Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Ilmainen terveydenhuolto käy kalliiksi

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


9 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 21/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Julkinen terveydenhuolto on tehotonta, kallista ja huonoa. Olisiko lopultakin aika miettiä koko järjestelmän järkevyyttä? 4 823 lukijaa, joista 231 eli 5% on antanut arvosanan (8-).

Ilmainen terveydenhuolto käy kalliiksi

Lääkäri ja stetoskooppi

Suomen terveydenhuolto maksaa noin 12 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta julkinen puoli vie 9,3 miljardia (77,8%) eli 1 800 €/asukas/vuosi. Suomen väestöstä 58% on työelämän ulkopuolella. Koska työssäkäyvät lopulta maksavat kaiken, on Suomen julkisen terveydenhuollon hinta työssä käyvää kohti noin 4 200 € vuodessa eli 80 € viikossa.

Suomessa tänään syntyvän vauvan elinikäodote on noin 79 vuotta. Keskimääräinen kansalainen ehtii nykyhinnoilla maksaa elämänsä aikana ilmaisesta terveydenhuollostaan 140 000 euroa. Tällä summalla hän saa valtavat ruuhkat julkisille terveysasemille ja työtaakkansa alle uupuneet alipalkatut sairaanhoitajat, jotka lakkoilevat työolojensa puolesta kymmenen vuoden välein. Hän saa odottaa vuoden leikkausta, jonka piti hoitotakuun mukaan tapahtua viimeistään kolmessa kuukaudessa. Hän joutuu odottamaan kymmenen kuukautta päästäkseen psykiatriseen hoitoon, yli puoli vuotta päästäkseen erikoissairaanhoitoon. Oleellisempaa kuin kysyä, kuinka yksityinen terveydenhuolto kykenee hoitamaan vanhukset on kysyä, kuinka heidät jätetään nyt hoitamatta.

Hoitotakuu on valtion itselleen ja kunnille säätämä laki, jossa säädetään aikarajat, joiden putteissa hoitoa pitäisi saada. Hoitotakuu sanoo esimerkiksi että kuntalaisen on päästävä hoidon arviointiin perusterveydenhuollossa kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta. Kyse on vasta hoitotarpeen arvioinnista, ei itse hoidon aloittamisesta. Tästä huolimatta noin kolmasosa suomalaisista joutuu odottamaan lääkäriin vastaanottoa yli kaksi viikkoa. Hoitotakuu ontuu monessa paikassa vielä 5 vuotta sen jälkeen, kun asian piti olla kunnossa. Kuinka moni ostaisi terveyspalvelunsa tähän hintaan näin huonosti asiakkaitaan palvelevalta yritykseltä? Kuinka moni suostuisi maksamaan koko elämänsä ajan 1 800 euroa vuodessa päästäkseen jonottamaan yli kaksi viikkoa että pääsee vartiksi vastaanotolle?

Hoitovirheitä sattuu suunnilleen yhtä paljon yksityisellä ja julkisella puolella, mutta julkisella niiden kustannukset ovat kaksi kertaa suuremmat. Julkisen puolen osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista 78%. Potilasvahingoista julkisella puolella sattuu noin 81% ja hoitovirheiden aiheuttamista kuluista 92% aiheutuu julkisen puolen hoitovirheistä.

Suomessa on sairaanhoitajia asukaslukuun suhteutettuna 67% enemmän kuin Ruotsissa ja ilmeisesti eniten koko maailmassa. Lääkäreitä on yhtä paljon kuin muualla, mutta suomalaiset käyvät vastaanotolla selvästi harvemmin kuin muiden maiden asukkaat. Kuinka heillä voi olla niin kova kiire kun emme edes käy hoidettavana? Meillä on vuodepaikkoja länsimaisittain hyvin vähän ja hoitoajat hyvin lyhyet. Kuinka tämä on mahdollista? Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 30-40% Suomessa julkisella puolella tehtävistä leikkauksista ei hyödytä potilasta. Sairaalapaikkoja on 5 000 liikaa.

Tehottomuus ei ilmene vain lukuina vaan myös käytännössä. Työkaverini kertoi esimerkin. Hänen sisarensa lapselta murtui käsi. Siihen laitettiin keskussairaalassa kipsi ja neuvottiin menemään kontrolliin omalle terveysasemalle viikon päästä. Kun hän varasi terveysasemalta aikaa, sieltä kysyttiin mitä sille kipsille pitäisi tehdä. Äiti kysyi asiaa sairaalasta ja välitti tiedon terveysasemalle. Viikon päästä terveysasemalla röntgenhoitaja katsoi että kaikki on selvää, ja varmisti vielä että kipsi tosiaan piti poistaa. Potilas ohjattiin päivystykseen kipsin poistoon, jonka jälkeen mentiin röntgenin kautta lääkärin vastaanotolle. Lääkäri kysyi mikä potilasta vaivaa. Hänelle piti kertoa koko tapahtumaketju, että röntgenkuvat oli otettu ja mitä niistä pitäisi katsoa. Lääkäri totesi että tarvitaan uusi kipsi, mutta terveysasemalla ei sitä osata tehdä. Potilas ohjattiin päivistykseen käden lastoittamiseksi, minkä jälkeen lääkäri kirjoitti lähetteen keskussairaalaan kipsaamista varten. Keskussairaalassa käsi kipsattiin uudestaan. Lääkintävahtimestari ihmetteli miksei kipsaamista osattu terveysasemalla hoitaa vaikka hän oli itse ollut siellä opettamassa kipsin laittoa pari viikkoa aikaisemmin.

Kipsin “kliiniseen kontrolliin” tarvittiin 2 soittoa keskussairaalaan, 2 terveysasemalle, 2 käyntiä röntgenissä, 2 käyntiä terveysaseman päivystyksessä, 2 terveyskeskuslääkärin vastaanottoa, käynti keskussairaalassa, asian selvittäminen lääkintävahtimestarille sekä lopulta kipsaus. Ja prosessi oli näinkin tehokas koska potilaan äiti osasi itse kertoa mitä kunkin piti eri vaiheissa tehdä. Kuinkahan paljon kaikki tämä maksoi veronmaksajille?

Mihin toimenpiteisiin edellisenkaltaiset tapahtumat johtavat tehokkuuden parantamiseksi? Eivät yhtikäs mihinkään. Työntekijöitä kielletään kertomasta ongelmista. Yksityisen lääkäriaseman on hoidettava potilaat kohtuukustannuksin tai he menevät muualle. Julkisella puolella tällaista painetta ei ole. Minne muualle asiakkaat menisivät? Ja jos menevätkin, se on vain hyvä sillä sehän helpottaa ruuhkaa. Julkisella puolella tehtiin 2006 1,7 miljoonaa käyntiä vähemmän kuin 10 vuotta aikaisemmin, mutta silti jonot ovat pidentyneet ja kustannukset moninkertaistuneet. Yksityispuolella tehokkuus kasvaa ja julkisella junnaa paikallaan.

Ongelman ydin on kunnallisissa, sosialisoiduissa palveluissa, ei työntekijöissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtion virastojen ja laitosten tuottavuus ei ole käytännössä parantunut laisinkaan. Samaan aikaan bruttokansantuote on kasvanut 40%, joten yksityiset ovat tehostaneet toimintaan reilusti. Jos yksityisen yrityksen tehokkuus ei kasvaisi käytännössä lainkaan 10 vuoteen olisi edessä konkurssi. Tai oikeastaan paljon sitä ennen johto olisi vaihdettu pätevämpään.

Julkinen terveydenhuolto ei ole tae heikommista huolehtimisesta, eikä heikommista huolehtiminen edellytä sosialisoitua terveydenhuoltoa. Heikommista huolehtiminen on paljon vanhempi ja paljon merkittävämpi asia. Jo luolamiehet puoli miljoonaa vuotta sitten pitivät huolta vammaisistaan.

Maksaisitko julkisen terveydenhuollon kaltaisesta palvelusta yksityiselle yritykselle 1 800 € vuodessa? Miksi maksat valtiolle?

Koska sinun on pakko.

-Aapo Puskala, 3.10.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 132:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#11675

Suomi on työpaikkakiusaamisessa ykkösmaa Erityisen paha ongelma on kunnallisilla työpaikoilla.

Huonot palkat, tehoton, työpaikkakiusaamisen pesä. Mitä hyvää on kunnallisissa palveluissa, asiakkaille tai työntekijälle?

-Aapo, 22.4.2009

#12825

Espoon terveyskeskukset ovat lopettaneet yksityisiltä lääkäreiltä tulevien lähetteiden käsittelyn. Jos potilasta on hoitanut yksityinen lääkäri, niin kaikki jatkohoidot pitää hoitaa yksityisesti.

-Teemu, 30.10.2009

#12885

Sosiaali- ja terveysministeriö osti suuren määrän Tamifluta, mutta rajoitti sen myyntiä. Tamifluta ei saa apteekista usein edes reseptillä, joita lääkäreillä on lupa kirjoittaa vain erikoistapauksissa. Ilmesesti yksikään Suomessa sikainfluessaan kuolleista ei saanut Tamifluta ajoissa.

Nyt suuri osa Tamiflusta vanhenee varastoon

-Teemu, 22.11.2009

#13128

Mielenkiintoista, että lääkärin epäpätevyyttä on lähes mahdoton havaita käytännössä.

Mahdollisesti valtion pätevyysvaatimuksilla on vain vähän tekemistä osaamisen kanssa.

-Teemu, 8.1.2010

#13296

Näin siinä käy kun kunta ulkoistaa yksityiselle yritykselle mutta jättää sellaisen kivan porsaanreiän, että potilaita voi lähettää muualle ja siitä saa lisää rahaa.

-Tuomas, 5.2.2010

#13361

Terveydenhuollossa työt kärsivät huonosta johtamisesta

-Aapo, 23.2.2010

#13996

AL: Yksityislääkäri tuplasti tehokkaampi kuin julkisen sektorin kollega

Eipä hirveän suuri yllätys. Jos tämä “ratkaistaan” pumppaamalla lisää rahaa, ongelma vain pahenee ja saamme pumpata entistäkin enemmän.

-Aapo, 16.5.2011

#14315

Tämä ei nyt jotenkin täsmää. minulla onsellainen käsitys, että julkisen puolen lääkärit pitävät usein yksityis praktiikkaa joten ei sitten ehditä hoitamaan potilaita julkisella puolella. Tästä jonot ja tehottomuus.

-Tuntematon, 19.6.2012

#14316

Minulla on sellainen käsitys, että julkisenpuolen lääkärit pitävät yksityispraktikkaa joten eihän ne ehdi olemaan kahdessa paikassa yhtäaikaa. yksityisellä puolella on palkat parempia. Ei ihme etä jonoja syntyy kun istuu kadella pallilla!

-leeni62, 19.6.2012

#14317

Tuo ei kyllä selitä yhtään mitään. Väitätkö, että lääkärit nostavat palkkaa julkiselta puolelta samaan aikaan, kun oikeasti ovat töissä yksityisellä? Toki he tekevät molempia, mutta eivät samaan aikaan.

Tehottomuus tarkoittaa, ettei saada paljon tehtyä, vaikka aikaa käytetään paljon. Jos työpaikalla ei edes olla, ei tehottomuus voi olla huono, koska aikaakaan ei käytetä.

Jaa vaikka olisit oikeassakin, sehän on vain osoitus, että julkinen puoli ei toimi! Jonoja ja tehottomuutta. Syytät vain työntekijöitä. \“Järjestelmässä ei voi olla vikaa, vika on ihmisissä.\” Jos järjestelmä saisikin ihmiset käyttäytymään noin (mitä eivät muualla tee), tottakai järjestelmässä on vikaa! Jos samat työntekijät ovat tuottavampia yksityispuolella, sehän tarkoittaisi, että sinne kannattaisi panostaa.

-Aapo, 19.6.2012

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.