujen olevan?

-Kone, 6.9.2007

#6423

Olet taatusti aivan oikeassa. Haluaisin korostaa, että maataloustuek tapa maksaa pinta -alasta, ei tuotetun tuotteen määrästä, on ongelmallinen. Alunperin tarkoituksena oli kai se, että leivän hinta saataisiin alas. Mutta kun kauppa myy kuitenkin siihen hintaan, jolla menee hyvin kaupaksi(lue “vanha hinta”) tätä hinnannalennusta ei käytännössä saada. Pinta -alaan perustuva tuki myös kannustaa heikompitasoiseen viljelyyn. (Mikä toisaalta johtaa pienempään lannoitteiden käyttöön.) Maidossa on onneksi hyvä, litrahintaan ja maidon laatuun perustuva, maksutapa. Se on minusta tärkeä etiikan lähtökohta. Jos maidosta maksettaisiin vain lehmien mukaan, laskisi hoidon laatu taatusti, kun ihmiset hommaisivat vain monta kantturaa välittämättä yhtään paljonko ne lypsää. Pellon kanssa tilanne on toki “symbolisempi”. Jotenkin on kuitenkin vaikeaa syyttää ketään “rukiin kiduttajaksi” tms. Mutta minusta jo viljelijän ammattiylpeyden vuoksi tulisi palata vanhaan päin. Toki moni viljelijä voisi/haluaisi lopettaa sen jälkeen.(Ja TÄSTÄ voisi maksaa sen Teemun ehdottaman maksunkin.) Mutta ne, joilla on jokin nimenomaan Suomessa kannattava (Anteeksi kliseinen esimerkki ; Maitoa ei kai juurikaan tuoda. Säilymisasiat.) liikeidea, hän voisi jatkaa toimintaansa Eikä hänelle tarvitsisi mitään “10 vuoden tukea” maksaa. Hänellähän päinvastoin on kannattava liikeyritys.

Ongelmana kaikissa “enemmistön” ajatteleisissa on kuitenkin se, että tihkumisteoriat eivät päde. Ajatellessa enemmistöä, kurjistamme aika pahasti niitä kaikista kurjimpia. (Joo, ne haluaa sitä itse? Ne voisi motivoida itsensä jos haluaisi. Varmaan.) Esim. tasaverossa kävisi niin, että tuloerot kasvaisivat – mikä ei tietenkään vielä ole huono asia- mutta tosiasiassa rikkaisto ei käytännössä tuhlaile “riittävästi”, jotta ympärille syntyisi niin paljoa hyvinvointia, kuin mitä voisi. Syy on se, että heille kertyy sitä rahaa, jota he eivät käytä, jonka tuomaa etua he eivät “tihku” ympäristöönsä toimintaa vilkastuttamaan. Jos vain jotenkin saisi nämä rahat niille, jotka sen todella pakosti tarvitsisivat, niin rahaa olisi enemmän kierrossa. (Joka taas tarkoittaisi juuri sitä hyvinvointia, joilla “tihkumisteoriaa” alunperin perusteltiin.) Tai sitten pitäisi pakottaa rikkaat tuhlaamaan :)

-Neo-Konservatiivi, 7.9.2007

#6424

Kone.

Laajensin “Saasteet” ja “Kriisi” kappaleita. Kiitos parannuksesta.

-Teemu, 7.9.2007

#6433

Minun on edelleenkään hyvin vaikea uskoa että voisimme ylläpitää omavaraisuuttamme vain pienellä maaviljelijäreservillä (maksetaankohan heille sitten tukeakin, “reserviviljelijä syö pöydässäsi!” ;). Vertaus armeijaamme ei toimi, sillä tuskin kuitenkaan haluat laittaa puolen vuoden maaviljelyspalvelusta pakolliseksi nuorille miehille? Päinvastoin olen samaa mieltä Sauli Niinistön kanssa että Suomen tulisi lisätä omavaraisuuttaan maatalouden ja energian osalta:

-Trout, 10.9.2007

#6434

Trout, kuinka omavaraisuuden ylläpito onnistui sitten aiemmin (vaikka 100 v sitten), paljon työvoimavaltaisemmin ja tehottomammin? Kuinka ihmeessä omavaraisuus olisi nykyään vaikeampaa kuin silloin? Pikemminkin päinvastoin.

Niin, ja omavaraisuuden lisääminen ei suinkaan tarkoita tukien lisäämistä. Voisinpa sanoa että päin vastoin.

-Aapo, 10.9.2007

#6436

Trout. Olet oikeassa, että vertaus armeijaan ontuu. Analogia valmiuden ylläpidosta toimii, mutta yhteydet loppuvat siihen.

Otin armeija esimerkin pois ja muutin maanviljelijäreservin ruokakriisiryhmäksi. Aika kankea nimi, mutta se ehkä kuvaa asiaa paremmin. Kiitos idean parantamisesta.

-Teemu, 10.9.2007

#6446

En edelleenkään ihan usko tuohon kriisivalmiusasiaan. Jos viljely radikaalisti vähenee, niin vähenee ajallaan myös siihen liittyvä tietotaito ja muukin kuin ruoan tuotanto. Tuskin lannoitteita tai maataloustyökaluja kannattaa valmistaa jos viljelyä ei harjoiteta nykyisessä määrin.

Haluaisin nähdä vähän seikkaperäisempää faktaa siitä, miten oikeasti ajetaan maatalous ylös. Voidaanko tosiaan olettaa että ensimmäiset sadot viljelytauon jälkeen saadaan hyviksi, jos esimerkiksi viljavuustutkimuksia ei ole tehty suurella osalla maatalouskelpoisesta maasta vuosiin tai jopa vuosikymmeniin?

Lisäksi minua häiritsee ajatus siitä että Suomi ajaisi omaa maatalouttaan alas ja siirtyisi ostamaan ruokaa ulkomailta, missä sitä tuotetaan myös maataloustuen rahoittamana. Uskotko tosiaan että ranskalainen viljelijä suostuu myymään ruokaa suomalaiselle kovinkin halvalla jos suomalainen ostaa ruokaa siinä pakkoraossa kun oman maan maatalous ei tuota riittävästi ruokaa? Siinä iskee vapaa maatalous kovasti pitkin korvia, kun ulkomaiset ruoantuottajat huomaavat että suomalaisilla ei ole tarpeeksi ruokaa, ja silloinhan ruoasta voi pyytää kovan hinnan.

Toki tämäkin on teoriassa vältettävissä jos todellakin kaikkialla maailmassa maatalouden tukemisesta luovuttaisiin. Valitettavasti vain on hyvin vaikea uskoa että heittäytymällä yksipuolisesti pois nykyjärjestelmästä voitaisiin hyötyä toisten tukijärjestelmästä. Vaikka Neuvostoliitossakin leipä oli halvempaa kuin vilja, ei sitä silti Suomeen sieltä myyty lähes ilmaiseen hintaan niin kuin kotimarkkinoille.

-Kone, 11.9.2007

#6448

Vapailla markkinoilla pitkäaikaista puutetta ei ole, koska markkinoilla toimivat ihmiset pyrkivät täyttämään tarpeet. Jos puutetta ilmenee, sitä ilmenee pitkäaikaisena vain julkisella puolella. Mistä vapailla markkinoilla tuotetusta tavarasta on pulaa?

Mikä ihme saa siis luulemaan että maataloustuotteita ei olisi vapailla markkinoilla saatavilla ihan riittämiin? Ja tässä tapauksessa tarkoitan oikeasti vapaita markkinoita, eikä meiltä ryöstetyillä rahoilla tuettua maataloussosialismia.

-Aapo, 11.9.2007

#6455

Aapo, ero tulee juuri siinä ettemme pärjää vuosia ilman ruokaa. Jos televisioiden ulkomaan tuonti jostain syystä loppuisi, niin mikäs siinä. Vuosien saatossa tuotanto kyllä nousisi pystyyn, ja markkinatalous toimisi ihan mainiosti. Ruuan kanssa asia ei ole näin kivutonta, ei ne metsittyneet pellot kuukaudessa tai edes vuodessa ala ruokaa tuottamaan, eikä esimerkiksi sitä karjaakaan tai maatalouskoneita tyhjästä ilmaannu, varsinkaan jos tilanne on muutenkin sellainen että olemme omillamme (kuten esimerkiksi tyypillisessä suuren mittaluokan sotatilanteessa).

Suomessakin on ollut pula-aikoja vaikka maataloutta on aiemmin harrastettu hyvinkin suuressa mittakaavassa. 1917-1919 esimerkiksi ihan venäjän ja saksan viljatoimitusten loppumisen takia suomessa kuoli kymmeniä tuhansia nälkään. Voi vain miettiä mitä tilanne olisi ollut jos olisimme olleet oikeasti pelkästään ulkomaisen ruuan tuonnin varassa.

-Tuntematon, 11.9.2007

#6457

Ruuan maailman markkinoista:

Vapaaehtoinen kauppa on hyödyllistä ostajalle ja myyjälle. Myyjiä on paljon ja useat ovat riippuvaisia maataloustuotteiden myynnistä. EU, USA ja Japani tuottavat huomattavan määrän ruokaa tukien avulla maailman markkinoille ja muut ilman tukia. Vaikka useat maat eivät tuota ruokaa itse, en ole kuullut tapauksesta, jossa kukaan olisi pyrkinyt estämään jonkun ruuan ostamisen vapailla markkinoilla.

Voimme myös tehdä sopimuksia suurien ruuantuottajien kanssa. En usko, että tämä on tarpeellista, paitsi ehkä EU:n kanssa.

Nälkään tappaminen on mahdollista. Viimeinen tuntemani tapaus kansakunnan tahallisesta nälkään näännyttämisessä tapahtui kun Neuvostoliitto kollektivisoi Ukrainan maatalouden WWII:n jälkeen. Meillä on kuitenkin todennäköisempiä uhkia, joihin kannattaa varautua ennen sitä.

-Teemu, 12.9.2007

#6458

Maatalouden ylösajo:

En tunne maanviljelyä tarpeeksi, jotta osaisin ehdottaa yksityiskohtaista suunnitelmaa. Uskon, että joku muu tuntee ja osaa ja pystymme saamaan muutaman peruslajikkeen, esim. peruna, tuotannon tarpeeksi korkealle, jotta selviämme kun varastomme loppuvat.

Kone: luulen, että tiedät maataloudesta huomattavasti enemmän kuin minä. Miten sinä varmistaisit ruuan kriisin aikana, jos oma tuotantomme olisi vain 30% nykyisestä?

