Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Itsekkyys on selviämiskeino

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: inferenssi: päätelmä

Pidätkö?


24 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 60/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Ihminen tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Itsekkäät ihmiset vaikuttavat olevan onnellisempia kuin muut. Oman toiminnan voi koristella hienoilla moraalisilla ajatuksilla, mutta lopulta ihminen ajaa aina omaa etuaan. Miksi itsekeskeisyyttä paheksutaan ja olisiko se tavoiteltavaa? 2 767 lukijaa, joista 190 eli 7% on antanut arvosanan (7).

Itsekkyys on selviämiskeino

Miellämme itsekkyyden eläimille luontaiseksi. Ihmiseläimen itsekkyyttä pidetään sairautena nimeltä narsistinen persoonallisuushäiriö. Suhtautuminen tähän minäkeskeisyyden ääripäähän kielii vallitsevista asenteista. Utilitaristisesti ajatellaan, että yhteisöllä on ilman muuta oikeus rajoittaa yksilön vapautta muiden yksilöiden hyväksi. Tämä hyvyyden taakse kätketty itsekkyys on tekopyhää, sillä toisin kuin masentunut tai skitsofreenikko, narsisti ei halua parantua – yhteiskunta haluaa parantaa hänet.

Herää myös kysymys, minkä sairauden kantajat ovat tyytyväisempiä ja menestyneempiä kuin terveet. Narsistit hakeutuvat hoitoon harvoin, ja päinvastoin kuin luulisi, heillä on paljon ystäviä. Korkean itsetunnon sairausluokituksesta pidetään silti kiinni yhtä tiukasti kuin homoseksuaalisuuden sairausleimasta aikanaan. Ihmiset tuomitsevat itsekeskeisyyden tarjoaman onnen mieluummin kuin myöntävät, että narsisti toteuttaa heidänkin vapausihannettaan.

Pelkäämme muiden itsekkyyden satuttavan meitä tai läheisiämme, ja egoismia vastustetaankin, koska se on aina yhteisölle uhka. Pohjoismainen yhteiskunta on perustettu utopialle, jossa kaikki noudattavat vapaasta tahdostaan samoja moraalisääntöjä. Toimiminen tällaisen ajatusmallin ohjaamana on arveluttavaa, sillä altruismi ei koskaan toteudu viattomana. Jeesus sanoi: “Tehkää toisille niin, kuin toivotte itsellenne tehtävän, niin hekin tekevät samoin Teille.” Tähänkin näennäisesti jaloon lausahdukseen liittyy oletus, että hyvä on aina väline hyvään.

Olisikin aika hyväksyä individualistinen ihmiskäsitys sen sijaan, että kiellämme jokaiselle ominaisen taipumuksen havitella omaa etua. Se vaikuttaa kaikessa toiminnassamme joko suoraan tai epäsuorasti, hyvyydeksi naamioituneena. On yhtä egoistista pitää itseään muita parempana ihmisenä kuin muita kauniimpana tai älykkäämpänä. Suora itsekkyys on vahingollista muille, mutta epäsuora itsekkyys kääntyy pahimmillaan itseään vastaan.

Hyväntahtoinen ihminen on helposti hyväksikäytettävissä eikä kehtaa pysähtyä miettimään, mitä itse haluaa. Kun kääntää toisen posken, todellisuudessa on aina joku, joka nostaa toisen käden. Vapaus ei ole saavutettavissa luterilaista etiikkaa tai altruismin periaatetta noudattamalla. Omatunto on vapauden ulottuvuuksia laajentamaan pyrkivälle taakka. Pitäisikö vanhempienkin lapsen omaksi parhaaksi unohtaa moraalikasvatus?

Toisen huomioiminen ei kuitenkaan ole vain pelkuruutta, eikä yhteiskunta rajoita turhaan yksilön vapautta. Usein oma hyvä on nimittäin toisenkin hyvä. Omasta vapaudesta mielivaltaisuuteen voi luopua, kun tietää asuvansa tärkeimmät oikeudet turvaavassa valtiossa. Useimmat taipuvat toisten tahtoon, jotta heidät hyväksyttäisiin. Se on vain toisenlaista itsekkyyttä.

-Koiruoho, 19.1.2008

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 38:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#9485

jr kirjoitti:

“Enpä ole kyllä vielä tavannut todella itsekästä ihmistä, jolla olisi paljon ystäviä. Huom. oikeita ystäviä. Kyllä hyvin menestyneen narsistin ympärillä silti voi pörrätä porukkaa joka haluaa hyötyä toisen menestyksestä.”

Tuosta muistuikin mieleeni eräs Paris Hiltonin kuuluisa lausahdus:

“Minulla on niin paljon ystäviä, että en edes muista kaikkien nimiä”

:D

-Dummy, 17.8.2008

#10273

Tekstiäsi ja muiden kommentteja siihen oli osin vaikea ymmärtää kapulakielisten ilmaisujen vuoksi, mutta päällimmäisenä jäi mieleen, että tekstisi ideologia on mielestäni narsistinen. Hyvä esimerkki narsistista, joka pyrkii manipuloimaan muut puolelleen välillä väittämällä kiivaasti vastaan ja sitten hieman myötäämällä. Pyydän anteeksi jos olen täysin väärässä, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

-Simsong, 18.11.2008

#10555

Mielestäni tässä maailmassa jokainen on onnellisin kun huomaa elävänsä itselleen, eikä muille. Ei tarvitse haalia syyttävien katseiden hyväksyntää, kun itse tietää riittävänsä maailmalle.

Osa kommentoijista tuntuu käsittäneen itsekkyyden hyvin tyypillisesti negatiivisena asiana. Itsekkyys tässä yhteydessä onkin ehkä paremmin itsenäisyyttä ja yksilöllisyyttä. Ylenpalttinen yhteisöllisyys on omalla tavallaan vanhanaikaisuutta, mutta ei pidä unohtaa, ettei yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sulje toisiaan pois.

Yksilöllinen ja itsenäinen ihminen on onnellisempi, koska hänen ei tarvitse anella hyväksyntää, kumartua muiden edessä vaan hän pitää itsestään ja siten hänen on mielekkäämpää olla läheisilleen ystävällinen. Sanotaan, että täytyy rakastaa itseään, ennen kuin voi rakastaa toista. Se pätee loistavasti, sillä ei kukaan halua antaa toiselle huonoa itseään, vaan sen hienon, joka kelpaa näyttää.

Kiitos tästä tekstistä, kerrassaan loistava !

-nemvt, 29.12.2008

#13425

Nemvt on hienosti tiivistänyt asian sellaiseksi, mitä siitä itsekin ajattelen. Itsekkyys on itsestään selvää, selviytymiskeino nykyajan maailmassa eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että asettaisi itsensä muiden edelle. Hyvä, kun pysyy edes samalla tasolla.

“Kun kääntää toisen posken, todellisuudessa on aina joku, joka nostaa toisen käden. ”

Tämä on se tärkein perustelu terveelle itsekkyylle, jota löytyy sekä nuorilta että vanhoilta, terveiltä ja sairailta ihmisiltä – ja pitääkin löytyä. Jos et osaa itse päättää asioistasi, niin aina löytyy joku, joka osaa. Jos annat liikaa tilaa muille, niin aina löytyy joku, joka valtaa antamasi tilan ja ajaa sinut entistä enemmän nurkkaan.

-Da Dam, 26.3.2010

#13430

Epäitsekkäät teot = hyvä olo itselle JA muille

Itsekkäät teot = hyvä olo itselle

Kumpi on parempi?

-M-Head, 26.3.2010

#13432

M-head, suostuisitko orjakseni? Se olisi sinulta epäitsekäs teko = hyvä olo MINULLE.

-Rape, 27.3.2010

#13433

M-Head:

Tämä on parempi: Itsekkäät teot = hyvä olo itselle

Elämässä törmää usein tilanteisiin, joissa joutuu toimimaan ennenkaikkea itseään ajatellen. Jokainen ihminen, minä myös, on aina valmis hiukan kokeilemaan, kuinka paljon toinen on valmis joustamaan. Tällöin on oltava itsekäs, ettei anna ihan kaikessa periksi. Näitä tilanteitahan on lukemattomia työelämässä, kotielämässsä sekä sukulaisten ja tuttavien seurassa.

Eri asia on sitten se, että haluaa satunnaisesti tehdä ihan omasta aloitteestaan ja halustaan jotain muiden hyväksi. Luulisin, että siitä tulee hyvä olo sekä itselle että muille. Mutta se ei saisi koskaan olla ehtona ihmissuhteille ja ystävyydelle.

-Da Dam, 27.3.2010

#13435

Narsismille on muitakin vaihtoehtoja kuin naiivius. On ymmärrettävää, että AINA ei voi asettaa muita ihmisiä itsensä edelle. Uskallan kuitenkin väittää, että altruismi on varmempi tie onnellisuuteen, kuin suoranainen itsekkyys. Oman edun tie on loputon; tavoitteiden saavuttaminen tuottaa väliaikaista tyytyväisyyttä – yhden palkinnon saatuamme etsimme jo toista. Ei ole haitaksi auttaa välillä muita oman edun kustannuksella. Ehkä silloin saavuttaa jotain pysyvämpää.

Ehkä kaikessa epäitsekkäässä käytöksessä on takana itsekkäämpiä motiiveja, kuten syyllisyyden välttämistä, omanarvon nostoa ja hyväksynnän hakemista. Erona suoraan itsekkyyteen on kuitenkin se, että oman mielen helpotuksen lisäksi ilahdutamme jotain toista. Mielestäni omien mielihalujen hillitseminen muiden huomioonottamiseksi on itsessään saavutus – vähintäänkin itsekurin osoituksena. Mitä siitä jos menetetään hyvä tilaisuus liiallisen kiltteyden vuoksi? Mahdollisuuksia maailmassa riittää.

On myöskin vastuutonta oikeuttaa itsekkyys sillä, että muukin maailma on itsekäs. Maailma on ihan niin itsekäs kuin me itse olemme.

Oman itsensä ihaileminen on muutenkin naurettavaa. Koko yksilöllisyytemme perustuu nimenomaan muiden ihmisten olemassaoloon. Ilman heitä emme olisi mitään. On vain tervettä kunnioittaa ja pitää arvossa toisia.

-M-Head, 28.3.2010

#13440

M-Head:

“On myöskin vastuutonta oikeuttaa itsekkyys sillä, että muukin maailma on itsekäs.”

Minä nimenomaan hyväksyn itsekkyyden myös muilta. Ymmärrän hyvin sen, jos toinen katsoo ensin omaa etuaan ja sitten minun. Mutta yritän myös pitää puoleni, vaikka se ei aina niin helppoa olekaan.

Itse asiassa, kilttien ja myöntyväisten ihmisten kanssa minulle tulee myös halu huolehtia siitä, että myös toinen saa oman osansa eikä liikaa myönny siihen, mitä minä haluan.

Itsekkyydellä en tarkoita mitään korkealentoista onnen tavoittelua, vaan ihan esimerkiksi näitä arkielämän tilanteita:

- kotityöt, jotka joku toinenkin perheenjäsen voi tehdä, yleensähän keskiverto-ihminen yrittää keventää omaa osuuttaan niistä.

- työpaikat, kyllähän niistä taistellaan

- liikennekulttuuri, miten paljon muut tiellä olijat joustavat

- oma vuoron odottaminen kaupassa tai missä tahansa

- ilmaiseksi tehtävät talkootyöt sukulaisille, tuttaville ja muille

Ihminen on mielestäni luonnostaan itsekäs ja pyrkii manipuloimaan toisia niin, ettei aina huomaa sitä itsekään. Siinä sitä sitten katsotaan omaa etua puolin ja toisin. Se on kuitenkin mielestäni normaalia ja luontaista ihmisten käyttäytymistä. Mieleeni on jäänyt, että jo pieni lapsi elää uhmaikävaiheen läpi juuri sen takia, että hänelle on kehittymässä oma tahto.

-Da Dam, 28.3.2010

#13441

Ehkä käsitin väärin sen, mitä tarkoitat itsekkyydellä. En näe mitään pahaa kilpailutilanteissa, kuten työpaikan tavoittelussa, esiintyvässä oman edun ajamisessa, kunhan ei sorru epärehellisyyksiin.

Tiedän myös, että on luonnollista ajatella ensin itseään ja sitten vasta muita. Lähinnä itseäni risoo käytös, jossa ei ollenkaan pysähdytä edes harkitsemaan omia ratkaisuja muiden näkökulmasta. Tällöin on kyse todellisesta narsismista, joka ainakin minusta kuulostaa vakavammalta sairaudelta kuin esimerkiksi masennus, joka ainakin on parannettavissa – tai vähintään hillittävissä – terapialla ja lääkityksellä. Vaikka itsekkyys onkin ihmiselle ominaista, niin kyllä se empatiakin aika keskeinen piirre myös on. Hyväntahtoinen typerys voi satuttaa itseään tulemalla hyväksikäytetyksi, mutta yksi narsisti voi loukata lukemattomien ihmisten tunteita piittaamattomuudellaan.

Tavallisessa itsekkyydessä ei siis ole mielestäni mitään pahaa, jos osaa siis suhteuttaa oman edun tavoittelun niin, että ei tavoittele pientä etua, jos siitä on muille suurta haittaa. Pitäisi silti varoa, ettei jää kokonaan jumiin minäkeskeiseen maailmaan. Jos kuitenkin pitäisi valita ääripää, niin ottaisin liiallisen uhrautuvaisuuden, sillä uskon, että siitä olisi mahdollista seurata myös hyviä ihmissuhteita, jotka kannattelisivat ihmistä huonoinakin aikoina. Ihminen, joka ajattelee VAIN itseään, tuskin voi oikeasti ystävystyä kenenkään kanssa.

-M-Head, 29.3.2010

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Ihminen tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: