Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Miksi peruskoululle pitää olla vaihtoehtoja?

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: intellekti: äly, ymmärrys, ajattelukyky

Pidätkö?


5 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 10/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Opiskelu tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Opimme asiat tuplavauhtia ja paremmin tuloksin peruskouluun verrattuna kun käytämme inhimillisempiä opetuskeinoja 18 380 lukijaa, joista 498 eli 3% on antanut arvosanan (9-).

Miksi peruskoululle pitää olla vaihtoehtoja?

Luokkahuone on tehokas, jos oppilaiden ajalle ei lasketa arvoa

Evoluutio teki meistä kyvykkäitä oppijoita. Nopeimmin oppivat sopeutuivat parhaiten ja valikoituivat jatkamaan ihmiskuntaa. Uusien asioiden ymmärtäminen on niin olennaista menestymiselle, että meillä kaikilla on vahva halu oppia. Se on tärkein yksittäinen selitys ihmisen menestykselle

Aivomme palkitsevat oppimisen positiivisilla tunteilla ja puskevat meitä oppimaan lisää uteliaisuuden ja mielenkiinnon kautta. Voi olla, että ihminen on onnellisimmillaan tehdessään jotain luovaa, jossa oppii jatkuvasti uutta.

Kun aivomme saavuttivat nykymuotonsa n. 10 000 vuotta sitten, niin oppiminen tapahtui keskustelemalla ja näyttämällä. Vanhemmat, sukulaiset ja yhteisön jäsenet kertoivat elämästä, opettivat taitoja ja näyttivät miten hommat hoidetaan. Ne, jotka oppivat esimerkistä ilman opetusta, pärjäsivät vielä paremmin.

Aivomme sopeutuivat oppimaan tässä ympäristössä, eikä evoluutio ole ehtinyt sopeuttaa niitä nykyaikaan. Opimme helposti kuuntelemalla tarinoita, keskustelemalla, tekemällä ja kopioimalla esimerkkiä. Käyttämällä ihmiselle luontaisia oppimistapoja voi peruskoulun opit oppia kaksi kertaa nopeammin.

Paras tapa opettaa

“Opettajan tehtävä on saada uteliaisuus liikkeelle” Richard Feynman

Tehokkain tapa opettaa on henkilökohtainen opettaja. Kun opettajan mukana oppimassa on yhdestä kolmeen oppilasta, niin opetustavaksi muodostuu keskustelu oppilaiden ideoista. Tämä oli Sokrateen tapa opettaa. Opettaja voi ottaa huomioon oppilaan oppimistyylin, etsiä hänen mielenkiintonsa aiheet ja keskittyä opettamaan niitä laajentaen ajattelua. Sokraattista menetelmää käyttämällä opettaja voi opettaa oppilaansa ajattelemaan itse. Menetelmä on ainoa klassinen opetusmenetelmä, jonka tiedetään tuottavan itsenäisiä ajattelijoita.

Lintukodon perusteella Aapon oppimistyylissä ideointi ja kokeilu ovat keskeisiä:

Aapo hyötyisi opetuksesta, jossa hänen mielenkiintonsa kohteet jakava opettaja keskustelee Aapon kanssa Aapon esittämistä kysymyksistä. Opettaja antaa Aapolle mahdollisuuden omien ideoiden kokeiluun ja esittelee uusia asioita saadakseen Aapon mielenkiinnon liikkeelle.

Benjamin Bloom mittasi opetuksen tehokkuuden eron ja havaitsi, että henkilökohtaisesti opetetut oppilaat pärjäsivät kaksi hajontalukua paremmin kuin perinteisessä luokkahuoneessa opetetut. Keskimääräisestä oppilaasta tulee parempi kuin 98%:sta oppilaista vertailuryhmässä. Eli kun luokassa kaikkien keskiarvo on 7,5, niin henkilökohtaisesti opetetuilla se on 10.

Kun oppimisen tehokkuudella on väliä, niin henkilökohtainen opetus on usein käytössä. Huippuyliopistot tarjoavat sitä opetuksessaan ja valintakoevalmennuksessa. Vietnamin sodassa kolmen sissin ryhmät sitoutuvat ryhmään ja sen päämääriin paremmin kuin muun kokoiset ryhmät. Myös opetuksessa muutama samasta aiheesta kiinnostunut oppilas auttaa ajattelullaan toisia.

Henkilökohtainen opetus on niin tehokasta, että se tuottaa hyviä tuloksia, vaikka opettaja ei olisi ammattilainen. 826 Valencia on läksyjentekopaikka, jossa vapaaehtoiset aikuiset tekevät läksyt yhdessä sinne tulevien oppilaiden kanssa. Oppilaiden arvosanat paranevat numerolla per 40 tuntia läksyjen tekoa. 826 Valencian vapaaehtoisten määrä nousi nopeasti yli tuhannen ja idea levisi muihin kaupunkeihin samoin tuloksin.

Henkilökohtainen opetus on 2-3 kertaa tehokkaampaa kuin opetus 26 oppilaan luokassa. Nykyiset 45 000 peruskoulun opettajaa riittäisivät opettamaan kaikkia tunnin päivässä miniryhmissä. Jos vanhemmat tai vapaaehtoiset opettaisivat toisen tunnin, niin oppilaiden koulupäivät kestäisivät kaksi tuntia viiden sijasta ja oppimistulokset paranisivat. Aikaa jää enemmän ajattelulle, tiedon hankkimiselle ja kokeilulle.

Oikeat asiat oppia

“On oikeasti kiinnostunut asioista ja haluaa aidosti oppia” Anna Karrila kertoo miten sai yksitoista laudaturia

Opimme helposti ja nopeasti asioita, jotka kiinnostavat meitä. Mielenkiinnottoman asian opettelu sitävastoin on raskasta ja tulokset heikkoja. Jos asia ei kiinnosta, niin mikään opetusmenetelmä ei auta. Asiaa ei opi.

Mielenkiinto kohoaa alitajunnasta, joten emme voi päättää mistä kiinnostumme. Voimme kuitenkin ohjata mielenkiintoamme houkuttelemalla sitä uusilla asioilla. Seuraamalla ja ohjaamalla omaa mielenkiintoaan oppii itselleen tärkeimmät asiat parhaiten. Maailman löytäminen oman mielenkiinnon sanelemassa järjestyksessä saa nauttimaan oppimisesta ja tekee siitä jännittävää.

Sudburyn demokraattisessa koulussa oppilaat saavat 50 tuntia opetusta äidinkielessä ja matematiikassa, jonka jälkeen heillä on kyky oppia lisää itse. Tämän jälkeen oppilas valitsee itse mitä opettelee ja paljonko aikaa viettää koululla. Opettajat pitävät tunteja pyynnöstä. Läksyjä ei ole. Oppimistulokset ovat erinomaisia ja 80% oppilaista valmistuu myöhemmin yliopistosta.

Demokraattisessa koulussa kaikilla, opettajilla ja oppilailla, on yksi ääni päätettäessä koulun asioista. Oppilaat oppivat päättämään yhteisistä asioista neuvottemalla. Sudbury on halvempi kuin peruskoulu. Se maksaa 4 000€ (6 450$) vuodessa per oppilas kun peruskoulun hinta on 6 200€. John Deweyn ideoita seuraavat progressiiviset koulut ovat varovaisempi askel samaan suuntaan. Progressiivisten koulujen hallinto on tavanomainen, mutta niissä oppimäärä seuraa pääosin oppilaan mielenkiintoa, luokkahuonetta ei juuri käytetä ja opettaja on enemmän opas elämään kuin tavanomainen opettaja.

Amerikan kotikoulujen tunnetuin puolestapuhuja, John Holt, uskoi Berlitzin kielikurssin periaatteiden sopivan opetukseen hyvin. Opiskelu ei ole pakollista, pääsykokeita ei ole, lopettaa saa kun haluaa ja opiskella saa vain sitä, mitä haluaa. Oppilaita ei vertailla julkisesti, eikä kurssien lopussa ole koetta.

Emme ole koskaan ymmärtäneet maailmaa tarpeeksi, jotta olisimme pystyneet ennustamaan tärkeitä tapahtumia. Ne ovat liian epätodennäköisiä. Pystymme selittämään tapahtuneen vasta jälkikäteen. Nyt kouluun menevät lapset kohtaavat tärkeitä päätöksiä muutaman kymmenen vuoden kuluttua, emmekä tiedä mikä heitä odottaa. Heidän kykynsä ajatella itse ratkaisee miten he selviävät. Tutkiessa itselle mielenkiintoisia asioita niistä muodostaa oman ajatellun mielipiteensä.

Luokkahuone

“Heidän mielihalunsa tulee alistaa ahkeruuden moraalille...Jokaisen tehtaanjohtajan etu on rakentaa moraalinen koneisto samoin vahvoin periaattein kuin tehtaan mekaaniset laitteet” Andrew Ure, Tuotannon filosofia, 1835

Opettaja seisoo luokan edessä ja määrää mistä puhutaan ja kuka puhuu. Oppilaat istuvat pulpeteissa ja seuraavat. Läksyjä, kokeita, todistuksia, vanhempien allekirjoituksia, jne. Menetelmä on kaikille tuttu. Se sai nykyisen muotonsa kun kurittomista maajusseista tehtiin tunnollisia työläisiä teollisen vallankumouksen tehtaisiin. Se sopiikin opettamaan tehtaiden vaatimat yksinkertaiset taidot. Kuuliaisuuden sisäistäminen vaatii aikaa, joten pitkä koulutusaika on hyödyllinen. Luokkahuoneen edullisuus edellyttää, että oppilaiden aika on halpaa.

Kun luokkahuoneessa opetetaan jotain tehdastyötä monimutkaisempaa, niin kyky passiiviseen kuunteluun perustuvaan abstraktiin pohdintaan on tarpeen. Muilla oppimistavoilla asiat menevät huonosti perille. Pojat oppivat usein paremmin kokeilemalla ja tekemällä itse, kuin lukemalla jonkun muun tekemisistä. Peruskoulussa pojista onkin 30% jatkuvasti koulun lisäksi tukiopetuksessa. Lisäksi 10% pojista on täysipäiväisessä tukiopetuksessa. Osa on molemmissa.

Ahkerat ja tottelevaiset ihmiset kelpasivat kapitalistien tehtaisiin ja kelpaavat sosialistien hyvinvointiyhteiskuntaan. Myös kulutusyhteiskunnassa he ovat kelpo kansalaisia.

Oppimäärä

“Kokeen jälkeen tiedot palautetaan opettajalle” Kiinalaisten koululaisten sanonta

Opetusministeriö päättää mitä koulussa opetetaan, milloin ja miten paljon. Oppivelvollisuus säädettiin laiksi 1921 ja saimme pakollisen oppimäärän. Maanviljelijät pitivät tuolloin työn tekemistä koulunkäyntiä tärkeämpänä ja pakon tarkoituksena oli nostaa koulutustasoa. Nykyisten oppimisteorioitten, joihin myös opetusministeriö uskoo, mukaan pakottaminen kuitenkin haittaa oppimista.

Henkilökohtaisen oppimäärän avulla oppisi parhaiten, mutta oppimäärämme on sama kaikille. Koska se ei ota oppilaan kiinnostuksen kohteita huomioon, siinä on kaikille mielenkiinnottomia aineita. Oppimisesta tulee raskasta ja positiivinen halu oppia muuttuu negatiiviseksi. Oppilas pakottaa itsensä opiskelemaan, jotta pääsee pois oppimasta. Läksyt voivat olla niin vastenmielistä, että vanhemmat joutuvat pakottamaan lapsensa tekemään niitä. Oppimista ne auttavat vain vähän.

Peruskoulun käynnistyminen pidensi oppivelvollisuuden kuudesta yhdeksään vuoteen 70-luvulla. Niillä joiden mielenkiinto tai oppimistyyli poikkeaa virallisesta, on vaikeuksia seurata ja vaara ruveta pitämään itseään tyhmänä.

Peruskoulu

“We don't need no education” Pink Floyd, Another brick in the wall

Ennen peruskoulua maanviljelijöiden ja työläisten lasten oli vaikea päästä maksulliseen oppikouluun. 1968 säädettiin Ruotsin mallin mukaan laki peruskoulun perustamisesta. Yksityiset koulut sosialisoitiin kuntien kouluiksi ja vaihtoehdot katosivat. Peruskoulun ajatuksena on poistaa erot oppilaiden oppimisen välillä. Se pärjäsi erinomaisesti OECD:n PISA-tutkimuksessa.

Loistamme kuitenkin väärässä sarjassa. PISA:ssa kilpailevat vain valtioiden oppivelvollisuuskoulut.

Oppimisen kannalta tilanne on huono:

  • Peruskoulun tärkein opetusmuoto on luokkahuoneopetus keskimäärin 26 oppilaan ryhmissä
  • Opetettavat asiat seuraavat virallista oppimäärää, eivät oppilaan mielenkiintoa
  • Vaihtoehtoiset koulut on käytännössä kielletty

Valtion tutkimukset kertovat, että opetuksen tulisi seurata oppilaiden mielenkiintoa ja heitä tulisi opettaa pienissä ryhmissä. Poliitikot ovat kuitenkin antaneet koululle niin paljon muita tehtäviä, että koulu ei voi keskittyä opettamaan. Niiden tulee mm. kasvattaa oppilaat yhteiskunnan arvoihin, moraaliin ja tarpeisiin, valvoa heitä kun vanhemmat ovat töissä ja luokitella heidät koulutettavuuden mukaan.

Ongelmat samanlaisia muiden maiden oppivelvollisuuskouluissa. Peruskoulun mallimaa Ruotsi avasikin oman järjestelmänsä 90-luvun alussa ja valtiosta vapaiden koulujen (friskola) osuus opetuksesta on kasvoi kymmeneen prosenttiin. Vapaat koulut ovat pieniä ja niillä on omat tapansa opettaa. Ne ovat halvempia kuin valtion koulut ja tuottavat parempia oppimistuloksia. Nekin ovat valtion rahoittamia. Kun oppilas siirtyy vapaaseen kouluun, valtio maksaa valtion koululle menneen tuen vapaalle koululle.

Äitisi opettaa paremmin

“Luovuutta ei voi massatuottaa” Jonathan Haidt

Peruskoulu ei ole pakollinen. Vaikka vaihtoehtoisia kouluja ei juuri ole, niin vanhemmat voivat opettaa lapsensa itse. Kotiopettajat opettavat yleensä hieman yli kaksi tuntia päivässä, kun peruskoulun päivät kestävät keskimäärin viisi tuntia. Keskimäärin kotioppilaat pärjäävät paremmin kuin 86% kouluoppilaista.

Parempien arvosanojen lisäksi kotona opetetut lapset ovat koulua käyneitä:

  • sosiaalisempia
  • aktiivisempia
  • onnellisempia
  • ja heillä on positiivisempi kuva itsestään

Suomessa on 300 kotikoululaista. Peruskoulun hylkääminen ilmeisesti ärsyttää valtiota, sillä se on poistanut kotioppilailta oikeuden koulukirjoihin, kouluterveydenhuoltoon ja muihin koulupalveluihin.

Ehdotus

“Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu” YK:n ihmisoikeuksien julistus

Jos saisimme valita, niin ottaisimme itsellemme ja lapsillemme tehokkaan ja mielenkiintoisen opetuksen. Meillä on myös taitavia ja opettamishaluisia opettajia, joista useille opettaminen on kutsumusammatti. Ehdotan, että vapautamme koulun:

  • Sallimme vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja oppimäärät
  • Muutamme oppivelvollisuuden oppi-oikeudeksi
  • Kaikki opetusmuodot saavat saman rahoituksen (n. 500€/kk/oppilas)

-Teemu, 17.6.2008

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 583:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#14756

Peter Senge/MIT: koulussa ei tapahdu oppimista (learning) vaan koulimista (schooling). Kouluissa opetellaan lähinnä tottelemaan sääntöjä ja hänen mielestään koululaiset tietävät tämän.

Hän kysyy miksi koulussa on luokkia, vaikka oppiminen tapahtuu kaikilla eri tahtiin. Jäykästä luokkarakenteesta on hyötyä vain jos menee töihin tehtaan tarkoin määriteltyyn ympäristöön.

Koulu on samanlainen kaikkialla maailmassa ja lähes kaikki käyvät sen ja tämä on saanut meidät työntämään sivuun luonnollisen kykymme oppia. Sekoitamme helposti oppimisen koulun käymisen kanssa. Koulun ei kuitenkaan pidä antaa tulla oppimisen tielle.

Senge on systeemiajattelun puolestapuhuja ja opettaa MIT:ssä.

-Teemu, 20.7.2013

#14761

HS kotikoulusta

-Teemu, 11.8.2013

#14765

Ruotsi on vielä pakollista, mutta polvistuminen rehtorin edessä ei enää

-Teemu Puskala, 26.8.2013

#14781

Peruskoulu ei enaa menesty Pisassa

-Teemu, 30.11.2013

#14788

OECD:n tutkimus: Mitä paremmat taidot koulussa oppii sitä paremmin ansaitsee, mutta tilanne vaihtelee maan mukaan.

Esim. Jenkeissä laskemaan opetteleminen tuottaa yli tuplasti paremmin kuin Ruotsissa. Suomen tilanne on parempi kuin Ruotsissa mutta ei paljoa.

Työntekijöiden järjestäytyneisyysaste korreloi taitojen tuomien tulojen kanssa negatiivisesti. Mitä suurempi osa työntelijöistä kuuluu ammattiyhdistykseen, sitä vähemmän rahaa taitojen parantamisesta saa.

Myös suuri julkinen sektori pienentää oppimisen kannattavuutta. Eikö valtio maksakaan taitojen mukaan :-)

-Teemu, 9.1.2014

#14789

Kotikoululainen kertoo itse häkkäämästään oppimissysteemistä

-Teemu, 13.1.2014

#14800

Education is not the learning of the facts, but the training of the mind to think

-Einstein, 17.4.2014

#14820

HS kolumni Peruskoulu tuhosi Suomen – meillä on maailman parhaiten koulutetut idiootit

-Teemu, 28.3.2015

#14828

SK: Opettaja, joka ei opeta: “Järjen velttoudesta on vaikea luopua”

-Teemu, 24.8.2015

#14841

Peruskoulu kiristaa

-Teemu, 13.11.2015

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Opiskelu tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: