Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Valtio on moraaliton

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset
Hetken miete: Yksin yksin on parempi, kuin olla joukossa yksin.
Päivän sana: kreoli: sekakieli, jolla on myös äidinkielisiä puhujia, etenkin paljon ranskaa sisältävä; sellaista kieltä puhuva

Pidätkö?


19 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 47/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Ihminen tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Moraaliset säännöt ovat yhteisiä kaikille. Ne koskevat ihmisiä, ja vain ihmisiä. Eivät kirkkoa, valtiota, perhettä tai kyykkäkerhoa. Jos väkivalta on yhdelle väärin, se on väärin kaikille, myös poliisille ja armeijalle. Jos itsepuolustus on oikeutettua, on se kaikille oikein. Poliisin moraalisäännöt eivät muutu toiseksi kun hän riisuu univormun. Kirjoitukseen on otettu paljon vaikutteita Stefan Molyneuxilta. 2 161 lukijaa, joista 74 eli 3% on antanut arvosanan ().

Valtio on moraaliton

Moraalin juuret

Moraali tarkoittaa yhteisön käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä.

Yhteisö, jossa omien jäsenten tappamista pidetään vääränä, pärjää paremmin kuin yhteisö, jossa tappaminen on hyväksyttävää. Sukurutsaa pidetään moraalisesti vääränä. Se ei ole väärin, koska se jotenkin itsestään ja luonteeltaan on paha asia. Se on väärin, koska se vähentää yhteisön selviämismahdollisuuksia perimän heikkenemisen kautta. Meihin on ohjelmoitu moraalisäännöt, jotka maksimoivat yhteisömme selviämismahdollisuudet. Esi-isämme eivät tienneet perimästä mitään mutta tiesivät sukurutsan olevan väärin.

Moraalisäännöt ovat kehittyneet evoluution kautta, kuten mekin. Näiden sääntöjen “tarkoitus” on maksimoida perimän säilymisen todennäköisyys – ne ovat säilyneet koska näillä säännöillä varustetut yhteisöt pärjäsivät muita paremmin. Moraalisäännöt hioutuvat koko ajan edelleenkin, evoluutio ei ole pysähtynyt. Uskontojen moraalisäänöt heijastavat näitä evoluution kautta tulleita sääntöjä. Sen vuoksi uskontojenkin moraalisäännöt muistuttavat toisiaan. Uskonto, jonka moraalisäännöt ovat räikeässä ristiriidassa evoluution tuottamien kanssa, ei tule kestämään.

Moraali ei ole subjektiivista. Mielipide ei ole moraalisääntö. Jos moraalisääntö olisi sama asia kuin mielipide ja jos minusta olisi oikein murhata naapurini, ei kenelläkään ei pitäisi olla siitä sanottavaa. Sehän oli mielipiteeni, ja moraalisesti teko olisi ollut oikein.

Yksilön ei ole mikään pakko toimia moraalisesti. Moraali on täysin vapaaehtoista, eikä se muuta voisi ollakaan. Jos ihmisellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia tietyllä tavalla, ei teko ole oikein eikä väärin, se vain on. Kivi putoaa alas, eikä se ole moraalisesti oikein eikä väärin. Kun ei ole muuta mahdollisuutta, ei ole oikeaa eikä väärää.

Moraaliset säännöt koskevat ihmisiä ja vain ihmisiä. Kirkolla, valtiolla, perheellä tai kyykkäkerholla ei voi olla moraalia, moraali on vain tämän yhteisön jäsenillä. Poliisilla ei ole eri moraalisääntöjä kuin muillakaan ihmisillä. Poliisi on vain käsite, eikä ole olemassa poliisia ilman ihmistä sen takana. Kun poliisi illalla riisuu univormunsa, hän ei muutu ihmisenä millään tavalla erilaiseksi. Hän on täsmälleen sama ihminen ja häntä koskevat täsmälleen samat moraalisäännöt. Jos hänelle oli oikeutettua viedä minut vankilaan työssä, on hänellä myös oikeus viedä minut vankilaan kun hän on vapaalla. Jos hänellä on oikeus viedä minut vankilaan, on minulla oikeus viedä hänet. Sen, mikä on oikein yhdelle yhteisön jäsenelle, on oltava oikein kaikille yhteisön jäsenille.

Ovatko moraalisäännöt erilaiset jos päällä on sininen univormu? Entä jos hankin sellaisen, saanko mennä raahaamaan ihmisiä vankilaan? Vanhempia koskevat samat moraalisäännöt kuin lapsia. Jos vanhemmalle on oikein lyödä lasta, on lapselle oikein lyödä vanhempaa ja ennenkaikkea, myös aikuisille on oikein lyödä toisiaan. Jos väkivalta itsepuolustuksessa on oikein, on lapsella moraalinen oikeus puolustaa itseään vaikka aseellisesti.

Demokraattisessa valtiossa osa ihmisistä ottaa osaa johtajien valintaan, jotka päättävät “yhteisistä asioista”. Tällä perustellaan poliisin oikeutta tulla ottamaan omaisuuteni haltuunsa jos kieltäydyn maksamasta veroja. Onko niin, että enemmistö saa äänestää asioista jotka pakotetaan kaikille? Jos näin on, miksi se koskee vain valtiota? Saavatko oppilaat koulussa äänestää opettajien kohtelusta? Saanko minä vaimoni kanssa yksinkertaisella enemmistöllä äänestää että naapurini omaisuus on meidän omaisuuttamme? Voivatko ruotsalaiset äänestää suomalaiset orjikseen yksinkertaisella enemmistöllä?

Jos väkivalta on väärin, se on väärin kaikille, myös sille poliisille joka enemmistön “valtuuttamana” uhkaa väkivallalla edes välillisesti. Se, että väkivalta on lailla monopolisoitu valtiolle, ei tee siitä moraalisesti oikeaa. Ovatko kaikki lait moraalisesti oikein? Ovatko kaikki lait historiassa olleet moraalisesti oikein? Laki ei määrää moraalia, vaan lain pitäisi olla yhdenmukainen moraalin kanssa.

Jos köyhällä ihmisellä on oikeus sosiaalitukeen (=muilta otettuun rahaan), on kaikilla oltava siihen oikeus. Saako köyhä mennä hakemaan rikkaalta rahaa suoraan? Muuttuvatko köyhän moraalisäännöt toisiksi kun hän saavuttaa tietyn tulotason? Sillä hetkellä kun hänen kuukausittainen tulonsa kasvaa 999 eurosta tuhanteen, lakkaa hänen oikeutensa muiden omaisuuteen, sen sijaan häntä köyhemmät saavat tulla hakemaan häneltä omaisuutta. Onko hän tällöin eri ihminen, eri laji jota koskevat eri moraalisäännöt? Onko toisen omaisuuden haltuunotto moraalista vain kun se ulkoistetaan “valtiolle”? Valtiotahan ei ole edes olemassa, on vain joukko ihmisiä. Onko omaisuuden pakkohaltuunotto oikeutettu teko sille ihmiselle joka sen “valtion nimissä” tulee tekemään? Jos niin on, ovatko valtiollisten poliisien hirmutoimet historiassa olleet oikeutettuja?

Jos väkivalta ja tappaminen ovat väärin, niin asevelvollisuusarmeija on yksi suurimmista moraalisista vääryyksistä mitä on. Aseella uhaten pakotetaan ihmiset menemään tappamaan toisia ihmisiä. Parhaassa tapauksessa molemmilla puolilla ihmiset ampuvat toisiaan ja jos he lopettavat tai pakenevat, “omat” ampuvat heidät. Jos itsepuolustus on oikein, on värvättävän sotilaan oikein puolustaa itseään asellisesti pakkovärvääjiä vastaan. Jos itsepuolustus on oikein, se on oikein kaikille. Suomi lähettää aseistettuja rauhanturvaajia Afganistaniin. Onko afganistanilaisilla oikeus lähettää aseistettuja rauhanturvaajia Suomeen?

Valtio ei pääosin salli meille aseita. Aseiden omistaminen on siis paha asia, ja sitä ei pitäisi tehdä. Jos poliisilla on oikeus kantaa asetta, on se moraalisesti yhtä oikein kaikille. Ei ole olemassa “poliisia” tai “sotilasta”, on vain ihmisiä. Kaikki muut nimitykset ovat vain tarroja ihmisten päällä. Mikä oikeus poliisilla (ihmisellä) on omaisuuttani hakiessaan käyttää minua kohtaan väkivaltaa kun en kuitenkaan ketään millään tavoin uhkaa väkivallalla (jolloin itsepuolustus olisi oikeutettua)?

Jos moraalisia sääntöjä soveltaa johdonmukaisesti, on väistämätön johtopäätös että valtio on täysin moraaliton rakennelma. Jos väkivalta on väärin, on valtio moraalisesti väärin koska koko sen olemassaolo perustuu väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen. On turha väittää, että Suomessa ei poliisi käytä väkivaltaa. Koeta jättää verosi maksamatta.

-Aapo Puskala, 6.10.2007

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 42:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#11199

Step outside of the moral matrix:

Psykologi Jonathan Haidt selittää miten moraali on poliittisten mielipideiden takana.

-Teemu, 26.2.2009

#11251

Aika suorasukaisesti tunnut ohittavan vuosisatojen filosofisen pohdinnan, mutta ilmeisesti tämä kirjoitus ei kuitenkaan ole provo? Et ota kantaa aikaisempiin moraaliteorioihin.

Jumalan tilalle tässä kirjoituksessa objektiivisen moraalin säätäjänä on tullut evoluutio. Tällaista postmodernia uskovaisuutta.

Moraalisäännöt ovat kuitenkin paljon laajempi kirjasto kuin pelkkä eloonjäämiseen ja yhteisön selviytymiseen liittyvä kokoelma.

Toisaalta yhteisöä varmasti evolutiivisesta näkökulmasta hyödyttäisi esimerkiksi vaikeasti sairaiden tai vammaisten tappaminen. Tuskin siis evoluutio on meidät saanut heistä huolehtimaan? Tutustu myös Humen giljotiiniin (en osaa laittaa linkkiä).

Moraaliset ongelmat ovat monitahoisia eikä monestikaan löydy tyydyttävää vastausta (esimerkiksi Heinzin ongelma ja sen variaatiot), valitettavan usein päädytään vain erilaisiin mielipiteisiin.

-Äiti, 3.3.2009

#11253

“Moraalisäännöt ovat kuitenkin paljon laajempi kirjasto kuin pelkkä eloonjäämiseen ja yhteisön selviytymiseen liittyvä kokoelma.”

Millä tavalla? Mikä moraalisääntö ei liity yhteisön selviämiseen?

“Toisaalta yhteisöä varmasti evolutiivisesta näkökulmasta hyödyttäisi esimerkiksi vaikeasti sairaiden tai vammaisten tappaminen. Tuskin siis evoluutio on meidät saanut heistä huolehtimaan?”

Miksi me sitten huolehtimme heistä? Jos heitä surmaamalla selviäisimme paremmin, miksi tällaisia yhteisöjä ei ole olemassa? Mikä meidät “pakottaa” hoitamaan sairaita ja vammaisia? Vastaus on, että heistä huolehtiminen auttaa myös yhteisön selviämistä. Jos ihminen tietää, että hän ei saa apua yhteisöltä apua tarvitessaan, miksi hän pysyisi yhteisön jäsenenä? Mutta jos hän tietää saavansa apua, hänellä on motiivi auttaa yhteisöä selviämään.

-Aapo, 4.3.2009

#11261

Onko turkistarhaus oikein (jos turkiksille on korvike)? Ovatko turkistarhaiskut oikein? Missä kulkee julkisuudenhenkilön yksityisyydenraja? Saako internetistä ladata musiikkia? Lisäksi monet moraaliset ongelmat, jotka vaikuttavat liittyvän yhteisön selviytymiseen, ovat kompleksimpia kuin etäinen tarkastelu antaa olettaa, esim: Kuolemanrangaistuksen oikeutus? (periaatteessa suojelee yhteisöä, toisaalta tappaa yhteisön jäseniä jne.) Eutanasia? Abortti? Toisessa tilanteessa saattaa hyödyttä yhteisöä, toisessa ei. Tuskin evoluutio osaa erottaa tällaisia tilanteita?

Vammaisena syntyviä lapsia tapetaan edelleen Afrikassa, sairaista ei olla aina huolehdittu (esim. ennen kristinuskoa Euroopassa, ei aina sen jälkeenkään, huom. ääritilanteet).

En halua tyrmätä kokonaan teoriaasi, sillä onhan esimerkiksi tuo sukurutsauksen “estojärjestelmä” ihan tutkitusti synnynnäisesti ihmisessä. Se ei kuitenkaan anna olettaa, että kaikki eettiset vastaukset löytyisivät evoluutiosta varsinkaan kun kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia/on eri vastaukset erilaisissa tilanteissa.

-Äiti, 5.3.2009

#11266

Kevyt välipala kertoo, että vaikka ideologiat usein pistetään moraalin taakse, tosiasiassa yleensä emme mieti moraaliasioita, ne tulee “selkäytimestä”, ilman aktiivista mietintää ja harkintaa.

Kertoo siitä, että moraali on vähemmän opetettua, vähemmän kulttuurista, vähemmän uskonnosta, se on itse asiassa vähemmän harkittua ja mietittyä kuin itsellemme kehumme.

-Neo-Konservatiivi, 5.3.2009

#11267

Kohtalainen (70-75p). Olet löytänyt kirjoitukseesi mielenkiintoisen väitteen, jonka tueksi kykenet ammentamaan esimerkkejä runsain mitoin. Kielioppi ja oikeinkirjoitus ovat pääpiirteittäin kunnossa.

Tekstiin kaipaisi kuitenkin selvästi lisää retorista vaihtelevuutta; kantavan käsitteen määrittely lienee järkkymättömyydessään sinällään käypä lähtökohta kirjoitukselle, mutta julistavan teeman venyessä koko kirjoituksen mittaiseksi lukija alkaa pohtia, onko kyseessä mielipidekirjoitus vai lakikirja.

Tekstin loppupuolella kirjoittaja havahtuu käyttämään retorisia kysymyksiä, mutta tämän laajemmin retoristen keinojen arsenaalia ei hyödynnetä. Parhaimmillaan mielipidekirjoituksen tulisi käydä lukijan kanssa dialogia vastakkaisia näkökantoja ennakoiden ja niitä vastaan argumentoiden. Nyt tekstissä tyydytään esittämään hyvin yksipuolinen näkökulma, ja lukijan osaksi jää pelkästään sen hyväksyminen tai hylkääminen.

Abstraktin väitteen konkretisoiminen esimerkein on toki suotavaa, mutta kirjoittaja on yltynyt liiallisuuksiin, ja teksti sisältää suhteettoman paljon esimerkkejä, jotka eivät todellisuudessa juuri laajenna näkökulmaa. Ajoittain sorrutaan suoranaiseen lukijan aliarviointiin: esimerkiksi neljäs kappale ei ansaitse sisältönsä puolesta kokonaista kappaletta, ja sen voisikin tiivistää yhteen virkkeeseen. Runsaahko karsinta olisi paikallaan myös monessa muussa kohdassa.

-YTL, 6.3.2009

#11274

Jess! sensori on palannut <3

-Tää, 7.3.2009

#11311

“Äiti” kysyi: “Onko turkistarhaus oikein (jos turkiksille on korvike)? Ovatko turkistarhaiskut oikein? Missä kulkee julkisuudenhenkilön yksityisyydenraja? Saako internetistä ladata musiikkia?”

Niin, ovatko ne? En ole sanonut vastauksia noihin. Sanoin vain, mistä moraali ja moraaliset näkemykset ovat käsitykseni mukaan peräisin. Ihmissyönti on yleensä väärin, mutta useimpien mielestä sitäkin saa tehdä, jos se on ainoa keino säilyä hengissä. Toisin sanoen, yhteisön ja yksilön selviäminen määrää moraalin.

“Lisäksi monet moraaliset ongelmat, jotka vaikuttavat liittyvän yhteisön selviytymiseen, ovat kompleksimpia kuin etäinen tarkastelu antaa olettaa, esim: Kuolemanrangaistuksen oikeutus? (periaatteessa suojelee yhteisöä, toisaalta tappaa yhteisön jäseniä jne.)”

Kuolemanrangaistuksen sallimisella ei selvästikään ole kovin suurta vaikutusta yhteisön selviämiseen. Kuolemanrangaistus koskee niin pientä osaa ihmisistä, että vaikka heidät kaikki tapettaisiin, sen huomaisivat vain näiden ihmisten omaiset. Jos kuolemanrangaistuksella olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisön selviämiseen, olisi eri kulttuureilla yhtenäinen kanta siihen, ja se kanta olisi ollut sama jo pitkään.

“Eutanasia? Abortti? Toisessa tilanteessa saattaa hyödyttä yhteisöä, toisessa ei. Tuskin evoluutio osaa erottaa tällaisia tilanteita?”

Ei evoluution tarvitse niitä “erottaa”, eikä evoluutiolla tietenkään ole mitään “kantaa” noihin. Yksinkertaisesti: se yhteisö, jolla on “parhaat” moraaliset säännöt, se menestyy parhaiten. Kuten eläin, joka on parhaiten sopeutunut ympäristöönsä, menestyy (siinä ympäristössä) parhaiten. Tästä voi myös nähdä, että ympäristö voi vaikuttaa, ja epäilemättä vaikuttaakin moraalisiin sääntöihin. Kuten kuolemanrangaistuksellakin, noiden vaikutus on epäilemättä varsin vähäninen. Jos merkitys olisi suuri, olisivat ihmisten näkemykset asioista käytännössä yhteneväisiä.

“Vammaisena syntyviä lapsia tapetaan edelleen Afrikassa, sairaista ei olla aina huolehdittu (esim. ennen kristinuskoa Euroopassa, ei aina sen jälkeenkään, huom. ääritilanteet).”

Niin tehdään. Ei noita olekaan mikään pakko noudattaa. Mutta jos noudattaa moraalisia sääntöjä, jotka eivät edesauta selviämistä, ei yhteisön menestyminen ole kovin kehuttavaa. Kuten mainitsemissasi paikoissa.

“Se ei kuitenkaan anna olettaa, että kaikki eettiset vastaukset löytyisivät evoluutiosta varsinkaan kun kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia/on eri vastaukset erilaisissa tilanteissa.”

Vastaukset eivät suoraan löydy, mutta mekanismi kyllä. Ei biologian evoluutioteoriakaan osaa ennalta sanoa, mikä ominaisuus on paras. Sen pystyy sanomaan vain näiden ominaisuuksien testaaminen ympäristössä. Täsmälleen kuten moraaliset säännötkin: parhaat säännöt ovat ne, jotka tuottavat parhaan selvitymistodennäköisyyden.

En voi ottaa vastaan mainintaasi “teoriastani”. Vaikka haluaisinkin, ei se ole omaa tuotostani. Paljon olen saanut vaikutteita Stefan Molyneuxilta Tämä ei siis suinkaan tarkoita, että sinun pitäisi kysyä täsmennyksiä ja esittää kritiikkiä hänelle (vastaan kyllä sanomisistani), vaan että en voi ottaa kunniaa tästä teoriasta. Toivoisin kyllä voivani :)

-Aapo, 13.3.2009

#11502

“Niin, ovatko ne? En ole sanonut vastauksia noihin. Sanoin vain, mistä moraali ja moraaliset näkemykset ovat käsitykseni mukaan peräisin. Ihmissyönti on yleensä väärin, mutta useimpien mielestä sitäkin saa tehdä, jos se on ainoa keino säilyä hengissä”

En hakennutkaan vastauksia näihin kysymyksiin. Ideana oli pohtia, voiko niitä liittää millään yhteisön selviytymiseen. Tuskin kaikki ihmisten toiminta vaikuttaa automaattisesti yhteisön selviämiseen? (kaikki ihmisen toiminta ei tosin myöskään ole moraalisten kysymysten alaisuudessa) Tarkoittaako tämä, että jotkin selvästi moraaliset kysymykset (edellä luetellut esimerkiksi) eivät ole moraalisia, kun ne eivät kerta vaikuta yhteisön selviytymiseen?

Asetelman voi kääntää myös toisinpäin. Onko rasvaisen ruoan syöminen moraalisesti väärin, koska se heikentää yhteisön selviytymismahdollisuuksia (ylipaino, sydäntaudit)?

Vastasitkin kysymykseeni jo: “Kuolemanrangaistuksen sallimisella ei selvästikään ole kovin suurta vaikutusta yhteisön selviämiseen. Kuolemanrangaistus koskee niin pientä osaa ihmisistä, että vaikka heidät kaikki tapettaisiin, sen huomaisivat vain näiden ihmisten omaiset. Jos kuolemanrangaistuksella olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisön selviämiseen, olisi eri kulttuureilla yhtenäinen kanta siihen, ja se kanta olisi ollut sama jo pitkään.”

Olemme siis ilmeisesti samaa mieltä: “En halua tyrmätä kokonaan teoriaasi, sillä onhan esimerkiksi tuo sukurutsauksen ”estojärjestelmä“ ihan tutkitusti synnynnäisesti ihmisessä. Se ei kuitenkaan anna olettaa, että kaikki eettiset vastaukset löytyisivät evoluutiosta varsinkaan kun kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia/on eri vastaukset erilaisissa tilanteissa.”

“Niin tehdään. Ei noita olekaan mikään pakko noudattaa. Mutta jos noudattaa moraalisia sääntöjä, jotka eivät edesauta selviämistä, ei yhteisön menestyminen ole kovin kehuttavaa. Kuten mainitsemissasi paikoissa.”

Miksi tuolle yhteisölle on kehittynyt tuollaiset säännöt aikojen saatossa, jos ne kerta ovat yhteisön selviämisen kannalta epäsuotavat? Miksi ristiriitaisia moraalikäsityksiä on olemassa? Miksi kiistellään oikeasta ja väärästä? Miksei meillä ole automaattista oikean ja väärän tajua? Voiko olla niin, että vain marginaalinen joukko moraalisista kysymyksistä on liitoksissa evoluutioon? Kuten “sukurutsaus”?

Tuskin mainitun yhteisön menestymisellä on mitään tekemistä tuon vammaisten tappamisen kanssa. Syyt ovat muualla.

Mitä yritän tässä sanoa on se, että on moraalisääntöjä, jotka tuntuvat luonnollisilta, koska meidän oma kehomme niitä välittää (evoluution luomaa) – kuten sukurutsauksen estäminen. Mutta suurin osa moraalisista kysymyksistä ei liity millään tavalla yhteisön selviytymiseen eli ne ovat subjektiivisia (ellei valita jotain toista moraalia säätävää auktoriteettia). Moraali ei siis pääosin ole objektiivista.

Tosin voidaan kysyä, ovatko edes nämä evoluution aiheuttamat valmiit moraaliset ratkaisut oikeita? Miksi yhteisön selviäminen on itseisarvo? Miksi yhteisön selviämisen edistäminen on oikein ja sen huonontaminen väärin? Eikö tämäkin itseisarvo ole vain subjektiivinen päätös?

Kuka on määritellyt, että yhteisön selviytyminen liittyy jotenkin oikeaan ja väärään? Tekeekö se, että olemme selviytyneet tänne asti sen vuoksi, että meillä on ollut selviytymisen kannalta hyviä moraalisääntöjä, niistä moraalisäännöistä “oikeita”?

Ymmärrän ajatuksesi siitä, kuinka luonnonvalinta on suosinut joitakin moraalisia sääntöjä – mutta tekeekö se niistä objektiivisesti oikeita, on toinen kysymys.

-Äiti, 10.4.2009

#13905

Barry Schwartz: Saannot tuhoavat moraalin

-Teemu, 7.1.2011

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Ihminen tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista:

Edellinen lataus 11:16, 42 s sitten. Edellinen muutos 8.3.2013, 21:10, 563,5 pv sitten. © Aapo Puskala (0,38 s.)