-Teemu, 12.9.2007

#6459

Luulen ettei maataloustuotteita ole saatavissa riittävästi vapailta markkinoilta, koska vapaita markkinoita ei varsinkaan maataloustuotteiden osalta ole olemassa.

-Kone, 12.9.2007

#6464

Kone, tuossa perustelu on aika erikoinen. Kannattaisiko ne vapaat markkinat muuten luoda jos niide kautta tuotanto riittäisi kaikille? Vapaat markkinat syntyvät sillä sekunnilla kun kontrollia ja tukia poistetaan.

-Aapo, 12.9.2007

#6468

Ihan totta Aapo, vapaat markkinat syntyvät juuri silloin kun kaikki kontolli ja tuet poistetaan. Siihen en usko nyt, enkä tulevaisuudessa. En varsinkaan maataloustuotteiden osalta koska ne ovat “aina ja iankaikkisesti” ihmisen elämän ehto. Ihminen taas ei anna oman elämänsä edllytyksiä vapaan markkinatalouden säädeltäväksi jos ei koe oloaan täydellisen turvatuksi senkin jälkeen kun vapaat markkinat hänen olemassaolostaan määräävät. Tämän en usko koskaan toteutuvan, vaikka maailma olisi kuinka täynnä liberaaleja aineksia. Aina löytyy joku joka on ahne, se joka omalla kapitalistisella tai sosialistisella ahneudellaan romuttaa vapaan markkinatalouden.

-Kone, 13.9.2007

#6470

Aina löytyy joku joka on ahne, se joka omalla kapitalistisella tai sosialistisella ahneudellaan romuttaa vapaan markkinatalouden.

No kun vapaa markkinatalous ei romutu siitä! Jos joku on “liian” ahne niin joku toinen näkee markkinaraon itselleen. Kun asiakkaat saavat samaa tai parempaa tuotetta samalla tai halvemmalla hinnalla... Seuraavaksi sanot että tulee monopoli. Monopoleja syntyy käytännössä lähinnä niin että valtio rajoittaa kilpailua tai perustaa itse monopolin. Kaiken kukkuraksi: jos olet huolissasi monopoleista, satutko olemaan tietoinen monopolista, joka ottaa väkisin puolet rahoistamme (asiakkuus on pakollista), sitä ei voi syrjäyttää, sille ei ole kilpailua ja jos ei tottele sitä niin sinut tullaan viemään vankilaan. Voiko pahemaa monopolia ollakaan?

Et usko, että vapaat markkinat toimisivat maataloudessa? “Siihen en usko nyt, enkä tulevaisuudessa. En varsinkaan maataloustuotteiden osalta koska ne ovat ”aina ja iankaikkisesti“ ihmisen elämän ehto.” Miten ihmeessä se, että ne ovat elämän ehto, tarkoittaisi että niitä ei voisi myydä vapailla markkinoilla?

Edelleen kysyn: sano yksi tuote tai palvelu, josta on vapailla markkinoilla pysyvä tai pitkäaikainen (muutama vuosi) pula? Ei tule mieleen. Samanlaista puutetta on kuitenkin liki jokaisessa sosialisoidussa (valtion/kuntien tarjoamassa) palvelussa. Jos haluaa taata että ruokaa riittää, pitää maanviljelys nimenomaan vapauttaa, ei pitää suljettuna.

Jos keksisit edes yhden esimerkin puutteesta vapailla markkinoilla niin väitteesi maataloustuotteiden pulasta samassa tilanteessa saisi uskottavuutta.

“Ihminen taas ei anna oman elämänsä edllytyksiä vapaan markkinatalouden säädeltäväksi”

Säädeltäväksi? Milllä tavoin vapaat markkinat SÄÄTELEVÄT sinua? Ne antavat mahdollisuuden valita, mutta eivät pakota. Toisin kuin sinun ajamat suljetut markkinat, jossa meidän on PAKKO maksaa maataloustukia (muuten viedään vankilaan). Se on pahimmanlaatuista säätelyä. Eikä siihen voi käytännössä vaikuttaa.

-Aapo, 13.9.2007

#6472

Vapaat markkinat säätelevät minua ruoan osalta niin, että sitä ihanan auvoista vakaata tilannetta jossa kaikille on sopivasti ruokaa vapaan kilpailun sopivaksi tekemillä hinnoilla on aika tavalla mahdoton saavuttaa. Ruoasta tulee joskus pulaa ja jos markkinat ovat vapaat ruoan ostavat ne joilla on rahaa minua enemmän. Saatavilla olevan ruoan määrä vaihtelee, katovuosia sattuu nykyäänkin ja ilmastonmuutoksen vaikuttaessa tulevaisuudessa todennäköisesti entistä enemmän. Tämä ei tietysti ole säätelyä siinä mielessä mitä tarkoitat säätelyllä, ehkä pitäisi puhua markkinaolosuhteista, muodostuivat markkinaolosuhteet sitten kuinka vapaasti tahansa määrittävät ne kuitenkin reunaehtoja yksilöille ja yhteisöille.

Tiedän, että teoriassa vapaa markkinatalous toimii, ja katovuodet paikataan jostain muualta tuodulla ruualla ja niin edelleen. Käytännössä en usko tällaisen vapaan järjestelmän olevan mahdollinen. Aina löytyy vallanhaluisia ihmisiä jotka jollain keinoin hankkivat jossain määrin valtaa ja käyttävät sitä väärin. Ymmärrän täysin vapaan markkinatalouden idean. Monessa asiassa, myös nykyisessä maataloustukijärjestelmässä niin Suomessa kuin muuallakin olisi hyvä liikkua vapaamman järjestelmän suuntaan, mutta täydellseen vapauttamiseen en usko.

Minua häiritsee aika tavalla sinun tapasi pistää sanoja toisen suuhun. Sanot minun ajavan suljettuja markkinoita jossa ihmisten on pakko maksaa maataloustukia. Olen kyllä sitä mieltä että jonkinlainen säätely on tarpeellista, mutta en ole mikään Kremilissä istuva kommunisti joka haluaa säädellä ihmisiä mielensä mukaan ilman että heillä itsellään on vaikuttamisen mahdollisuutta. En tiedä minkä sosialistipeikon minussa näet kun saat tässä keskustelussa esittämistäni puheenvuoroista käsityksen että ajan suljettuja markkinoita. Maataloustuki ei ole sama asia kuin suljetut markkinat.

Olen tässä keskustelussa yrittänyt lähinnä kritisoida Teemun kirjoituksen kohtia, jotka eivät mielestäni ole realistisia toteutettavaksi. En usko vapaiden markkinoiden olevan saavutettavissa, aivan samoin kuin en usko toimivaan sosialismiinkaan. Pidän viisaampana pyrkiä jonkinlaiseen kompromissiin jossa järjestelmän haavoittuvuutta pyritään minimoimaan. Uskon että tähän täytyy sisällyttää niin vapaiden kuin säädeltyjenkin markkinoiden elementtejä.

-Kone, 13.9.2007

#6477

Kone, olen pahoillani, olet oikeassa tuossa kommentissasi siitä että laitoin sanoja suuhusi.

Ymmärrän mitä tarkoitat että et usko vapaiden markkinoiden toimivan. Mutta sitä en ymmärrä että kuinka (ilmeisesti) pidät vapaita markkinoina hyvänä juttuna muualla, mutta et maataloudessa? En ymmärrä miksi tilanne eroaa. Jos puhut “elintärkeistä tuotteista”, niin niitä ovat myös monet muut, vaikkapa vesi, lämpö, sähkö. Nopeammin sitä sähkön toimitushäiriöistä talvella kuolee kuin ruuan toimitushäiriöistä. Kannatatko ajatusta sähkötuesta? Jos sähkönhuolto on turvattu vapaiden markkinoiden toimesta, miksi ruokahuolto ei olisi?

Jos on huoli ruuan riittävyydestä, sitä varastoidaan. Suomessa on tälläkin hetkellä viljavarastoissa vuoden tarpeiksi viljaa. Minkä vuoksi tällaisia varastoja eivät yksityiset perustaisi?

-Aapo, 14.9.2007

#7298

Etelä-Suomen 141-tuki tippuu kolmanneksen:

Kepu/MTK haluaa tilalle ympäristötukea. Tätä on kuitenkin hanakala perustella, sillä aikaisempi miljardien ympäristötuki ei ole auttanut ympäristöä.

-Teemu, 29.11.2007

#7303

Jos Oikeutta eläimille-yhdistyksen kuvat ovat totta, niin Suomen sikalat ja kanalat eivät täytä eettisiä standardejamme.

-Teemu, 30.11.2007

#7304

Linkki ei toimi, ja en oikein käsitä että mitä haet takaa... Jos Suomen maataloutta ajetaan alas, niin täyttääkö ne maat josta ruokamme tuodaan sitten eettiset standardimme? Nyt sentään meillä on vaikutusvaltaa miten ruokamme tuotetaan, mutta tulevaisuudessa sitten ei olisi sitäkään...

-Kilgore, 30.11.2007

#7305

Riippuu sikalasta ja kanalasta. Osa ei todellakaan noudata “eettisiä standardeja”, jotka jo laki vaatii. Osa rikkoo niitä. Kysymys on, voidaanko yleistää? Jos suomalainen tekee rikoksen, ovatko kaikki suomalaiset rikollisia? Minusta ei.

Lisäksi uskon, että “Oikeutta Eläimille” -yhdistys ei valikoikaan kuviaan -tai edes kuvauskulmiaan – ihan tasapuolisesti. Kourallinen “hittejä” ei ole tilastollisesti kovin merkitsevää, mikäli tarkasteltava ihmisryhmä on kovin suuri.

-Neo-Konservatiivi, 30.11.2007

#7306

Linkki on oikein, mutta se ei enää toimi jostain syystä. Nyt videoita on myös Hesarin sivuilla.

Oikeutta elämille-kaverit kävivät noin joka neljännellä tilalla, joista jokaisella oli ongelmia. Vaikka kuvat olisi otettu kaikkein pahimmista paikoista, niin näyttää siltä, että maatalouden valvonta ei toimi. Tiloja tarkastavat viranomaiset, jotka eivät ole “huomanneet” epäkohtia. Kuvio tuntuu samanlaiselta kuin maatalouden saasteiden valvonta.

Kirjoituksessa ehdotan, että vain sellaisilla ruuan tuottajilla on oikeus myydä Suomessa, jotka täyttävät laatu-, luonto- ja eettiset vaatimuksemme. Ostajalla on valta valita keneltä ostaa.

-Teemu, 30.11.2007

#7307

Viranomainen, joka tarkastaa Oikeutta eläimille-järjestön väitteet, on Elintarviketurvallisuusvirasto eli Evira. He eivät havainneet tällaisia ongelmia vuosittain tekemässään 760:ssä tarkastuksessa.

En usko, että he tälläkään kertaa löytävät kuvissa näkyviä mätäneviä sianruhoja lojumassa lattioilla. Ongelmien löytäminen olisi oman kyvyttömyyden myöntämistä.

Vielä korjaus tuohon edelliseen kommenttiin. Oikeutta elämille sanoo käyneensä satunnaisesti 101:llä tilalla, joilla tuotetaan neljännes maan broilereista ja yli kymmenesosa sianlihasta.

-Teemu, 30.11.2007

#7308

Sivut toimivat nyt, ja hyvää materiaalia mielestäni jokaisen nähdä että mistä se jauhelihapaketti oikein alkunsa saakaan. Tuollaisethan nimenomaan ovat tehotuotannon sivupuolia, jonka ratkaisu mielestäni olisi nimenomaan hajauttaa tuotantoa lisää ja pienentää tilakokoa... Päinvastoin kuin sinun agendasi mielestäni keskeisin sisältö. Ja mitenköhän Evira pystyy puuttumaan Bulgarialaisten tilojen ongelmiin jos suomessakin sen toiminnassa on puutteita? Ongelmat eivät katoa työntämällä päätä puskaan.

ps. Olen ollut aiemmin jollain tasolla tietoinen esimerkiksi broilerin alkuperän epäeettisyydestä, jonka takia olen tietoisesti ollut ostamatta kyseisiä tuotteita. Suomalaisen naudan alkuperää sen sijaan olen itse ollut todistamassa (tosin Lapissa suht. pienillä maatiloilla), ja näkemäni perusteella en näe moitittavaa ko. lihan alkuperässä.

-Kilgore, 30.11.2007

#7309

Joo, valvonta toimii tuollaisissa varmaan vaikeammin, kuin maidossa. Siellä kun esim. rehun huono laatu, sairaat eläimet, antibioottijäämät jne. näkyy syntyvän maidon laadussa heti. (Ja kun hinta tulee maidonlaadunvalvonnan kautta, ei tehokkuuteen vaikuta niinkään EU -tarkastukset, kuin tuo maidon laadun erittäin tarkka ja laadukas valvonta.) Tosin sielläkin tulee vastaan niitä, jotka huomaavat tilan maidossa ongelmia, mutta eivät tee asialle mitään – paitsi ehkä käyvät ostamassa oman tilan maidot kaupasta. Tosin näilläkin on ns. “tapana jäädä kiinni”. Mejeriä kun kiinnostaa maidon laatu aika tavalla. Mm. asiakaspalautetta tulee, ja juustonvalmistus on “tarkkaa” laadusta, että ei esim. räjähdä koko satsi.

Tosin en usko, että hajauttaminen pienempiin yksiköihin muuttaisi yhtään mitään. Syynä on se, että isoissa yksiköissä eläinten kasvu% ja hedelmällisyys% merkitykset korostuvat, ero siinä mennäänkö nurin vai ei riippuu enemmän siitä miten homma toimii. Ja tunnetusti ahneus on paras palkitsija. Kun valvonta ei selvästi onnistu riittävän hyvin edes nykyisillä tilamäärillä, en ymmärrä miten tilojen määrän lisääminen lisäisi laatua tai eettisyyttä. Pienimuotoisuus kun ei tarkoita että elikot olisivat hyvin hoidettuja, vaikka jotkut eetikot niin tietysti haluaisivatkin uskoa – sehän sopii heidän agendaansa. (Tietenkin, ei se kokokaan laadun tae ole. Osa maajusseista voi esim. hajota liian raskaaseen työhön ja seurauksena on psyykkisiä ongelmia.)

Mutta näyttävät Oikeutta Eläimillä -ihmiset tehneet ihan hyvää työtä. Minusta ratkaisuna olisi joko EU -valvojien määrän lisääminen, tai jokin sellainen systeemi sertifiointiin, joka tosiaan takaa homman. (Joku taisi TV:ssä sanoakin hyvin “jos eläinlääkäri huomauttaa jotain, pian häneltä loppuu työt”, kun niuhoa ei haluta...)

-Neo-Konservatiivi, 30.11.2007

#7310

Meillä tuotanto ja sen valvonta on sotkeutunut monimutkaiseksi vyyhdiksi. Emme pysty valvomaan kavereitamme, vaan katsomme vakavat rikkeet läpi sormien.

Pystyisimme ehkä valvomaan ulkomaisia tuottajia paremmin kuin kotimaisia. Voimme lähettää tarkastajat yllätyskäynneille ja lopettaa ostamisen jos ongelmia löytyy. Tuottajia on paljon ja meillä on valinnanvaraa.

Mielestäni avoimmuus on parasta valvontaa, joten näiden tarkastuksien tulokset tulisi julkaista netissä.

Samoja standardeja voi sitten käyttää kotimaisiin tuottajiin, jolloin niistä on vaikea livetä.

-Teemu, 1.12.2007

#7312

Ei ongelmana ole niinkään korruptoituneisuus. (Luulen että Teemu ajaa omaa agendaansa.) Eikö satunnainen tarkastajien kierrätys niin, että eivät ajaisi aina samaa aluetta, tekisi saman asian? Miten ulkomaisteen toimintaan on helpompaa puuttua? Minusta se, mikä olisi seurauksena olisi se, että joukot levitettäisiin vain laajemmalle. Tarkkailtavia tiloja olisi pirusti enemmän/tarkastaja, ja ne olisivat kauempana.

En yksinkertaisesti ymmärrä millä ylimaallisella logistiikalla tilanne hoidettaisiin.

Minusta ydinongelma on siinä, miten EU -tarkastukset suoritetaan. Tarkastajan ON PAKKO ilmoittaa saapumisestaan, min 24h ennen saapumistaan. Mielellään aikaisemmin. Tämä tehdään lähinnä sen takia, että monimutkainen byrokraattinen paperivuori saataisiin kasattua tarkastajaa varten. Mutta kyllä siinä sivussa ehtii pari raatoakin dumppaamaan.

Ja joka tapauksessa; Hei, joku soittaa tulevansa teille kylään ja sanoo, “ei tartte siivota”. Kysymys kuuluu, siivoatko silti? Ainakin minä siivoan.

-Neo-Konservatiivi, 1.12.2007

#7318

Olen samaa mieltä. Satunnainen tarkastajien kierrätys ajaisi saman asian. Yllätystarkastuksia ja tulokset sensuroimattomina nettiin. Jostain syystä emme pysty parantamaan systeemiämme. Jos kyse ei ole korruptoituneisuudesta niin mistä?

Ulkomaisten toimintaan on helpompi puuttua ainoastaan siksi, hyvä-veli verkostoa ei ole olemassa. Muuten se on hankalampaa ja kalliimpaa. Ajattelin, että ulkomaalaisille tuottajille on helpompi luoda objektiivinen valvontajärjestelmä. En erityisesti halua ruokaa tuotavan ulkomailta, vaan parhailta tuottajilta, olivat he missä tahansa.

En tiennyt, että yllätystarkastukset ovat kiellettyjä. Luulisi niiden olevan ainoa tapa saada todellinen tilanne esille.

-Teemu, 2.12.2007

#7359

Maatalous tuki nostaa ruuan hintaa 20% EU:ssa.

-Teemu, 9.12.2007

#7360

“Maatalous tuki nostaa ruuan hintaa 20% EU:ssa.”

Kyllä kun hintaa verrataan maailmanmarkkinahintaan joka perustuu vientitukiin, tämä seikka täytyy myös muistaa. Tuossa vertailussa syylistyy jo vähän kaksinaismoraaliin kun kertoo tukien nostavan hintaa vs. maailmanmakkinahinnat jotka ovat tuettuja hintoja.

Eikö vain?

Ensi vuonna tuo ero pienenee yhä.

“Ulkomaisten toimintaan on helpompi puuttua ainoastaan siksi, hyvä-veli verkostoa ei ole olemassa”

Anteeksi mutta uskotko tuohon todella, sillä esim. keski-Euroopassa voi käyttää sellaisia tuotantotapoja joka on Suomessa kielletty. Ja tuo Ruotsin tapaus ei ainakaan paljon luottamusta herätä. Emme todellakaan voi lähettää tarkastajia toisiin maihin tuosta vain, tosin aina voi yrittää.

“En tiennyt, että yllätystarkastukset ovat kiellettyjä”

ei yllätystarkastukset ole kiellettyjä. mitä tahansa eläintaä niin lemmikki kuin tuotantoeläin on sellainen jonka kuntoa voi viranomainen tulla tarkastamaa milloin tahansa.

“Minusta ydinongelma on siinä, miten EU -tarkastukset suoritetaan.”

Eu-tarksatus on erijuttu kuin eläintarkastus.

Viimeaikoina on uutisita voinut lukea että monet maat ovat asettaneet vientikieltoja tuotteilleen ja että eu on poistanut vientitukiaan ja myöskin poistanut tuontitulleja viljojen osalta.

Kirjoitat että mitä suuremmat etuoikeudet sitä suurempi haitta, oletan että tarkoitat tuolla viljelijöitä. En tiedä voiko sitä pitää suurena etuoikeutena jos tuoteesta saatava hinta ei vastaa tuotantokustannuksia ja tuo erotus korjataan tuilla.

Nykyisin 25 jäsenvaltion EU:ssa kotitalouksien menoista keskimäärin 12 % kuluu elintarvikkeisiin. Vuonna 1960 vastaava prosenttiosuus oli 30 %.

Jokainen EU-kansalainen rahoittaa yhteistä maatalouspolitiikkaa keskimäärin noin 30 sentillä päivässä.

“Ruokaa ostaessa on ostajan markkinoilla,”

väärin nykyään sana oli kuvastaisi parempaa totuutta.

“Käyttämällä maailman markkinoita ostamme myös kehitysmaiden tuotteita.”

EU on yksi suurimmista elintarvikkeiden tuojista ja unionin markkinat ovat täysin avoimet 49:n vähiten kehittyneen maan tuotteille siten, että niiden määrää ei rajoiteta kiintiöin eikä niistä kanneta lainkaan tullia.

“Vapaat markkinat tuottavat tehokkaita maatalousyrityksiä”

Tuo tarkoittaa jo tehdasmaista tuotantoa.

“Ruokaa voi säilöä yli 10 vuotta, mutta meille riittänee 4-12 kk varasto, jonka aikana saamme ruuantuotannon käyntiin. Kriisiryhmään riittänee muutama tuhat eri alojen ammattilaista.”

Kun se olisikinnoin helppoa kun se kriisi oikein silloin tulee niin silloin tulee pulaa lannoitteista sekä polttoaineesta. Noita kahta kyetään saamaan kotileläin puolelta mutta sen saaminen siien kuntoon kestää jo useamman vuoden.

“Maat, joissa käytännössä ei ole maataloutta, esim. Singapore ja Andorra, ovat pärjänneet, sillä kriisinkin aikana saa yleensä ostettua ruokaa. Kylmän sodan aikana USA oli Neuvostoliiton tärkein vehnäntoimittaja.”

kyseiset maat eivät ehkä ole ihan hyviä esimerkkejä että markkinoilta saa ostettua ruokaa. Tuolloin vehnää oli yli oman tarpeen tänäpäivänä kulutus on tuotantoa suurempaa, siitä hyvänä esimerkkinä voi pitää Argentiinan vientikieltoa. Unohtamatta siellä tehtyä pihvin vientikieltoa 8.3.2006.

kieltojen tarkoitus on/oli pitää hinnat alhaalla kotimaassa. Globaalissa markkan ympäristössä nuo toimet tarkoittavat vain hintojen nousua.

“Nykyinen maataloustuki per viljelijä on korkeampi kuin keskimääräinen palkka. Maksammalla maanviljelijöille kymmenen vuoden maataloustuet vastineetta annamme heille tilaisuuden vaihtaa ammattia tai valmistautua kilpailuun vapaassa maataloudessa. Siis kymmenen vuotta samat rahat kuin nyt, ne saa vain käyttää kuten parhaaksi näkee.”

Mielenkiintoinen ajatus, mutta yhteiskunta ei tuota kuitenkaan hyväksy. Sillä jos nyt jokainen tila tekisi noin että lopettaa tältä istumalta se tarkoittaisi samalla koko elintarvikesekstorin alasajoa. Sillä minkään talousopin mukaan ei ole järkeä tuoda raaka-ainetta tänne jalostettavaksi, kun sen voi tehdä muualla halvemmalla ja muualla on paremmat markkinat. Tuon voi tarkastaa miltä tahansa tuon alan johtajalta.

Toiseksi jos muut maat pitävät voimassa tukensa, niin missä se vapaa kilpailu on.

-Hayseeder, 9.12.2007

#7361

Tervetuloa takaisin keskusteluun Hayseeder. Täältä puuttuu usein sinunlaisesi asiantunteva maatalousjärjestelmän puolustaja ja keskustelun tulos on sen takia heikompi.

Kommentteja:

“Kyllä kun hintaa verrataan maailmanmarkkinahintaan joka perustuu vientitukiin, tämä seikka täytyy myös muistaa.”

Näin on kehittyneiden maiden osalta. Kehitysmaiden osalta ei. Mitä enemmän muut tukevat, sitä edullisempaa meidän on ostaa maailmanmarkkinoilta.

(Ulkomailta ostamisen valvonta) “Anteeksi mutta uskotko tuohon todella, sillä esim. keski-Euroopassa voi käyttää sellaisia tuotantotapoja joka on Suomessa kielletty”

Jos ilmenee, että jokin tuottaja ei täytä vaatimuksiamme, niin meidän on helppo lopettaa ostaminen. Päätöstä ei tarvitse pehmittää ympäristötuella tai siirtymäajalla. Tyyliin, jos K-kauppa ei palvele kunnolla, kävelemme S-markettiin tai Alepaan.

“Kirjoitat että mitä suuremmat etuoikeudet sitä suurempi haitta, oletan että tarkoitat tuolla viljelijöitä. En tiedä voiko sitä pitää suurena etuoikeutena jos tuoteesta saatava hinta ei vastaa tuotantokustannuksia ja tuo erotus korjataan tuilla.”

Tarkoitan etuoikeuksilla tukia. Valta ottaa toisilta rahaa väkivallan uhalla on valtion antama etuoikeus. Tukijärjestelmät aiheuttavat merkittävää haittaa maksajille ja saajat tulevat riippuvaisiksi valtiosta. Kustannukset paisuvat, eikä lopulta edes tukiensaaja hyödy. Linkin takana on juttu aiheesta.

“ei yllätystarkastukset ole kiellettyjä”

Iltalehden mukaan Evira tekee 760 tarkastusta vuodessa. Onko näistä osa yllätystarkastuksia? En tunne järjestelmää.

“kun se kriisi oikein silloin tulee niin silloin tulee pulaa lannoitteista sekä polttoaineesta.”

Meillä lienee jo olemassa polttoainevarastot. Myös kemiallisia lannotteita voi varastoida.

“Sillä jos nyt jokainen tila tekisi noin että lopettaa tältä istumalta se tarkoittaisi samalla koko elintarvikesekstorin alasajoa”

Tässä voisi käyttää siirtymäaikaa.

Suomessa kannattaa tuottaa elintarvikkeita, jotka pilaantuvat nopeasti, joiden kuljetus on kallista/saastuttavaa, jotka saa täältä halvemmalla, joita suomalaiset kuluttajat haluavat, jne. Uskon, että Suomeen jäisi merkittävä maatalous/elintarviketeollisuus.

“jos muut maat pitävät voimassa tukensa, niin missä se vapaa kilpailu on.”

Mitä suuremman osan muiden maiden veronmaksajat maksavat ruuastamme, sen parempi meille.

Tämä tarkoittaa meille pienempää tuotantoa, niin kauan kun muut maksavat makkaramme. Ehkä he joskus kyllästyvät. Sitä odotellessa otetaan lahja vastaan.

-Teemu, 9.12.2007

#7362

Hassu yhteensattuma on Teemun toisessa kirjoituksessa esiintuoma Sveitsi. Siinä kirjoituksessa käsiteltiin suoraa demokratiaa ja miten sillä saadaan hyviä päätöksiä. Sveitsi oli tästä esimerkkimaa. Tutkin miten suora demokratia on ratkaissut maataloustukiongelman. Kas kummaa. Sveitsi maksaa tukiaisia eniten maailmassa, noin kaksi kertaa enemmän kuin Suomi. Tässä tapauksessa suora demokratia on tuottanut päinvastaisia tuloksia kuin Teemu haluaisi.

-Sivusta seurannut, 10.12.2007

#7363

Totta.

Sveitsiläiset äänestivät korkeiden maataloustukien puolesta 50-luvulla. Tämän jälkeen tukien pienentämisestä on pidetty useita äänestyksiä, mutta pienentäminen ei ole mennyt läpi. Tämän takia Sveitsissä maataloustuki on yhteisön antama etu, ei eturyhmän puljaama etuoikeus. Mielestän kaikista merkittävistä etuoikeuksista tulisi järjestää kansanäänestys, jolloin ne muuttuvat demokratian silmissä oikeutetuiksi tai häviävät

Sveitsiläiset äänestivät myös kirkon ja valtion erottamista vastaan. Mielestäni on moraalisesti väärin pakkottaa ei-kristityt tukemaan valtion kirkkoa. He antoivat äänioikeuden naisille vasta 1970-luvulla. Hitaus on virhe, joka heikensi Sveitsin demokratiaa. Suora demokratia ei takaa mieleisiäni päätöksiä vaan kansan enemmistön tahdon mukaisia päätöksiä = demokratia.

Olennaista on, että vastuu päätöksistä on kansalla, joka myös vastaa päätösten seurauksista. Tällöin kansa pystyy korjaamaan virheet ja tekemään uusia parempia päätöksiä.

-Teemu, 10.12.2007

#7366

Pientä kehäpäätelmän poikasta: Suora demokratia tuottaa hyviä päätöksiä. Koska päätös on tullut suoran demokratian kautta niin se on hyvä.

En silti ymmärrä maataloustukea, varsinkan Suomen mallia. Ranskalaiset ovat ovelia ja maksattavat tukensa EU:lla. Suomi taistelee rystyset verillä että saa itse maksaa lisää tukia omille maalaisileen sen lisäksi että maksavat ranskalaisten tuet EU-maksujen yhteydessä. Googlettamalla löytyy mainioita julkilausimia ja raportteja vuosituhannen vaihteesta, jossa suu vaahdoten esitetään miten EU siirtyy keskitetyistä tuista jokaisen omiin maksamiin tukiin. Ei ole siirtynyt.

-Sivusta seurannut, 10.12.2007

#7368

Kehäpäätelmä?

“Koska päätös on tullut suoran demokratian kautta niin se on hyvä.”

En tunnusta sanoneeni tällaista. Suora demokratia tuottaa myös virheitä.

Tänään Hesari kertoo teollisuusmaiden tuen olevan 297 miljardia euroa. EU johtaa USA:a ja Japania 125:n miljardin tuilla. Keskimäärin tuki on 44% (EU 45%) tuotannon arvosta. Se on suunnilleen samaa tasoa kuin aikaisemmin.

Voimme halutessamme ostaa ruokaa 44% alle tuotantokustannusten.

Linkki (vaatii tunnuksen)

-Teemu, 10.12.2007

#7381

Juuri näin. Tukijärjestelmästä on todellakin kehittynyt totaalinen noidankehä. Itse olen kuullut tuohon uudistukseen mielenkiintoisen ratkaisun, jossa jollain tapaa tuettaisiin maataloutta “elämäntapana”. Mutta joo, tukien poistamisesta on vain hyötyä.

-Jean, 13.12.2007

#8530

Iltalehti kertoo hupi-uutisissa, että Viro alkaa maksattaa saastumista karjankasvattajilla:

Suomessa maatalouden kasvihuonepäästöt ovat samaa luokkaa kuin liikenteen.

-Teemu, 12.5.2008

#8546

Iltalehden lista maataloustuista:

Mielenkiintoista, että suuri osa tuista maksetaan valtiolle ja kunnille.

-Teemu, 14.5.2008

#9589

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on käynnistänyt Teho-hankkeen, jolla yritetään saada maajussien päästöt kuriin.

Aikaisempien toimien johdosta maksamme 300 miljoonaa €/vuosi ympäristötukia. Toimet eivät ole tuottaneet tuloksia, koska puhdistustoimet ovat maanviljelijöille vapaaehtoisia, eikä muutama maajussi välitä asiasta.

Lehtomäen mielestä on nyt tärkeää kohdistaa toimenpiteet riskialtteille alueille, eikä puuttua vapaaehtoisuuteen, joten Teho-hanke ei siihen koske. (SK33/08)

Veikkaan, että Teho-hanke ei tuota muita tuloksia kuin lisää ympäristötukia.

-Teemu, 31.8.2008

#14812

Design-hedelmiä Kiinasta

Miksei meidän ruokateollisuutemme keksi mitään uutta? Veikkaan, että tukiasviidakko pitää vanhaa yllä ja estää uuden keksimistä.

-Teemu, 27.8.2014

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: