Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Miksi peruskoululle pitää olla vaihtoehtoja?

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: geisir: ajoittain kuohuva t. purkautuva kuuma lähde

Pidätkö?


10 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 17/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Opiskelu tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Opimme asiat tuplavauhtia ja paremmin tuloksin peruskouluun verrattuna kun käytämme inhimillisempiä opetuskeinoja 18 197 lukijaa, joista 475 eli 3% on antanut arvosanan (9).

Miksi peruskoululle pitää olla vaihtoehtoja?

Luokkahuone on tehokas, jos oppilaiden ajalle ei lasketa arvoa

Evoluutio teki meistä kyvykkäitä oppijoita. Nopeimmin oppivat sopeutuivat parhaiten ja valikoituivat jatkamaan ihmiskuntaa. Uusien asioiden ymmärtäminen on niin olennaista menestymiselle, että meillä kaikilla on vahva halu oppia. Se on tärkein yksittäinen selitys ihmisen menestykselle

Aivomme palkitsevat oppimisen positiivisilla tunteilla ja puskevat meitä oppimaan lisää uteliaisuuden ja mielenkiinnon kautta. Voi olla, että ihminen on onnellisimmillaan tehdessään jotain luovaa, jossa oppii jatkuvasti uutta.

Kun aivomme saavuttivat nykymuotonsa n. 10 000 vuotta sitten, niin oppiminen tapahtui keskustelemalla ja näyttämällä. Vanhemmat, sukulaiset ja yhteisön jäsenet kertoivat elämästä, opettivat taitoja ja näyttivät miten hommat hoidetaan. Ne, jotka oppivat esimerkistä ilman opetusta, pärjäsivät vielä paremmin.

Aivomme sopeutuivat oppimaan tässä ympäristössä, eikä evoluutio ole ehtinyt sopeuttaa niitä nykyaikaan. Opimme helposti kuuntelemalla tarinoita, keskustelemalla, tekemällä ja kopioimalla esimerkkiä. Käyttämällä ihmiselle luontaisia oppimistapoja voi peruskoulun opit oppia kaksi kertaa nopeammin.

Paras tapa opettaa

“Opettajan tehtävä on saada uteliaisuus liikkeelle” Richard Feynman

Tehokkain tapa opettaa on henkilökohtainen opettaja. Kun opettajan mukana oppimassa on yhdestä kolmeen oppilasta, niin opetustavaksi muodostuu keskustelu oppilaiden ideoista. Tämä oli Sokrateen tapa opettaa. Opettaja voi ottaa huomioon oppilaan oppimistyylin, etsiä hänen mielenkiintonsa aiheet ja keskittyä opettamaan niitä laajentaen ajattelua. Sokraattista menetelmää käyttämällä opettaja voi opettaa oppilaansa ajattelemaan itse. Menetelmä on ainoa klassinen opetusmenetelmä, jonka tiedetään tuottavan itsenäisiä ajattelijoita.

Lintukodon perusteella Aapon oppimistyylissä ideointi ja kokeilu ovat keskeisiä:

Aapo hyötyisi opetuksesta, jossa hänen mielenkiintonsa kohteet jakava opettaja keskustelee Aapon kanssa Aapon esittämistä kysymyksistä. Opettaja antaa Aapolle mahdollisuuden omien ideoiden kokeiluun ja esittelee uusia asioita saadakseen Aapon mielenkiinnon liikkeelle.

Benjamin Bloom mittasi opetuksen tehokkuuden eron ja havaitsi, että henkilökohtaisesti opetetut oppilaat pärjäsivät kaksi hajontalukua paremmin kuin perinteisessä luokkahuoneessa opetetut. Keskimääräisestä oppilaasta tulee parempi kuin 98%:sta oppilaista vertailuryhmässä. Eli kun luokassa kaikkien keskiarvo on 7,5, niin henkilökohtaisesti opetetuilla se on 10.

Kun oppimisen tehokkuudella on väliä, niin henkilökohtainen opetus on usein käytössä. Huippuyliopistot tarjoavat sitä opetuksessaan ja valintakoevalmennuksessa. Vietnamin sodassa kolmen sissin ryhmät sitoutuvat ryhmään ja sen päämääriin paremmin kuin muun kokoiset ryhmät. Myös opetuksessa muutama samasta aiheesta kiinnostunut oppilas auttaa ajattelullaan toisia.

Henkilökohtainen opetus on niin tehokasta, että se tuottaa hyviä tuloksia, vaikka opettaja ei olisi ammattilainen. 826 Valencia on läksyjentekopaikka, jossa vapaaehtoiset aikuiset tekevät läksyt yhdessä sinne tulevien oppilaiden kanssa. Oppilaiden arvosanat paranevat numerolla per 40 tuntia läksyjen tekoa. 826 Valencian vapaaehtoisten määrä nousi nopeasti yli tuhannen ja idea levisi muihin kaupunkeihin samoin tuloksin.

Henkilökohtainen opetus on 2-3 kertaa tehokkaampaa kuin opetus 26 oppilaan luokassa. Nykyiset 45 000 peruskoulun opettajaa riittäisivät opettamaan kaikkia tunnin päivässä miniryhmissä. Jos vanhemmat tai vapaaehtoiset opettaisivat toisen tunnin, niin oppilaiden koulupäivät kestäisivät kaksi tuntia viiden sijasta ja oppimistulokset paranisivat. Aikaa jää enemmän ajattelulle, tiedon hankkimiselle ja kokeilulle.

Oikeat asiat oppia

“On oikeasti kiinnostunut asioista ja haluaa aidosti oppia” Anna Karrila kertoo miten sai yksitoista laudaturia

Opimme helposti ja nopeasti asioita, jotka kiinnostavat meitä. Mielenkiinnottoman asian opettelu sitävastoin on raskasta ja tulokset heikkoja. Jos asia ei kiinnosta, niin mikään opetusmenetelmä ei auta. Asiaa ei opi.

Mielenkiinto kohoaa alitajunnasta, joten emme voi päättää mistä kiinnostumme. Voimme kuitenkin ohjata mielenkiintoamme houkuttelemalla sitä uusilla asioilla. Seuraamalla ja ohjaamalla omaa mielenkiintoaan oppii itselleen tärkeimmät asiat parhaiten. Maailman löytäminen oman mielenkiinnon sanelemassa järjestyksessä saa nauttimaan oppimisesta ja tekee siitä jännittävää.

Sudburyn demokraattisessa koulussa oppilaat saavat 50 tuntia opetusta äidinkielessä ja matematiikassa, jonka jälkeen heillä on kyky oppia lisää itse. Tämän jälkeen oppilas valitsee itse mitä opettelee ja paljonko aikaa viettää koululla. Opettajat pitävät tunteja pyynnöstä. Läksyjä ei ole. Oppimistulokset ovat erinomaisia ja 80% oppilaista valmistuu myöhemmin yliopistosta.

Demokraattisessa koulussa kaikilla, opettajilla ja oppilailla, on yksi ääni päätettäessä koulun asioista. Oppilaat oppivat päättämään yhteisistä asioista neuvottemalla. Sudbury on halvempi kuin peruskoulu. Se maksaa 4 000€ (6 450$) vuodessa per oppilas kun peruskoulun hinta on 6 200€. John Deweyn ideoita seuraavat progressiiviset koulut ovat varovaisempi askel samaan suuntaan. Progressiivisten koulujen hallinto on tavanomainen, mutta niissä oppimäärä seuraa pääosin oppilaan mielenkiintoa, luokkahuonetta ei juuri käytetä ja opettaja on enemmän opas elämään kuin tavanomainen opettaja.

Amerikan kotikoulujen tunnetuin puolestapuhuja, John Holt, uskoi Berlitzin kielikurssin periaatteiden sopivan opetukseen hyvin. Opiskelu ei ole pakollista, pääsykokeita ei ole, lopettaa saa kun haluaa ja opiskella saa vain sitä, mitä haluaa. Oppilaita ei vertailla julkisesti, eikä kurssien lopussa ole koetta.

Emme ole koskaan ymmärtäneet maailmaa tarpeeksi, jotta olisimme pystyneet ennustamaan tärkeitä tapahtumia. Ne ovat liian epätodennäköisiä. Pystymme selittämään tapahtuneen vasta jälkikäteen. Nyt kouluun menevät lapset kohtaavat tärkeitä päätöksiä muutaman kymmenen vuoden kuluttua, emmekä tiedä mikä heitä odottaa. Heidän kykynsä ajatella itse ratkaisee miten he selviävät. Tutkiessa itselle mielenkiintoisia asioita niistä muodostaa oman ajatellun mielipiteensä.

Luokkahuone

“Heidän mielihalunsa tulee alistaa ahkeruuden moraalille...Jokaisen tehtaanjohtajan etu on rakentaa moraalinen koneisto samoin vahvoin periaattein kuin tehtaan mekaaniset laitteet” Andrew Ure, Tuotannon filosofia, 1835

Opettaja seisoo luokan edessä ja määrää mistä puhutaan ja kuka puhuu. Oppilaat istuvat pulpeteissa ja seuraavat. Läksyjä, kokeita, todistuksia, vanhempien allekirjoituksia, jne. Menetelmä on kaikille tuttu. Se sai nykyisen muotonsa kun kurittomista maajusseista tehtiin tunnollisia työläisiä teollisen vallankumouksen tehtaisiin. Se sopiikin opettamaan tehtaiden vaatimat yksinkertaiset taidot. Kuuliaisuuden sisäistäminen vaatii aikaa, joten pitkä koulutusaika on hyödyllinen. Luokkahuoneen edullisuus edellyttää, että oppilaiden aika on halpaa.

Kun luokkahuoneessa opetetaan jotain tehdastyötä monimutkaisempaa, niin kyky passiiviseen kuunteluun perustuvaan abstraktiin pohdintaan on tarpeen. Muilla oppimistavoilla asiat menevät huonosti perille. Pojat oppivat usein paremmin kokeilemalla ja tekemällä itse, kuin lukemalla jonkun muun tekemisistä. Peruskoulussa pojista onkin 30% jatkuvasti koulun lisäksi tukiopetuksessa. Lisäksi 10% pojista on täysipäiväisessä tukiopetuksessa. Osa on molemmissa.

Ahkerat ja tottelevaiset ihmiset kelpasivat kapitalistien tehtaisiin ja kelpaavat sosialistien hyvinvointiyhteiskuntaan. Myös kulutusyhteiskunnassa he ovat kelpo kansalaisia.

Oppimäärä

“Kokeen jälkeen tiedot palautetaan opettajalle” Kiinalaisten koululaisten sanonta

Opetusministeriö päättää mitä koulussa opetetaan, milloin ja miten paljon. Oppivelvollisuus säädettiin laiksi 1921 ja saimme pakollisen oppimäärän. Maanviljelijät pitivät tuolloin työn tekemistä koulunkäyntiä tärkeämpänä ja pakon tarkoituksena oli nostaa koulutustasoa. Nykyisten oppimisteorioitten, joihin myös opetusministeriö uskoo, mukaan pakottaminen kuitenkin haittaa oppimista.

Henkilökohtaisen oppimäärän avulla oppisi parhaiten, mutta oppimäärämme on sama kaikille. Koska se ei ota oppilaan kiinnostuksen kohteita huomioon, siinä on kaikille mielenkiinnottomia aineita. Oppimisesta tulee raskasta ja positiivinen halu oppia muuttuu negatiiviseksi. Oppilas pakottaa itsensä opiskelemaan, jotta pääsee pois oppimasta. Läksyt voivat olla niin vastenmielistä, että vanhemmat joutuvat pakottamaan lapsensa tekemään niitä. Oppimista ne auttavat vain vähän.

Peruskoulun käynnistyminen pidensi oppivelvollisuuden kuudesta yhdeksään vuoteen 70-luvulla. Niillä joiden mielenkiinto tai oppimistyyli poikkeaa virallisesta, on vaikeuksia seurata ja vaara ruveta pitämään itseään tyhmänä.

Peruskoulu

“We don't need no education” Pink Floyd, Another brick in the wall

Ennen peruskoulua maanviljelijöiden ja työläisten lasten oli vaikea päästä maksulliseen oppikouluun. 1968 säädettiin Ruotsin mallin mukaan laki peruskoulun perustamisesta. Yksityiset koulut sosialisoitiin kuntien kouluiksi ja vaihtoehdot katosivat. Peruskoulun ajatuksena on poistaa erot oppilaiden oppimisen välillä. Se pärjäsi erinomaisesti OECD:n PISA-tutkimuksessa.

Loistamme kuitenkin väärässä sarjassa. PISA:ssa kilpailevat vain valtioiden oppivelvollisuuskoulut.

Oppimisen kannalta tilanne on huono:

  • Peruskoulun tärkein opetusmuoto on luokkahuoneopetus keskimäärin 26 oppilaan ryhmissä
  • Opetettavat asiat seuraavat virallista oppimäärää, eivät oppilaan mielenkiintoa
  • Vaihtoehtoiset koulut on käytännössä kielletty

Valtion tutkimukset kertovat, että opetuksen tulisi seurata oppilaiden mielenkiintoa ja heitä tulisi opettaa pienissä ryhmissä. Poliitikot ovat kuitenkin antaneet koululle niin paljon muita tehtäviä, että koulu ei voi keskittyä opettamaan. Niiden tulee mm. kasvattaa oppilaat yhteiskunnan arvoihin, moraaliin ja tarpeisiin, valvoa heitä kun vanhemmat ovat töissä ja luokitella heidät koulutettavuuden mukaan.

Ongelmat samanlaisia muiden maiden oppivelvollisuuskouluissa. Peruskoulun mallimaa Ruotsi avasikin oman järjestelmänsä 90-luvun alussa ja valtiosta vapaiden koulujen (friskola) osuus opetuksesta on kasvoi kymmeneen prosenttiin. Vapaat koulut ovat pieniä ja niillä on omat tapansa opettaa. Ne ovat halvempia kuin valtion koulut ja tuottavat parempia oppimistuloksia. Nekin ovat valtion rahoittamia. Kun oppilas siirtyy vapaaseen kouluun, valtio maksaa valtion koululle menneen tuen vapaalle koululle.

Äitisi opettaa paremmin

“Luovuutta ei voi massatuottaa” Jonathan Haidt

Peruskoulu ei ole pakollinen. Vaikka vaihtoehtoisia kouluja ei juuri ole, niin vanhemmat voivat opettaa lapsensa itse. Kotiopettajat opettavat yleensä hieman yli kaksi tuntia päivässä, kun peruskoulun päivät kestävät keskimäärin viisi tuntia. Keskimäärin kotioppilaat pärjäävät paremmin kuin 86% kouluoppilaista.

Parempien arvosanojen lisäksi kotona opetetut lapset ovat koulua käyneitä:

  • sosiaalisempia
  • aktiivisempia
  • onnellisempia
  • ja heillä on positiivisempi kuva itsestään

Suomessa on 300 kotikoululaista. Peruskoulun hylkääminen ilmeisesti ärsyttää valtiota, sillä se on poistanut kotioppilailta oikeuden koulukirjoihin, kouluterveydenhuoltoon ja muihin koulupalveluihin.

Ehdotus

“Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu” YK:n ihmisoikeuksien julistus

Jos saisimme valita, niin ottaisimme itsellemme ja lapsillemme tehokkaan ja mielenkiintoisen opetuksen. Meillä on myös taitavia ja opettamishaluisia opettajia, joista useille opettaminen on kutsumusammatti. Ehdotan, että vapautamme koulun:

  • Sallimme vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja oppimäärät
  • Muutamme oppivelvollisuuden oppi-oikeudeksi
  • Kaikki opetusmuodot saavat saman rahoituksen (n. 500€/kk/oppilas)

-Teemu, 17.6.2008

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 583 kommenttia
Kommentit
#8785

Hieno kirjoitus.

“Peruskoulussa 30% pojista on tukiopetuksessa.”

Tarkoittaako tämä että kolmasosa pojista on jossain peruskoulun vaiheessa tarvinnut tukiopetusta vai että 30% heistä on jatkuvasti tukiopetuksessa?

-J, 17.6.2008

#8786

22% peruskoulun oppilaista on jatkuvasti osa-aikaisessa tukiopetuksessa (uusi nimi on erityisopetus). Heistä 2/3 on poikia. Laskin tästä, että pojista 30% on osa-aikaisessa.

Lisäksi n. 8% oppilaista on täysipäiväisessä tukiopetuksessa. Määrä on tuplautunut kymmenessä vuodessa. Tässä tilasto:

-Teemu, 17.6.2008

#8787

Jälleen taattua Teemua ja aihe on todella mielenkiintoinen. Kai julkaiset kirjoituksesi myös jossain toisessa foorumissa keskustelua herättämään?

Kysymys kuuluu: uskaltaisivatko suomalaiset vanhemmat poiketa totutusta ja laittaa lapsensa uudenmuotoisiin oppimistapahtumiin, kun itse ovat läpikäyneet junnaavan luokkaopetuksen, joka on ollut jopa nykyistä koulua muodollisempaa ja jäykkää? Entäs opettajista se osa, joka on jo vuosia tai vuosikymmeniä tottunut samoihin kaavoihin. Eipä sielläkään muutosvastarinta taida olla kaikkein vähäisintä. Tietenkin maailma muuttuu pala kerrallaan, joten kannatettava idea, tuo koulun vapautus. Kiitos.

-Malla, 17.6.2008

#8791

Mielenkiintoinen teksti täynnä asiaa, mutta näin ihan kirjoitus mielessä oli se hieman nihkeää, ettei mistään oikein saa sitä itse pointtia selville. Selvitit kyllä asioita, mutta ehdota niitä ratkaisuja jo kappaleiden jälkeen tyyliin “Miksi näin? Eikö olis parempaa jo...”. Vai?

Hieno teksti.

-Ville , 18.6.2008

#8792

Teemu on ihan kuningas. Peruskoulu ja lukio on ihan hanurista opetusmetodiikaltaan. Vasta yliopistossa tajusi, että ei kannata kuunnella 2h horinaa asiasta luennolla jonka voi lukea 30 minuutissa itse tai vielä paremmin pienessä ryhmässä.

Ainut ongelma on, että mihin ne muksut laitetaan sitten koko päiväksi, kun ei jotain 7 vuotiasta voi jättää yksin kotiin 6-8 tunniksi.

-Tuomas, 18.6.2008

#8793

Tuskin useimmilla vanhemmilla on varaa opettaa lasta itse koko 9-vuotisen peruskoulun ajan, jos sen takia täytyy itse olla pois töistä. Lisäksi on vanhempia, jotka eivät ole riittävän päteviä opettamaan lapsiaan. Peruskoulussa on myös se hyvä puoli, että oppii tuntemaan omaan ikäluokkaansa kuuluvia ihmisiä.

ps. Tuolla kotikoulu.net/tutkimustuloksia/ -sivulla voi olla valikoitua tietoa kotikoulutuksesta.

-Jufda, 18.6.2008

#8794

Kotikoulu.net voi tosiaankin olla puolueellinen, joten vertasin Wikiin (linkki samassa lausessa kuin kotikoulu.net linkki). Tutkimustulokset molemmilla saitella ovat samansuuntaisia. Wikissä on kyllä “under dispute” leima päällä, joten asiasta lienee monta mielipidettä.

En kuitenkaan löytänyt mitään, josta selvenisi että kotiopetus on heikompaa kuin koulu.

Wikissä tärkein kritiikki kotikoulun parempia tuloksia vastaan on se, että kokeet ovat vapaaehtoisia. Koulussa loppukokeet ovat pakollisia ja joukossa haluttomia, joten tulokset ovat huonompia.

-Teemu, 19.6.2008

#8795

Meillä on verotuksen takia vaikea olla pois töistä. Usein EU-maissa puolisojen tulot lasketaan yhteen, jolloin toisen kotonaolo tiputtaa verot puoleen. Meillä verot eivät tipu. Lisäksi peruskoulun on “ilmainen”, mutta kotiopetus maksaa n. 4 000€/lapsi/vuosi lisää. Tilanne on huono.

Tässä kanadalaisessa tutkimuksessa , sanotaan että huonotuloiset kotiopettajat saavat yhtä hyviä tuloksia kuin muutkin (parempia kuin 86% luokassa opetetuista). Huonotuloisten lapset saavat kuitenkin keskimääräristä huonompia tuloksia valtion koulussa. Näyttää siltä, että erityisesti huono-osaisten lapset hyötyvät kotiopetuksesta.

Siinä sanotaan myös, että jos toisella vanhemmista on opettajan koulutus, niin se ei vaikuta tuloksiin.

Useassa tutkimuksessa pidettiin huonona pitkän ajan viettämistä satunnaisten samanikäisten joukossa. Esimerkistä oppiminen vanhemmilta ihmisiltä ei ole mahdollista, teinijoukko voi olla varsin julma, kiusaus on yleistä, valvontaa vähän, jne.

-Teemu, 19.6.2008

#8796

Malla. En julkaise näitä muualla. Laitan usein asiasta kiinostuneiden keskustelupalstoille linkin juttuun, erityisesti, jos olen saanut sieltä apua kirjoitukseen.

Uskotko, että joku Aapon lisäksi uskaltaisi julkaista näitä :-)

-Teemu, 19.6.2008

#8797

Tuomas: “mihin ne muksut laitetaan sitten koko päiväksi”

Jotenkin olemme saaneet itsemme tilanteeseen, jossa lapsiemme pitää istua 9 vuotta valtion laitoksessa, koska heillä ei ole muuta tekemistä :-)

Sudburyn demokraattinen koulu ratkaisi asian, niin että koululla voi viettää niin paljon aikaa kuin halua. Siellä voi ilmeisesti jopa nukkua yön.

Meillä tilanne on hankala, koska lapset vaativat valvontaa ja molempien vanhempien on pakko olla töissä. Ehkä vapaaehtoisopettajia voisi käyttää 826 Valencian tapaan?

-Teemu, 19.6.2008

#8799

Oletko kokeillut sanomalehtien yleinsönosastoja vai oletko vain päättänyt etteivät ne kuitenkaan mitään julkaise. Kesällä saattaa livahtaa vaikka mitä läpi, ainakin kerran hesariin meni kirjoitus läpi joka perustui the onion sivuston artikkeliin, jossa 1/3 Potterita lukeneista muksuista alkaa satanisteiksi.

-Tuomas, 19.6.2008

#8801

Niin kuin Tuomas sanoi, yleisönosastoihin, parhaiten pääsevät varmasti esille. Kiinnostavaa olisi tietysti päästä nettilehteen, jolloin keskustelut olisivat vilkkaampia. Vähän kyllä olen skeptinen niiden keskustelujen tason suhteen. Mutta kannattaa yrittää! Go for it! Ja kerro kuinka kävi. :)

-Malla, 19.6.2008

#8820

Lukion päästötodistukseni keskiarvo oli 6,7. Minulla oli vitonen seuraavista aineista. englanti, ruotsi, matematiikka, fysiikka, kemia. Nykyisin puhun sujuvasti sekä Englantia että Ruotsia ja uskallan väittää että pystyisin nykytiedoillani kirjoittamaan ällän matematiikasta sekä myöskin reaalista pelkällä fysiikalla ja kemialla.

Omalta kohdaltani huono koulumenestys oli ennekaikkea motivaatiokysymys. En ole koskaan sisäistänyt koulujemme ulkoa opettelun kulttuuria. Siis että työelämässä sinulla on ratkaistavana ongelma, jonka ratkaisu löytyy jostakin kirjasta, mutta sitä kirjaa ei enää saa lukea koska koska asia olisi pitänyt opetella ulkoa etukäteen.

Esim. olet C++ ohjelmoijaguru ja sinun pitäisi toteuttaa projekti C#:lla. Ei, et saa opiskella C#:aa nopeasti työn yhteydessä vaan vaan sinun pitää tietää siitä kaikki etukäteen, ja sitten vasta voit aloittaa. Yhtä hyvin pystyisit ratkaisemaan YO-kirjoituksissa tehtäviä oikein jos vain netti olisi käytettävissäsi. Mikä arvo oikeasti on detaljien muistamisella?

Ulkoa opettelu ei ole systeemimme suurin puute, vaan se että opiskelemme vääriä asioita. Nykyisin olen omalta osaltani edistämässä Kiinailmiötä. Minulla on tiimillinen korkeasti koulutettuja äärimmäisen fiksuja Kiinalaisia vedettävänäni. Kukaan proffa missään ei oikeasti ole kertonut, miten saan tiimistäni irti parhaimman mahdollisen tuloksen niin että heidän korkea työmotivaationsa säilyy.

-Orange, 21.6.2008

#8826

Orange: Olin aikoinaan Pekingissä myyntiosaston esimiehenä. Kaikki myynti-ihmiset olivat kiinalaisia. Homma ei oikein ottanut lähteäkseen liikkeelle kunnes nämä kolme asiaa olivat selviä ja uskottavia:

- Kaikilla selvä oma myyntialue ja vapaat kädet päättää sen asioista

- Rahallinen palkitsevuus. Tässä tapauksessa isot bonukset ja pieni palkka

- Mahdollisuus kehittyä. Oppia uutta, edetä uralla, tms.

Kun asiat sitten loksahtivat yhteen, niin homma alkoi pyöriä kuin itsestään ja minun tehtäväkseni jäi esteiden poistaminen myyntimiesteni tieltä.

-Teemu, 22.6.2008

#8828

Teemu, opit kuitenkin tuon Kiinajutun oikeasti valtion koulussa.

-Aapo, 22.6.2008

#8831

Se oli sillä yhteiskuntaopin tunnilla, jonka Orange lintsasi :-)

-Teemu, 23.6.2008

#8834

Teemu: Itse asiassa en lintsannut yhteiskuntaopin tunneilta, mutta yleensä siinä vaiheessa kun olin antanut riittävän monta sarkastista kommenttia suunnitelmataloutta ihannoivasta opetusohjelmasta, maikka heitti kylmästi pihalle, jotten taantumuksellisilla ajtuksillani häiritsisi itseäni edistyksellisempiä oppilaita ;-)

-Orange, 23.6.2008

#8924

Yli puolet töissäkäyvistä vanhemmista viettää alle 2 tuntia lastensa kanssa päivittäin .

Lapsemme saavat suurimman osan opetuksestaan valtion laitoksissa ja kaveriporukoissa.

-Teemu, 3.7.2008

#8944

Minusta tässä kirjoituksessa ovat menneet korrelaatio ja kausaliteetti hieman sekaisin. Tuskin olen esimerkiksi väärässä, kun oletan että jossakin Sudburyn demokraattisen koulun kaltaisessa ideologisessa puljussa on oppilaina lähinnä ns. sivistyneistön kersoja. Ei ole mikään ihme, jos koulutettujen, älykkäiden ihmisten lapset menestyvät, riippumatta siitä minkälaisia kouluja käyvät.

Samaan tapaan siitä, että kotikoulua käyneiden vähävaraisten lapset menestyvät paremmin kuin normaalia koulua käyneiden vähävaraisten, ei voi tehdä mitään suoraviivaisia päätelmiä, koska muita mahdollisia muuttujia ei ole otettu huomioon. Noita Baltimoren Incentive Mentoring Programin väitteitä en usko ollenkaan, siis jos ne väittävät että pystyvät koulimaan kenestä tahansa high school dropoutista yliopisto-opiskelijan -- joko ohjelman opiskelijat valikoidaan tarkoin tai sitten ko. yliopistojen taso on surkea.

Ajatus, että nykymuotoinen koulu olisi syntynyt jostakin teollisuuspohattojen salaliitosta on myytti. Tosiasiassa laajojen kansalaispiirien peruskoulutus aloitettiin 1800-luvulla aikana, jolloin lähes kaikki työskentelivät maataloudessa. Oppivelvollisuus toteutettiin maanviljelijäperheiden raivoisasta vastustuksesta huolimatta -- valtio vei heidän työvoimansa, omat lapset. Lapset varmasti menivät mieluummin kouluun kuin navettaan lapioimaan paskaa.

Kuten kommenteissa on jo vihjattu, peruskoulun päätarkoituksia on varastoida lapset jonnekin siksi aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Kotikoulukaan ei onnistu nykyisessä talousjärjestelmässämme, jossa molempien vanhempien pitää käydä töissä tullakseen toimeen. Lisäksi vain pieni vähemmistö vanhemmista kykynee opettamaan lapsiaan kunnolla, eiväthän useimmat aikuiset ihmiset osaa edes oikeinkirjoitussääntöjä tai prosenttilaskuja. Kotonaan lapsiaan opettavat ovat vahvasti itsevalikoitunut joukko, josta ei pitäisi tehdä mitään päätelmiä yhden muuttujan mallien perusteella.

Minusta on äärettömän naiivia kuvitella, että oppilaat pyhittäisivät lisääntyneen vapaa-ajan “ajattelulle, tiedon hankkimiselle ja kokeilulle”. Tosiasiassa he leikkisivät, katsoisivat telkkaria, pelaisivat videopelejä, surffaisivat netissä, töhrisivät seiniä jne. Minusta on parempi panna lapset päivittäin opettelemaan virallisen opetusohjelman mukaista asiaa kuin päästää toteuttamaan tätä “luovuuttaan”. Pieni vähemmistö oppilaista varmasti hyötyisi vapaamuotoisemmasta opetuksesta, mutta suurimmasta osasta ihmisiä ei ole miksikään luoviksi neroiksi. Tulevaisuudessakaan ei tarvita armeijoittain taiteilijoita, mutta edelleen tarvitaan bussinkuljettajia, myyjiä, kirvesmiehiä, siivoojia, putkimiehiä jne. Marxkin taisi aikoinaan väittää, että sitten kun kommunismi toteutuu ja ihmisillä on runsaasti vapaa-aikaa, he käyttävät sen luoviin taiteellisiin ja tieteellisiin harrasteisiin. Itse taas näkisin, että ihmiset käyttävät lisääntyneen vapaa-aikansa television katseluun ja kaljan juontiin. Niin Marx kuin Teemukin tuntuvat luulevan, että keskivertoihminen on samanlainen kuin he itse.

Suomen peruskoulutusjärjestelmä toimii kaiken kaikkiaan mainiosti. Sitä ei pidä yrittää muuttaa Teemun ehdottamalla vallankumouksella, vaan maltillisella reformismilla. Isoin ongelma järjestelmässä on yletön egalitarismi, jonka seurauksena opetuksessa mennään aina luokan huonoimman oppilaan ehdoilla. Lahjakkaiden ja luovien tarpeet voitaisiin parhaiten ottaa huomioon jakamalla oppilaat osaamisensa perusteella tasoryhmiin. Suomi on kuulemma kauhean “uusliberalistinen” maa, mutta jostakin syystä tällainen uudistus ei onnistu.

-TT , 6.7.2008

#8945

“Minusta on äärettömän naiivia kuvitella, että oppilaat pyhittäisivät lisääntyneen vapaa-ajan ”ajattelulle, tiedon hankkimiselle ja kokeilulle“. Tosiasiassa he leikkisivät, katsoisivat telkkaria, pelaisivat videopelejä, surffaisivat netissä, töhrisivät seiniä jne.”

Minusta on äärettömän naiivia erottaa vapaa-aika ja opiskelu toisistaan. Leikkiminen, pelaaminen, piirtäminen yms. ovat loistavia tapoja kehittää ajattelua.

“Itse taas näkisin, että ihmiset käyttävät lisääntyneen vapaa-aikansa television katseluun ja kaljan juontiin.”

Monien kohdalla näin varmasti onkin, mutta oletko koskaan miettinyt, miksi näin on? Ei ihminen tietenkään opi ajattelemaan, jos hänelle vain syötetään valmiiksi käsiteltyä tietoa.

“Isoin ongelma järjestelmässä on yletön egalitarismi, jonka seurauksena opetuksessa mennään aina luokan huonoimman oppilaan ehdoilla.”

“Tuskin olen esimerkiksi väärässä, kun oletan että jossakin Sudburyn demokraattisen koulun kaltaisessa ideologisessa puljussa on oppilaina lähinnä ns. sivistyneistön kersoja.”

Löytyykö näille väitteille lähteitä?

Feenix-koulun foorumilta löytyy pitkä väittelyketju demokraattisen koulun toimivuudesta:

-Grulps, 6.7.2008

#8946

TT: “Minusta on äärettömän naiivia kuvitella, että oppilaat pyhittäisivät lisääntyneen vapaa-ajan ”ajattelulle, tiedon hankkimiselle ja kokeilulle“. Tosiasiassa he leikkisivät, katsoisivat telkkaria, pelaisivat videopelejä, surffaisivat netissä, töhrisivät seiniä jne....ihmiset käyttävät lisääntyneen vapaa-aikansa television katseluun ja kaljan juontiin”

Ihmisen vahva halu oppia on yleisesti hyväksytty, eikä siitä ei ole tieteellisiä ristiriitoja.

Ilmeisesti kuitenkin uskot, että ihminen ei opi hyödyllisiä asioita ilman pakotusta. Mihin perustat tämän väitteen?

-Teemu, 6.7.2008

#8948

> Noita Baltimoren Incentive Mentoring Programin väitteitä en usko

> ollenkaan, siis jos ne väittävät että pystyvät koulimaan kenestä tahansa

> high school dropoutista yliopisto-opiskelijan -- joko ohjelman opiskelijat

> valikoidaan tarkoin tai sitten ko. yliopistojen taso on surkea.

Kyseessä on vapaaehtoinen läksyjentekopaikka, jonkin hauskan myymälän takana, joka myy hassua kamaa kulujen peittämiseksi. Esim. Merirosvojen varusteliike tai Aikamatkafirma.

Se voitti TED:n parhaan idean palkinnon, joten faktat lienee tarkistettu.

TED on vuosittainen Technology, Entertainment, Design konferenssi, joka julkaisee esitykset ilmaiseksi netissä www.ted.com. Osallistuminen konferenssiin maksaa näköjään $6000.

Purdue on yksi jenkkien parhoista yliopistoista

-Teemu, 6.7.2008

#8949

Huomasin, että Incentive Mentoring Programin ja 826 Valencian yhteys ei tule selvästi esiin tekstistä. Korjasin tämän. Kiitos parannuksesta TT.

-Teemu, 6.7.2008

#8951

TT: “Ajatus, että nykymuotoinen koulu olisi syntynyt jostakin teollisuuspohattojen salaliitosta on myytti.”

Kirjoituksessa esitän, että nykymuotoinen standardoitu massakoulutus luotiin teollisen vallankumouksen tarpeisiin. Tämä on kärjistetysti esitetty, sillä en usko, että tehdaspohatat keksivät luokkahuoneopetusta. Se vain yleistyi teollisenvallankumouksen aikana, koska sopi pohattojen päämääriin. Uskon, että teollinen vallankumous muokkasi opetusta siinä määrin, että teollisen vallankumouksen jälkeisen koulumallin (= nykyinen) voidaan sanoa olevan teollisen vallankumouksen luomus.

Ennen teollista vallankumousta kouluilla ei ollut yhtenäisiä oppimääriä ja opetus pienissä kyläkouluissa oli henkilökohtaisempaa kuin teollisuuskaupunkien suurissa luokissa.

Tästä minulla ei ole tutkittua materiaalia, eikä artikkeleita. Olenko väärässä?

-Teemu, 6.7.2008

#8952

TT: “luovien tarpeet voitaisiin parhaiten ottaa huomioon jakamalla oppilaat osaamisensa perusteella tasoryhmiin. ... jostakin syystä tällainen uudistus ei onnistu.”

Peruskoulussa tasoryhmät on kielletty ilmeisesti tasa-arvosyistä. Voisi kuvitella, että tämä hidastaa kaikkien oppimista.

-Teemu, 6.7.2008

#8954

Grulps, leikkiminen, pelaaminen ym. ovat epäilemättä tärkeitä lapsen kehitykselle, mutta ne eivät korvaa lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen jne. opettelua.

Teemu, ihminen on mukavuudenhaluinen olento. Kyllä monet ihmiset mieluummin laiskottelevat kuin opiskelevat, ellei jälkimmäisestä saa välittömiä hyötyjä kuten palkkaa. Sori mutta en ole niin optimistinen, että uskoisin esim. sen mainitsemasi heikoimman 30 %:n poikaoppilaista yhtäkkiä muuttuvan hyviksi oppilaiksi, kun heidän annetaan tehdä mitä tykkäävät. Joutilaat kädet ovat paholaisen työkalu, sanoi vanha kansa pitkällä aikavälillä kerätyn empiirisen todistusaineiston perusteella.

Mihin perustuu väitteesi, että (jos oikein ymmärsin) pienryhmä-/henkilökohtaisessa opetuksessa oppii saman asian 2-3 kertaa nopeammin kuin normaalissa luokkaopetuksessa? Sinällään en epäile, että henkilökohtaisella opetuksella saa ainakin jossain määrin parempia tuloksia kuin isossa luokassa, mutta esittämäsi kustannus-hyöty -analyysi, jonka mukaan henkilökohtainen opetus olisi vain hieman tai ei ollenkaan kalliimpaa kuin perinteinen opetus, ei kestä kriittistä tarkastelua.

Mainitsemasi Oxfordin yliopisto henkilökohtaisine opettajineen tosiaan saavuttaa paljon parempia tuloksia kuin massaluentoihin ja itseopiskeluun nojaavat suomalaiset yliopistot. Oxfordissa on kuitenkin moninkertainen määärä opettajia suhteessa oppilaisiin ja muutenkin resurssit ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Oxfordiin myös otetaan sisään vain todella hyviä opiskelijoita. Nämä tekijät selittävät Oxfordin menestystä; pienryhmäopetus on seuraus isommista resursseista, joita ilman se ei olisi mahdollista.

Koulujen kustannukset eivät tule vain opettajien palkoista, vaan on olemassa suuria kiinteitä kustannuksia. Koulurakennukset ja luokat jne. samoin kuin opettajien koulutus on suunniteltu 20-30 oppilaan luokkia silmällä pitäen. Siirtyminen henkilökohtaiseen opetukseen tekisi monin osin hyödyttömäksi vuosikymmenten investoinnit ja järjestelmässä kasaantuneen henkisen pääoman. En myöskään usko, että pienryhmäopetus todella supistaisi oppilaan tarvitsemia työtunteja merkittävästi. Jos niin kävisikin, pitäisi järjestää päiväkaudet joutilaina pyörivien lasten valvonta ja tarjota heille mielekkäitä ajanviettotapoja, mikä lisäisi kustannuksia.

Wikipedian mukaan Incentive Mentoring Programissa jokaiselle oppilaalle osoitetaan 5-6 (!) mentoria. Tuollaisella satsauksella luulisi tulevan tulosta, mutta selvää on, ettei noin valtavia kustannuksia ole varaa sijoittaa jokaiseen oppilaaseen tai edes (etenkään?) niihin heikoimpiin. Ohjelmassa lieneekin kyse pienen maailmanparantajajoukon näpertelystä, jolla saavutetaan hyvä mieli ohjelman vetäjille, mutta josta ei ole laajemmaksi ratkaisuksi -- muutama oppilas saattaa saada paremman elämän (tai sitten ei: pitkän aikavälin tuloksia ei tiedetä), mutta kustannus-hyöty -analyysissä jäädään pahasti pakkasen puolelle.

Eräs suomalaisen peruskoulun tasa-arvofanatismin “kukkasia” on ns. integraatio-opetus: erityisluokasta siirretään yleisopetukseen oppimis- ja/tai käytöshäiriöisiä oppilaita siinä toivossa, että nämä “normalisoituisivat” luokkatovereidensa kaltaisiksi. Tämä sopii opetushallituksen virkamiesten ja kasvatustieteen proffien ideologiaan kuin nyrkki silmään. Opettajien reaktio on ymmärtääkseni ollut kovasti toisensuuntainen:

Hyvä ystäväni on luokanopettaja, joka sai opettavakseen tällaisen integraatio-oppilaan viime lukuvuonna. Hänen mukaansa tämä yksi oppilas pisti koko luokan opetuksen sekaisin. Yhtäältä hän ei omasta mielestään pystynyt ottamaan riittävästi huomioon hitaammin oppivan integraatio-oppilaan erityistarpeita, toisaalta tähän yhteen kohdistuva erityishuomion tarve vei aikaa muiden opetuksesta. Kaikkien opetus jäi puolinaiseksi, mitä vielä pahensi tämän integraatio-oppilaan häiriköinti. Ystäväni oli stressaantunut asiasta koko sen puoli vuotta, kunnes esimiestaho lopulta päätti siirtää tämän oppilaan muualle. Kuulemma monien opettajien kokemus integraatio-opetuksesta on samansuuntainen.

Esittäisin hypoteesin, että henkilökohtaisen opetuksen sijasta voitaisiin lähes yhtä hyvin oppimisvaikutuksin mutta huomattavasti pienemmillä kustannuksilla siirtyä peruskoulussa tasoryhmäopetukseen. Tavallisessa luokassa, jossa mennään hitaimpien tahdissa, epäilemättä saavutetaan huonompia tuloksia kuin pienryhmissä, kuten yllä esitetät. Mutta entä jos pidämme isommat luokkakoot, mutta ryhmäjako tehdään osaamisen perusteella? Samantasoiset oppilaat opiskelisivat samantasoisessa seurassa, ja opetustahti suhteutettaisiin ryhmäkohtaisesti. Valitettavasti tällainen ei tule kyseeseen edes lievässä muodossa nykyisin.

Seuraava, matematiikan opetuksen dosentti George Malatyn ja nykymuotoisen peruskoulun gurun professori Kari Uusitalon radioväittelystä kummunnut keskustelu kuvaa hyvin vasemmistoliberaalin ideologian kuristusotetta suomalaisesta koulutuksesta: Uusikylä cheerleadereineen ei voi suvaita minkäänlaista opiskelijoiden eriyttämistä ryhmiin lahjakkuuden perusteella, ei ainakaan matematiikan kaltaisissa “kovissa” aineissa. Tässä linkki:

Kipinä kansan syvien rivien kouluttamiseen lähti kirkon piiristä (kaikkien osattava lukea Raamattua jne.) ja sittemmin nationalistisen sivistyneistön ideologiasta, ei niinkään teollisuuden tarpeista. Sinällään en näe mitään pahaa teollistumisen vaikutuksessa koulutukseen, koska teollistuminen on parasta, mitä ihmiskunnan historiassa on tapahtunut.

-TT, 7.7.2008

#8956

TT: “Mihin perustuu väitteesi, että (jos oikein ymmärsin) pienryhmä-/henkilökohtaisessa opetuksessa oppii saman asian 2-3 kertaa nopeammin kuin normaalissa luokkaopetuksessa?”

Tämä on oma arvioni perustuen:

- Bloomin tutkimukseen ja hänen tapoihinsa yrittää saada luokkahuoneopetusta lähemmäs henkilökohtaisen opetuksen tasoa.

- Kotikouluissa opetetaan yleensä pari tuntia päivässä, kun peruskoulussa menee keskimäärin 5 tuntia per päivä.

Minusta tuntuu, että skaala on paljon laajempi, esim. 1 – 10 kertainen, riippuen opettajan ja oppilaan kyvyistä ja haluista ja opetusmenetelmästä. Tästä minulla ei kuitenkaan ole näyttöä, joten jätin sen tekstistä pois spekulaationa.

-Teemu, 7.7.2008

#8957

“Wikipedian mukaan Incentive Mentoring Programissa jokaiselle oppilaalle osoitetaan 5-6 (!) mentoria. Tuollaisella satsauksella luulisi tulevan tulosta, mutta selvää on, ettei noin valtavia kustannuksia ole varaa sijoittaa jokaiseen oppilaaseen tai edes (etenkään?) niihin heikoimpiin”

Opettajat ovat vapaaehtoisia, joten ylimääräisiä kustannuksia ei ole. Luulisin, että myös Suomessa on ihmisiä, jotka mielellään opettavat lapsia vapaaehtoisesti. Tämä parantaa koko yhteisön toimivuutta.

-Teemu, 7.7.2008

#8958

“Sitä ei pidä yrittää muuttaa Teemun ehdottamalla vallankumouksella, vaan maltillisella reformismilla”

Kirjoituksessa esitän, että nykyiset 45 000 peruskoulun opettajaa ehtii opettaa kaikkia 500 000 oppilasta miniryhmässä tunnin päivässä. Lisäksi tarvitaan toinen tunti joltain muulta opettajalta, että peruskoulu menee yhdeksässä vuodessa. Tarkoitin tämän esimerkiksi siitä, että toisenlainen järjestelmä on mahdollinen.

Nykyisillä tiedoillani en usko pysty suunnittelemaan parempaa järjestelmää, mutta uskon, että joku muu pystyy. Tämän takia ehdotan, että annamme saman mahdollisuuden muille opetusmenetelmille ja tuemme niitä samoin kuin peruskoulua. Uskon, että tällä tavalla löydämme mielenkiintoisemman ja tehokkaamman tavan oppia.

-Teemu, 7.7.2008

#8959

“Kyllä monet ihmiset mieluummin laiskottelevat kuin opiskelevat, ellei jälkimmäisestä saa välittömiä hyötyjä kuten palkkaa. Sori mutta en ole niin optimistinen, että uskoisin esim. sen mainitsemasi heikoimman 30 %:n poikaoppilaista yhtäkkiä muuttuvan hyviksi oppilaiksi, kun heidän annetaan tehdä mitä tykkäävät”

Laiskuus estää meitä käyttämästä aikaamme turhaan. Se on mielestäni positiivinen asia. Kun on tekemättä mitään, niin luovuus on usein parhaimmillaan. Kun lopettaa pakon takia tehdyn työn/opiskelun, niin ensimmäinen reaktio on lepääminen. Jos saa levätä niin pitkään kun haluaa, niin useimmiten rupeamme tekemään jotain hyödyllistä. Ikävä kyllä lepääminen loppuu lähes aina seuraavaan pakolliseen tehtävään.

Jos tuo 30% heikoimmista poikaoppilaista saisi henkilökohtaista opetusta, niin todennäköisesti heidän oppimistuloksensa paranisivat huimasti. Mielestäni 826 Valencian tapaiset vapaaehtoisohjelmat todistavat tämän.

-Teemu, 7.7.2008

#8961

“Esittäisin hypoteesin, että henkilökohtaisen opetuksen sijasta voitaisiin lähes yhtä hyvin oppimisvaikutuksin mutta huomattavasti pienemmillä kustannuksilla siirtyä peruskoulussa tasoryhmäopetukseen”

Tämä parantaisi peruskoulun opetusmenetelmää olennaisesti ja lisäisi mahdollisuutta ottaa oppimistyylit huomioon, mutta jättää yhä virallisen oppimäärän ongelman. Ihmisten kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia ja opimme sen mistä olemme kiinnostuneita. Peruskoulua voisi parantaa tällä tavalla ja samalla sallia myös muut opetusmenetelmät ja oppimäärät vaihtoehtoisissa kouluissa.

-Teemu, 7.7.2008

#8962

“Sinällään en näe mitään pahaa teollistumisen vaikutuksessa koulutukseen...”

Mielestäni ongelma on jämähtäminen vanhaan. Teollinen vallankumouksen idea oli massatuotanto, joka päti koko sen luomaan yhteiskuntaan. Kaikista tuotteista (ja opiskelijoista) tehtiin mahdollisimman samanlaisia ja mahdollisimman halvalla.

Massatuotannon aika on ollut ohi jo pitkään teollisuudessa. Se on kuitenkin jäänyt koulutukseen ja muihin valtion instituutiohin, joiden ei tarvitse kilpailla tehokkaampien vaihtoehtojen kanssa.

-Teemu, 7.7.2008

#8963

Pari päivää sitten lähetin sähköpostin Kari Uusikylälle luettuani hänen juttunsa peruskoulusta Studia Generalia julkaisusta ja kysyin hänen mielipidettään tässä kirjoituksessa esiintuoduista asioista. En ole vielä saanut vastausta.

Kuvittelin hänen suhtautuvan positiivisesti uuteen ajatteluun koulusta, mutta kommenttisi luettuani en ole kovin varma :-)

-Teemu, 7.7.2008

#8964

TT, käsityksesi ihmisten luontaisesta passiivisuudesta on ristiriidassa evoluutioteorian ja itse asiassa ihmisten olemassaolon kanssa.

Kukaan ei opi siksi, että häntä opetetaan, vaan koska hän opettelee. Vastaavasti kukaan ei syö, koska on ruokaa, vaan koska on nälkä. Huomaa kuitenkin että syömiseen tarvitaan ruokaa, ja vastaavasti oppimiseen tarvitaan opetusta, kirjoja, keskustelua tms.

Jos joku päättää olla opettelematta, hän ei opi, vaikka kuinka kävisi koulua. Mutta ihmiset kuitenkin oppivat, mikä tarkoittaa, että he ovat uteliaita. Ja tätä uteliaisuutta ei pitäisi tuhota pakkokeinoin, kuten kouluissa valitettavan usein tehdään. Itse opin lukemaan ja laskemaan ennen koulua vain koska halusin osata (eli kukaan ei edes painostanut), ja näin on tehnyt moni muukin.

-Grulps, 7.7.2008

#8967

Tutkin IMP:ä tarkemmin ja huomasin erehtyneeni. Se ei ole läksyjentekopaikka vaan vapaaehtoisten pyörittämä henkilökohtainen tukiopetus huonoiten menestyville oppilaille. Sellaisille, jotka saavat nelosen yli joka toisesta aineesta ja joilla on ongelmia kuten kodittomuus, jengiväkivalta, huumeet, tai vanhempi vankilassa. Lapset valitaan kouluun ja heidän läpäistä jonkinlainen koe.

5-6 vapaaehtoisen joukko opettaa kaveria ja viettää aikaa hänen kanssaan. Suuri osa vapaaehtoisista on opiskelijoita.

Haluan tehdä IMP:n esimerkillä esille, että henkilökohtaisen opettamisen tehokkuuden ansiosta opettajan ei tarvitse olla ammattilainen. IMP saa loistavia tuloksia. Sen vapaaehtoiset opettajat kuitenkin auttavat oppilaitaan kestämään henkisesti ja kääntämään elämäntilanteensa. Onko vaikean elämäntilanteen ratkaiseminen pääosin oppimista vai onko siitä suuri osa vain avun vastaanottamista, kun muut auttavat ratkaisevasti?

Poistin IMP esimerkin koska en osaa vastata tuohon.

-Teemu, 7.7.2008

#8988

Ite opiskelin steinerissä ja siellä opiskellaan ja päntätään puolet vähemmän eikä ole kokeita niin paljoa. Mul oli siel jotai 7 keskiarvo enkä tehny ikää läksyjä ja opiskelin vähän, koska matikan opin isseeltä 5 vuotiaana esim ja kovinkaan paljoa matematiikasta en oppinut 4 ekan vuoden aikana. kun menin 9 luokalle peruskouluun niin pänttäsin asiat mitä kokeisiin vaaditaan ja sain melkein 9 keskiarvon pääkkäriin. Ja voi sanoa etten sen enempää 9 luokalla oppinut, koska opiskelu oli tylsää muutenkin. Läksyjä en ole ikinä tehnyt koska ne vievät opiskelu mielenkiinnostuksen.

-nixoni, 10.7.2008

#8990

Kun ensimmäisen kerran luin kirjoituksen, melkein itku tuli. Kuinka monta ihmistä koululaitos murtaa vuosittain?

- Joonas, 10.7.2008

#8994

Sudburyn demokraattinen koulu maksaa vuodessa 4000€. Peruskoulu taas 5000€.

-Teemu, 10.7.2008

#8995

Lisäsin ylläolevat hinnat teksiin, paitsi että peruskoulu maksoi 6200€ per oppilas vuonna 2006. Uudemmat luvut eivät ole vielä tiedossa.

Lisäksi siirsin esimerkin peruskoulun muuttamisesta miniryhmiksi pois Ehdotus luvusta, jotta se ei näytä ehdotukselta vaan esimerkiltä.

-Teemu, 10.7.2008

#9000

Kari Uusikylä ei vastannut vielä sähköpostiini. Etsin hänen mielipiteitään netistä ja huomasin, että ne ovat vastakkaisia tämän kirjoituksen kanssa. Uusikylä on ilmeisesti peruskoulun vahvin puolestapuhuja. Hänen mielestään peruskoulu toimii erinomaisesti ja PISA todistaa tämän. Hän on systeemin mies luun ytimeen asti.

Uusikylän mielestä peruskoulujärjestelmä on nimenomaan tehokas ja kilpailukykyinen.

“Ei kuitenkaan tasoryhmiä, koska ne ovat Uusikylän mielestä ”lappu otsaan“, ne leimaavat toiset lahjakkaiksi ja toiset ei-lahjakkaiksi.”

Pyydän häneltä vielä uudestaan kommenttia tähän kirjoitukseen, jotta näkökulma peruskoulun puolesta tulisi paremmin esille.

-Teemu, 11.7.2008

#9002

Lähetin alla olevan sähköpostin Uusikylälle:

Tervehdys,

Tutkin oppimista ja kirjoitin asiasta artikkelin, jossa esitän, että

- Luokkahuone on huono menetelmä oppimisen kannalta

- Pakollinen oppimäärä tekee oppimisesta mielenkiinnotonta

- Valtion tehottomuus tekee huonontaa opetuksen tehokkuutta vuosi vuodelta

Tämän takia ehdotan, että:

- Sallimme muut opetusvaihtoehdot peruskoulun lisäksi

- Kaikki opetusmuodot saavat saman rahoituksen

- Oppivelvollisuus muutetaan oppi-oikeudeksi

Perustan näkemykseni Benjamin Bloomin tukimuksiin ja valtiollisen koulujärjestelmän ulkopuolella koulutettujen lasten parempiin oppimistuloksiin.

Näkemykseni ovat kuitenkin ristiriidassa esittämienne näkemysten kanssa. Tarkoitukseni on ymmärtää oppiminen paremmin ja olisin kiitollinen kommentista. Asia on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä, sillä päätän lasteni koulutuksesta lähivuosina.

Artikkeli:

-Teemu, 11.7.2008

#9003

Pyysin sähköpostitse kommenttia myös opetusministeri Sari Sarkomaalta. Myös hän on esittänyt positiivisia kommenteja peruskoulusta ja voi tuoda lisävalaistusta asiaan.

-Teemu, 11.7.2008

#9008

Esimerkkejä PISA-tutkimuksen tehtävistä:

Tehtävät on tarkoitettu 15-vuotiaille.

Joko tuo otos ei ole kattava tai tutkimuksesta puuttuu kokonaan haastavat tehtävät (veikkaan jälkimmäistä). Jos niitä ei ole, koulutuksen voidaan arvioida olevan parhaimmillaan vähintään keskinkertaista, eikä näyttöä suomalaisen peruskoulun erinomaisuudesta ole.

-Grulps, 12.7.2008

#9017

Sudburyn demokraattinen koulu kertoo webbisivuillaan, että oppilaiden oppimismotivaatio ei ole ongelma. Koulun mielestä oppimismotivaatio on vain sisältäpäin tulevaa.

Koulu sanoo, että kun oppilaat saavat itse päättää ajankäytöstään, he oppivat tietämään mitä itse haluavat. He oppivat olemaan itsensä.

Oppilaita ei jaeta luokkiin, eikä ikäryhmiä ole. Vanhemmat lapset usein opettavat nuorempiaan. Koulu kutsuu tätä oppimiseksi opettamalla. Oppilaat oppivat usein toisiltaan paremmin kuin opettajilta. Oppimistilanteessa on vähemmän painetta ja arviointia.

En ole tähän mennessä löytänyt kritiikkiä demokraattisesta koulusta. Lähinnä vain perustelematonta epäuskoa siihen, että lapset voisivat itse päättää asioistaan ja uskoa siihen, että lapset vain tuhlaisivat aikansa laiskotteluun ja hauskanpitoon oppimatta mitään hyödyllistä.

-Teemu, 12.7.2008

#9021

Hayseeder kysyi “Maanviljelijä syö pöydässäsi”-kirjoituksen kommentissa: “Ihan loppuun vielä kysymys kaikille, joka on askarrattanut kauan;

Miten mitataan opettajan tuottavuus?”

Siirsin kysymyksen myös tämän aiheen alle, koska se liittyy olennaisesti opetukseen.

Mielestäni hyvä määritelmä opettajan tehokkuudelle lienee se, miten paljon oppilas oppii suhteessa oppimiseen ja opettamiseen laitettuun aikaan ja työmäärään. Oppimistuloksia voi vertailla erilaisilla kokeilla, jotka ovat samoja kaikille kuten ylioppilaskokeet. Samoin opettajan ja oppilaan työmäärän voi mitata.

Veikkaan, että opettajien tehokkuudessa on huomattavia eroja. Jotkut opettajat saavat kiinnostumaan aiheesta ja toiset eivät. Peruskoulussa opettajien eroja on pyritty minimoimaan kieltämällä opettajien palkitseminen oppimistulosten perusteella.

Tilastokeskus mittaa koulutuksen tuottavuutta. Se on jatkuvasti hitaassa laskussa. Jos koulutuksen tuottavuuden indeksi oli 100 vuonna 2000, niin vuonna 2006 se on hieman alle 98. Kokonaispanoksen volyymi on kasvoi vuosina 2000 – 2006 seitsemän prosenttia ja tuotoksen volyymi kolme prosenttia. Jotta oppiminen pysyy vuoden 2000 tasolla, tarvitsimme 1350 peruskoulun opettajaa lisää vuonna 2006. . Kysyin tilastokeskuksen kaverilta, miten he mittaavat koulutuksen tuottavuutta. Veikkaan, että he laskevat vain valmistuneita opiskelijoita ja käytettyä rahaa.

-Teemu, 13.7.2008

#9041

Muutamia huomioita aloituksesta:

“Opimme helposti kuuntelemalla tarinoita, keskustelemalla, tekemällä ja kopioimalla esimerkkiä. Käyttämällä näitä ihmiselle luontaisia oppimistapoja voi peruskoulun opit oppia kaksi kertaa nopeammin.”

Peruskoulussa, käytetään noita kaikkia keinoja, eri aineissa eri painotuksin. Muutamissa kouluissa on toiminnassa JOPO eli joustava perusopetus jossa työelämä on yhtenä osan lukuvuotta.

“Tehokkain tapa opettaa on henkilökohtainen opettaja.”

Tuo on sanomattakin selvää, sen takia kouluissa on pienryhmä opetusta ja tukiopetusta.

“Jos vanhemmat tai vapaaehtoiset opettaisivat toisen tunnin,”

Joissakin aineissa voisi onnistua, joissakin ei, vastaako tämä vapaaehtoinen myös mahdollisista onnettomuuksista ja niiden seurauksista, vai hyväksytäänkö ne niin että sattuuhan sitä.

Kuinka moni aikuinen todellisuudessa osaa peruskoulun oppiaineet niin hyvin että voi niitä opettaa. Itse henkilökohtaisesti en osaa nykyistä kirjoitustyyliä.

“Menetelmä luotiin teollisen vallankumouksen tarpeisiin muuttamaan kurittomat maajussit tunnollisiksi tehdastyöläisiksi.”

Kehoittaisin tutustumaan hieman kouluhistoriaan ennen kuin kirjoitat mitä sattuu. Todellisuudessa yksi syy koulujen perustamiseen oli tehdastyöläisten lasten saamiseksi pois kaduilta.

Maajussithan olivat maalla ja peltohommissa heidän lapset myös.

“Peruskoulun tärkein opetusmuoto on luokkahuoneopetus 26 oppilaan ryhmissä”

vaihtelee kouluittain on myös kouluja joissa opetusryhmä on alle 20.

“Opetettavat asiat seuraavat virallista oppimäärää, eivät oppilaan mielenkiintoa”

Kyllä, koska mielenkiintoja voi tuossa 26 oppilaan ryhmässä olla 26. Jos mentäisiin vain oppilaan mielenkiinnon mukaan syntyisi sellainen tilanne, jossa osa osaa lukea osa ei, osa osaa laskea osa ei. Totuus kun on niin, että kaikkia ei lukeminen kiinnosta eikä laskeminen. Pleikari sen sijaan kyllä.

Tietty tavoite mitä opetetaan pitää olla tiedossa.

“Valtion/kuntien opetuksen tehokkuus heikkenee vuosi vuodelta”

huostaanotot ja sosiaaliset murheet lisääntyvät samoin, oppiminen on silloin heikkoa kun oppilaan kotiasiat ovat heikosti.

“Sallimme vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja oppimäärät”

vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ovat sallittuja, oppimääristä on määrätty minimit, ei helposti muutettavissa, mutta ainepainotuksia voi tehdä.

“Muutamme oppivelvollisuuden oppi-oikeudeksi”

Ei muuta nykyistä tilannetta, sillä jo nyt on oppilaalla saada turvallinen ja riittävä perusopetus.

Siihen kysymykseen jonka muulla esitin vastasit:

“Mielestäni hyvä määritelmä opettajan tehokkuudelle lienee se, miten paljon oppilas oppii suhteessa oppimiseen ja opettamiseen laitettuun aikaan ja työmäärään”

Kaikilla oppilailla ei ole samaa kykyä omaksua opetettua asiaa, kaikki oppilaat eivät syystä tai toisesta ole samalla tieto-taitotasolla. Todellisuudessa opettajan tehokkuutta ei voi mitata, koska eri oppijoilla on hieman eri oppimistyylit.

“Peruskoulussa opettajien eroja on pyritty minimoimaan kieltämällä opettajien palkitseminen oppimistulosten perusteella.”

Tuo on täyttä puuta heinää, mutta mielenkiinnosta kysyn, että mistä olet tuollaista kuullut?

Ei Suomessa missään kouluasteessa palkita opettajia oppilaiden oppimistulosten perusteella, jos ei pidä sellaisena sitä että tiettyjen opettajien kurssit ovat nopeammin täynnä kuin toisten.

Muistaakseni joku otti puheeksi tasokurssit, joita oli Suomessa käytössä 80-luvulla. Itse pidän tuota systeemiä hyvänä, mutta sen miinuksena tuli se, että ne joilla olisi ollut kykyä vaikeampaan opetukseen, ottivat helpoimman tason ja joka taas esti oppilaan lukioon siirtymisen.

-Hayseeder, 14.7.2008

#9045

“...kieltämällä opettajien palkitseminen oppimistulosten perusteella.”

> Tuo on täyttä puuta heinää, mutta mielenkiinnosta kysyn, että mistä olet

> tuollaista kuullut?

Edellisen opetusministerin puhe, jossa hän sanoi, että opettajille on saatava motivoiva palkkaus, mutta opiskelijoiden koulumenestys ei saa vaikuttaa palkkaan.

Saako suomessa oppilaiden koulumenestys, YO-tulokset, todistukset, jne. vaikuttaa opettajan palkkaan? Jos näin on, niin olin väärässä.

-Teemu, 14.7.2008

#9048

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES 2007-2009 tuli voimaan 1.10.2007. Täältä löytyy opettajien palkanlaskentatyökaluja;

En löytänyt mitään mikä viittaisi opettajien palkitsemiseen oppimistulosten perusteella.

Löysin kuitenkin juttuja, jossa harkittiin tulospalkkausta opettajille vuonna 2005.

-Teemu, 14.7.2008

#9052

YSI:n puolella todistukset, sun muut eivät vaikuta opetajan palkkaan ammatillisesta puolesta en ole varma.

Opetusministerin puhe koskien opettajien motivoivasta palkasta, tarkoitti paljon sitä että haluataan pitää opettajista kiinni. Monet opettajat kun vaihtavat työtään muutavan vuoden opettajuuden jälkeen ja kaiskta pahin tilanne on pääkaupunkiseudulla näin ulkomuistista muistelisin että siellä joka viides vaihtaa alaa muutaman vuoden kuluttua. Noin nopea vaihtuvuus vaikeuttaa opetuksen ja koulun kehittymistä, eikä varmaan ole oppilaan edunmukaista.

Tuo tulospalkkaus tänä päivänä tunnetaan paremmin työn vaativuuden arviointina.

Opettajan palkaus on siitä mielenkiintoinen, että se voi pahimmassa tapauksessa laskea vaikka tonnin kuussa eri lukuvuosien välillä, koska se on riippuvainen opetettavien tuntien määrästä sekä onko virassa vaiko tuntiopettajana.

-Hayseeder, 14.7.2008

#9053

> Tuo tulospalkkaus tänä päivänä tunnetaan paremmin työn vaativuuden arviointina.

OVTESin mukaan opettajan palkkaan vaikuttaa peruspalkka, työkokemuksen määrä, opetusvelvollisuuden määrä, ylityöt, epäpätevyysalennus ja kalleusluokka. Oppilaiden oppimistulokset eivät siis vaikuta peruskoulun opettajien palkkaan millään tavalla.

Koska kaikkien opettajien on pakko noudattaa työehtosopimusta kuuluivat he liitttoon tai ei, niin käytännössä palkkion maksaminen oppilaan menestyksen mukaan on peruskoulussa kielletty.

-Teemu, 14.7.2008

#9054

> Todellisuudessa opettajan tehokkuutta ei voi mitata, koska eri oppijoilla on hieman

> eri oppimistyylit.

Opettajissa ja oppilaissa on henkilökohtaisia eroja, mutta kyllä opettajien tehokkuuden voi mitata.

Opettajien tehokkuudessa on huomattavia eroja. Jotkut saavat oppilaan kiinnostumaan aiheesta, toiset eivät. Bloomin tutkimuksiin tehnyt jatkotukimukset osoittavat, että jotkut opettajat haittaavat oppimista menetelmillään. Esim. jos pitää pistareita useammin kuin oppilaat hyötyvät palautteesta, niin ne vaikuttavat oppimiseen negatiivisesti.

Nämä erot voi myös mitata erilaisin testijärjestelyin. Hyvän arvion tehokkuudesta saa seuraamalla opettajan opetusta.

> Peruskoulussa, käytetään noita kaikkia keinoja, eri aineissa eri painotuksin

Parempia opetusmenetelmiä, kuten henkilökohtaista opetusta, käytetään vain tukiopetuksessa. Tämä on olennainen osa PISA-“menestystä”

-Teemu, 14.7.2008

#9055

“Muutamme oppivelvollisuuden oppi-oikeudeksi”

> Ei muuta nykyistä tilannetta,...

Mielestäni eroa on kuin yöllä ja päivällä.

- Oppi-velvollisuus on ulkoapäin määrätty pakko, jonka noudattamatta jättämisestä rangaistaan. Tällaiseen ajatteluun kuuluu pakolliset oppimäärät, muiden määräysten seuraaminen, jne. Valtio tietää mikä sinulle on parasta. Tottele.

- Oppi-oikeus on mahdollisuus koulutukseen, jos haluaa. Tällaiseen ajatteluun kuuluu vapaus valita koulutusvaihtoehdoista itselleen sopiva, oman kiinnostuksen seuraaminen, jne. Valtio antaa mahdollisuuden päästä eteenpäin. Päätät itse elämästäsi.

-Teemu, 14.7.2008

#9056

Pisa-menestys johtuu myös siitä, että Suomessa panostetaan paljon erityislapsiin, joiden ryhmäkoko on maks 8 oppilasta.

Ylitöitä opetustyössä ei tunneta vain ylitunnit ja ne eivät ole sama asia.

En usko, että KT on kovinkaan kiinnostunut maksamaan lisää palkkaa sen perusteella, että joku oppilas saa hyvän todistuksen.

Voit lähettää vaikka kuntasi opetustoimesta vastaavalle virkamiehelle kyselyn että onko hän valmis maksamaan hyvästä todistuksesta enemmän. Hän voi kyllä kysyä vastaavasti että aleneeko palkka jos todistus onkin huono.

Koulussa toimitaan juuri näin “Opimme helposti kuuntelemalla tarinoita, keskustelemalla, tekemällä ja kopioimalla esimerkkiä”

Aineesta riipuen voidaan käyttä kuvanauhaa opetuksen apuna, esim. muutamat piirretyt kertovat paljon oppilaille esim. vaikka egyptin prinssi, Schinlerin-lista, viulunsoittaja katolla.

keskustelu on aina ollut mukana opetuksessa, omasta kokemuksesta tiedän kuinka tärkeää keskustelu on vaikka aihe ei edes koskisi opetettavaa ainetta.

Tekemällä oppiminen on aina ollut oppiaineissa, mukana siitä osoituksena on läksyt, kotitaloudessa ruuan laitto, käsityössä esineiden teko.

Olen aina kannattanut Deweyn pedagogista ajattelua.

Kopiointia on aina ollut jos ei muuta niin oppitoverilta, tapahtuuko siinä varsinaista oppimista on toinen juttu.

Kun mietit omaa peruskouluaikaasi, niineikö siellä tehty mm. kemiassa erillaisia kokeita fysiikassa samaten, biologiassa keskusteltu elinympäristöstä, maantiedossa nimetty jokia kaupunkeja.

“Oppi-oikeus on mahdollisuus koulutukseen, jos haluaa. Tällaiseen ajatteluun kuuluu vapaus valita koulutusvaihtoehdoista itselleen sopiva, oman kiinnostuksen seuraaminen, jne. Valtio antaa mahdollisuuden päästä eteenpäin. Päätät itse elämästäsi.”

Jos 5-6 vuotias osaa ja tietää mitä haluaa tulevaisuudelta niin sitten ehkä noin. En usko että kovinkaan moin tuon ikäinen osaa ja tietää mitä haluaa tulevaisuudelta.

Tällä hetkellä tuo vapaus valita tapahtuu 15-16 vuotiaana, kuten varmasti tiedät ja mikä parasta valinan voi suorittaa useamman kerran.

Olen sitä mieltä että perustaidot onjokaisen hyvä oppia vaikka ei sitä haluaisi.

Monet koulua vastahakoisesti monesti ymmärätävät vasta jälkeenpäin miksi piti oppia laskemaan, miksi piti oppia lukemaan, eikä haittaa että tietää hieman toisista uskonnoista, sillä tietämättömyys on pahin uhka sivilisaatiolle.

Oletko ikinä lukenut OPSia, siellä kerrotaan tavoitteet, mutta ei sitä miten sinne päästään. Tarvittaessa kunnan omaa OPSia voi muuttaa.

Sokrateen tapa opettaa on hyvä, mutta ei toimi jos kysymykset ohitetaan

-Hayseeder, 14.7.2008

#9057

> Kuinka moni aikuinen todellisuudessa osaa peruskoulun oppiaineet niin hyvin että

> voi niitä opettaa. Itse henkilökohtaisesti en osaa nykyistä kirjoitustyyliä.

Tulokset vapaaehtoisten opetuksesta ovat yhtä hyviä tai parempia kuin kouluopetuksen. Henkilökohtainen opetus on niin paljon tehokkaampaa, että tavis voittaa ammattiopettajan. Tästä on reilusti tutkimuksia. Tulokset ovat yhtä hyviä sosiaaliluokasta ja tuloista riippumatta.

Peruskoulu antaa tarvittavat tiedot yhteiskunnassa pärjäämiseen. Asiat eivät ole vaikeita ja niistä voi lukea lisää, ne on tarkoitettu kaikkien omaksuttavaksi.

-Teemu, 14.7.2008

#9058

> Jos mentäisiin vain oppilaan mielenkiinnon mukaan syntyisi sellainen tilanne, jossa osa > osaa lukea osa ei, osa osaa laskea osa ei. Totuus kun on niin, että kaikkia ei lukeminen > kiinnosta eikä laskeminen. Pleikkari sen sijaan kyllä.

Käytännössä näin ei näytä tapahtuvan. Oman mielenkiinnon seuraaminen tuottaa kaikille parempia tuloksia kuin pakotetun oppimäärän nieleminen. Tulokset demokraattisista kouluista ja ilman oppimäärää opetetuiden kotioppilaiden tulokset ovat selvästi parempia kuin koulujen.

Onko sinulla jotain vastakkaista näyttöä? Itse en ole vielä löytänyt mitään luotettavaa.

Minusta tuntuu siltä, että jos lapset jättää ilman aikuisten esimerkkiä ja apua, niin tällaisia ongelmia voi syntyä kun lapset kopioivat samanikäisten käytöstä. Tämä on kuitenkin eri asia kuin ilman oppimäärää opettaminen. Oikeastaan se on enemmän tavallisen koulun ongelma, kun lapset viettävät suuren osan aikaa satunnaisten samanikäisten seurassa.

-Teemu, 14.7.2008

#9059

> Koulussa toimitaan juuri näin “Opimme helposti kuuntelemalla tarinoita, keskustelemalla,

> tekemällä ja kopioimalla esimerkkiä”

Keskimäärin 26 oppilaan luokassa näitä hyviä opetustapoja voi käyttää vain minimaalisesti. Huonot oppimistulokset luokkahuoneesta osoittavat tämän. Bloom tutki asiaa ja yritti keksiä keinoja, joilla luokkahuoneen tehokkuus saadaan edes vähän lähemmäs henkilökohtaista opetusta. Parhaimmillaankin se jää kauas taakse.

-Teemu, 14.7.2008

#9060

> Jos 5-6 vuotias osaa ja tietää mitä haluaa tulevaisuudelta niin sitten ehkä noin.

> En usko että kovinkaan moin tuon ikäinen osaa ja tietää mitä haluaa tulevaisuudelta.

> Monet koulua vastahakoisesti monesti ymmärätävät vasta jälkeenpäin miksi piti oppia

> laskemaan, miksi piti oppia lukemaan, eikä haittaa että tietää hieman toisista

> uskonnoista, sillä tietämättömyys on pahin uhka sivilisaatiolle.

Vanhempien tehtävä on tällöin auttaa lasta valitsemaan tai valita hänen puolestaan. He välittävät lapsesta eniten.

Nyt valtio valitsee pakolla kaikille saman opetuksen. Se on pakollista, heikolla menetelmällä opetettua ja kestää pitkään. Mukana on uskonnon opettamista totena ja pakko-ruotsia tuhoamassa motivaatioita.

Mielestäni vain valtion oppimäärän salliminen on uhka sivilisaatiolle. Se sallii vain yhden totuuden. Valtiomme on jäänyt kiinni koulukirjoissa valehtelusta.

Mistä syystä uskot, että opimme parhaiten pakon edessä?

-Teemu, 14.7.2008

#9061

Hayseeder, mitä mieltä olet kirjoituksen muista johtopäätöksestä?

Siis, että sallimme myös muut oppimäärät ja opetustavat ja kaikki saavat saman rahoituksen kuin peruskoulun oppilaat?

Eli pitääkö valtion opettaa meitä pakkotoimin vai voiko meidän antaa valita itse?

-Teemu, 14.7.2008

#9062

> Olen aina kannattanut Deweyn pedagogista ajattelua.

Tämä John Dewey?

Dewey on kuuluisa filosifi, mutta hänen kouluun liittyvät kirjoituksensa ovat noin 100 vuotta vanhoja. Tässä kirjoituksessa mainittuja tutkimuksia, joissa luokkahuoneen ja pakko-oppimäärän heikkoudet tulevat esille, ei ollut tuolloin vielä tehty.

-Teemu, 14.7.2008

#9064

Dewey ei oikeastaan sano luokkahuoneesta mitään. Hän keskittyy oppimiseen tekemisen kautta.

Mielenkiintoisia ideoita. Kiitos kaverin maininnasta.

-Teemu, 14.7.2008

#9065

Deweyn ideoita käytetään progressiivisessa koulussa, jossa

* Oppimäärä joustaa oppilaan mielenkiinnon mukaan

* Opettajat auttavat oppilaita oppimisessa

* Opettajat innostavat oppilaita oppimaan tutkimisen ja löytämisen kautta

* Opettajat innostavat oppilaita käyttämään monia eri oppimistapoja ja materiaaleja

* Progressiivisten koulujen oppilaat käyttävät vain vähän aikaa luokkahuoneessa.

En löytänyt mitään suomenkielistä koko asiasta. Onko tällaisiä kouluja Suomessa? Olisiko se laillista? Peruskoulun oppimäärä on pakollinen, eikä salli juurikaan sooloilua. Kun googlettaa “Progressiivinen koulu”, niin saa juttuja verotuksesta :-)

-Teemu, 14.7.2008

#9066

“Tämä John Dewey”

netistä löytyi näppärä tiivistelmä hänestä.

“Dewey

Maailmansotien välisinä aikoina Dewey oli luultavasti pedagogisesti ajan kansainvälisesti huomatuin ajattelija. Hänen teoksiaan on pidetty yksinä kasvatusajattelun historian suurista merkkiteoksista. Dewey ajatteli että ei voi olla mitään ihmisen ulkopuolella olevaa lopullista totuutta, mistä seurasi että ongelmia ei pystytä ratkaisemaan ikuisesti totena pysyvällä tavalla. Meidän tietomme ja tietämisemme on ainoastaan elämämme varrella kehittynyt väline, jota ihminen käyttää toimiessaan maailmassa. Ongelmatilanteet pitäisi hänen mielestään ratkaista ulkoisista totuuksista riippumatta, omiin kokemuksiimme perustuen sekä arvioimalla toimintamme tuloksia. Tästä johtuen hän piti kouluopetuksen tehtävänä kokemuksien saamista ”epäeksaktin“ tiedon sijaan – puhutaan ns. tekemällä oppimisesta (learning by doing). Opetuksen lähtökohtana oli oltava lapsen tarpeet; lapsen olisi saatava puuhailla häntä kiinnostavien ongelmien parissa. Deweyn mielestä koulun tulisi olla osa muuta yhteyskuntaa, ei ainoastaan läksyjen lukemisen paikka.”

haluaisin tietää ovatko mielestäsi hänen ajtuksensa jo liian vanhentuneita että ne pitää hylätä.

Mitäs mieltä olet Seymour Papertin oppimiskäsityksestä, hän jo jonkin verran tuoreempi kuin Dewey.

Iltalukemistoksi voin suosittaa vaikka kirjaa nimeltään Johdatus Kasvatustieteeseen, Sirkka Hirsjarven teos. Sieltä löytyy tuon tieteen teoreetikot ja vähän muutakin.

-Hayseeder, 14.7.2008

#9068

Progressiivisia kouluja on ollut suunnilleen 100 vuotta. Koulu antaa melko vapaan oppimäärän ja keskittyy oppilaan oppimisen auttamiseen. Demokraattinen koulu näyttää tässä valossa saman idean viemistä pidemmälle alkaen noin 50 vuotta sitten.

Kumpikin koulutyyppi säästyy peruskoulun haitoilta:

- Niissä käytetään vain vähän luokkahuoneopetusta

- Niiden oppimäärä riippuu oppilaan mielenkiinnosta

- Ne eivät ole valtion kouluja

En vielä löytänyt tutkimuksia progressiivisen koulun tuottamista oppimistuloksista, mutta veikkaan, että nekin ovat parempia kuin valtion peruskoulut. Sekä progressiiviset, että demokraattiset koulut ovat yksityiskouluja, jotka yleensä maksavat vähemmän kuin peruskoulu per oppilas.

Yhä yllättävämpää, että meillä on tiukka pakollinen oppimäärä ja tärkein opetusmenetelmänä vanha kunnon luokkahuone.

-Teemu, 15.7.2008

#9069

“Tämä John Dewey”

netistä löytyi näppärä tiivistelmä hänestä.

“Dewey

Maailmansotien välisinä aikoina Dewey oli luultavasti pedagogisesti ajan kansainvälisesti huomatuin ajattelija. Hänen teoksiaan on pidetty yksinä kasvatusajattelun historian suurista merkkiteoksista. Dewey ajatteli että ei voi olla mitään ihmisen ulkopuolella olevaa lopullista totuutta, mistä seurasi että ongelmia ei pystytä ratkaisemaan ikuisesti totena pysyvällä tavalla. Meidän tietomme ja tietämisemme on ainoastaan elämämme varrella kehittynyt väline, jota ihminen käyttää toimiessaan maailmassa. Ongelmatilanteet pitäisi hänen mielestään ratkaista ulkoisista totuuksista riippumatta, omiin kokemuksiimme perustuen sekä arvioimalla toimintamme tuloksia. Tästä johtuen hän piti kouluopetuksen tehtävänä kokemuksien saamista ”epäeksaktin“ tiedon sijaan – puhutaan ns. tekemällä oppimisesta (learning by doing). Opetuksen lähtökohtana oli oltava lapsen tarpeet; lapsen olisi saatava puuhailla häntä kiinnostavien ongelmien parissa. Deweyn mielestä koulun tulisi olla osa muuta yhteyskuntaa, ei ainoastaan läksyjen lukemisen paikka.”

haluaisin tietää ovatko mielestäsi hänen ajtuksensa jo liian vanhentuneita että ne pitää hylätä.

Mitäs mieltä olet Seymour Papertin oppimiskäsityksestä, hän jo jonkin verran tuoreempi kuin Dewey.

Iltalukemistoksi voin suosittaa vaikka kirjaa nimeltään Johdatus Kasvatustieteeseen, Sirkka Hirsjarven teos. Sieltä löytyy tuon tieteen teoreetikot ja vähän muutakin.

-Hayseeder, 15.7.2008

#9070

huomasin että olit jo paremmin tutustua kyseiseen herraan ennen kuin ehdin lähettää tuon tiivistelmän ja pari muuta nimeä.

Esitin tuolla aikaisemmin kysymyksen, että oletko lukenut OPSia jos olet mitä huomioita teit.

“Peruskoulun oppimäärä on pakollinen, eikä salli juurikaan sooloilua.”

peruskoulussa on tietty minimituntimäärät ja annetut tavoitteet, sitä ei ole määrätty miten ne tavoitteet toteutetaan. OPH suorastaa jakaa rahaa kuntiin, että Suomeen kehittyisi uusia oppimisympäristöjä.

* Oppimäärä joustaa oppilaan mielenkiinnon mukaan

Suomessa on olemassa joustava perusopetus, se joustaa jonkin verran ja auttaa juuri niitä joita eikoulu kiinnosta pätkän vertaa. Se huono puoli tuossa on että se on kallis

* Opettajat auttavat oppilaita oppimisessa

Tottakai sitä varten he ovat siellä luokkahuoneessa.

* Opettajat innostavat oppilaita oppimaan tutkimisen ja löytämisen kautta

kemian oppitunnit ovat tuon suuntaisia eri kokeineen

* Opettajat innostavat oppilaita käyttämään monia eri oppimistapoja ja materiaaleja

Peda.net on yksi keino erillaisesta oppimisympäristöstä, myös moodle on käytössä

* Progressiivisten koulujen oppilaat käyttävät vain vähän aikaa luokkahuoneessa. “

nykyään, koulusta riippuen on myös oppitunteja luokan ulkopuolella,ihan kaikea ei ulos voi viedä varsinkin jos opetuksessa käytetään sellaista kalustoa jota ei voi viedä ulos.

”Vanhempien tehtävä on tällöin auttaa lasta valitsemaan tai valita hänen puolestaan. He välittävät lapsesta eniten.“

Eihän tuolloin lapsi tee itse omaa valintaa vaan vanhemmat tekevät sen. Harmikseni voin kertoa että kaiksita vanhemmista ei ole tuota valintaa tekemään, koska heidän oma elämänhallinta on retuperällä.

Etkö pelkää että tuo valinanvapaus, voi synnyttää sukupolven joka ei osaa lukea eikä laskea ja suvaitevaisuutta ei tunneta, koska kaikki tuntematon on

epäilyttävää?

”Mistä syystä uskot, että opimme parhaiten pakon edessä? “

En minä ole noin sanonut, paras oppimistulos syntyy silloin kun motivaatio on kohdallaan. Usein vain on niin, että peruskoulussa olevat eivät tiedä mitä taitoja tarvitaan kun ovat työelämässä ja tuo tietämättömyys aiheuttaa motivaation puutetta.

Mutta sitä mieltä olen että jokaisen pitää oppia perustaidot ja tietää hieman naapuristakin.

Muuten oppikirjoja ei enää tarkasteta ja sen vuoksi niissä usein on varsinkin matikassa väärät vastaukst takasivuilla.

”Nyt valtio valitsee pakolla kaikille saman opetuksen“

Steiner koulu on olemassa ja opetus on aivan erillaista kuin peruskoulussa.

”uskonnon opettamista totena“

Jotkut uskovat jotkut eivät, itse olen valmis muuttamaan tuon aineen ”uskonnon historiaksi“ sillä käydäähän siellä läpi paljon muitakin uskontoja.

Kaikki uskonnonopettajat eivät vain ajatuksesta oikein pidä.

Ruotsi-pakko... itse en suoraan sanoen missään koulumuodossa siitä innostunut, mutta kuitenkin harmittaa että en sitä kunnolla osaa, tosin eipä ole tullut käytettyät kun tuo englanti sujuu paremmin

-Hayseeder, 15.7.2008

#9071

“tärkein opetusmenetelmänä vanha kunnon luokkahuone.”

luokkahuone ei ole menetelä vaan osa oppimisympäristöä.

Et imeisesti ole kuullut comenius-hankkeesta?

Viikko vieraassa maassa kesken kouluviikkoa on kaikea muuta kuin luokkahuone.

googlaa sana aihekokonaisuudet ja tutustu siihen

-Hayseeder, 15.7.2008

#9072

“Pisa-menestys johtuu myös siitä, että Suomessa panostetaan paljon erityislapsiin, joiden ryhmäkoko on maks 8 oppilasta.”

Itse asiassa PISA-menestys selittyy hyvin pitkälle hyvällä lukutaidolla, jota edistää muihin maihin verrattuna puhutun ja kirjoitetun kielen yhtenevyys sekä tekstiin painottuva media. PISA-tutkimuksen tehtävät ovat 15-vuotiaille aivan liian helppoja.

“Koulussa toimitaan juuri näin ”Opimme helposti kuuntelemalla tarinoita, keskustelemalla,

tekemällä ja kopioimalla esimerkkiä“”

Jotta nuo menetelmät toimisivat, niiden pitäisi pohjautua oppilaan omaan kiinnostukseen. Kouluissa toimitaan valmiin suunnitelman mukaan, jolloin kyse ei ole yleensä oikeasta keskustelusta. Tarinoitakin kerrotaan, vaikka oppilaat eivät kuuntelisi.

“Jos 5-6 vuotias osaa ja tietää mitä haluaa tulevaisuudelta niin sitten ehkä noin. En usko että kovinkaan moin tuon ikäinen osaa ja tietää mitä haluaa tulevaisuudelta.”

5-6 vuotiaat ovat luontaisia oppijoita eikä heidän tarvitse valikoida tietoa tulevaisuudensuunnitelmien mukaan. He oppivat sitä, mikä kiinnostaa ja mitä olisi kiva osata, ja heitä kiinnostaa melkein mikä vain. Ainoana ongelmana on joidenkin asioiden pelottavat tai vastenmieliset piirteet.

“Suomessa on olemassa joustava perusopetus”

Suomen peruskoulun “joustavuudessa” on yksi vakava ongelma: se on lähtöisin opettajasta eikä oppilaasta. Pätevä opettaja yrittää mukauttaa opetussuunnitelmaa oppilaalle lain sallimissa rajoissa, mutta oppilaalle ei ole annettu valtaa vaikuttaa omiin asioihinsa.

“Usein vain on niin, että peruskoulussa olevat eivät tiedä mitä taitoja tarvitaan kun ovat työelämässä ja tuo tietämättömyys aiheuttaa motivaation puutetta.”

Johtunee siitä, että koulussa oppilaat joutuvat tekemään vain, koska käsketään. Oppilaat eivät opi tekemään valintoja, koska heiltä on riistetty mahdollisuus siihen. Jos koulussa opetetaan vain tottelemaan eikä päättämään ja peruskoulua perustellaan oppilaiden kyvyttömyydellä tehdä päätöksiä, peruskoulu perustelee itsensä. Kyseessä on siis kehäpäätelmä.

-Grulps, 15.7.2008

#9075

valinnat ovat varmasti hienoja tehdä silloin kun tietää mitä valitsee. Tälläkinhetkellä voi valita sen meneekö suomalaiseen vai ruotsalaiseen kouluun steiner kouluun, kristilliseen kouluun.

Vitos luokalla tehdään valintoja seiska luokalla tehdään valintoja ysi luokalla tehdään valintoja. Kyllä valintoja on joita oppijat tekevät joko itse päätökset tai heidän vanhempansa.

Mitä pahaa siinä on jos oppii noudattamaan sääntöjä?

“”Usein vain on niin, että peruskoulussa olevat eivät tiedä mitä taitoja tarvitaan kun ovat työelämässä ja tuo tietämättömyys aiheuttaa motivaation puutetta.“

Johtunee siitä, että koulussa oppilaat joutuvat tekemään vain, koska käsketään.”

Ei vaan siitä että he eivät ole ymmärtäneet miksi pitää osata laskea numeroita yhteen.

Onko mielestäsi luku/kirjoitus- ja laskutaito sellaisia taitoja joita kaikki eivät tarvitse ja pärjäävät maailmassa hyvinkn ilman niitä.

Kuinka monta harmittaa että on pakotettu oppimaan lukutaito, harmittaako sinua?

Et taida tietää mitä tarkoitini joustavalla perusopetus sisältää, googlaa se niin teidät enemmän.

On hienoa että halutaan oppilaiden tekevän valintoja, mutta vielä hienompaa olisi se jos kaikkien oppilaiden koti olisi kunnosssa.

-Hayseeder, 15.7.2008

#9077

“OPH suorastaa jakaa rahaa kuntiin, että Suomeen kehittyisi uusia oppimisympäristöjä.”

Montako on kehittynyt? Vaikka viimeisen 50 vuoden aikana?

“Mitä pahaa siinä on jos oppii noudattamaan sääntöjä?”

Niin, mitä pahaa voi olla siinä että oppii, että omalla mielenkiinnolla ei ole mitään väliä. Joku muu päättää mitä sinun pitää osata, ja pari kertaa 9 vuoden aikana saat mahdollisuuden vaikuttaa johonkin toisarvoisen aineen valintaan. Ja juuri hetkeä aiemmin itsekin totesit että

“koulussa oppilaat joutuvat tekemään vain, koska käsketään.” “Ei vaan siitä että he eivät ole ymmärtäneet miksi”

Tuo on täsmälleen sama asia. “Et ymmärrä, sinua pitää käskeä.” Sinun “vastauksesi” keskustelun argumentteihnin on sanoa sama asia toisilla sanoilla takaisin ikään kuin se olisi hyvä asia ja vahvuus. Se ei kuitenkaan poista tosiasioita, tässä tapauksessa että oppilaita käsketään ja pakotetaan, ja se on tuhoisaa sekä motivaation, oppimistuloksen että tehokkuuden kannalta (jonka itsekin yllä ainakin jollain tasolla myönsit).

Onko mielestäsi luku/kirjoitus- ja laskutaito sellaisia taitoja joita kaikki eivät tarvitse ja pärjäävät maailmassa hyvinkn ilman niitä.

“Kuinka monta harmittaa että on pakotettu oppimaan lukutaito, harmittaako sinua?”

Jos ne ovat niin tarpeellisia niin lapsia tuskin tarvitsee siihen pakottaa? Etenkin kun heidän vanhempansakin varmasti korostavat noiden taitojen tärkeyttä. Oletko tavannut montakin lasta, joiden mielestä lukemaan opettelu on tarpeetonta ja hyödytöntä? Ja varsinkin,että nimenomaan se tavoite (lukeminen) on väärä eikä menetelmä (luokkaopetus)?

“On hienoa että halutaan oppilaiden tekevän valintoja, mutta vielä hienompaa olisi se jos kaikkien oppilaiden koti olisi kunnosssa.”

Niin, tällä ei vain ole mitään tekemistä alkuperäisen kirjoituksen kanssa. Jos pakkokoulu poistaisi tai vaikuttaisi perheongelmiin niin viimeiset 30-50 vuotta meillä ei muita olisikaan kuin onnea tihkuvia lapsiperheitä.

-Aapo, 15.7.2008

#9078

“Jos ne ovat niin tarpeellisia niin lapsia tuskin tarvitsee siihen pakottaa?

Etenkin kun heidän vanhempansakin varmasti korostavat noiden taitojen tärkeyttä. Oletko tavannut montakin lasta, joiden mielestä lukemaan opettelu on tarpeetonta ja hyödytöntä? Ja varsinkin,että nimenomaan se tavoite (lukeminen) on väärä eikä menetelmä (luokkaopetus)?”

vanhemmat korostavat niiden merkitystä, onko valinta silloin enää se vapaa omaan mielihaluun perustuva? ei ole vaan se on ohjattu valinta eli pakotettu.

“joiden mielestä lukemaan opettelu on tarpeetonta ja hyödytöntä?”

Olen, varsinkin laskeminen ja kielet, eivät saa kannatusta. Jälkeenpäin vain olen myös kuullut että oli hyvä että niitä kieliäkin oli opettettu kun tuli ruotsalainen asentaja neuvomaan koneen asennuksessa.

“Ja varsinkin,että nimenomaan se tavoite (lukeminen) on väärä eikä menetelmä (luokkaopetus)?”

Siis tavoite lukemaan oppiminen on väärä? nyt en ihan ymmärrä, mitä ajat takaa

Siis pakkokoulu aiheuttaa nuo perheongelmat?

Et siis taida olla perillä ongelmista ja niiden vaikutuksesta koulunkäyntiin?

“Montako on kehittynyt? Vaikka viimeisen 50 vuoden aikana?”

monta ja lisää on tulosssa, tiedätkö mikä on oppimisympäristö?

Kuinak paljon yleensä seuraat mitä kuoluissa tehdään vai perustatko mielipiteesi siihen mitä muistat?

Uskon että varmasti löydät erillasia oppimiympäristöjä jos hieman etsit

“”koulussa oppilaat joutuvat tekemään vain, koska käsketään.“ ”Ei vaan siitä että he eivät ole ymmärtäneet miksi.Tuo on täsmälleen sama asia“”

Ei ole, jos he ymmärtäisivät syyn ei tarvitse ketään pakottaa mihinkään koska silloin olisi halu oppia. Onko se pakottamista jos tiedon keinoin syntyy motivaatio asian oppimiseen?

KYSYMYS: kuka on lukenut oman kuntansa OPSin?

Kukaan ei ole mielestäni maininnut että olisi tutustunut kyseiseen opukseen, mutta kuitenkin antaa sen käsityksen että se olisi hyvinkin tuttu.

Vastauksestasi päätellen annat mahdollisen jälkikasvun tehdä itse päätökset ilman että haluat niihin vaikuttaa tai pahempaa pakottaa tekemmän jotain sellaista mitä hän ei halua.

Kysymys monessako perheessä, olette tavanneet että lapset tekevät päätökset täysin itse toimivat niiden mukaan

Kysymys kuka on valmis kustantamaan sellaisen kouutksen jossa jokain

en saa tehdä mitä lystää?

Huomaan, että vaikka haluat ja kannatat vapaata valintaa, olet silti sitä mieltä että kouluissa valitaan toisarvoisia aineita, haluatko siis päättää muiden puolesta mitä on tärkeät aineet ja mitä on toisarvoiset aineet?

-Hayseeder, 15.7.2008

#9079

“Vitos luokalla tehdään valintoja seiska luokalla tehdään valintoja ysi luokalla tehdään valintoja. Kyllä valintoja on joita oppijat tekevät joko itse päätökset tai heidän vanhempansa.”

Tarkoitin valinnoilla hieman eri asiaa. Oppilaan pitäisi itse saada päättää, kuinka paljon panostaa mihinkin aineeseen, ja miten itse opetus toteututaan, eli kysyykö opettajalta vai lukeeko kirjoja, toimiiko yksin vai ryhmässä ja millaisessa ryhmässä.

“Et taida tietää mitä tarkoitini joustavalla perusopetus sisältää, googlaa se niin teidät enemmän.”

En tarvitse siihen Googlea. Olen opiskelija ja tutkin asiaa empiirisesti. Tiedän täsmälleen, miten hyödyttömäksi tämä “joustava” opetus on jäänyt.

“Ei vaan siitä että he eivät ole ymmärtäneet miksi pitää osata laskea numeroita yhteen.”

Kenenkään ei peruskoulussa tarvitse tietää, mitä työkseen tekee, eikä sillä ole mitään tekemistä opiskelun kanssa. Ei opiskelua pidä muovata työn mukaan vaan päinvastoin, tulevaisuuden työ määräytyy osittain opittujen taitojen mukaan.

“vanhemmat korostavat niiden merkitystä, onko valinta silloin enää se vapaa omaan mielihaluun perustuva? ei ole vaan se on ohjattu valinta eli pakotettu.”

Mahdollisuuden tarjoaminen ja pakottaminen ovat eri asioita, ja vapaan tahdon olemassaolo ei kuulu tähän keskusteluun.

“KYSYMYS: kuka on lukenut oman kuntansa OPSin?”

Virallinen opetussuunnitelma on yleisluontoista lässytystä eikä kerro mitään käytännöstä. Olen lukenut enkä suosittele kenellekään.

“Kysymys monessako perheessä, olette tavanneet että lapset tekevät päätökset täysin itse toimivat niiden mukaan”

Oletko koskaan miettinyt, miksi perheissä lapset usein kapinoivat? Voisiko syynä olla päätöksien tekeminen heidän puolestaan?

-Grulps, 15.7.2008

#9080

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti Osmo Pekonen kirjoittaa opetuksesta Helsingin Sanomissa otsikolla Huippuopetuksen puolesta:

“Suomessa luennointi on liian usein sokraattisen metodin vastakohta. Luennoitsija kaataa tynnyrillisen informaatiota kuulijoiden niskaan ja kävelee pois.

Kuten sanotaan, ”asiat siirtyvät luennoitsijan papereista opiskelijoiden papereihin käymättä välillä kenenkään aivoissa“. Oppilaat tekevät varsinaisen työn vasta kotona, jos tekevät. Informaation jalostuminen tiedoksi jää sattuman varaan.”

Jutun lukemien vaatii tunnuksen ja salasanan:

Pyydän Osmolta kommenttia myös tähän juttuun.

-Teemu, 15.7.2008

#9081

Yksi peruskoulun huonoista piirteistä on arvosanan käyttäminen kannustimena. Arvosana ja osaaminen eivät täysin vastaa toisiaan, jolloin hyvään arvosanaan painostaminen ohjaa tehottomaan opiskeluun.

-Grulps, 15.7.2008

#9082

Sain tilastokeskukselta vastauksen opetuksen tehokkuuden mittaukseen.

Yleenä tehokkuus mitataan markkinahinnan avulla. Koska kaiken koulutuksen hinnoittelu on Suomessa valtion määräämää, markkinahintoja ei ole olemassa.

Tämän takia käytetään opetettujen oppilaiden määrää ja opettamiseen kulunutta rahamäärää.

Tuloksista näkee, että tehokkuus laskee hitaasti vuosi vuodelta. Tarvitsemme vuosittain 450 uutta opettajaa tai korvaavan määrän muita opetusinvestointeja pelkästään opetuksen pitämiseen entisellä tasolla. Ei ole outoa, jos rahat eivät riitä hyviin opetusmenetemiin.

-Teemu, 15.7.2008

#9083

Osmo Pekonen mainitse Robert Mooren erinomaisena opettajana. Moore kehitti oman menentelmänsä opettamiseen, jossa opiskelijat itse miettivät matematiikan todistukset läpi. Moore jopa kielsi heitä lukemasta asiaa kirjoista, jotta itse keksimiselle jäisi tilaa.

“Oppilasta, jota opetetaan vähiten, opetetaan parhaiten.” Robert Moore

Tämä on samantyyppistä kuin progressiivisessa ja demokraatisessa koulussa, joissa opettajat eivät opeta oppilasta, vaan ikäänkuin kaverina auttavat eteenpäin.

> Progressiivinen koulu: * Opettajat auttavat oppilaita oppimisessa

>

> Hayseeder: Tottakai sitä varten he ovat siellä luokkahuoneessa.

Mielestäni peruskoulussa on kyse perinteisestä luokkahuone opettamisesta, jossa opettaja paasaa edessä ja oppilaat seuraavat hiljaa. Opettaja on hierarkiassa ylempänä ja hänen tehtävänsä on siirtää poliitikkojen päättämä oppimäärä oppilaan päähän.

-Teemu, 15.7.2008

#9084

“En tarvitse siihen Googlea. Olen opiskelija ja tutkin asiaa empiirisesti. Tiedän täsmälleen, miten hyödyttömäksi tämä ”joustava“ opetus on jäänyt.”

On erittäin mielenkiintoista, että olet päätynyt tuohon tulokseen JOPO toiminnasta, joka on toiminut jo peräti kaksi vuotta.

Kerro minulle miten se on jäänyt hyödyttämäksi?

Haluaisin myös tietää miten sitä pitäisi mielestäsi kehittää?

“Oppilaan pitäisi itse saada päättää, kuinka paljon panostaa mihinkin aineeseen, ja miten itse opetus toteututaan, eli kysyykö opettajalta vai lukeeko kirjoja, toimiiko yksin vai ryhmässä ja millaisessa ryhmässä.”

Ota kohde ryhmäksesi 30 hengen ryhmä ja kysy mitä he haluavat syödä päivälliseksi ja totetuta heidän jokainen toive. Kerro sen jälkeen mihin tulokseen tuli, olethan kertonut olevasi tapaustutkimuksen kannattaja.

“Kenenkään ei peruskoulussa tarvitse tietää, mitä työkseen tekee, eikä sillä ole mitään tekemistä opiskelun kanssa. Ei opiskelua pidä muovata työn mukaan vaan päinvastoin, tulevaisuuden työ määräytyy osittain opittujen taitojen mukaan.”

Eihän kukaan ole sanonut että pitää peruskoulussa tietää mitä tekee työkseen vai onko?

Kuinka moni menee töihin pelkän perusopetuksen turvin?

Mielestäsi työ muovaa opiskelua, kannatat ilmeisesti oppisopimussyteemiä?

Elinikäinen oppiminen ei ole mitään uutta, työ opettaa, Learning by doing

“Yksi peruskoulun huonoista piirteistä on arvosanan käyttäminen kannustimena. Arvosana ja osaaminen eivät täysin vastaa toisiaan, jolloin hyvään arvosanaan painostaminen ohjaa tehottomaan opiskeluun.”

haluat ottaa Ruotsista mallai ja poistaa arvosanat?

Selitäs miten ei arvosana ei osoita osaamista?

Ohjaako arvosana puuttuminen tehokkaaseen opiskeluun?

Kerro miten?

Luit OPSin mutta et suosittele sitä kenellekään, Opsia voi vuosittain kunnissa muutta, etkö siis halua muutosta opetukseen?

“Oletko koskaan miettinyt, miksi perheissä lapset usein kapinoivat? Voisiko syynä olla päätöksien tekeminen heidän puolestaan?”

Kun olet kokenut oman empiirisen kokemuksen lapsiperheen huoltajana, huomaat miksi huoltajat tekevät heidän puolestaan päätöksiä.

“Mahdollisuuden tarjoaminen ja pakottaminen ovat eri asioita, ja vapaan tahdon olemassaolo ei kuulu tähän keskusteluun.”

Eikö vapaa valinta ole vapaan tahdon ilmaisu?

-Hayseeder, 15.7.2008

#9085

“Kerro minulle miten se on jäänyt hyödyttämäksi?”

Kysymyksesi on vailla merkitystä. Sama kuin kysyisi: “Miksi taivaalla ei lennä vaaleanpunaisia elefantteja?” Vastausta ei ole, koska kysymys ei tarkoita mitään.

“Mielestäsi työ muovaa opiskelua, kannatat ilmeisesti oppisopimussyteemiä?”

En ole väittänyt mitään tuollaista. Kommenttisi alkavat mennä asiattomuuden puolelle.

“haluat ottaa Ruotsista mallai ja poistaa arvosanat?”

Ehdotinko jotain tämän tapaista? (Vihje: en) Lue uudestaan, ja tällä kertaa ilman turhia olettamuksia.

“Luit OPSin mutta et suosittele sitä kenellekään, Opsia voi vuosittain kunnissa muutta, etkö siis halua muutosta opetukseen?”

Virheelinen päätelmä.

“Kun olet kokenut oman empiirisen kokemuksen lapsiperheen huoltajana, huomaat miksi huoltajat tekevät heidän puolestaan päätöksiä.”

Päätöksen tekeminen ja rajojen asettaminen ovat eri asioita.

Jos vielä väität mielivaltaisesti minun ehdottaneen jotain älytöntä, tulkitsen sen loukkaukseksi ja vaadin kommenttisi poistoa häiriköintinä.

-Grulps, 15.7.2008

#9086

Hyvä Grulps, eikö sinulta saa kysyä tarkentavia kysymyksiä?

Jos pidät luokkaavana sitä, että mielipiteitäsi halutaan tarkentaa kysymyksin, jota en ymmärrä, koska se antaa sinulle mahdollisuuden tuoda ajatuksesi julki. Itseäni todella kiinnostaa, miten hyvään arvosanaan painostaminen johtaa tehottomaan opiskeluun.

En ole mitenkään väittänyt, että olisit väittänyt jotain, olen vain kysynyt mitä tarkoitat.

Anteeksi kovasti jos ihmettelin sitä, että miten tiedät JOPOn olevan hyödytön, vaikka se on ollut mahdollista vasta kahtena kouluvuotena.

En esitä sinulle enää lisää kysymyksiä kuin tämän yhden.

Mitä rajan asettaminen vaatii?

OPS olisi hyvä välinen muuttamaan koulua, mutta koulua todellsiuudessa ohjaa oppikirjat. Jotkut opettajat tuntevat epäonnistuneensa opetuksessan jos he eivät ole oppikirjaa pystyneet käymään oppitunnilla kannesta kanteen läpi, onneksi ei kaikki, sillä löytyy myös niitä jotka ovat valmiita muutokseen.

-Hayseeder, 15.7.2008

#9087

> Arvosana ja osaaminen eivät täysin vastaa toisiaan, jolloin hyvään arvosanaan

> painostaminen ohjaa tehottomaan opiskeluun.

John Taylor Gatto (opettaja) sanoo arvosanoista näin

“Arvosanat opettavat, että itsekunniotus riippuu asiantuntijan mielipiteestä. Koska opettajilla on paljon oppilaita ja paljon arvosteltavaa, niin heillä on vain hetki aikaa ajatella yhden oppilaan arvosanoja. Kuitenkin koulu yrittää vakuuttaa opiskelijaa, että tulevaisuuden työnantaja katsoo juuri noita arvosanoja. Kokemuksesta voin sanoa, että näin ei ole.”

Arvosanat ovat ristiriita. Sanotaan, että arvosanoilla ei ole väliä. Opit elämää varten. Toisaalta koulussa kaikki kiteytyy arvosanojen ympärille. Muiden arvostus, tulevaisuus, vanhempien tyytyväisyys, jne.

Jos opettelee jotain omasta mielenkiinnosta, arvosanoilla ei ole merkitystä. Amerikkalainen opettajaystäväni sanoi oppimisen tarkoitukseksi: “become who you are”. Miten tuo arvostellaan?

-Teemu, 15.7.2008

#9089

“vanhemmat korostavat niiden merkitystä, onko valinta silloin enää se vapaa omaan mielihaluun perustuva? ei ole vaan se on ohjattu valinta eli pakotettu.”

Pakotettu? Kyllä vanhempi voi mielipiteensä kertoa ilman että se on heti laki. En nyt oikein ymmärrä mitä edes tarkoitat. Ehkä olen kasvanut vähemmän auktoriteettikeskeisessä ympäristössä.

“oli hyvä että niitä kieliäkin oli opettettu kun tuli ruotsalainen asentaja neuvomaan koneen asennuksessa.”

Suhteessa kieleen käytettyyn aikaan panostus ei takuulla ollut kannattava. Kaikkea tietoa _joskus_ tarvitsee, mutta sitä hetkeä varten ei kannata silti opiskella kovin pitkään. Jos minulla olisi ollut vapaa valinta, olisin opiskellut ruotsin tilalla saksaa, mitä olisinkin tarvinnut huomattavasti useammin. Mutta eihän opiskelijalle saa jättää vaihtoehtoja, vai mitä?

“Siis tavoite lukemaan oppiminen on väärä? nyt en ihan ymmärrä, mitä ajat takaa”

Siis jos oppilas valittaa lukemaan oppimisesta, johtuuko se siitä että tavoite (lukemaan oppiminen) on hänen mielestään väärä (hän ei pidä lukemaan oppimista tärkeänä), vai että menetelmä on huono (ei viihdy luokkaopetuksessa). Samaa voi soveltaa noihin kaikkiin. Oliko matematiikka taitona opiskelijan mielestä turha, vai oliko hän turhautunut siihen kuinka matematiikkaa opetetaan? Riippuen siitä mikä syy on, toimintatapa on aivan eri. Sinua ei edes kiinnosta nämä asiat, kun käytössä on motivaattoreista “paras”; pakko.

“Et siis taida olla perillä ongelmista ja niiden vaikutuksesta koulunkäyntiin?”

En sanonut niin. Vaan että jos nykyjärjestelmä olisi niin loistava perheongelmien kannalta, perheongelmia ei enää edes olisi. Ongelmien syy voi olla missä vaan, mutta koulujärjestelmä ei niitä poista.

“monta ja lisää on tulosssa, tiedätkö mikä on oppimisympäristö?”

Kävin Googlettamassa. Omassa kouluajassani en ollut koskaan havainnut tuollaista. Yksi kaveri on peruskoulussa opettajana, toinen rehtorina. Kumpikaan ei ole maininnut tuollaisista kun olen kysynyt. Oppimisympäristö on siis kaunis sana joka ei näytä toteutuvan. Ideat sinänsä vaikuttivat OKlta, “erilaisia toimintamuotoja”, “erilaisia oppimisnäkemyksiä”, “oppimislähteitä”. Ideat ovat samankaltaisia kuin Teemulla. “Avoimessa oppimisjärjestelmässä opiskelija on itse vaikuttavana ja vastuullisena toimijana ... hänelle soveltuvin menetelmin ... kehitys on mennyt yhä enemmän yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisen suuntaan” Eikö tämä ole melkein täsmälleen mitä Teemu kirjoitti?

“Ei ole, jos he ymmärtäisivät syyn ei tarvitse ketään pakottaa mihinkään koska silloin olisi halu oppia.”

Äh. Eli se, että oppija ei ole kiinnostunut opetettavasta aineesta, on aina oppijan syy? Hän ei YMMÄRRÄ kiinnostua. Eikö mieleesi ole koskaan tullut että ehkä aine on oppijalle tosiaankin aivan tarpeeton (tai ainakin opetusmenetelmä väärä)? Puhut kauniisti valinnanvapaudesta, tosiasiassa et anna oppilaan mielipiteille lainkaan arvoa. Koulu on OPPILAITA varten, ei sitä varten että APETTAJA saa opettaa haluamansa asiat.

“Onko se pakottamista jos tiedon keinoin syntyy motivaatio asian oppimiseen?”

Jos se noin onnistuu niin pakottamistahan ei tarvita, eikös? Myös omiesi kommenttien perusteella se ei vain onnistu.

“Vastauksestasi päätellen annat mahdollisen jälkikasvun tehdä itse päätökset ilman että haluat niihin vaikuttaa tai pahempaa pakottaa tekemmän jotain sellaista mitä hän ei halua.”

Kyllä minä vaikuttaa voin, mutta asia on oikeasti heidän ja heidän on myös päätös. “Vaikuttaminen” tarkoittaa lähinnä että kertoo mitä itse valitsisi ja miksi, tai mitä olisi itse valinnut.

“Kysymys monessako perheessä, olette tavanneet että lapset tekevät päätökset täysin itse toimivat niiden mukaan”

Minä tein kaikki kouluaineita koskevat valinnat itse (sen verran kuin Maailman Parhaassa Peruskoulussa on sallittua), ja muutenkin olen tehnyt päätökset itsenäisesti. Ei, en päättänyt missä perheemme asuu, mutta ei minulla sanottavia toiveita ollutkaan. Kouluaineiden suhteen sen sijaan oli.

Mutta mitä ihmettä tällä on tekemistä vapaavalintaisten aineiden kanssa? Oletko vieraillut monessa perheessä missä Opetusministeriö tekee kaikki päätökset ja niiden mukaan myös toimitaan? Kysymys on aivan yhtä älytön.

“Kysymys kuka on valmis kustantamaan sellaisen kouutksen jossa jokainen saa tehdä mitä lystää?”

Vanhemmat luonnollisesti. Kuten heitän pitäisi kustantaa nykyinenkin koulu, mutteivät kustanna (kuin osittain). Vaikka sekin olisi parempi että koulujärjestelmää uudistettaisiin vaikka se olisikin valtion/kuntien maksama. Onko tällä asialla jotain relevanssia? Lopetetaan ne maataloustuet niin voimme triplata nykykoululaitoksen budjetin :)

“Huomaan, että vaikka haluat ja kannatat vapaata valintaa, olet silti sitä mieltä että kouluissa valitaan toisarvoisia aineita, haluatko siis päättää muiden puolesta mitä on tärkeät aineet ja mitä on toisarvoiset aineet?”

Häh? En. “Toisarvoisilla aineilla” tarkoitin niitä mitkä ovat koululaitoksen näkökulmasta vähemän tarpeellisia. Kuvaamataidon/musiikin välillä saa valita, mutta englannin ja ruotsin ei. Minä en halua päättää kenenkään puolesta yhtikäs mitään, minusta se on oppilaan oma asia.

Eikö se ole muuten mielestäsi lainkaan outoa, että se taho, joka päätökset tekee, ei joudu vääriä päätöksiä mitenkään hyvittämään? Ruotsia opetetaan käsittämättömän paljon turhaan. Ihmiseltä menee satoja ja satoja tunteja hukkaan, plus tietysti vaadittu työ. Jos opiskelija itse valitsisi, hän olisi myös itse vastuussa. Nyt kukaan ei ole, ja virheratkaisuja ei edes huomata. Korkeintaan pitää saada “oppilas ymmärtämään” että aine on hyvin kiinnostava ja tärkeä.

Lisäksi en ymmärrä sitä miksi se sinun napaasi niin pirusti kaivaisi jos jonkun muun lapsi saisi itse vaikuttaa enemmän opiskelemiinsa aineisiin? Mitä se edes kuuluu oikeastaan kenellekään paitsi oppilaalle, ja välillisesti hänen vanhemmilleen?

-Aapo, 15.7.2008

#9090

Opetussuunnitelma lienee se, jota tuo OPS lyhenne tarkoittaa. Se näyttää olevan ehkä tuhansia sivuja pitkä tarkka selostus mitä oppilaan pitää oppia, jne.

Keskushallinto määrittelee opettavat asiat tarkkaan ja ennustaa opiskelupaikat pitkälle tulevaisuuteen. Mielestäni kaiken pitäisi lähteä oppilaasta, eikä keskushallinnon määräyksistä.

-Teemu, 15.7.2008

#9091

Luin tuon Aapon laittaman linkin oppimisympäristöön. Tässä linkki uudestaan.

Mielestäni siinä on kuvattu uuden tieteellisen ymmärryksen mukaan oikea tapa oppia. Se on samansuuntainen kuin kirjoituksessani, mutta ei ota kantaa kantaa oppimäärään. Valtio tietää mitä pitäisi tehdä. Tästä ei ole epäselvyyttä.

-Teemu, 16.7.2008

#9092

“Hyvä Grulps, eikö sinulta saa kysyä tarkentavia kysymyksiä?”

Kysymyksiinkin sisältyy väitteitä ja oletuksia. Jätä ensin pois perusteettomat oletukset ja kysy vasta sitten.

“Itseäni todella kiinnostaa, miten hyvään arvosanaan painostaminen johtaa tehottomaan opiskeluun.”

Peruskoulussa kiitettävään arvosanaan ei vaadita ajattelua, pelkkä ulkoa opettelu riittää. Korkeaan arvosanaan tähtäävä opiskelu sisältää liian vähän loogista ajattelua, kokonaisuuksien hahmottamista ja kyseenalaistamista ja on siksi tehotonta. Arvosanan tehtävä on mitata, ei näyttää tietä. Pyydän anteeksi hieman epäselvää ilmaisua. En tarkoittanut, että kyseinen ongelma olisi itse peruskoulussa vaan oppilaan sosiaalisessa ilmapiirissä.

“Anteeksi kovasti jos ihmettelin sitä, että miten tiedät JOPOn olevan hyödytön, vaikka se on ollut mahdollista vasta kahtena kouluvuotena.”

En väittänyt, että se olisi hyödytöntä. Teit taas perusteettoman oletuksen. Koko perusopetuksen kannalta JOPOn hyödyt ovat kuitenkin hyvin vähäisiä.

“Mitä rajan asettaminen vaatii?”

pätevän perustelun, jonka voi esittää. Jos odotit sanaa “päätös”, olen todella pettynyt. Kyseisellä sanalla voi viitata moneen eri asiaan, ja jos et ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitin, kannattaa mielummin kysyä kuin olettaa.

Tarkoitin, että lapsella täytyy olla huoltajan ja yhteiskunnan asettamien (tai päättämien) rajojen sisällä vapaus tehdä omia päätöksiä, eikä sitä vapautta pidä perusteettomasti kaventaa.

-Grulps, 16.7.2008

#9093

“Mielestäni peruskoulussa on kyse perinteisestä luokkahuone opettamisesta, jossa opettaja paasaa edessä ja oppilaat seuraavat hiljaa. Opettaja on hierarkiassa ylempänä ja hänen tehtävänsä on siirtää poliitikkojen päättämä oppimäärä oppilaan päähän.”

Olet oikeassa opettaja on hierarkiassa ylempänä kuin oppilaat, koska hän on myös heistä virkavastuussa ja kokonaisuuden kannalta on hyvä, että tiedetään kuka päättää.

Suurin osa tapahtuu luokkahuoneessa, ja tietyin osin myös niin että oppilaat istuvat hiljaa ja kuuntelevat, mutta itse en ole tavannut vielä yhtään sellaista opettajaa jolta en ole voinut halutessani kysyä tarkentavia kysymyksiä, syitä miksi on noin? miksi se ei voisi olla toisin? jne. tosin joskus tuli kysyttyä edellispäivän ohjelmista.

Osa aineista vaati luokkaopetusta enemmän kuin toiset, mutta mikään aine ei vaadi, että jokaisen tunnin pitää tapahtua luokassa. Tänäpäivänä ei ole tavatonta että oppituntien aikana tehdään vaikka elokuvan pätkä. Tuo aihe sopii hyvin äidinkieleen sekä ilmaisutaitoon, kuvikseen käsitöihin liikuntaan, esim. noiden aineiden tuntien aikana voidaan tehdä elokuvan pätkä siten, että jokaisessa aineessa tehdään jotain elokuvaan sopivaa.

Yrittäjyyteen liittyviä juttuja on vielä helpompi keksiä vaikka siten että ryhmä suunnittelee tuotteen (kuvis) tekee tuotteen (käs) tekee ohjeen (Äi) tekee ohjeen vieraalle kielelle (eng ru) miettii tuotteelle hinnan, kate (Ma) markkinoi, mainos (Kuv, Äi) myy tuotteen, mieluiten joulun alla.

Ei luokkahuone ole oppimista estävä, sopivilla aihekokonaisuuksilla ja oppiainerajojen ylityksellä saadaan varmaan jotain aikaan

Nämä kaksi esimerkkiä ovat todellisia tapahtumia mitä tämän päivän peruskouluissa tehdään, ei tosin kaikissa ainakaan vielä.

Poliitikot tekevät ne päätökset joissa opetettavat aineet määrätään, sen lisäksi eri ainejärjestöt pyrkivät eri keinoin vaikuttamaan oman aineensa tuntimäärään.

Kaiken tämän lisäksi jokainen opetusministeri tuntuu haluavan jonkin oman puumerkin opetettavien aineiden määrään tai tuntikehykseen.

Tästä hyvänä esimerkkinä terveystieto, mikä on viimeksi lisätty oppiaineisiin.

En sitä sano, että tuo olisi tarpeeton aine, mutta sen sanon että tuon aineen perustiedot olisivat voineet pysyä kotitalouden, biologian ja liikunta tuntien sisällä.

“Ei ole outoa, jos rahat eivät riitä hyviin opetusmenetemiin.”

Eivät riitä.

Opetuspuolen rahat kunnissa kilpailevat eniten sosiaalipuolen rahojen kanssa varsinkin vanhusten kanssa, sillä menopuolella nuo kaksi vievät suurimman osan. Kaikki hyvät opetusmenetelmät eivät vaadi aina välttämättä suurta rahallista panostusta, se vaati myös luovuutta. Hyvät ideat miten muuttaa nykyistä systeemiä ovat aina tervetulleita, vaikka ne eivät aina edes toisi toivottua tulosta.

“Oppilasta, jota opetetaan vähiten, opetetaan parhaiten.”

Jep, lahjakkainta oppilasta ei tarvitse opettaa riittää kun hänet ohjaa tiedon lähteille ja antaa silloin tällöin muutaman vihjeen/ohjeen.

Silloin kun valmis malli ja kuvallinen/kirjallinen ohje ei auta oppilasta pääsemään lopputulokseen tarvitaan enemmän opettajan panostusta lopputuloksen saavuttamiseksi.

-Hayseeder, 16.7.2008

#9094

“Jos minulla olisi ollut vapaa valinta, olisin opiskellut ruotsin tilalla saksaa, mitä olisinkin tarvinnut huomattavasti useammin.”

Nykyään voi aloittaa vitos luokalla saksan jos niin haluaa, lukiossa on saksan pystynyt aloittamaan ja aina on mahdollista mennä kansalaisopistoon opiskelemaan saksaa.

Ennen saksaa luettiin kouluissa enemmän silloin oli myös latina löytyi opettavien aineiden listalta.

Ei peruskoulussa opeteta kielistä kuin perusteita ja hieman sanastoa, lukiossa hieman enemmän. Tieto siitä mitä todella tarvitsee tulevaisuudessa tulee aina vasta silloin kun siihen törmää.

“Yksi kaveri on peruskoulussa opettajana, toinen rehtorina. Kumpikaan ei ole maininnut tuollaisista kun olen kysynyt.”

Siis eivät tiedä mikä on oppimisympäristö?

Minä en todellakaan usko etteivät he tunne oppimisympäristöä, jos eivät sitä tunne he ovat silloin väärällä alalla.

Sanot että et huomannut aikoinasi omassa koulussasi oppimisympäristöä, minä taas voinen sanoa että siellä se oli. Löysithän tämän linkin jossa se kerrotaan

Ja kun mietit tarkkaan tunnistat varmasti vanhasta koulustasi ja luokastasi jotain noista mitä siinä ihan alussa on listattu.

“Siis jos oppilas valittaa lukemaan oppimisesta, johtuuko se siitä että tavoite (lukemaan oppiminen) on hänen mielestään väärä (hän ei pidä lukemaan oppimista tärkeänä), vai että menetelmä on huono (ei viihdy luokkaopetuksessa). Samaa voi soveltaa noihin kaikkiin. Oliko matematiikka taitona opiskelijan mielestä turha, vai oliko hän turhautunut siihen kuinka matematiikkaa opetetaan? Riippuen siitä mikä syy on, toimintatapa on aivan eri. Sinua ei edes kiinnosta nämä asiat, kun käytössä on motivaattoreista ”paras“; pakko”

Mistä päättelet etteivät kiinnosta?

Minua todella kiinnostaa miten motivoidaan oppijaa jota ei kiinnosta laskea matikkaa tai vielä pahempaa ainetta oppia ruotsia.

Minulla ei ole pakkoa motivaattorina muussa kuin työturvallisuus asioissa, enkä näe sitä mitenkään vääränä, toivottavasti et sinäkään.

Mielestäni matikkaa voidaan opettaa monin eritavoin, pahin ongelma on usein siinä että oppijat ovat erilaisia, toinen opetusmenetelmä motivoi toista toinen taas saa irti enemmän toisesta menetelmästä.

“Puhut kauniisti valinnanvapaudesta, tosiasiassa et anna oppilaan mielipiteille lainkaan arvoa.”

todellisuus on toinen, Mielestäni portfolio on mainio väline tuoda esille myös oppijalle itselleen, mitä hän on oppinut.

“Lopetetaan ne maataloustuet niin voimme triplata nykykoululaitoksen budjetin :)”

mikäs siinä, varsinkin jos olet varma että saat maataloustuista noin 6 miljardia tuohon pottiin, sopiiko sinulle samalla että tuplataan opettajien palkat siinä sivussa, jotta tulisi lisää motivaatiota, jos rahalla sitä todellisuudessa saa tai ainakin poistetaan kalleusluokat.

“Häh? En. ”Toisarvoisilla aineilla“ tarkoitin niitä mitkä ovat koululaitoksen näkökulmasta vähemän tarpeellisia. Kuvaamataidon/musiikin välillä saa valita, mutta englannin ja ruotsin ei. Minä en halua päättää kenenkään puolesta yhtikäs mitään, minusta se on oppilaan oma asia.”

Englantia voi peruskoulussa valita lisää kuten myös ruotsia. Viimeksi kun tuli kuunneltua nykyisen opetusministerin puhe hän korosti siinä hyvinkin paljon kuinka tärkeitä ovat taide- ja taitoaineet. Tosin nuo puheet ovat näyttäneet olevan vielä puheasteella.

“Lisäksi en ymmärrä sitä miksi se sinun napaasi niin pirusti kaivaisi jos jonkun muun lapsi saisi itse vaikuttaa enemmän opiskelemiinsa aineisiin?”

Riippuu sitä millä tasolla tuo vaikuttaminen on. Peruskoulu antaa pelkät perusteet, siitä eteenpäin voi valintaa tehdä lopunikää ja olla jokin käsitys omasta vastuustaan.

Opetusmenetelmät ovat täysin eri juttu asia kuin valintojen tekeminen.

Miksi kaivelee? mitäs jos syy on se että etsin syitä ja perusteita koulusysteemin muuttamiseen :)

“Mitä se edes kuuluu oikeastaan kenellekään paitsi oppilaalle, ja välillisesti hänen vanhemmilleen?”

ehkä maksaja haluaa rahoilleen jotain vastinetta?

-Hayseeder, 16.7.2008

#9098

Sain opetusministeriöstä pyytämäni kommentin kirjoitukseen sähköpostitse.

Sen sisältö lyhyesti:

- Peruskoulun opetus on täysin Suomen lain mukaista

- PISA-tutkimus todistaa, että peruskoulun taso on maailman parasta

-Teemu, 16.7.2008

#9099

Muutin kohdan jossa sanoin teollisen vallankuomouksen luoneen luokkahuoneen, sellaiseksi, että teollinen vallankuomous muokkasi luokkahuoneen nykymuotoonsa.

Luokkahuoneen synnystä en ole löytänyt hyvää materiaalia. Hayseeder esitti, että lapset saatiin pois kaduilta, TT:n mielestä kirkko keksi koulut. Syitä on varmasti monia ja kehitys eri maissa erilaista.

-Teemu, 16.7.2008

#9100

“Ei ole outoa, jos rahat eivät riitä hyviin opetusmenetemiin.” Eivät riitä.

Tässä on opetuksemme tragedia.

Tänä vuonna tulee 40 vuotta täyteen koulujen sosialisoinnin aloittamisesta. Valtion tuottavuuden paraneminen on suunnilleen nolla, yleensä hieman negatiivinen. Näin on myös opetuksen kanssa. Tilastokeskuksen tilastot eivät kata koko aikaa, mutta niiden perusteella voi arvioida opetuksen tehokkuden laskeneen 10-20% viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana.

Samana aikana valtion ulkopuolisten toimijoiden tehokkuus on kasvanut 2-3% vuodessa. Jos koulun tehokkuus olisi kasvanut samaa vauhtia, niin koulumme opettaisi nyt 2-3 kertaa tehokkaammin kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Tämä on sama tehokkuuden parannus kuin arvioin kirjoituksessa saatavan paremmilla opetusmenetelmillä.

-Teemu, 16.7.2008

#9101

Yhteenveto:

Kaikki keskustelijat näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että hyvien oppimistulosten saamiseksi:

- Oppimäärän tulee seurata oppilaan mielenkiintoa

- Opettaja tulee olla enemmän opas kuin perinteinen opettaja

- Perinteinen luokkahuone ei ole hyvä pääopetusmenetelmä

Nämä samat asiat ovat yhteisiä myös tutkimilleni opetustavoille: demokraattinen koulu, progressiivinen koulu, Mooren menetelmä ja Montessori.

Erimielisyytemme keskittyvät näihin asioihin:

- Opettaako peruskoulu näiden hyvien periaatteiden mukaan?

- Onko virallinen oppimäärä ja oppivelvollisuus oikea tapa järjestää oppiminen vai olisiko vapaa valinta parempi?

-Teemu, 16.7.2008

#9103

Kävin joku aika sitten vanhassa koulussani, Espoonlahdessa. Kun kävin koulua, rakennus oli melko uusi ja uututena kaikille oli oma lukittava lokero. Nyt suuri osa lokeroista oli ilman ovea, jotkut ovet roikkuivat ja joka puolelle oli piirrelty tussilla. Kaikista vessoista oli otettu ovet irti. Ehkä vessoissa oli kiusattu jotain ja opettajan pääsy paikalle estetty.

Rahan puute näkyi koulussa joka puolella. Ympäristö vaikutti osittain rikotulta. Ehkä sen takia koulun ilmapiiri tuntui väkivaltaisemmalta kuin aikaisemmin.

-Teemu, 16.7.2008

#9105

“”Anteeksi kovasti jos ihmettelin sitä, että miten tiedät JOPOn olevan hyödytön, vaikka se on ollut mahdollista vasta kahtena kouluvuotena.“

En väittänyt, että se olisi hyödytöntä. Teit taas perusteettoman oletuksen. Koko perusopetuksen kannalta JOPOn hyödyt ovat kuitenkin hyvin vähäisiä.”

Yhteiskunnan kannalta taas voivat olla hyvin merkkittäviä ja varsinkin sen yksilön elämän kohdalla johon se kohdistuus.

Korjataan hieman sanomuotoa; yhä kuitenkin ihmettelen, että mihin perustat sen tiedon että JOPOn hyödyt ovat hyvin vähäiset perusopetuksen kannalta.

Linkki JOPOon

-Hayseeder, 16.7.2008

#9106

“yhä kuitenkin ihmettelen, että mihin perustat sen tiedon että JOPOn hyödyt ovat hyvin vähäiset perusopetuksen kannalta.”

JOPOsta hyötyy vain osa niistä, jotka eivät sopeudu perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Näen JOPOn vain (väliaikais)ratkaisuna peruskoulun itsensä aiheuttamalle ongelmalle. Parempi olisi päästä eroon siitä, mikä synnyttää tarpeen JOPO-ryhmille.

-Grulps, 16.7.2008

#9108

Kerran hyvä, aina hyvä. Koululaitos on täynnä OPOista, JOPOista, HÖPÖistä piittaamatonta “kantahenkilökuntaa”. Se on aivan sama kuinka monta korulausetta laitetaan peräjälkeen, totuus ei muutu.

# takinkäännön taito on ihmisen menestyksen tärkein selittäjä

# elämänkatsomuksen takinkääntö on tehtävä itse, yliopisto ei tuota sitä

# yhden totuuden järjestelmä on takinkäännölle tuhoisa

# emme ymmärrä takinkäännön toimintaa aivoissamme

# Suomen valtio on takinkäännön este

-Joonas, 16.7.2008

#9109

Nämä kirjoittamani jutut eivät ole minulle vain tekstejä. Ne ovat harkittuja mielipiteitäni ja yritän elää ikään kuin ne olisivat totta. Minä oikeasti äänestän vaaleissa “suoraa demokratiaa” ja nyt harkitsen lasteni opettamista itse.

Huomasin, että jenkeissä on kotiopetus on iso markkina ja kaikenlaista kirjaa ja materiaalia on tarjolla. Valitsin itselleni mielestäni parhaat kirjat. Jos joku innostuu samasta asiasta, niin näillä pääsee alkuun.

- Instead of Education: Ways to Help People do Things Better – John Holt

- The Unschooling Handbook : How to Use the Whole World As Your Child's Classroom – Mary Griffith

- Learning All The Time – John Holt

- Teaching Montessori in the Home: Elizabeth G. Hainstock

-Teemu, 17.7.2008

#9110

Loistavia tekstejä ovatkin. Tarkoitin kommenttini piikiksi hayseederille ja kaltaisilleen. Harva asia on niin itseriittoinen kuin koulujärjestelmämme.

-Joonas, 17.7.2008

#9111

“”yhä kuitenkin ihmettelen, että mihin perustat sen tiedon että JOPOn hyödyt ovat hyvin vähäiset perusopetuksen kannalta.“

JOPOsta hyötyy vain osa niistä, jotka eivät sopeudu perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Näen JOPOn vain (väliaikais)ratkaisuna peruskoulun itsensä aiheuttamalle ongelmalle. Parempi olisi päästä eroon siitä, mikä synnyttää tarpeen JOPO-ryhmille.”

Ei tule mieleen että jostain on aina aloitettava ja muutosta ei pystytä tekemään päivässä. Mikä estää JOPO tyyppisen opetuksen leviämisen koskemaan kaikkia oppilaita.

-Hayseeder, 17.7.2008

#9112

Tällä hetkellä saan sen kuvan näistä kirjoituksista, että nykyinen perusopetus on huono sitä pitää muuttaa, muutos on aina hyväksi ja historiansa aikana suomalainen koululaitos onkin muuttunut. Kritiikkiä saa ja pitääkin esittää, ilman sitä ei tapahdu muutosta, hienoa on jos kritiikin lisäksi on vielä parannus ehdotuksia.

Ratkaisuksi on täällä tarjottu lähinnä oppilaan omaa valintaa siitä mitä hän haluaa oppia ja oppilaasta lähtevää opetusta, pois luokista.

Onko muuta tarjottu sitä en nyt muista.

Valinta on aivan mainio keino parantamaan motivaatiota, mutta helposti ongelmaksi tulee, jos valinnan varaa on liikaa, kaaos.

Yritin tuolla aikaisemmin ruokaan liittyvällä, valinta kysymyksellä herättää ajattelemaan, että kaikki ei ole aina kovin yksinkertaista ja helppoa.

Mutta jos tuo kysymys johon viittaan esitetään siten, että jos valinta tehdään kahden eri aterian välillä tilanne onkin aivan toinen. Valintaa tapahtuu myös silloin vaikka valinta tapahtuu kahden eri asian välillä.

Mielipiteitä

Esitin myös tuolla aikaisemmin pari esimerkkiä miten eri aineiden rajat voidaan ylittää ja liittää opetus käytännön lähelle. Ei herättänyt mitään mielenkiintoa.

Nyt on hyvä mahdollisuus kertoa mitä ovat hyvät opetusmenetelmät, oppimäärät, taide- ja taitoaineiden kohtalo lisää vähennetään onko niitä myös kasilla ja ysillä muutenkin kuin valinnaisena.

Halutaanko että oppiainerajat ovat tulevaisuudessa häilyviä vai tarkoin rajattuja, jne.

-Hayseeder, 17.7.2008

#9113

Joonas: Ymmärsin kyllä :-)

-Teemu, 17.7.2008

#9114

> Valinta on aivan mainio keino parantamaan motivaatiota, mutta

> helposti ongelmaksi tulee, jos valinnan varaa on liikaa, kaaos.

Tässä kiteytyy kirjoituksen ydin. Siinä ehdotan, että sallisimme vaihtoehdot peruskoululle. Näin annamme koululemme mahdollisuun olla oikeasti maailman paras.

Tällä hetkellä 98% oppilaista käy peruskoulun. Oppimääriä on yksi, jossa on pakollisia aineita keskimäärin viisi tuntia per päivä. Olemme mahdollimman kaukana “kaaoksesta” täydellisen “järjestyksen” alueella.

Oppiminen seuraa mielenkiintoa, ei järjestystä. Jos vailhtoehdot olisi sallittu, niin jokainen voisi valita itselleen mielenkiintoisen opetuksen. Kaaos ei ole sen kummempi kuin kenkäkaupassa, jossa jokainen valitsee itselleen sopivan parin.

Opetuksen valinta on toki monimutkaisempaa ja tärkeämpää kuin kenkäparin. Olen vakuuttuunut, että vanhemmat ja lapsi osaavat tehdä tämän valinnan paremmin kuin valtio. Esim. Ruotsin friskolat tuottavat valtion kouluja parempia oppimistuloksia halvemmalla. Myös peruskoulu olisi yksi vaihtoehdoista. Jos se tuottaa niin hyviä tuloksia kuin sanotaan, oppilaita kyllä riittää sinnekin.

Ei kannata pakottaa samaa kaikille. Se ei toimi. Sallitaan vaihtoehdot.

-Teemu, 17.7.2008

#9115

Myös sallitulla vaihtoehdolla, Steiner kouluilla, on vaikeuksia lupien kanssa. Tässä blogissa kerrotaan koulun pyörittämisen arjesta

En löytänyt syytä sille, että muutama Steiner koulu on sallittu Suomessa. Tietääkö kukaan?

-Teemu, 17.7.2008

#9118

“Vuonna 1991 Suomessa avattiin mahdollisuus koululaissa avustaa kouluja, joiden toiminta perustuu kansainvälisesti tunnettuun kasvatusjärjestelmään. Steinerkoulujen yleistyessä on kuitenkin tätä oikeutta lähdetty rajoittamaan...”

Suomessa on 23 Steiner-koulua. Uudet Steiner-koulut eivät enää saa avustusta ja hakemuksille säädettiin 1500 euron käsittelymaksu. Koska koulut ovat usein vain vanhempien varoilla toimivia pieniä kyläkouluja, niin luvan saannin hankaloittaminen ja hinnan nostaminen toimii tehokkaana vaihtoehtojen karsijana.

-Teemu, 17.7.2008

#9119

“Mikä estää JOPO tyyppisen opetuksen leviämisen koskemaan kaikkia oppilaita.”

Ongelmana on, että JOPO ei ole oikeasti joustavaa. Käytännössä siinä keskitytään auttamaan heikoimmin pärjääviä oppilaita pääsemään työelämään. Samalla arvosanat paranevat, koska heitä ei enää painosteta hyviin tuloksiin. Jos oppijan sijaan ulkopuoliset päättäjät luovat jokaiselle sopivat vaihtoehdot, päädytään kaaokseen, kuten ruokaesimerkilläsi osoitit.

-Grulps, 17.7.2008

#9121

Tuossa Joonaan lainaamassa pätkässä on tärkeä peruskoulun muutoksen estävä syy. Valtiolle, poliittiselle eliitille, on haitallista, jos opimme omalla tavalla.

-Teemu, 17.7.2008

#9122

Sain luokanopettajaliiton sivulla kirjoitukseen mielenkiintoisen kommentin:

Siinä sanotaan, että koska opetus on vain yksi koulun monista tehtävistä, se on suunniteltu oppiminen mielessä vain osittain. Koulun muut tehtävät ovat:

- Yhteiskunnan hyväksytyn totuuden kertominen ja pätevyyden antaminen

- Kasvattaminen kansalaisuuteen

- Antaa mahdollisuus kasvaa omaksi itseksi

- Lajittelella lapset koulutettavuuden mukaan

- Valvoa lapsia kun vanhemmat ovat töissä

-Teemu, 17.7.2008

#9123

Opetusministeriö myönsi 4 yksityiskoulu lupaa 2008. Ne menivät kristillisille ja steinerkouluille. 12 anomusta hylättiin.

Luvan hakijalla ei ole oikeuksia. Vaikka lupaan riittävät asiat olisivat kunnossa ei lupaa tarvitse myöntää. Luvan hakijalla pitää olla sopimusasiasta kunnan kanssa ja hänen pitää opettaa peruskoulun oppimäärä.

-Teemu, 17.7.2008

#9125

“Ongelmana on, että JOPO ei ole oikeasti joustavaa. Käytännössä siinä keskitytään auttamaan heikoimmin pärjääviä oppilaita pääsemään työelämään. Samalla arvosanat paranevat, koska heitä ei enää painosteta hyviin tuloksiin”

Mihin tietoon perustat tuon, luettuun? omaan kokemukseen? toisen kertomaan?

“Jos oppijan sijaan ulkopuoliset päättäjät luovat jokaiselle sopivat vaihtoehdot, päädytään kaaokseen, kuten ruokaesimerkilläsi osoitit.”

väärin tulkittu.

Ei maailmassa ole yhtään sellaista koulua jossa ei koulua ylläpitävä taho tavalla tai toisella määrää/rajoita vaihtoehtoja.

-Hayseeder, 18.7.2008

#9127

“Olen vakuuttuunut, että vanhemmat ja lapsi osaavat tehdä tämän valinnan paremmin kuin valtio.”

Parhaat asiantuntijat tulevat maallikoista. :)

Mitä hyötyä on valinnasta jos opetusmenetelmissä tapahdu kehitystä?

olen esittänyt tuolla pari esimerkkiä ne eivät jostain syystä saa aikaan mitään vastakaikuja vain valinta tilanne saa, miksi?

Ei Ruotsin friskolanissa ole rajattomasti vaihtoehtoja, koska se on mahdotonta järkevästi toteuttaa. Sielläkin on olemassa tavoitteet mitä tavoitellaan.

Esitin viimeksi pyynnön ja toistan sen toisen kerran nyt.

“Nyt on hyvä mahdollisuus kertoa mitä ovat hyvät opetusmenetelmät, oppimäärät, taide- ja taitoaineiden kohtalo lisää vähennetään onko niitä myös kasilla ja ysillä muutenkin kuin valinnaisena.

Halutaanko että oppiainerajat ovat tulevaisuudessa häilyviä vai tarkoin rajattuja, jne”

-Hayseeder, 18.7.2008

#9128

“Mihin tietoon perustat tuon, luettuun? omaan kokemukseen? toisen kertomaan?”

Olen nähnyt JOPO-ryhmän toiminnan käytännössä.

“Ei maailmassa ole yhtään sellaista koulua jossa ei koulua ylläpitävä taho tavalla tai toisella määrää/rajoita vaihtoehtoja.”

“Ei Ruotsin friskolanissa ole rajattomasti vaihtoehtoja, koska se on mahdotonta järkevästi toteuttaa.”

En ymmärtänyt, miten nuo liittyvät aiheeseen. Ettet vain olisi sortunut argumenttivirheeseen nro 8

-Grulps, 18.7.2008

#9130

“En ymmärtänyt, miten nuo liittyvät aiheeseen”

Lue alustus + muut.

Kysyä saa aina jos ei ymmärrä, ja jos tuli kerrottua jotain väärää tietoa niin aina saa korjata tai huomauttaa siitä.

Olinko lainaamissasi kohdissa väärässä?

-Hayseeder, 18.7.2008

#9134

> Parhaat asiantuntijat tulevat maallikoista. :)

Täsmälleen. Olemme kaikki oman elämämme parhaita asiantuntijoita. Meidän tulee tehdä itse kaikki elämän tärkeät päätökset heti kun siihen kykenemme. Uskosi valtion hyvyyteen ja sen kykyyn hoitaa hommat hyvin on ihailtava :-)

> Mitä hyötyä on valinnasta jos opetusmenetelmissä tapahdu kehitystä?

Kun saa valita, niin syntyy kilpailua. Jos koulussa ei opi, niin oppilaat siirtyvät sellaiseen jossa oppii. Valtion monopoli on tietääkseni paras keino estää kehitys :-)

-Teemu, 19.7.2008

#9135

Kun lukee koulun tehtäviä yllä olevasta postauksesta:

- Yhteiskunnan hyväksytyn totuuden kertominen ja pätevyyden antaminen

- Kasvattaminen kansalaisuuteen

- Antaa mahdollisuus kasvaa omaksi itseksi

- Lajittelella lapset koulutettavuuden mukaan

- Valvoa lapsia kun vanhemmat ovat töissä

Niin huomaa, että luokkahuone sopii niiden täyttämiseen hyvin. Luokassa lapsien valvonta on helppoa ja kustannustehokasta. Lapsien lajittelu on myös helppoa pitämällä jatkuvasti kokeita. Jne.

-Teemu, 19.7.2008

#9136

“Uskosi valtion hyvyyteen ja sen kykyyn hoitaa hommat hyvin on ihailtava.”

Ehkäpä niin, mutta tähän mennessä mitä on tullut käteen on vain se että saa valita mitä haluaa pelastaa koko tilanteen ja oppimista tapahtuu.

Se, että kehitettäisiin oppimisympäristöjä ei saa ollenkaan tuulta purjeisiin.

Sillä pakkohan on kehittää näitä ympäristöjä, jotta tulisi edes mahdollisuus tehdä valintoja eri vaihtoehtojen välillä.

“Kun saa valita, niin syntyy kilpailua.”

Valinta tapahtuu ikävä kyllä kovinkin monen kohdalla, sen mukaan mikä koulu tarjoaa parhaimmat huvi ym. mahdollisuudet ja todellisuudessa suurimmalla osalla oppilaista ei tule edes mahdollisuutta tehdä valintaa monenkaan koulun välillä. Vain suurissa kaupungeissa se voisi ehkä toimia, mutta hiemankin pienemmillä paikkakunnilla se ei toimi. Vanhemmilla ei ole yksinkertaisesti varaa kuljettaa lapsiaan kovinkaan kauas.

“Jos koulussa ei opi, niin oppilaat siirtyvät sellaiseen jossa oppii”

Joskus on myös muistettava että oppijalla itsellään on olemassa oma vastuu tekemisistään, jotta oppimista tapahtuu.

“Lapsien lajittelu on myös helppoa pitämällä jatkuvasti kokeita.”

ei lajitteluun kokeita tarvita, se onnistuu muutenkin. Koe tietysti helpottaa hieman asia.

“Niin huomaa, että luokkahuone sopii niiden täyttämiseen hyvin”

kaiken tuon voi saavuttaa ulkopuolella luokkahuoneen jos niin halutaan, edullisinta on tietenkin luokkahuone. On luovuuden puutetta jos näkee luokan ainoana paikkana jossa voi pitää tunteja.

-Hayseeder, 19.7.2008

#9137

“ Opimme asiat tuplavauhtia ja paremmin tuloksin peruskouluun verrattuna kun käytämme inhimillisempiä opetuskeinoja”

Millaisia ne ovat?

-Hayseeder, 19.7.2008

#9140

“ Opimme asiat tuplavauhtia ja paremmin tuloksin peruskouluun verrattuna kun käytämme inhimillisempiä opetuskeinoja”

> Millaisia ne ovat?

“Se, että kehitettäisiin oppimisympäristöjä ei saa ollenkaan tuulta purjeisiin. ”

Totta. Minulla on vahva tunne, että yhtä hyvää järjestelmää ei ole, vaan koska oppiminen on henkilökohtaista, niin tarvitsemme suuren joukon erilaisia kouluja. On vaikea ennustaa, mitä ihmiset haluaisivat oppia, koska peruskoulu on ollut ainoa vaihtoehto 40 vuotta. Uskonkin, että paras tapa on vain sallia erilaiset koulut, kouluja kyllä syntyy tarpeen mukaan.

Tätä juttua kirjoittaessani ja tätä keskustelua käytäessä olen tutustunut muutamiin opetusmenetelmiin/koulutyyppeihin:

- Sokrateen menetelmä

- Demokraattinen koulu

- Progressiivinen koulu

- Montessori

- Peruskoulun oppimisympäristö

- Itse esittämäni perusta oppimiselle: esimerkki, tarinat, kopiointi,...

Nämä kaikki ovat mielestäni inhimillisempiä tapoja opettaa kuin pakko-oppimäärä luokkahuoneessa. Ne kaikki jakavat idean, että oppiminen lähtee oppilaasta ja opettaja on opas, eikä määrääjä. Jos sallisimme vaihtoehdot uskon, että kaikkia näitä koulutyyppejä ja muita perustettaisiin Suomeen. Lupien hakijoita on jo nyt.

Lisäksi tulisi todennäköisesti myös kalliita yksityiskouluja. Jenkkien/englannin-systeemille perustuvia kansanvälisiä yksityiskouluja on melkein joka maassa, yksi jopa Suomessa, Helsinki International School. Nämä maksavat hieman yli 10 000 Euroa per vuosi.

Arvaan, että vapautuksessa kävisi hieman kuin terveydenhoidon kanssa. Ihmiset huomaavat nopeasti, että paremia tapoja opettaa on olemassa ja peruskoulun puutteet tulevat esille. Peruskoulunkin on pakko parantaa. Kaikki voittavat.

En usko, että nykyinen peruskoulu pystyy/haluaa parantaa opetusta. Sillä on muita tehtäviä ja sen pitää olla poliittisesti korrekti. Koulu on massiivinen valtion monopoli, joka on kieltänyt kilpailun 40 vuotta. Valtion monopolien luonteeseen kuuluvat aina käynnissä olevat hienot parannusohjelmat, jotka tuottavat paperia ja sitten kuihtuvat pois. Peruskoulu on suunnilleen sama nyt kuin se oli 1968.

> Vain suurissa kaupungeissa se voisi ehkä toimia, mutta hiemankin

> pienemmillä paikkakunnilla se ei toimi.

Näin luulisi olevan. Tätä on kuitenkin vaikea osoittaa, sillä käytännössä näyttää tapahtuvan päinvastoin. Ruotsi Friskolat ovat pienemmillä paikkakunnilla. Samoin suuri osa Steiner-kouluista Suomessa. Myös jenkeissä useat progressiviset koulut ovat syntyneet pienille paikkakunnille kun asukkaat ovat ryhtyneet verokapinaan, eivätkä rahat enää riittäneet julkiseen kouluun. Tällöin ihmiset perustivat itse progressiivisia kouluja tilalle (Wiki).

-Teemu, 19.7.2008

#9144

“Peruskoulu on suunnilleen sama nyt kuin se oli 1968.”

Ei ole, silloin ei edes ollut olemassa peruskoulua. 1980-luvullakin se on ollut erillainen, mitä on nyt. Ennen OPSit oli täysin ministeriön tekemiä nyt ne ovat kunta/koulukohtaisia, muutokset vuosittain mahdollisia. Ennen kävi läänistä koulunkäynti tarkastajia tarkastamassa onko päiväkirjojen jokainen pilkku oikeassa paikassa, nykyään ei niitä enää ole. Ennen tarkastettiin kirjat nyt ei, kirjojen virheet lisääntyneet.

Mitä tulee oppimäärään, niin on muistettava että peruskoulu palvelee toisen asteen kouluja. Ja vaikka olisi kuinka monta vaihtoehtoista koulua olemassa myös niissä on tietyt oppimäärät jotka pyritään opettamaan. Kotiopetuksessakin on tietty oppimäärä olemassa tai paremminkin on olemassa tietty tavoite jonka saavuttamiseen käytetään jokin tietty oppimäärä, oppimiskyvystä ja opettajan taidosta riippuen oppimäärä vaihtelee

tapauskohtaisesti.

“En usko, että nykyinen peruskoulu pystyy/haluaa parantaa opetusta. Sillä on muita tehtäviä”

se muu tehtävä, joka on suuresi kasvanut on sosiaalihuoltoon liittyvät.

Pyri oman kuntasi valtuustoon ja vaikuta sieltä tekemällä muutoksia opsiin ja koulun kehittämiseen

“sen pitää olla poliittisesti korrekti.”

Aikoinaan monella oppilaalla oli rintanappi jossa luki olen porvari jne. samoin kouluvarustuksiin kuului koululaisen pieni punainen kirja.

“Itse esittämäni perusta oppimiselle: esimerkki, tarinat, kopiointi,...”

Ovat tätä päivää tämän päivän peruskoulussa. Itse pidän siitä että voi viedä tehtävät käytäntöön joko suoraan tai välillisesti.

Se pelko mikä tässä tuli on se että haluamasi malli voi synnyttää sen tapaisen koulumaailman mitä on esim. jenkeissä, on ne hyvät koulut yksityiskoulut johon pyritään jo silloin kun lapsi syntyy tai edes ajatellaan lapsetekoa jos löytyy rahaa ja ne huonot koulut valtion ylläpitämät johon mennään kun muuhun ei ole varaa. Ja tulevaisuuden määrää enemmän se mitä koulua olet käynyt kuin se mitä todella osaat.

“Koulu on massiivinen valtion monopoli, joka on kieltänyt kilpailun 40 vuotta.”

Valtiohan sen myös maksaa, aika harvassa on ne perheet jotka sen voisivat itse kustantaa, vaikka verotuksessa olisi huomioitu koulun osuus.

Pari lasta peruskoulussa kustantaa pyöreästi 12000 pre vuosi + kuljetus siihen päälle. Eiköhän samaan pakettiin voida laittaa kaikki toisen asteen koulut pois yhteiskunnan harteilta, kuten myös korkeakoulut. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Tuo on tietenki se toinen ääripää, mutta täysin mahdollinen.

Kun en ole tutustunut noihin mainitsemiisi jenkeissä perustettuhin progressiivisiin kouluhin, niin ovatko ne niitä joissa evoluutio-oppia pidetään vääränä ja opetaan raamatun luomisteorioaa oikeana tietona?

-Hayseeder, 19.7.2008

#9146

> Valtiohan sen myös maksaa, aika harvassa on ne perheet jotka sen

> voisivat itse kustantaa, vaikka verotuksessa olisi huomioitu koulun osuus.

Kirjoituksessa ehdotan, että valtio maksaisi saman 500 euron tuen per oppilas kaikille kouluille. Tällöin rahoitus pysyisi samanlaisena kuin nyt ja koulun hinta samana. En halunnut puuttua koulun rahoitukseen.

Mainitsin kuitenkin kalliimmat koulut. Pitäisikö sellaiset sallia? Jonkun tyyppinen opetus tai jonkin asian opetus voi olla kallista. Toisaalta avustuksen ja yksityisen yhdistäminen usein nostaa hintoja avustuksen summalla. Tällöin 500 euron maksulla pääsisi vain halvimpiin kouluihin, jolloin kaikki häviäisimme (paitsi uudet koulut). Minulla ei ole vielä ajateltua mielipidettä tästä.

> progressiivisiin kouluhin, niin ovatko ne niitä joissa evoluutio-oppia pidetään

> vääränä ja opetaan raamatun luomisteorioaa oikeana tietona?

Katsoin kolmea koulua. Ne korostivat oppilaan mielenkiintoa ja hyviä opetus metodeja. Yksi koulu piti oppimääräänsä erittäin vaativana ja korosti hyviä tuloksia. Ainakin yksi koulu oli kristitty. Sain ihan positiivisen kuvan.

-Teemu, 19.7.2008

#9148

> Ei ole, silloin ei edes ollut olemassa peruskoulua. 1980-luvullakin se on ollut erillainen,

> mitä on nyt.

Laki peruskoulusta annettiin 1968. Siitä lähtien periaatteet ovat olleet samat, vaikka jotain pieniä muutoksia lähinnä koulun byrokratiassa on tapahtunut.

Yksikään opetusteorioista, joita olen lukenut ei pidä pakollista oppimäärää tai luokkahuonetta toimivana tapana opettaa. Ne kuitenkin pysyvät peruskouluajattelun ytimessä.

-Teemu, 20.7.2008

#9149

“Laki peruskoulusta annettiin 1968.”

Kyllä ja Helsinki siirtyi viimeisenä peruskoulujärjestelmään vuonna 1978.

“Yksikään opetusteorioista, joita olen lukenut ei pidä pakollista oppimäärää tai luokkahuonetta toimivana tapana opettaa.”

Jokaisella oppimisteorialla on olemassa tavoite joka pitäisi saavuttaa, oppimäärä on se millä se tavoite saavutetaan, toiset onnistuvat paremmin kuin toiset. Harvemmin näissä teorioissa edes mainitaan miten mitäkin ainetta pitäisi opettaa, en ainakaan muista nähneeni, sen sijaan niissä kerrotaan oppimisteorioista ilman että ne yhdistettäisiin mihinkään oppiaineeseen erikseen.

Kuten olen aikaisemmin sanonut luokkahuone on paikka muiden joukossa, koska välineistö mitä opetuksessa tarvitaan on usein luokkaan sidottu on erittäin vaikea aina siirtyä sieltä pois.

Mieti vaikka kemian demostraatioita tai kotitaloutta, atk:ta, käsityötä, ei noiden kaikkia tunteja voi tuosta vain siirtää pois itse luokkatilasta.

Tietysti jos halutaan nuo esimerkkinä otetut aineet suorittaa pelkkänä teoriana ja kirjaan painottuvina onnistuu oppitunnin pitämään vaikka metrossa jos niin halutaan.

Ei luistelua voi opettaa ilman luistimia ja jäätä.

Tämän päivän peruskoulussa kehitetään oppimisympäristöjä, ei luokkia, luokka on vain yksi osa tuota ympäristöä.

hakusana “oppimisympäristö hankkeet” antaa varmasti hieman mitä nykyään yritetään kehittää.

-Hayseeder, 20.7.2008

#9150

Lisäsin lukuun “Oikeat asiat oppia” kappaleen John Deweystä ja progressiivista koulusta demokraattisen koulun jälkeen. Kiitos parannuksesta.

“John Deweyn ideoita seuraavat progressiiviset koulut ovat varovaisempi askel samaan suuntaan. Proressiivisten koulujen hallinto on tavanomainen, mutta niissä oppimäärä seuraa pääosin oppilaan mielenkiintoa, luokkahuonetta ei juuri käytetä ja opettaja on enemmän opas elämään kuin tavanomainen opettaja. ”

-Teemu, 20.7.2008

#9152

> Tämän päivän peruskoulussa kehitetään oppimisympäristöjä, ei luokkia,

> luokka on vain yksi osa tuota ympäristöä.

Oppimisympäristön ideat ovat mielestäni oikein. En epäile, että opettajamme eivät tietäisi miten opetetaan tai valtio ei tietäisi hyvistä opetusmenetelmistä.

Lukemani perusteella näitä hyviä opetusmenetelmiä käytetään peruskoulussa lähinnä tukiopetukseen. Poikia on tukiopetuksessa puolet enemmän kuin tyttöjä, sillä heidän tärkein oppimistyylinsä on usein kokeilu ja tekeminen. 30% peruskoulun pojista onkin tukiopetuksessa ja lisäksi noin 10% kokopäiväisessä tukiopetuksessa. Jotkut ovat molemmissa.

Koska näitä poikia kiinnostaa oppia muita asoita, heidät voi saada oppimaan virallinen oppimäärä vain parhaiden opetustapojen käytöllä. Viljelemme vehnää pellolle, joka kasvaisi kauraa. Kun vehnä ei kasva, niin lisäämme lämpolamppuja ja lannoitteita kunnen vehnä kasvaa keskimääräisen hyvin.

Näin voitamme valtioiden PISA-kilpailuja, mutta oppilaat olisivat hyötyneet enemmän, jos olisivat opiskelleen jotain itselleen mielenkiintoista. Tunnustuksellinen uskonnon ja pakkoruotsin syöttö vie aikaa ja vaivaa, vaikka ne tarjoiltaisiin kultaiselta vadilta.

Kari Uusikylän mukaan tasoryhmät leimaavat hitaat tyhmiksi, joten ne tulee kieltää. Tukiopetukseen joutuminen ei ilmeisesti leimaa.

-Teemu, 20.7.2008

#9153

Lisäsin tarkemmat tukiopetustiedot kirjoitukseen. Tukiopetuksessa olevista on 2/3 poikia.

Tässä tilastokeskuksen tuore tilasto:

-Teemu, 20.7.2008

#9157

Luin lisää noista peruskoulun tehtävistä. Tuloksena olen samaa mieltä aikaisemman postauksen kanssa. Peruskoulun tehtäviä opetuksen lisäksi on koulia lapset yhteiskuntakelpoisiksi ja valvoa heitä. Tämä on mielestäni olennainen syy siihen miksi peruskoulu ei pysty keskittymään opettamiseen ja miksi pakollinen oppimäärä on keskeinen.

Lisäsin tämän kirjoitukseen.

“Valtion tutkimukset kertovat, että opetuksen tulisi seurata oppilaiden mielenkiintoa ja heitä tulisi opettaa pienryhmissä. Poliitikot ovat kuitenkin antaneet koululle niin paljon muita tehtäviä, että koulu ei voi keskittyä opettamaan. Muita tehtäviä ovat mm. oppilaiden kasvattaminen yhteiskunnan arvoihin, moraaliin ja tarpeisiin, heidän valvomisensa kun vanhemmat ovat töissä ja luokittelu koulutettavuuden mukaan. Eli jonkinlainen muokkaus yhteiskuntakelpoiseksi. Lisäksi poliittisesti korrektia peruskoulua on vaikea muuttaa. Tuloksena koko koulutusputkemme jauhaa luokkahuoneessa virallista oppimäärää. Valtio sanoo hoitavansa opetuksen erinomaisesti ja näyttää PISA-korttia valittajille.”

-Teemu, 21.7.2008

#9158

Samaa mieltä kirjoituksen kanssa. Eräässä kiinalaisessa sananlaskussa sanotaan: “opettajat avaavat oven, mutta sinun täytyy astua itse siitä sisään.” Valitettavasti ovi ei avaudu tällä systeemillä tarpeeksi, vaan se pitää itse työntää auki, että mahtuisi sisään tai vaihtoehtoisesti jäädä ulos istumaan.

-The Unfortunate One, 21.7.2008

#9162

Tässä valtion selitys kotiopetuksesta:

Valtio haluaa tehdä kotikoulusta hankalaa:

- “Kotona opiskelevaa ei voida esimerkiksi vapauttaa jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan yhteisen aineen opiskelusta.”

- “Kotona opiskelevan oppimääriä ei voida myöskään yksilöllistää”

- “Samoin oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun, kouluterveydenhuoltoon, koulukuljetukseen ja muihin oppilashuollollisiin palveluihin... kunnan ei tarvitse kotona opiskelevalle järjestää.”

Valtio kieltää edut, jotka itse maksamme veroina, jos emme suostu oppimaan sen laitoksissa. Esim. koulukirjojen kieltäminen kuulostaa lähinnä kiusaukselta. Eikö oppiminen olekaan tärkeää?

Onneksi pakkoruotsista pääsee eroon muuttamalla äidinkielensä joksikin muuksi kuin suomeksi väestörekisterissä ja tunnustuksellisesta uskonnosta pääsee eroon eroamalla kirkosta.

-Teemu, 21.7.2008

#9165

“miksi pakollinen oppimäärä on keskeinen.”

Suunnitelun vuoksi, opetettavien tuntien määrä kertoo kuinka monta opettajaa pitää palkata. Onko he virassa olevia, päätoimisia tai sivutoimisia opettajia, ilman tietoa siitä kuinka paljon mitäkin ainetta pidetään on vaikea palkata ketään töihin ja jos tilanne on vielä sellainen että lukuvuosittain tunnit vaihtelevat suuresti kuka haluaa tehdä sellaista työtä jossa joskus saa elantonsa joskus taas ei. Tuntimäärä kertoo taas kunnalle kuinka monta virkaa sen täytyy perustaa ja kuinka monta tuntiopettajaa.

“Lisäsin tarkemmat tukiopetustiedot kirjoitukseen. Tukiopetuksessa olevista on 2/3 poikia.”

Tukiopetus on eri kuin erityisopetus, johon linkkisi vei. Toivoisin että et näitä kahta asiaa sekoittaisi toisiinsa.

Erityisopetusta kun annetaan sokeille, kuuroille, autisteille, ESY EMU EHA jne. kaikki nuo löytyvät myös linkkistäsi. Erityisopetukseen siirtämisestä tehdään viranhaltija päätös ja sen tekee yleensä kunnankoulutoimesta vastaava virkamies, perustuen erityisopettajan, psykologin jamuutaman muun viranomaisen lausuntoon.

Tukiopetukseen ei tuollaista päätöstä tarvita ja tunteja annetaan koulun tuntikehyksen mukaisesti.

Silloin kun oppilas on erityisoppilaan statuksella saa koulutuksen järjestäjä suuremman summan valtiolta koulutuksen järjestämiseen. On kuultu että tuo raha on myös vaikuttanut erityisluokkien perustamiseen.

Olet liikaa jämähtänyt tuohon luokkahuone ajatteluun, ei opetusta paranna se että siirryttäisiin sieltä pois vaan se miten opetus suoritetaan.

Tuota edellä voi miettiä vaikka siten että miten opettaisi ryhmälle ympyrän kehän laskemisen luokassa, ulkona, tai jossain muualla vapaa valintaisessa paikassa eli tuntisuunnitelma miten opetetaan jokin asia.

-Hayseeder, 21.7.2008

#9167

“Kotona opiskelevaa ei voida esimerkiksi vapauttaa jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan yhteisen aineen opiskelusta.”

Muistanet että päästötodistuksella haetaan seuraavaan kouluun, jos esim. on jättetty ruotsin pois tuskin on aihetta mennä lukioon. Unohdat että toisella asteella on myös tietyt oletukset mitä on jo opittu ja mitä ei.

“Kotona opiskelevan oppimääriä ei voida myöskään yksilöllistää”

Ei sitä kukaan katso oletko opettanut uskontoa 100 tuntia vai 10 tuntia vaan onko oppinut.

“Samoin oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun, kouluterveydenhuoltoon, koulukuljetukseen ja muihin oppilashuollollisiin palveluihin... kunnan ei tarvitse kotona opiskelevalle järjestää.”

Koska kunta ei saa valtiolta mitään valtionosuutta kotioppilaana olevasta oppilaasta, kaikki menisi kunnan verorahoista.

“Esim. koulukirjojen kieltäminen kuulostaa lähinnä kiusaukselta. Eikö oppiminen olekaan tärkeää?”

Olet kritsoinut luokkahuone opetuspaikkana, oppimääriä, nyt haluat kuitenkin kirjat kotiopetukseen, tällä hetkellä juuri oppikirjat ovat niitä mitkä ohjaavat kaikista eniten oppituntia ja vaikuttavat juuri noihin kahteen edellä mainittuun asiaan.

“Onneksi pakkoruotsista pääsee eroon muuttamalla äidinkielensä joksikin muuksi kuin suomeksi väestörekisterissä”

mikäs siinä varsinkin jos ei opiskele ylioppilaaksi.

“tunnustuksellisesta uskonnosta pääsee eroon eroamalla kirkosta.”

kyllä, ja silloin oppiaineena on elämänkatsomustieto. Itse tosin muuttaisin uskonnon, uskonnon historiaksi.

-Hayseeder, 22.7.2008

#9168

“miksi pakollinen oppimäärä on keskeinen.”

>Suunnitelun vuoksi

Meillä on pakollinen oppimäärä byrokratian hitauden vuoksi?

Koulut, joissa ei ole jäykkää oppimäärää, ovat ratkaisseet tämän ongelman ja tuottavat parempia oppimistuloksia.

> Tukiopetus on eri kuin erityisopetus, johon linkkisi vei. Toivoisin että et näitä kahta asiaa

> sekoittaisi toisiinsa.

> Erityisopetusta kun annetaan sokeille, kuuroille, autisteille, ESY EMU EHA jne

Linkin mukaan eniten osa-aikaiseen eritysopetukseen määrättiin “matematiikan oppimisen vaikeuksien vuoksi”. Erityis, ja tukiopetus on tosiaan eriytetty toisistaan. En löydä tilastoja tukiopetuksesta. Tietääkö joku?

Yhteistä niille on se, että ne käyttävät hyviä opetusmenetelmiä oppimisvaikeuksien ratkaisuun. Mutta onko oikeasti 40%:lla peruskoulun pojista jonkun vakavan sairauden, tms. takia oppimisvaikeuksia? Tämän lisäksi vielä moni tukiopetuksessa? Jos yli joka toiselle pojalle peruskoulun oppi ei mene perille, niin onko vika pojissa?

Minusta tuntuu, että tässä tapauksessa kyseessä on suurelta osin sama asia. Suuri osa pojista oppii paremmin tekemällä ja kokeilemalla itse, kuin istumalla ja lukemalla muiden tekemisistä. He turhaantuvat kun eivät saa seurata omaa mielenkiintoaan vaan joutuvat kuuntelemaan pakollisia aineita. Turhautumisen seuraukset näkyvät eri tavoin, koulukiusaamisena, epäsosiaalisuutena, oppimisvaikeuksina,...

> Olet liikaa jämähtänyt tuohon luokkahuone ajatteluun

Tarkoitan luokkahuoneella oikeastaan koko konseptia: opettaja johtaa edessä, oppilaat seuraavat pulpeteista. Opettaja määrää mistä puhutaan ja kuka puhuu. Kokeita, numeroita, todistuksia, nimikirjoituksia kotoa... Mielestäni luokkahuoneopetus on tälle hyvä nimi, koska kaikki tuntevat sen ja lähes kaikki tapahtuu luokkahuoneessa.

> Tuota edellä voi miettiä vaikka siten että miten opettaisi ryhmälle ympyrän kehän

> laskemisen luokassa, ulkona, tai jossain muualla vapaa valintaisessa paikassa

> eli tuntisuunnitelma miten opetetaan jokin asia.

Oppiminen on yhtä henkilökohtaista kuin ajattelu. Ympyrän kehän laskemisen voi oppia äärettömän monella eri tavalla. Paras opetustapa riippuu asiasta, oppilaista ja opettajasta. Jos joku kysyy sinulta ympyrän kehästä, niin selität asian eri tavalla kysyjästä riippuen.

Mielestäni hyväksi koettuja opetustapoja kannattaa kerätä kiinnostuneille tiedoksi, ei määräyksiksi.

-Teemu, 22.7.2008

#9169

> Olet kritsoinut luokkahuone opetuspaikkana, oppimääriä, nyt haluat kuitenkin

> kirjat kotiopetukseen

Tässä on kyse on jokaisen kuntalaisen oikeudesta veroillamme hankittuihin yhteisiin kamoihin. Olen myös kritisoinut terveydenhoitoa, pitäisikö oikeuteni julkiseen terveydenhoitoon poistaa?

Onko mielestäsi oikein poistaa kotikoululaisten oikeus peruskoululaisille annettaviin koulukirjoihin?

Minä en keksi positiivisia perustetta tällaiselle.

> “Onneksi pakkoruotsista pääsee eroon muuttamalla äidinkielensä joksikin muuksi kuin

> suomeksi väestörekisterissä”

> mikäs siinä varsinkin jos ei opiskele ylioppilaaksi.

Pitääkö ruotsi kirjoittaa yo-kokeissa? Eikö se ole jo vapaaehtoista?

-Teemu, 22.7.2008

#9172

Luin yhtä erityisopetuksen opetussuunnitelmaa.

Tukiopetus on suunnitelmassa ensimmäinen erityisopetuksen muoto, jonka jälkeet toimet kovenevat osa-aikaiseksi erityisopetukseksi ja sitten psykologien vastaanotoiksi.

Jos tämä ei auta, niin oppilaalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen suunnitelma, jonka osana on yksilöllinen oppimäärä. Kirjoituksessa suosittelemaani henkilökohtaista opetusta ja oppilaan mielenkiintoa seuraavaa opetusta siis saa peruskoulussa kun vajoaa pohjalle.

Kuitenkin demokraattinen ja progressiivinen koulu osoittavat, että kaikkien oppilaiden oppimäärä voi seurata mielenkiintoa, tärkeimmän opetusmenetelmän ei tarvitse olla perinteinen luokkahuone ja koulu voi silti maksaa vähemmän kuin peruskoulu. Missaanko jotain?

-Teemu, 22.7.2008

#9174

“Meillä on pakollinen oppimäärä byrokratian hitauden vuoksi?

Koulut, joissa ei ole jäykkää oppimäärää, ovat ratkaisseet tämän ongelman ja tuottavat parempia oppimistuloksia.”

Höpötystä, et siis lainkaan ymmärtänyt mitä kerroin? Ei ole sellaista koulua jossa ei suunnitella ennen lukukautta tuntien määrää, koska jos se ei ole tiedossa tuntien määrää, miten koulut voivat palkata ketään töihin.

Paremmat oppimistulokset? Kaikki on suhteellista.

Suomessa paremmat oppimistulokset saavat tietyt lukiot joissa usein on lähellä 9 peruskoulunpäästötodistus. Onko siis tuo lukio onnistunut paremmin opetuksessaan kuin se lukio jossa pääsee opiskelemaan 6 keskiarvolla?

“Oppiminen on yhtä henkilökohtaista kuin ajattelu. Ympyrän kehän laskemisen voi oppia äärettömän monella eri tavalla. Paras opetustapa riippuu asiasta, oppilaista ja opettajasta. Jos joku kysyy sinulta ympyrän kehästä, niin selität asian eri tavalla kysyjästä riippuen.”

Siispä nyt kysyn miten opettaisit minulle kehän pituuden laskemisen.

-Hayseeder, 22.7.2008

#9175

“Pitääkö ruotsi kirjoittaa yo-kokeissa? Eikö se ole jo vapaaehtoista?”

Ei tarvitse kirjoittaa, eikä sen väistämiseen tarvita äidinkielen vaihtamista.

Mutta en usko että opiskelijatoverit pitävät siitä että vieraskielisyyden perusteella hankkii sellaista etua mihin ei ole oikeutettu. T

-Hayseeder, 22.7.2008

#9176

“Tässä on kyse on jokaisen kuntalaisen oikeudesta veroillamme hankittuihin yhteisiin kamoihin. Olen myös kritisoinut terveydenhoitoa, pitäisikö oikeuteni julkiseen terveydenhoitoon poistaa?”

Mutta etkö huomaa että kotiopetus vähentää valtionosuutta mikä kuntaan tulee. Varsinkin jos kotiopetus tapahtuu perheessä jossa ei edes makseta valtion veroja, tarkoittaa vaatimuksesi että muut kuntalaiset maksaisivat koko homman. Yhteenvetona kotiopetus laskee valtionosuuttaa nostaa kuntalaisten verotaakka jos he myös sen maksaisivat. Pitää kuitenkin muistaa kunnat itse päättävät maksavatko he kotiopetuksen vai ei.

“Onko mielestäsi oikein poistaa kotikoululaisten oikeus peruskoululaisille annettaviin koulukirjoihin?”

Steiner kouluissa oppilaat tekevät itse oppikirjoja miksei sitä samaa voi käyttää kotiopetuksessa, koska silloin oppiminen perustuu tekemiseen sekä siihen että voi keskitttyä niihin asioihin mitkä kiinnostavat enemmän?

-Hayseeder, 22.7.2008

#9177

> Höpötystä, et siis lainkaan ymmärtänyt mitä kerroin?

Sanoit, että pakollinen oppimäärä on oltava, koska opetuksen suunnittelu vaatii sitä. Mielestäni suunnittelu ei vaadi pakollista oppimäärää. Tämän osoittavat esim. demokraattiset ja progressiviset koulut, joissa ei ole pakollista oppimäärää. Ne kuitenkin pystyvät suunnittelemaan opetuksensa. Mikä tässä on höpötystä?

-Teemu, 22.7.2008

#9178

> Mutta en usko että opiskelijatoverit pitävät siitä että vieraskielisyyden

> perusteella hankkii sellaista etua mihin ei ole oikeutettu

Ruotsi pitää kirjoittaa ylioppilaskokeissa vaikka ei olisi pakko, koska muuten kaverit halveksivat :-) Itse kunnioitan ihmisiä, jotka peruskoulun pakotuksesta ja kyykytyksestä huolimatta jättävät mielestään turhat aineet pois. Suosittelen pakkoruotsin jättämistä pois kaikille, joiden mielestä se ei ole hyvää ajankäyttöä.

Mielestäni ruotsin pakotus millä keinolla hyvänsä on esimerkki huonosta opetuksesta.

-Teemu, 22.7.2008

#9179

> Siispä nyt kysyn miten opettaisit minulle kehän pituuden laskemisen.

En tiedä. En tunne sinua, enkä tiedä opettamisesta tarpeeksi voidakseni vastata tähän hyvin.

Kommenttiesi perusteella kunnioitat pakollisia oppimääriä ja pidät peruskoulun menetelmiä hyvinä. On mahdollista, että ne ovat sinulle parhaita. Tiedät varmasti itse vastauksen tähän.

-Teemu, 22.7.2008

#9180

> Mutta etkö huomaa että kotiopetus vähentää valtionosuutta mikä

> kuntaan tulee

Eli valtion byrokratia estää antamasta kirjoja kotippilaille, vaikka he ovat maksaneet niistä samoin kuin kaikki muut kuntaiset.

Jos jollekin kotiopetus sopii paremmin, niin kunnan oppilasmäärä ei muutu.

Kysyin asiaa opetusministeriöstä, josta tekstin kirjoittanut opetusneuvos vastasi minulle. Hänen mielestään kirjojen ja materiaalin kieltäminen tuo suuret kustannukset kotioppilaille, mutta laki on laki ja ministeriön on pakko noudattaa sitä.

Laissa sanotaan, että jos oppilas ei mene peruskouluun hänen katsotaan luopuvan kunnan tarjoamista opetuspalveluista.

Onko sinusta oikein poistaa kotioppilailta oikeudet opetuspalveluihin vaikka heidänkin vanhempansa maksavat veroja?

-Teemu, 22.7.2008

#9181

“Mielestäni suunnittelu ei vaadi pakollista oppimäärää.”

Selvä, kertoisitko millä perusteella palkkaisit opettajat töihin.

“Tämän osoittavat esim. demokraattiset ja progressiviset koulut, joissa ei ole pakollista oppimäärää. Ne kuitenkin pystyvät suunnittelemaan opetuksensa. Mikä tässä on höpötystä?”

Se että kuvittelet ettei siellä ole pakollista oppimäärää. Tehdäänhän Feeniks koulussakin jokaiselle opintosuunnitelma, jota noudattaa enemmän tai vähemmän itsenäisesti.

Kouluhan toimisi erittäin vastuuttomasti jos se toimisi niin että sen pystyy käymään läpi oppimatta lukemaan

-Hayseeder, 22.7.2008

#9182

“En tiedä. En tunne sinua, enkä tiedä opettamisesta tarpeeksi voidakseni vastata tähän hyvin.”

kerroit aikaisemmin, että maalikko osaa paremmin kuin asiantuntija.

“Kommenttiesi perusteella kunnioitat pakollisia oppimääriä”

oppimäärät ovat vaihtuvia, niitä tarvitaan jotta tiedetään kuinka monta opettaja pitää palkata.

“pidät peruskoulun menetelmiä hyvinä”

riipppuu mitä menetelmää tarkoitat? Itse olen aina kannattanut tekemällä oppimista ja asioiden viemistä käytäntöö eri sovelluksin sekä oppiainerajojen ylittämistä. Saman asian voi esittää monella eritavalla.

“ne ovat sinulle parhaita.”

Olen aikoinani ainakin pärjännyt.

-Hayseeder, 22.7.2008

#9183

“Onko sinusta oikein poistaa kotioppilailta oikeudet opetuspalveluihin vaikka heidänkin vanhempansa maksavat veroja?”

Jos kärjistän, niin kirjojen lisäksi kunnan pitäisi hankkia tietokoneet, keittiöt, käsityön välineet jne. jokaiseen kotioppiskelijan kotiin, onko oikein? ei taida olla.

Korostat vapaata oppimäärä, vapaata valintaa mitä opiskelee, niin mihin siinä tarvitaan kirjoja, kun ne voi tehdä itse. Tuntuu jotenkin hullulta että samaan aikaan vaatii vapautta ja kahleita, koska juuri oppikirjat ovat niitä jotka muovaavat oppitunteja eniten, ei edes OPS sitä tee vaan oppikirjat.

-Hayseeder, 22.7.2008

#9184

> Se että kuvittelet ettei siellä ole pakollista oppimäärää.

Sudburyn demokraattisessa koulussa opetetaan 50 tuntia äidinkieltä ja 50 tuntia matematiikkaa. Loppu menee oppilaan mielenkiinnon mukaan. Usko tai älä, pakollinen oppimäärä ei ole tarpeen opetuksen suunnittelun takia.

-Teemu, 22.7.2008

#9185

> Tuntuu jotenkin hullulta että samaan aikaan vaatii vapautta ja kahleita,

> koska juuri oppikirjat ovat niitä jotka muovaavat oppitunteja eniten

Kysyin kotiopettajien mielipidettä asiasta. Osa ei koskisi kirjoihin pitkällä kepilläkään yllä mainitsemastasi syystä. Osa taas opettaa peruskoulun oppimäärän kotona koska koulussa kiusataan. Heille kirjoista olisi hyötyä.

Jos oppikirjojen kieltäminen on mielestäsi hyvä juttu, niin se on selvä. Lienet miettinyt asian läpi koska mielipiteesi vaikuttaa vahvalta. Minä en tue toisten oppimisen tahallista hankaloittamista ja olen eri mieltä.

-Teemu, 22.7.2008

#9186

> kerroit aikaisemmin, että maalikko osaa paremmin kuin asiantuntija.

Heh heh. Kotiopettajat saavat aikaan parempia oppimistuloksia kuin valtion koulut. Tämä johtuu paremmista opetustavoista: henkilökohtaisesta opettamisesta ja oppilaan mielenkiinnon seuraamisesta. Tästä on myös vahva todistusaineisto.

-Teemu, 22.7.2008

#9187

> Selvä, kertoisitko millä perusteella palkkaisit opettajat töihin.

Kyllä opettajia voi palkata pakottamatta oppilaita yhdeksän vuoden pakko-oppimäärään.

Ymmärrän ongelman valtion kouluissa. Valtiolla kaikki on byrokraattista, hidasta ja tehotonta. Suunnitelmat pitää tehdä vuosiksi eteenpäin ja oppilaan mielenkiinnon seuraamisesta tulee mahdotonta. Näin ei ole pakko tehdä.

Pystymme paljon joustavampiin kouluihin, jos haluamme. Hyvissä kouluissa opetus joustaa oppilaan mukaan eikä päinvastoin ja näin opetus seuraa oppilaan mielenkiintoa. Jopa peruskoulu sanoo, että asian pitäisi olla näin. Tällaisista kouluista on paljon esimerkkejä. Kirjoituksessa mainitsen muutaman.

-Teemu, 22.7.2008

#9189

Sain kommentin Osmo Pekoselta. Hän kertoo, että Hollannissa 10,000 oppilasta allekirjoitti protestin opetusministerille huonon matematiikan opetuksen takia. Peruskouluksen järjestämisestä on paljon keskustelua ympäri eurooppaa.

Hänen mielestään peruskoulumme pärjää muiden EU-valtioiden peruskouluille.

-Teemu, 22.7.2008

#9190

“Kouluhan toimisi erittäin vastuuttomasti jos se toimisi niin että sen pystyy käymään läpi oppimatta lukemaan”

Vähimmäisvaatimus täytyy tietysti aina olla; eihän sitä ole kukaan kiistänytkään.

Lue virhe nro 8:

“Jos kärjistän, niin kirjojen lisäksi kunnan pitäisi hankkia tietokoneet, keittiöt, käsityön välineet jne. jokaiseen kotioppiskelijan kotiin, onko oikein? ei taida olla.”

Tuo ei perustele mitään.

Lue virhe nro 10:

“tällä hetkellä juuri oppikirjat ovat niitä mitkä ohjaavat kaikista eniten oppituntia”

Mikä pakottaa käyttämään samoja kirjoja kuin valtion koulussa? Mikä pakottaa tekemään kaiken kirjojen mukaan?

Lue virhe nro 7:

“nyt kysyn miten opettaisit minulle kehän pituuden laskemisen.”

Vähänkin asiasta kiinnostuneelle sen voi opettaa 1 – 5 minuutissa. Jos oppilas ei ole kiinnostunut ja/tai opettaja ei osaa selittää, 5 tuntiakaan ei riitä asian opettamiseen, ja tämän ajan voisi käyttää paljon paremminkin.

-Grulps, 22.7.2008

#9194

Kansalaisopistoille voi tulla opettajapula, mutta heillä on yksi valtti:

“Motivoituneiden aikuisten opettaminen voittaa helposti oppivelvollisuuskoulun ryhmien kanssa työskentelyn. Opetuksen sisältöjen ja menetelmien suunnittelu antaa opettajalle kiinnostavia kehittymisen mahdollisuuksia. Vapaassa sivistystyössä on tilaa kokeiluille ja omille painotuksille.” Sivistys.net

En ajatellut opettajan työtä tähän mennessä, mutta tottakai kiinnostuneita oppilaita on mukava opettaa ja samalla koittaa omia opetus-ideoitaan.

-Teemu, 23.7.2008

#9195

“Kotiopettajat saavat aikaan parempia oppimistuloksia kuin valtion koulut”

Eiköhän kotiopettajat ole aivan muita kuin maallikkoja. En itse ainakaan palkkaisi ketään jolla ei olisi opetusalan koulutusta.

En minä sitä kiellä etteikö pienet ryhmät olisi parempia tietyissä aineissa, ryhmien koot ovat täysin kiinni rahasta.

“Peruskouluksen järjestämisestä on paljon keskustelua ympäri eurooppaa.”

Aivan varmasti esim. Saksassa valitaan jo varhaisessa vaiheessa onko akateemisella linjalla vaiko ns. duunarilinjalla muistaakseni siellä on vielä kolmas linja noiden välistä. Suomessa onneksi tuota valintaa ei tehdä vasta kuin peruskoulun viimeisellä luokalla eikä sekään estä akateemista uraa.

-Hayseeder, 23.7.2008

#9196

“Kyllä opettajia voi palkata pakottamatta oppilaita yhdeksän vuoden pakko-oppimäärään.”

Voihan toki, mutta kuka palkkaa opettajia jos heille ei ole töitä tarjolla.

Itse en henkilökohtaisesti usko että mikään taho palkkaa ketään tietämättä onko tarvetta palkata, tämä tarve on olemassa jokaisessa koulusysteemissä oli oppimäärä mikä tahansa.

-Hayseeder, 23.7.2008

#9197

“En ajatellut opettajan työtä tähän mennessä, mutta tottakai kiinnostuneita oppilaita on mukava opettaa ja samalla koittaa omia opetus-ideoitaan.”

Ilman muuta on mukavaa opettaa kiinnostunieta oppilaita ja varsinkin niitä jotka kysyvät asiaan liittyviä kysymyksiä ja esittävät omia mielipiteitä.

“Opetuksen sisältöjen ja menetelmien suunnittelu antaa opettajalle kiinnostavia kehittymisen mahdollisuuksia.”

Noita voi myös nykyisessä peruskoulussa tehdä. Opettajan hommassa on se hyvä puoli että harvemmin esimies tulee ja kertoo miten tunnit pidetään.

-Hayseeder, 23.7.2008

#9198

> “Kotiopettajat saavat aikaan parempia oppimistuloksia kuin valtion koulut”

>

> Eiköhän kotiopettajat ole aivan muita kuin maallikkoja. En itse ainakaan palkkaisi ketään

> jolla ei olisi opetusalan koulutusta.

Kotiopettajat ovat jenkkien tutkimusten mukaan tavallista vähemmän koulutettua ja köyhempää porukkaa. Heidän opettamansa oppilaat pärjäävät kuitenkin paremmin kuin 86% valtionkoulun oppilaista. Kotiopettajat, joilla on opettajankoulutus, saavat saman tuloksen.

Jenkeissä on kotioppilaita pari miljoonaa ja luku kasvaa n 10% vuodessa. Tutkimuksia on paljon. Monet kotiopettajat valitsevat kotiopetuksen uskonnollisista tai moraalisista syistä, äiti jää kotiin, lapsia on 3-4. Useilla on High School-koulutus tai alempi.

Kotiopettajilla ei ole korkeakoulututkintoa 39% todennäköisemmin kuin muulla väestöllä ja he ovat naimisissa 21% usemmin ja eroavat 28% vähemmän. Useat määrittelevät itsensä konservatiiviseksi ja kristityksi.

On myös ainakin yksi tutkimus, jonka mukaan kotiopettajat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja.

-Teemu, 23.7.2008

#9199

“Kotiopettajat ovat jenkkien tutkimusten mukaan tavallista vähemmän koulutettua ja köyhempää porukkaa. Heidän opettamansa oppilaat pärjäävät kuitenkin paremmin kuin 86% valtionkoulun oppilaista.”

Ajattelin hieman eri tavalla mitä kotiopettaja sana käsittää.

USAn valtion koulut, ovat köyhien kouluja, niiden joilla ei ole varaa maksulliseen kouluun.

Motivaatio kappaleessa löytyy aika hyvin syyt miksi jotkut haluavat opettaa kotona.

USAssa on mukava pikku äänestys.

-Hayseeder, 23.7.2008

#9200

> USAn valtion koulut, ovat köyhien kouluja, niiden joilla ei ole varaa maksulliseen kouluun.

Osaatko näyttää tuon jotenkin todeksi? Oma kokemukseni on erilainen.

Kävin aikoinani USA:laista valtionkoulua. Sitä kävivät suurin piirtein kaikki alueen lapset. Erona suomalaiseen oli vapaaehtoisten aineiden suuri määrä.

Jenkkien valtionkouluilla on vaikeuksia suurten kaupunkien keskustoissa. Muuten niissä käyvät kyllä kaikenlaiset oppilaat.

-Teemu, 23.7.2008

#9201

> Itse en henkilökohtaisesti usko että mikään taho palkkaa ketään tietämättä

> onko tarvetta palkata, tämä tarve on olemassa jokaisessa koulusysteemissä

> oli oppimäärä mikä tahansa.

Opetuksen suunnittelu oli perusteesi pakko-oppimäärälle.

Varmasti kaikki suunnittelevat hommat niin, että tekijöille on tekemistä ennen kuin palkkaavat heidät. Koulussa suunnittelu on mahdollista tehdä niin, että opetus seuraa oppilaan mielenkiintoa ja että opetus ei ole kalliimpaa kuin peruskoulussa.

Itse en usko, että pakko-oppimäärälle on olemassa hyviä perusteluita, se on virhe. Vapaa oppimäärä on parempi oppilaille, opettajille, vanhemmille ja veronmaksajille.

-Teemu, 23.7.2008

#9202

“Osaatko näyttää tuon jotenkin todeksi? Oma kokemukseni on erilainen”

En, viittaukseni koski juuri noita suurten kaupunkien kouluongelmia johon itsekin viittasit. Ja linkkisi antoi myös tukea sille.

USAssa kuten omasta kokemuksestasi varmaan tiedät on opetus on kokonaispäivä opetusta johon kuuluu harrastuksia, Suomessa koulu on lähinnä puolipäivä opetusta, johtuen historiallista syistä.

-Hayseeder, 23.7.2008

#9203

“Opetuksen suunnittelu oli perusteesi pakko-oppimäärälle.”

Hyvä suunnitelma on paras tae opetuksen laadusta. Olen luultavasti jo aikaisemmin sanonut tavoite saada tapahtumaan oppimista on tärkein, tuntimäärä ei. Tuntimäärä kertoo sen kuinka paljon tarvitaan jotta tavoitteiksi käydyt asiat on saatu käydyksi. Tuntimäärät ovat poliittisia päätöksiä johon ainejärjestöt pyrkivät vaikuttamaan.

“Varmasti kaikki suunnittelevat hommat niin, että tekijöille on tekemistä ennen kuin palkkaavat heidät.”

toisin sanoen heillä on tiedossa arvio työmäärästä.

“Koulussa suunnittelu on mahdollista tehdä niin, että opetus seuraa oppilaan mielenkiintoa ja että opetus ei ole kalliimpaa kuin peruskoulussa.”

Ei ole mahdollista tällä hetkellä ehkä tulevaisuudessa. Tuon toteuttaminen vaatii enemmän opettajia oppilasta kohden kuin mitä on nykyään on. Itselläni ei ole mitään sitä vastaan että opettajien määrä kasvatettaisiin jotta ryhmä koot pienenisivät. Täytyy muistaa että koulusta riippuen opettajien palkat, sivukuluineen vievät 70-80% koulun budjetista. Koulussahan säästöt tehdään siten että pienennetään tuntikehystä, hieno termi,jota kaikki eivät tunne jos sen sanoo siten mitä se on käytännössä eli suurennetaan ryhmäkokoja kertoo varmaan enemmän.

“Vapaa oppimäärä on parempi oppilaille, opettajille, vanhemmille ja veronmaksajille.”

Mitä vapaa oppimäärä sisältää ja mitä se on käytännössä?

Miten se vaikuttaa toisen asteen oppilaitosten opetukseen ja oppilasvalintaan.

-Hayseeder, 23.7.2008

#9206

> “Koulussa suunnittelu on mahdollista tehdä niin, että opetus seuraa oppilaan

> mielenkiintoa ja että opetus ei ole kalliimpaa kuin peruskoulussa.”

>

> Ei ole mahdollista tällä hetkellä ehkä tulevaisuudessa.

Sudburyn demokraattinen koulu maksaa vähemmän kuin peruskoulu, myös vanhalla dollarin kurssilla. Myös Raleigh progressive school on peruskoulua edullisempi. Sudburyssä oppimäärää on 100 tuntia. Raleigh:ssa kaikille oppilaille tehdään henkilökohtainen oppimäärä. Demokraattisia kouluja on satoja, progressiivisiä kouluja tuhansia.

Eikö tällaisten koulujen olemassa olo todista, että opetus voi seurata oppilaan mielenkiintoa ja olla edullisempaa kuin peruskoulussa?

-Teemu, 23.7.2008

#9207

“Vapaa oppimäärä on parempi oppilaille, opettajille, vanhemmille ja veronmaksajille.”

> Mitä vapaa oppimäärä sisältää ja mitä se on käytännössä?

Oppiminen seuraa oppilaan mielenkiintoa. Se tarkoittaa käytännössä erilaisia asioita. Kun annamme itsellemme luvan perustaa kouluja, joiden oppimäärään valtio ei koske, niin monia erilaisia oppimääriä syntyy.

Mielestäni olisi hienoa, jos meillä olisi peruskoulun vaihtoehtoina demokraattisia ja progressiivisiä kouluja samaan hintaan kuin peruskoulu.

Valtionkouluilla on ongelmia joka puolella. Melkein kaikki maailman lapset lukevat pakollista oppimäärää luokkahuoneessa. Me voisimme tehdä tämän paremmin ja perusopetuksemme voisi oikeasti olla maailman parasta. PISA-menestyksen takia joku voisi jopa seurata esimerkkiämme ja muutkin lapset hyötyisivät.

> Miten se vaikuttaa toisen asteen oppilaitosten opetukseen ja oppilasvalintaan.

En tiedä. En ole ajatellut asiaa. Alla pari ideaa:

- Veikkaan että on olemassa parempia tapoja valita oppilaat kuin nykyinen todistus ja valintakoe. Muistaakseni on tutkimuksia, joissa osoitetaan, että pääsykokeiden perusteella ei voi ennustaa oppilaan menestystä koulussa.

- Meidän kannattaisi sallia myös muun kuin valtion toisen asteen koulutus, jotta vaihtoehtoja olisi myös siellä.

-Teemu, 23.7.2008

#9209

“Raleigh:ssa kaikille oppilaille tehdään henkilökohtainen oppimäärä.”

Onko kaikki aineet täysin vapaaehtoisia vai onko osa määrättyjä mitä pitää ottaa? Onko olemassa tavoite?

“Sudburyssä oppimäärää on 100 tuntia.”

Vilkaisin hieman heidän sivustojaan ja löysin sieltä keskustelun jossa kerrottiin SAT testin olevan suuri motivaatioon vaikuttava tekijä.

Jos käsitin oikein siellä lukukausi maksaa noin 6500 dollaria, ei se niin kovin halpa ole koska varsinaista opetusta ei ole vaan eräänlaisia työpajoja. Ei silti kyllä noita työpajoja voisi suomalaiseen kouluun myös laittaa.

Opettajia ei ole on vain aikuisia, oppilaat valitsevat käytännössä henkilökunnan eli vähiten miellyttävät eivät jatka. Eipä silti, myös Suomen kouluissa voisi järjestää tietyistä asioista pieniä äänestyksiä, koska silloin koulu tuntuisi hieman enemmän omalta.

“Eikö tällaisten koulujen olemassa olo todista, että opetus voi seurata oppilaan mielenkiintoa ja olla edullisempaa kuin peruskoulussa?”

Mikäs siinä jos oppilaan itseohjautuvuus toimii ja päämääränä on tietyn kokeen suorittaminen. Tämä testisysteemi nostaisi aivan varmasti Suomessakin motivaatiota, eikö vain?

Kysymys, mitä jos ei tuota SAT testiä ei olisi, miten kävisi opiskelutulosten

-Hayseeder, 24.7.2008

#9210

“Melkein kaikki maailman lapset lukevat pakollista oppimäärää luokkahuoneessa.”

mitä jos puhuttaisiin aihekokonaisuuksista oppimäärän sijaan?

“Veikkaan että on olemassa parempia tapoja valita oppilaat kuin nykyinen todistus ja valintakoe.”

mainitsemasi Sudbury kertoo sivuillaan juuri testin olevan paras motivaattori.

mikä olisi mielestäsi se parempi tapa? joillakin linjoilla on käytössä myös haastattelu.

Suomessa on jo muita kuin valtion toisen asteen kouluja.

Toisen asteen koulut ja linjat valitaan vapaasti täysin siten kuin opiskelija haluaa.

-Hayseeder, 24.7.2008

#9212

> Vilkaisin hieman heidän sivustojaan ja löysin sieltä keskustelun jossa kerrottiin SAT testin

> olevan suuri motivaatioon vaikuttava tekijä.

> Kysymys, mitä jos ei tuota SAT testiä ei olisi, miten kävisi opiskelutulosten

SAT on jenkkien standardoitu testi, joka on pakko ottaa päästäkseen ylliopistoon. Pakko nostaa negatiivista oppimismotivaatiota. Samoin Suomessa pakkoruotsi yo-kokeessa nosti motivaatiota lukea ruotsia.

Tutkit vapainta mahdollista koulua ja etsit pakkokeinoja, jotta voisit selittää hyvät tulokset :-) Hyvät tulokset ovat hyvät pakon poistamisen syy. Jos testiä ei olisi olemassa jäisi mielenkiintoisille aiheille enemmän aikaa. Tämä parantaa oppimistuloksia.

> Onko kaikki aineet täysin vapaaehtoisia vai onko osa määrättyjä mitä pitää ottaa?

> Onko olemassa tavoite?

Kysymyksesi kuvastaa ajattelueroamme. Mielestäni ulkoa päin tulevat oppimistavoitteet ovat turhia. Positiivinen halu oppia löytyy omasta mielenkiinnosta. Eli tottakai oppimisella on tavoite, jokaisella on oma syynsä opetella. Meillä on luonnollinen oppimisen halu. Miksi oppimisen tavoitteen pitää tulla oppilaan ulkopuolelta?

Progressiivisillä kouluilla on yleensä pakollisia aineita koulusta riippuen. Niiden oppimäärän vapaus on peruskoulun ja demokraattisen koulun välimailla.

Ne toteuttavat John Deweyn opetusfilosofiaa, jota sanoit kannattavasi. Halauaisitko progressiivisiä kouluja Suomeen?

-Teemu, 24.7.2008

#9213

> Jos käsitin oikein siellä lukukausi maksaa noin 6500 dollaria, ei se niin kovin halpa

Se on halvempi kuin peruskoulu.

- Lukuvuosi Sudburyssa maksaa 4 000€ (= 6450 dollaria).

- Lukuvuosi peruskoulussa maksoi 6 200€ (vuonna 2006).

-Teemu, 24.7.2008

#9214

> mikä olisi mielestäsi se parempi tapa? joillakin linjoilla on käytössä myös haastattelu.

Osaamisen tason todistaminen yliopistoa varten voisi toimia näin:

Oppilaat voisivat suorittaa haluamistaan aiheista standardoidun kokeen, joka toimisi todistuksena tietyn tasoisesta osaamisesta. Eli koe vain niistä asioista, joita halusi opiskella.

Sitten toisen asteen koulut julkaisevat mitä esitietoja on pakko olla, että pystyy opiskelemaan siellä. Vain ehdottomasti pakolliset. Esim. Polille tietyt matikan, suomen, englannin ja fyssan tai kemian taidot. Eli ruotsia, uskontoa, jne ei pidä olla suoritettuna polille päästäkseen.

-Teemu, 24.7.2008

#9215

> Suomen kouluissa voisi järjestää tietyistä asioista pieniä äänestyksiä, koska silloin koulu

> tuntuisi hieman enemmän omalta.

Sudburyn demokratian tarkoituksena on opettaa lapsia päättäämään yhteisistä asioista neuvottelun ja äänestämisen kautta. Samalla he oppivat ottamaan vastuun oppimis-asioistaan ja oppivat tietämään mitä itse haluavat.

-Teemu, 24.7.2008

#9219

Itse tykkäsin erityisesti tuosta vapaaehtoisesta läksyjentekopaikasta missä on vapaaehtoisia auttamassa. Sellaisen kun joku perustaisi. Itse en siis sitä aio tehdä mutta olisi mukava että joku muu :)

-Tuomas, 24.7.2008

#9227

> Suomessa on jo muita kuin valtion toisen asteen kouluja.

Paljonko valtiosta vapaita toisen asteen kouluja on kokonaisuudesta? Yliopistot ovat kokonaan valtio taskussa.

> Toisen asteen koulut ja linjat valitaan vapaasti täysin siten kuin opiskelija haluaa.

Opetusministeriö määrää aloituspaikat vuosiksi eteenpäin. Opiskelija voivat vain anoa valtion opiskelupaikkaa, jotka ovat usein tulevaisuuden kannalta väärillä aloilla. Valtiosta vapaassa järjestelmässä opiskelupaikkoja syntyy kun niille on kysyntää.

Seuraavat viisi vuotta opetusministeriö panostaa siivouksen opettamiseen ja vähentää tietoliikenteen koulutuksen puoleen.

-Teemu, 24.7.2008

#9235

“Tutkit vapainta mahdollista koulua ja etsit pakkokeinoja, jotta voisit selittää hyvät tulokset :-) Hyvät tulokset ovat hyvät pakon poistamisen syy. Jos testiä ei olisi olemassa jäisi mielenkiintoisille aiheille enemmän aikaa. Tämä parantaa oppimistuloksia.”

Sain kyllä niiltä sivuilta sen käsityksen että ilman tuota testiä, ei siinä testattavia aineita pahemmin luettaisi. Siellä suoraan sanottiin juuri testin olevan suurin opiskeluun motivoiva tekijä.

Mitä oppimistuloksia, sillä ilman tuota testiä ei olisi edes mittaria millä mitata.

Miten mitataan ilman mittaria?

Eikö muuten aloituksessa olisi hyvä mainita tuon testin olemassa olo.

-Hayseeder, 24.7.2008

#9237

“Se on halvempi kuin peruskoulu.

- Lukuvuosi Sudburyssa maksaa 4 000€ (= 6450 dollaria).

- Lukuvuosi peruskoulussa maksoi 6 200€ (vuonna 200”

Jos ottaa huomioon henkilökunnan määrän ja vertaa oppilasmäärään ja mitä rahalla saa ei se kovin halpa ole. Itseohjautuvuushan on heidän takuu oppimiseen ei opettaminen eikö vain?

Onko tuossa Sudburyn summassa mukana myös koulukyydit?

-Hayseeder, 24.7.2008

#9238

> Siellä suoraan sanottiin juuri testin olevan suurin opiskeluun motivoiva tekijä.

En löydä tuota. Voisitko laittaa linkin.

SAT on jenkeissä pakollinen koe, jos haluaa yliopistoon. Monet Sudburyn oppilaista haluavat jatkaa opiskelua, 80% tekee näin. Ei ole ihme, jos SAT tulos on korkealla motivaatiossa.

Minkä teorian mukaan pakottamalla oppii paremmin kuin vapaaehtoisesti?

-Teemu, 24.7.2008

#9239

> Jos ottaa huomioon henkilökunnan määrän ja vertaa oppilasmäärään ja

> mitä rahalla saa ei se kovin halpa ole

Koulussa on vapaa oppimäärä ja se on peruskoulua halvempi. Se myös tuottaa tuloksia.

-Teemu, 24.7.2008

#9240

> Itseohjautuvuushan on heidän takuu oppimiseen ei opettaminen eikö vain?

Juu. Näin ymmärsin.

> Onko tuossa Sudburyn summassa mukana myös koulukyydit?

En tiedä. Yleensä niillä on niitä tyypillisiä koulubusseja, ei takseja kuten meillä. Pari muuta katsomaani koulua on noin 10% kalliimpia. Jollain 4000€ – 6000€ saa koulutuksen, joka seuraa omaa mielenkiintoa. Peruskoulu maksaa 6200€.

-Teemu, 24.7.2008

#9241

“Opiskelija voivat vain anoa valtion opiskelupaikkaa, jotka ovat usein tulevaisuuden kannalta väärillä aloilla. Valtiosta vapaassa järjestelmässä opiskelupaikkoja syntyy kun niille on kysyntää.”

Silloin kun tulee se kysyntä on jo liian myöhäistä. Pelkästään opetuksen järjestämiseen menee helposti vuoden verran aikaa ennen kuin opiskelu alkaa. Ennakointia on pakko tehdä, jotta homma toimisi edes sinne päin.

On totta että ennustaminen on vaikeaa. usein on myös työpaikan perustamisenlähtökohtaan se että löytyy koulutettua väkeä eikä se että koulutetaan väki vasta sen jälkeen kun työpaikka on luotu.

Selityksesi että ne ovat usein väärillä aloilla, on sitä että selität nykyhetkellä menneisyyden valintoja.

“Seuraavat viisi vuotta opetusministeriö panostaa siivouksen opettamiseen ja vähentää tietoliikenteen koulutuksen puoleen.”

Onko tuo panostuksen suuntaus mielestäsi väärä?

-Hayseeder, 24.7.2008

#9242

“Koulussa on vapaa oppimäärä ja se on peruskoulua halvempi. Se myös tuottaa tuloksia.”

älä unohda SATtia ja sen merkitystä.

Pieni tiivistelmä itseohjautuvuudesta

Itseohjautuvuutta pidetään aikuisuuteen kuuluvana tekijänä ja ajatellaan koulutuksen tulee liittyä tähän kohtaan. Tulevaisuuden nopeasti muuttuvassa maailmassa vaaditaan kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan ja oppimiseen. Opiskelijan vaikuttaessa itse omaan opiskeluprosessiin, hän sitoutuu siihen paremmin ja tehokkaammin. Tätä seikkaa voidaan myös perustella eettisin perustein yksilön oikeudella vaikuttaa häntä koskeviin asioihin.

Itseohjautuvassa oppimisen prosessissa on yksilö keskeisessä asemassa opintojen kaikissa vaiheissa, suunnittelusta arviointiin saakka. Itseohjautuvuuteen kuuluu yhteys erilaisiin oppimista tukeviin opettajiin tai opintojen ohjaajiin ja oppijoiden ryhmän jäseniin.

Itseohjautuva- termi voi oppimisen yhteydessä luoda virheellisen mielikuvan, että oppiminen on oppijasta riippumatonta, ikään kuin automaattisesti tapahtuvaa, jonka toteutuminen edellyttää oppijalta ainoastaan antautumista prosessin vietäväksi. Tämän mielikuvan varaan rakentuvat kouluttamisratkaisut eivät ole kestäviä. Oppimisen itseohjaus on aina oppijan aktiivista toimintaa.

Andragogiikkaan perustuva oppiminen lisää ihmisen kapasiteettia ja tarvetta tulla itseohjautuvaksi ja tätä ominaisuutta tulisi kehittää niin nopeasti kuin on mahdollista. Ihmiset ovat yksilöitä ja tämän vuoksi jokaisella on erilaiset oppimisvalmiudet, jotka kehittyvät jokaisen omista elämänkokemuksista ja -tehtävistä. Monipuoliset oppimiskokemukset muodostuvat voimavaraksi oppimisella ja oppimiseen suuntaudutaan tehtävä- tai ongelmakeskeisesti. Motivaatio on sisäistä ja keskeisessä asemassa ovat tarpeet itse arviointiin, kehittymiseen ja tietämiseen.

Itseohjautuva oppimismalli on prosessimalli, jossa pyritään antamaan sellaisia menetelmiä ja lähteitä, joiden avulla oppijat voivat hankkia tietoja ja taito-ja. Itseohjautuvaan oppimisprosessiin kuuluvia osatekijöitä ovat: ilmapiirin vapaamuotoisuus, osallistuva päätöksenteko suunnitteluun, oppimissuunnitelman laatiminen oppijoiden valmiuksien mukaisesti ja työtavoissa: kokemukselliset tekniikat ja itsenäinen opiskelu. Tämän oppimismallin yksi perusajatus on, että oppiminen on sopusoinnussa psykologisen kehitysprosessin kanssa.

Itsenäisen oppimisen termiä käytetään silloin, kun oppiminen tapahtuu luonnollisessa sosiaalisessa ympäristössä, joka on ulkoisesta ohjauksesta ja institutionaalisesta vahvistamisesta riippumatonta. Itsenäisessä oppimisessa on kaksi riippumattomuuden dimensiota:

1. Riippumattomuus ulkoisesta ohjauksesta: opiskelija päättää, mitä, milloin ja miten oppii ja on itse vastuussa etenemisen arvioinnista.

2. Riippumattomuus institutionaalisesta vahvistumisesta: opiskelijalle ei anneta mitään institutionaalista todistusta tunnuksena menestyksellisestä oppimisesta.

Itsenäinen oppiminen on eristyneempää kuin itseohjautuva oppiminen.

Yksilön voimakasta taipumusta oppia tietyllä tavalla kutsutaan oppimisen tyyliksi. Oppimiseen vaikuttavat tekijät kuuluvat oppimistyyliin ja nämä voidaan jakaa kolmeen osaan: kognitiiviset, affektiiviset ja ympäristölliset tekijät.

Itseohjautuva oppiminen on hyvä idea, vaikka yhteiskunta asettaa erilaisia rajoituksia, kuten esim. peruskoulussa oleva opetussuunnitelma, on silti suurin rajoite tälle oppimiselle on oppija itse. Varsinkin aikuiset ovat tottuneet passiiviseen kuunteluun, eivätkä osaa sopeutua uuteen tilanteeseen, jossa pitäisi olla aktiivinen ja osallistuva. Kasvatus itseohjautuvuuteen tulisi näin jo aloittaa jo lapsena. Tosin itseohjautuvan oppijan ei aina tarvitse olla ulospäin suuntautunut tai aktiivinen, tärkeintä on, että hänellä on halu hankkia tietoa ja kehittää itseään.

Itseohjautuvuusvalmiutta voidaan arvioida Guglielminon kehittämällä SDLR – asteikolla (Self – directed learning readiness). Itseohjautuvuuden perusulottuvuuksia ovat:

-avoimuus oppimistilanteessa

-yksilön käsitys itsestään tehokkaana oppijana

-aloitekyky ja riippumattomuus oppimisessa

-vastuunotto omasta oppimisesta

-oppimisesta pitäminen

-luovuus

-positiivinen suuntautuminen tulevaisuuteen

-kyky käyttää perusopiskelu- ja ongelmanratkaisutaitoja

SDLR – asteikkoa on kritisoitu siitä, että se mittaa asenteita itseohjattuun oppimiseen eikä niitä kykyjä ja taitoja, joita opiskelija tarvitsee. Mittari ei sovellu yhtäläisesti eri väestöryhmille, vaan paremman koulutuksen saaneet ihmiset ovat niitä joille se parhaiten sopii.

Teksti on vapaasti lainattavissa.

-Hayseeder, 24.7.2008

#9243

“ Siellä suoraan sanottiin juuri testin olevan suurin opiskeluun motivoiva tekijä.

En löydä tuota. Voisitko laittaa linkin”

Noin puolessa välissä sivua

-Hayseeder, 24.7.2008

#9244

“Eli ruotsia, uskontoa, jne ei pidä olla suoritettuna polille päästäkseen.”

Ei ole mitään haittaa vaikka tietää uskonnosta jotain ja varsinkin muista uskonnoista senpä vuoksi muuttaisin aineen nimikkeen uskonnon historiaksi, tuntimäärää voisi sen mukaisesti tarkastaa. Suomessa on oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään eli kielilakia pitää ensin muuttaa jotta tuo toive ruotsin kohdalla onnistuisi.

-Hayseeder, 25.7.2008

#9247

“Ne toteuttavat John Deweyn opetusfilosofiaa, jota sanoit kannattavasi. Halauaisitko progressiivisiä kouluja Suomeen?”

Haluan ottaa käyttöön noihin perustuvia opetusmalleja/metodeja myös muihin aineisiin kuin käsitöihin. Olen pari mallia mitkä tuohon filosofiaan perustuvat jo täällä esittänyt, mutta mielipiteitä ei tullut ei juuta eikä jaata.

Opetuksen tuloksellisuuteen vaikuttavista syistä yksi tärkeimpiä on miten edulliseen muotoon oppimisympäristö onnistutaan rakentamaan. Ympäristön henkinen ilmapiiri pitää säilyttää hyväksyvänä ja positiivisena, mihin sisältyy oppijan arvostaminen potentiaalisena oppijana. Ympäristön pitää kaikin tavoin tukea oppijaa ja myös opettajaa.

-Hayseeder, 25.7.2008

#9262

> Pieni tiivistelmä itseohjautuvuudesta

Onko tuo oma tekstisi? Olet tutkinut asiaa?

-Teemu, 25.7.2008

#9263

Laura Kolbe kirjoittaa: “Kun oppivelvollisuus alkoi 1921...Käytännössä monet lapsista tekivät työtä ja osallistuivat perheensä elättämiseen. Vanhemmat pitivät työntekoa tärkeämpänä kuin lukemista...Tavoitteeksi tuli koulutustason nostaminen. Siihen pyrittiin oppivelvollisuuden ja koulupakon avulla.”

Oppivelvollisuus on tämän mukaan tapa pakottaa köyhät kouluun.

Ote on kirjasta Katariina Järvinen, Laura Kolbe: Luokkaretkellä hyvinvointityhteiskunnassa. Kirja käsittelee luokkaeroja nykyään.

-Teemu, 25.7.2008

#9265

Samassa kirjassa Kolbe sanoo, että ylemmät luokat opettavat oleellisen tiedon lapsilleen koulun ulkopuolella sen jälkeen koulu sosialisoitiin.

“On palattu perittyjen ammattien aikakauteen – opintiet ovat sulkeutumassa. Säätyjen ja luokkien tilalle ovat tulleet perhetraditiot ja professiot. Koulu-uudistus ei onnistunut poistamaan kodin merkitystä sosiaalisen pääoman tuottajana. Ammatit alkavat periytyä, palkkakuilu levenee. Erot hyvien ja huonojen osoitteiden välillä levenevät”

-Teemu, 26.7.2008

#9267

“Onko tuo oma tekstisi? Olet tutkinut asiaa?”

Se tuli kirjoitettua joskus reilut kymmenisen vuotta sitten, liittyen yhteen oppimisympäristö tutkimukseen.

-Hayseeder, 26.7.2008

#9268

> Eikö muuten aloituksessa olisi hyvä mainita tuon testin (SAT) olemassa olo.

> Noin puolessa välissä sivua

Löysin nämä lauseet SAT:n roolista motivaattorina.

...

“Mimsy: Well maybe not instantly but quickly yes, and the SAT's are a big motivating factor.

....

Mimsy: ”But within six weeks, he had learned everything I had to teach him.“ That speaks to motivation. This child was not interested in learning math until he needed it for the SAT's and when he needed it for the SAT's, he learned it quickly.

....

En osaa sanoa tämän perusteella juuri muuta kuin, että SAT on yksi tärkeistä opiskelijoiden motivaattoreista. Jos oppilaat haluavat yliopistoon ja sitä varten pitää suorittaa SAT, niin se motivoi oppilaita valmistautumaan tähän kokeeseen. Koulun tulee sallia tämä, kuten pyrkiminen muihinkin tavoitteisiin.

Sudburyn koulu on esimerkkinä mahdollisimman vapaasta oppimäärästä. Linkin perusteella SAT on yksi tärkeistä motivaattoreista ainakin osalle oppilaita. Mielestääni pitää olla tarkempaa dataa, joka kertoo kokeen muita motivaattoreita suuremmasta merkityksestä, jotta SAT kannattaa erikseen mainita.

> Itseohjautuvuutta pidetään aikuisuuteen kuuluvana tekijänä ja ajatellaan koulutuksen

> tulee liittyä tähän kohtaan

Johtuuko tämä siitä, että lapset ”tuhlaavat“ aikansa, jos heidän antaa valita vai siitä, että itseohjautuvuutta on tarjolla vain aikusille?

-Teemu, 26.7.2008

#9275

Onko olemassa teoriaa miksi pakollinen oppimäärä toimii opetuksessa?

Yritän etsiä teoriaa, joka selittäisi miksi pakollinen oppimäärä saa ihmisen oppimaan hyvin. Koska pakolliset oppimäärät ovat laajasti käytössä, niin uskoin löytäväni oppimiseen liittyvän selityksen pakolliselle oppimäärälle.

Kaikki löytämäni tekstit kuitenkin näyttävät olevan ristiriidassa pakon käyttämisen kanssa. Vapaaehtoisuus, itseohjautuvuus, oman mielenkiinnon seuraaminen, jne tuntuvat olevan yleisesti hyväksyttyjä hyviä opetustapoja. Näin myös opetusministeriön teksteissä.

Keskustelussa on tullut esille nämä mahdollisuudet:

1 – Hayseeder perusteli pakko-oppimäärää opetuksen suunnittelulla. On kuitenkin olemassa kouluja, joissa ei ole pakollista oppimäärää ja kouluja, joissa pakollinen oppimäärä on vain pieni osa opetusta, jotka eivät maksa enempää kuin peruskoulu ja jotka tuottavat kelpo oppimistuloksia. Mielestäni tämä osoittaa, että koulun opetus voidaan suunnitella ilman pakko-oppiumäärää.

2 – Hayseeder ehdotti myös, että oppilaat eivätkä heidän vanhempansa osaa valita hyvin, koska eivät tiedä tarpeeksi. Valtio käyttää asiantuntijoita oppimäärän tekemiseen, joten siitä tulee parempi kuin ihmisten kotona tekemistä opiskeluvalinnoista. Tällöin on oikein pakottaa ihmiset valitsemaan paremmin. En ole löytänyt tukea tälle teorialle.

3 – TT-perusteli pakko-oppimäärää, sillä että ilman pakkoa oppilaat tuhlaavat aikansa, eikä oppimisesta tule mitään. En ole löytänyt tukea tällekään teorialle.

Suomessa pakko-oppimäärä tuli kouluhin kun valtio halusi pakottaa maanviljelijöiden lapset kouluun. Kun tämä oli tehty 1922, niin valtio ei koskaan luopunut pakosta. Samoin on käynyt ympäri maailman. Valtio saa oman oppimääränsä pakolliseksi positiiviselta kuulostavalla syyllä, jonka jälkeen pakosta tulee pysyvä.

Näyttää siltä, että:

1 – Pakko-oppimäärälle ei ole opetuksellisia perusteita

2 – Pakko-oppimäärä heijastaa enemmän valtion halua muokata kansalaisia. Esim. 60-luvulla peruskoulua perustettaessa tavoite oli muokata meidät aktiivisiksi, luokkataustasta vapautuneiksi kansalaisiksi. (Kolbe)

Osaako joku auttaa?

-Teemu, 26.7.2008

#9277

Tällä Oulun Yliopiston sivulla “Teorioita ja käsityksiä oppimisesta” käydään läpi yleiset oppimisteoriat.

Teoriat korostavat

- oppimisen yksilöllisyyttä

- opettajaa auttajana ei määrääjänä

- itseohjautuvuutta

- tarkkailua, havainnointia ja oppimista esimerkistä

- aktiivista ajattelua

Eikö kuulostaa siltä, että oppilaan mielenkiintoa ja oppimistyyliä seuraava oppimäärä sopisi hyvin? Tämän perusteella kaikille sama pakollinen oppimäärä on ristiriidassa nykyisen oppimiskäsityksen kanssa. Olenko väärässä?

Lainasin jokaisesta teoriasta alle lauseen, joka mielestäni kertoo opetuksen suhteesta pakkoon. Sivun on vuodelta 1997.

- Konstruktivistmi:

“Koska konstruktivismin mukaan oppiminen on yksilöllisen konstruointiprosessin tulos, opettajan tehtävä on luoda puitteet ja edesauttaa oppijan yksilöllisiä oppimisprosesseja. Opettaja on siis yksilön oppimisprosessien ohjaaja ja oman asiantuntijakulttuurinsa välittäjä”

Oppimisympäristö-ajattelu perustuu konstruktivismiin.

- Sosiokognitiivinen näkemys:

“Oppijan ajattelun aktiivisuus ja oppimisprosessin itseohjautuvuus metakognitiivisten taitojen avulla nähdään oppimisen kannalta keskeisinä.”

- Sosiokulturaaliset näkemykset

“Monet sosiokulturaalisen suuntauksen edustajat korostavat ns. kognitiivista oppipoikaopetusta opettamisen perusmallina. Kognitiivisessa oppipoikaopetuksessa oppija eli noviisi aluksi tarkkailee ja havainnoi eksperttien toimintaa ja mallia taidokkaasta tehtävän suorituksesta. Vähitellen noviisi alkaa itse osallistua toimintaan ja suorittaa tehtäviä, edeten koko ajan taitotasonsa ylärajoilla”

- Situated cognition – ajattelu

“opetuksessa opittava aines on esitetään sen todellisessa käyttökontekstissa. Oppimisen tulisi tapahtua todellisen tekemisen, aktiivisen ajattelun ja ongelmanratkaisun kautta. Tällöin oppijan on mahdollista tutustua tiedon todelliseen kontekstiin”

-Vygotskyn käsitys oppimisesta sosiaalisena toimintana

Tämä teoria ei ota kantaa pakkoon, vaan kertoo oppimisen luonteesta. Yhteisön jäsenien voisi kuvitella antavan opetusta?

“Nämä viittaavat käsitykseen, jonka mukaan yksilön tietoisuus rakentuu sosiaalisissa suhteissa, yhteiskunnan kulttuurin ja tradition pohjalta. Tiedollisen kehityksen päämääränä on tällöin yhteisöön sosiaalistuminen.”

-Teemu, 27.7.2008

#9289

Lisäsin kappaleeseen Oppimäärä tiedon siitä, että oppimaan pakottaminen (pakollinen oppimäärä, oppivelvollisuus) on ristiriidassa oppimisteorioiden kanssa. Perusteet tälle on yllä olevissa kommenteissa. Lisäsin alle olevaan kappaleeseen viimeisen lauseen.

“Opetusministeriö päättää mitä koulussa opetetaan, milloin ja miten paljon. Oppimäärä saapui meille 1921 kun oppivelvollisuus säädettiin laiksi. Maanviljelijöiden vanhemmat näkivät tuolloin työn tekemisen lukemista arvokkammaksi ja pakon tarkoituksena oli nostaa koulutustasoa väkisin. Oppimaan pakottaminen on kuitenkin ristiriidassa nykyisten oppimisteorioitten kanssa, joihin myös opetusministeriö uskoo.”

-Teemu, 28.7.2008

#9324

Peruskoulukokeilun moraalisen totuuden on kitetyttänyt Maukka Perusjätkä . Siinä on yhtäläisyyksiä J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden kanssa.

-Orange, 30.7.2008

#9326

roger Watersin näkemys

- joonas, 30.7.2008

#9327

Suomi perustaa harvinaisen erikoiskoulun EU:n kemikaaliviraston virkamiesten lapsille. Vastaavia kouluja on olemassa vain viisi.

-Teemu, 31.7.2008

#9328

Eurooppakoulu käyttää opettamiseen n. 10 000€/oppilas/vuosi. Tämä on samaa luokkaa yksityiskoulujen kanssa ja melkein tuplasti peruskoulun kustannukset (6 200€).

Opetushallitus: “Monissa asioissa Eurooppa-koulut muistuttavat entistä oppikoulujärjestelmäämme.”

-Teemu, 31.7.2008

#9330

Peruskoulun kustannukset eivät ole kovin helppoja laskea. Varsinkin pääkaupunkiseudulla koulutuksen kustannuksia nostavat laskennalliset tilavuokrat. Kustannusten pääkohdat ovat Palkat, Tilat ja materiaalit. Ei näsitä sen enempää.

Miksi olet noin huolissasi sisällön pakosta. Mielestäni OPS 2004 korostaa ennenkaikkea tapaa oppia (oppimiskäsitys). Tässä on mielestäni asian ydin. Lueppa Pekka Himasen teos suomalainen unelma, niin ymmärrät paremmin mitä ajan takaa. Asia kuion asia on mielenkiintoinen, kun opettaja välittää innostuksensa ja intohimonsa. Sokrates taisi todetta opettajan olevan paarma, jonka tehtävä on pistää laiska ajattelu liikkeelle.

Mielenkiintoista keskustelua

-R, 31.7.2008

#9333

> Miksi olet noin huolissasi sisällön pakosta. Mielestäni OPS 2004 korostaa

> ennenkaikkea tapaa oppia (oppimiskäsitys)

OPS 2004:n (Uusin hyväksytty opintosuunnitelma) käsitys opetuksesta tuntuu olevan sekoitus uusimpia teorioita, ehkä konstruktivismi tärkeimpänä. Se on hyvin moderni tapa nähdä opetus.

Näissä opetusteorioissa ja OPS:ssä pyritään opettamaan oppilaan mielenkiinnon mukaan. Mielestäni tämä on ristiriidassa pakollisen oppimäärän kanssa.

> Asia kuin asia on mielenkiintoinen, kun opettaja välittää innostuksensa ja

> intohimonsa

Hyvä opettaja saa hyvinkin pienen mielenkiinnon poikasen lentoon, mutta mielenkiinto lähtee lopulta oppijasta itsestään. Ilman oppilaan mielenkiintoa paraskaan opetus ei tuota tuloksia. On myös totta, että mikä tahansa asia voi olla mielenkiintoinen, mutta ei aina, eikä kaikille.

Entä toisinpäin.

Miksi pakottaminen on olennainen osa peruskoulun opetusta, vaikka on yleisesti tiedossa, että se haittaa oppimista?

-Teemu, 31.7.2008

#9352

Läksyt ovat useimmille vastenmielisiä. Vanhemmat valvovat, että ne tulee tehdyksi ja käyttävät pakkokeinoja. Tällä tavalla oppii ilmeisen vähän, mutta siihen kuluu paljon aikaa ja energiaa. Myös vanhemman ja lapsen välinen suhde kärsii.

Harjoitus on ilmeisen turha. Jos oppiminen seuraa omaa mielenkiintoa, niin läksyjä ei tarvita.

Lisäsin lauseen läksyistä alla olevaan kappaleeseen:

“Oppimäärä on sama kaikille. Koska se ei ota oppilaan kiinnostuksen kohteita huomioon, siinä on kaikille mielenkiinnottomia aineita. Oppimisesta tulee raskasta ja positiivinen halu oppia muuttuu negatiiviseksi. Oppilas pakottaa itsensä opiskelemaan, jotta pääsee pois oppimasta. Läksyt ovat niin vastenmielistä, että vanhemmatkin joutuvat pakottamaan lapsiaan oppimaan uutta. Myös opettajan työstä tulee epämiellyttävää, kun asia ei kiinnosta oppilaita. ”

-Teemu, 4.8.2008

#9353

Voin puhua vain omasta puolestani, mutta koen minulle opetetun vääriä asioita, väärällä tavalla, väärään aikaan, väärässä paikassa.

Koulussa asiat opetetaan absoluuttisina totuuksina kuten: Jumala loi maailman seitsemässä päivässä, Suomi aloitti talvisodan, valonnopeus on suurin mahdollinen nopeus tai vieraissa kielissä on tärkeämpää oppia kaikki kielioppiknopit seuraavaan kokeeseen asti kuin osata puhua ja kirjoittaa kieltä sujuvasti. Riittää kunhan opettelet asiat ulkoa, etkä missään tapauksessa kyseenalaista mitään.

Hommaa voisi verrata puolustusvoimien virkistystoimintaan. Kesken metsäleirin puretaan teltat, marssitaan 10 km suon yli ja poljetaan 50 km sotilaskotiin katsomaan 15 minuutin kabaree-esitystä. Esityksen loputtua sama käänteisesti sotilaallista kuria noudatten. Mittareiden mukaan kaikkia ohjesääntöjä on noudatettu ja koko prikaati on äärimmäisen virkistynyt!

Nyt kun ensimmäistä kertaa elämässäni olen esimiehenä vieraassa kulttuurissa, tajuan selvästi että käsitys kurista on vain työkalu helpottaa erehtymättömän elämää ja vaientaa alempiarvoisten ajattelu. Tiimi, joille olen todennäköisesti ensimmäinen länkkärikontakti, jatkuvasti aidon hämmästyneenä ihmettelevät miksi asiat pitää järjestää juuri niin kuin ovat. Jos vain hakisin helppoja bonuksia, käskisin heidän tukkia turpansa ja totella. Kuitenkin näen heissä sen saman kollin joka lannistettiin peruskoulussa ja lukiossa.

Jos nomeklatuura haluaa lannistaa myös heidät, joutuvat ne ensin kohtaamaan minut. Ja tällä kertaa pysyn pystyssä kaikki 12 erää! Tuomariäänille en voi mitään.

-Orange, 4.8.2008

#9354

“Kun hyvän johtajan työ on tehty, hänen tavoitteensa saavutettu, ihmiset sanovat ”teimme sen itse“” Lao Tzu/Tao te ching kappale 17

Lainasin tuota kun opetin Nokian leadership-kurssia aikoinaan Kiinassa. Jotkut kiinalaiset eivät uskoneet Lao Tzun oikeasti olleen tätä mieltä, sillä heidän mielestään Kiina oli täysin hierarkinen :-)

Lao Tzu pitää kuria ja johtajakeskeisyyttä huonona johtamisena. Tätäkin huonompi on hänen mielestään johtaja, jota ihmiset eivät kunnioita. Ideat sopivat mielestäni myös opettajan ja oppilaan suhteeseen.

A leader is best

When people barely know that he exists,

Not so good when people obey and acclaim him,

Worst when they despise him.

'Fail to honor people,

They fail to honor you;'

But of a good leader, who talks little,

When his work is done, his aim fulfilled,

They will all say, 'We did this ourselves.'

-Teemu, 5.8.2008

#9355

Suomi sai vähän hyviä tuloksia PISA-kokeessa. Esim. kuudennen luokan matikassa vain 29 oppilasta 6500:sta sai osasi kaikki tehtävät.

Valitut palat haastatteli kolmea perhettä, joissa tällaisia lapsia. Opetustavat olivat huomattavan erilaisia:

1. Kotikoulu

Yhdessä perheessä vanhemmat opettavat lapset itse ja opetus seuraa oppilaiden mielenkiintoa. Keskustelu lasten esittämistä kysymyksistä on tärkein opetusmuoto.

Äiti: “minun työni on antaa lasten nauttia oppimisesta”

2. Teho-opettelu

Vanhemmat pitävät koulumenestystä tärkeänä ja lapset ovat omaksuneet saman ajattelun. Läksyt tehdään huolella ja keskiarvot ovat tiedossa sadasosan tarkkuudella (9.75 ja 9,92). Kaikki muu väityy koulutyön tieltä. Kaverit, harrastukset ja kotityöt hoidetaan, jos aikaa jää.

Äiti: “Yksikään lapsistamme ei ole koskaan myöhästynyt koulusta”

3. Koulu-ongelma

Perheen lapset eivät oppineet matikkaa koulussa huonon opettajan takia. Vanhemmat ja lapset ottivat vastuun itselleen ja opettelivat asian itse. Vastuunotto omasta opiskelusta johti opiskelun itsenäistymiseen ja koulumenestyksen paranemiseen.

Äiti: “Kun meidän piti puuttua asioihin, teimme sen”

-Teemu, 5.8.2008

#9356

Lainaus:

“Timss-tutkimuksessa paljastui, että koululaisten taidot olivat Suomessa vain kansainvälistä keskitasoa. 38 maan vertailussa Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa vasta sijalle 14.

Suomi on osallistunut neljän vuoden välein järjestettävään Timss-tutkimukseen vain kerran, kahdeksan vuotta sitten. Matemaatikot ovat epäilleet, että viranomaiset ovat valinneet Pisan eivätkä Timssiä, koska Suomi pärjää todellisen matematiikan testeissä niin huonosti.”

-Grulps, 5.8.2008

#9357

Mielenkiintoinen tuo Grulpsin laittama linkki. Siinä MOT-ohjelma käy läpi PISA tuloksia. Suomalaiset saivat PISA:ssa hyvät tulokset matikasta ja lukutaidosta, mutta MOT:n mukaan matikan tulokset ovat oikeasti tavanomaisia ja heikkeneviä. Lukutaidon hyvyys ei johdu koulusta. Yllättäen jopa poliittisesti ohjattu YLE näkee ongelmat.

Yli puolet peruskoululaisista ei selviydy yksinkertaisesta jakolaskusta:

“Kaikki MOT:n koehenkilöt osasivat jakaa kahdella luvun 1278. Tehtävä ei olekaan ylen vaativa. Silti hiljattain tehdyssä kotimaisessa selvityksessä kävi ilmi, että suomalaisista viisitoistavuotiaista alle neljäkymmentä prosenttia osasi tehdä laskun oikein. Parikymmentä vuotta sitten vielä yli puolet nuorista selvisi tästä tehtävästä.”

-Teemu, 5.8.2008

#9359

Lisäsin Grulpsin esiintuoman epäilyn PISA-tutkimuksen luotettavuudesta Peruskoulu-kappaleeseen ja laitoin linkin MOT:n juttuun.

“Loistamme väärässä sarjassa. PISA:ssa kilpailevat valtion koulut, joissa opetetaan virallista oppimäärää luokkahuoneessa. Lisäksi näyttää siltä, että PISA mittaa juuri peruskoululle sopivia asioita. Toisessa vertailussa peruskoulu on keskitasoa. Oppimisen kannalta tilanne on huono:...”

Kiitos ajattelun parantamisesta.

-Teemu, 5.8.2008

#9362

8%:a peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisista kiusataan koulussa.

Valtiolla on menossa projekti kiusaamisen vähentämiseksi. Aikaisemmat yritykset eivät ole tuottaneet tulosta.

-Teemu, 6.8.2008

#9364

Tutkin peruskoulun menetystä Timms vertailussa Glulpsin innoittamana.

Suomi oli tässä vuoden 1999 vertailussa keskitasoa ja lopetti osallistumisen vertailuun samantien. Peruskoulu häviää mm. Venäjän koululaitokselle. Aasian maat saavat parhaat tulokset. Tässä tulokset:

Helsingin Yliopiston dosentti Marjatta Näätänen analysoi tilannetta:

Vaikuttaa yhä enemmän siltä, että menestys PISA-vertailussa ei kerro todellista tilannetta.

-Teemu, 7.8.2008

#9378

Bill Wattersonin näkemys

-Joonas, 9.8.2008

#9403

Pakko-opetuksen haitallisuus on tullut esille jo 70-luvulla. John Holt uskoo pakotuksen olevan syynä siihen, että koulu ei voi uudistua vaikka sillä on jatkuvia uudistusprojekteja. Koska oppiminen on ristiriidassa pakottamisen kanssa, uudistukset eivät voi toimia niin kauan kuin pakollinen oppimäärä ja oppivelvollisuus ovat voimassa.

Holt oli itse opettaja kymmeniä vuosia ja yritti parantaa koulua sisältäpäin. Hän totesi homman mahdottomaksi ja ryhtyi tukemaan parempaa opetusta koulun ulkopuolella.

-Teemu, 12.8.2008

#9404

Holtin kokemuksen mukaan opettajat usein haittaavat oppilaiden oppimista. Oppilaiden huomio keskittyy sen arvaamiseen mitä opettaja haluaa, eikä opittavaan aineeseen. Hän kirjoitti huomioistaan kirjassa “How Children Fail”, josta tuli opetuksen klassikko

-Teemu, 12.8.2008

#9408

“Peruskoulu häviää mm. Venäjän koululaitokselle. Aasian maat saavat parhaat tulokset.”

Mielenkiintoista, varsinkin kun vilkaisee tuntimääriä mitä käytetään matematiikan opetukseen. Jos tulkitsin oikein noissa maissa on kyseisessä aineessa enemmän oppitunteja kuin Suomessa, onko siis SUomessa liian vähän opetustunteja matematiikassa?

-Hayseeder, 13.8.2008

#9409

“Holtin kokemuksen mukaan.......”

Kirja julkaistiin 1962?

“Oppilaiden huomio keskittyy sen arvaamiseen mitä opettaja haluaa, eikä opittavaan aineeseen.”

Hieman outo väittämä, Uskotko todella että asia on noin?

-Hayseeder, 13.8.2008

#9410

“Sallimme vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja oppimäärät”

Ovat jo tätä päivää. Jostain syystä et kuitenkaan halua ottaa mitään kantaa niihin menetelmiin joita esitin.

“Muutamme oppivelvollisuuden oppi-oikeudeksi”

Tällä hetkellä on oikeus opetukseen, opetuspaikan saa kukin perhe valita kuten haluaa.

Kysymys

“Peruskoulussa pojista onkin 30% jatkuvasti koulun lisäksi tukiopetuksessa.”

Miksi sinulla on vieläkin kirjoituksessa tuo selvä virhe tukiopetukseen liittyen?

Vapaa valintainen koulu syrjäyttää juuri ne ihmiset joilla muutenkin on vaikeaa oppimisessa, hyvät varmasti hyötyisivät.

Ikävä vain todeta että liian monelle peruskoululaiselle peruskoulu luo täsmällisyydellään struktuuria heidän elämäänsä.

Suurin vaikuttavin tekijä oppimiseen on asenne ja sitä ei todellakaan paranna jos esim. radiotoimittaja kysyy tulevalta ekaluokkalaiselta eikö ole tyhmää mennä kouluun/ eiks harmita kun täytyy sinne mennä.

Oppilaan oppimiseen vaikuttaa myös se miten koko perhe oppilaan takana suhtautuu koulun käyntiin. Jos se siellä ollaan koulukielteisiä on turha odottaa, että itse oppilas olisi enää koulusta kiinnostunut vaikka se olisi kuinka vapaa.

-Hayseeder, 13.8.2008

#9412

“Suurin vaikuttavin tekijä oppimiseen on asenne”

Pakolla hyväkin asenne saadaan romutettua tai ainakin luodaan mahdollisuus sellaiselle. Vai et kai tarkoita että oppilaille pitää “opettaa oikea asenne”, tietysti pakolla?

“Jos se siellä ollaan koulukielteisiä on turha odottaa, että itse oppilas olisi enää koulusta kiinnostunut vaikka se olisi kuinka vapaa.”

Parantaako pakko tätä tilannetta?

-Aapo, 13.8.2008

#9414

> Kirja julkaistiin 1962?

Juu. Kaveri oli opettajana 50-luvulla. Näki ongelmia ja tutki niitä ja kirjoitti aiheesta tuon kirjan. Sitten hän yritti poistaa pakkoa koulujärjestelmästä, mutta totesi homman lopulta mahdottomaksi. Hän kirjoitti toisen kirjan -76, jossa kertoo opetus-ideansa “Instead of education: ways to help people do things better”. Nuo ideat ovat tästä kirjasta.

Holtin mielestä valtion tulisi kertoa kansalaisille, että pakko heikentää oppimista. Kuvittele koulukirjan kannessa tarra “Pakollinen oppimäärä on oppimiselle haitallinen” :-)

-Teemu, 13.8.2008

#9415

> “Peruskoulussa pojista onkin 30% jatkuvasti koulun lisäksi tukiopetuksessa.”

> Miksi sinulla on vieläkin kirjoituksessa tuo selvä virhe tukiopetukseen liittyen?

Erityisopetuksen kutsuminen tukiopetukseksi? Luin muutaman kunnan ops:n. Niissä tukiopetus oli erityisopetuksen ensimmäinen muoto. Näille lapsille ei siellä opeteta mitään erityistä, vaan sama kuin kaikille muillekin. Mielestäni tukiopetus-sana kuvaa toimintaa paremmin.

Sanoit aikaisemmin, että tilastoni on erityisopetuksesta, jota annetaan vain vakavasti oppimishäiriöisille. Mielestäni näin ei ole, koska muuten tilaston mukaan n.50%:lla pojista kärsii tällaisesta.

-Teemu, 13.8.2008

#9416

John Holt kirjoittaa, että lapsi oppii lukemaan itse nopeasti, jos hänen annetaan tehdä se.

“Lukeminen ei ole taito, vaan teko. Lapsi näkee kirjoitusta joka puolella. Hän näkee vanhempien ihmisten käyttävän sanoja ja kirjaimia ja saavan niistä merkitystä. Sanat saavat asioita tapahtumaan. Yhtenä päivänä hän päättää löytää niiden merkityksen ja hän alkaa lukea. Hän ei opettele lukemaan, vaan lukee. Tietysti aluksi huonosti, koska ei osaa sanaakaan. Jos sallimme hänen jatkaa, niin hän löytää kirjoitettujen sanojen merkityksen omalla tavallaan ja omista syistään kysymällä jos näkee siitä olevan hyötyä...Hän oppii lukemaan lyhyessä ajassa, jopa kuukausissa”

Holt jatkaa, että usein estämme tämän oppimisen vakuuttamalla lapselle, että ei pysty oppimaan itse vaan hänen täytty mennä jonnekin, jossa tämä taito annetaan.

-Teemu, 13.8.2008

#9417

Kotiopetuksesta on tullut englannissa “köyhän miehen yksityiskoulu” kirjoittaa tutkija ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu, Anna Kontula

-Teemu, 13.8.2008

#9419

“Muutamme oppivelvollisuuden oppi-oikeudeksi”

> Tällä hetkellä on oikeus opetukseen, opetuspaikan saa kukin perhe valita kuten haluaa.

Meillä on velvollisuus opiskella valtion määräämät asiat. Velvollisuus ei ole oikeus. Oikeudesta voi kieltäytyä.

John Holtin mielestä koulun tulisi muistuttaa Berlitz kielikurssia. Kurssit ovat vapaaehtoisia, käyttävät usein hyviä opetuskeinoja, eivät pakota kokeeseen kurssin lopussa, eivät vertaile osaamistamme muiden kanssa, jne. Täysin vapaaehtoisia kursseja, joista oppilas voi valita mielenkiintoiset.

-Teemu, 14.8.2008

#9420

“Sallimme vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja oppimäärät”

> Ovat jo tätä päivää.

Peruskoulussa on pakollinen oppimäärä. Mitä vaihtoehtoja sille on?

-Teemu, 14.8.2008

#9423

“Parantaako pakko tätä tilannetta?”

On vanhempien oma vapaa valinta miten ja missä haluaa lapsensa oppivan asioita.

Toistamalla tuota pakko-sanaa luodaan omalta osaltaan juuri tuota tunnelmaa että oppiminen on pakkoa.

Onko mielestäsi täysin oikein että aikuinen kysyy 7-vuotiaalta että eikö ole ikävää kun joutuu menemään kouluun. Eikö tuossa silloin luoda sitä mielikuvaa avoimelle mielelle että koulu on paha ja sen on yhtä pakkoa?

-Hayseeder, 14.8.2008

#9424

“Sanoit aikaisemmin, että tilastoni on erityisopetuksesta, jota annetaan vain vakavasti oppimishäiriöisille. Mielestäni näin ei ole, koska muuten tilaston mukaan n.50%:lla pojista kärsii tällaisesta.”

Mitä tilastoa käytät?

Tämä ei ainakaan tue 50% tulkintaasi.

-Hayseeder, 14.8.2008

#9425

“”Sallimme vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja oppimäärät“

> Ovat jo tätä päivää.

Peruskoulussa on pakollinen oppimäärä. Mitä vaihtoehtoja sille on?”

Mihin perustat sen että kaikilla on yksi ja sama oppimäärä, (tietdätkö mitä muuten sana oppimäärä tarkoittaa?, lähin englannin kielinen termi on sullaby)

Miksi sinua ei lainkaan kiinnosta opetusmenetelmät vaan pelkkä vapaa valinta ja kuten tuli aikaisemmin selvästi ilmi ne hyvät tuloksetkin perustuivat siihen että on olemassa testi jonka tulos ohjaa merkittävästi tulevaisuuden tapahtumia.

-Hayseeder, 14.8.2008

#9426

Aapo.

Ovatko ystäväsi jotka toimivat opetusalalla informoineet sinua oppimisympäristöstä?

-Hayseeder, 14.8.2008

#9427

“On vanhempien oma vapaa valinta miten ja missä haluaa lapsensa oppivan asioita.”

Mutta opetettaviin asioihin on hyvin vähän sananvaltaa. Sitä paitsi aika rajallista on myös tuo “miten ja missä” -valinta. Vai saavatko vanhemmat viedä lapsensa mihin tahansa haluamaansa kouluun, kenen tahansa ylläpitämään? Mitä tämä(kään) valinta kuuluu kenellekään paitsi lapselle ja hänen vanhemmilleen?

“Toistamalla tuota pakko-sanaa luodaan omalta osaltaan juuri tuota tunnelmaa että oppiminen on pakkoa. ”

No eikö se sitten ole? En minä vastusta oppimista, vastustan pakkoa. Pakolla ja oppimisella on oikeasti hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa.

“Onko mielestäsi täysin oikein että aikuinen kysyy 7-vuotiaalta että eikö ole ikävää kun joutuu menemään kouluun. Eikö tuossa silloin luoda sitä mielikuvaa avoimelle mielelle että koulu on paha ja sen on yhtä pakkoa?”

Kuka sitä näin on kysynytkään? Jos lapselta kysyy “Eikö ole ikävää että joutuu syömään karkkia?” niin luulisin että on vaikea saada vahvistusta tälle “syötetylle” mielipiteelle. Ja jos lapsen mielestä oikeasti ei ole ikävää mennä kouluun vaikka pakolla niin kyllä hän usein senkin sanoo. Paitsi tietysti jos hänet on opetettu olemaan ajattelematta itse, omaksumaan vanhempien totuudenmukaisen kannan.

En edes oikein ymmärrä tämän kysymyksen relevanssia. Vaikka vanhemmat aivopesisivät lapsensa mihin, se ei lainkaan poista sitä pakkoa. Millä tavalla tämä edes liittyy koko asiaan?

-Aapo, 14.8.2008

#9428

Eli jos joku on sitä mieltä, että ei tarvitse osata lukea niin eipä häntä pitäisi pakottaa? Tai oikeastaan, ihan jokainen haluaa kuintenkin oppia lukemaan. Hienoa jos se on totta mutta intuitiivisesti tuntuu epäuskottavalta.

-Tuomas, 14.8.2008

#9429

> Mitä tilastoa käytät? Tämä ei ainakaan tue 50% tulkintaasi.

Tilasto on tässä:

Sen mukaan hieman yli 20% peruskoululaisista saa osa-aikaista erityisopetusta ja hieman alle 10% täysipäivästä. Poikia näistä on 2/3, joten pojista on erityisopetuksessa 40%. Kouluissa on tukiopetus erikseen, joten yhteensä pojista olisi erityis/tukiopetuksessa yli 50%. Tämä ei voi olla totta?

-Teemu, 14.8.2008

#9430

> Tämä ei ainakaan tue 50% tulkintaasi.

Linkkaamastasi tilastosta puuttuu osapäiväisessä erityisopetuksessa olevat 128 000 lasta. Siinä on vain kokopäiväiset 46 100.

Onko tämän lisäksi vielä tukiopetusta saavat?

-Teemu, 14.8.2008

#9432

> Mihin perustat sen että kaikilla on yksi ja sama oppimäärä

Esim. tässä dokussa kerrotaan, että

“Suomessa vakituisesti asuva lapsi on oppivelvollinen.

Lapsen oppivelvollisuus alkaa

sinä vuonna, kun hän täyttää seitsemän

vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen

oppimäärä on suoritettu tai kun

oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut

kymmenen vuotta. Perusopetuslaki 25 §

(1998/628).”

Perusopetuksen oppimäärästä suurin osa on pakollista:

“Peruskoulussa opiskeltavia aineita ovat äidinkieli

ja kirjallisuus, matematiikka, vieras

kieli, toinen kotimainen kieli, uskonto tai

elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi,

musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta,

kotitalous sekä oppilaanohjaus. Vuosiluokilla

1–4 opiskellaan lisäksi oppiainekokonaisuutta,

jonka nimi on ympäristö- ja luonnontieto.

Viidennestä luokasta lähtien kokonaisuus

jakautuu biologiaan ja maantietoon sekä

fysiikkaan ja kemiaan. Seitsemänneltä luokalta

alkaa terveystiedon opetus.”

-Teemu, 14.8.2008

#9433

> Miksi sinua ei lainkaan kiinnosta opetusmenetelmät vaan pelkkä vapaa valinta

> ja kuten tuli aikaisemmin selvästi ilmi ne hyvät tuloksetkin perustuivat siihen

> että on olemassa testi jonka tulos ohjaa merkittävästi tulevaisuuden

> tapahtumia.

Mielestäni saitilla luki, että jotkut Sudburyn demokraattisen koulun oppilaista tähtäävät pärjäämiseen SAT-testissä, jota vaaditaan yliopistoon pääsyyn.

Demokraattisessa koulussa ei ole kokeita. Jos kokeet motivoisivat oppimaan, niin peruskoulu innostaisi kaikkia, mutta “kokeen jälkeen tiedot palautetaan opettajalle”

-Teemu, 14.8.2008

#9434

> Eli jos joku on sitä mieltä, että ei tarvitse osata lukea niin eipä häntä pitäisi

> pakottaa? Tai oikeastaan, ihan jokainen haluaa kuintenkin oppia lukemaan.

> Hienoa jos se on totta mutta intuitiivisesti tuntuu epäuskottavalta.

Kirja, josta luin tuon, aloitti Amerikan kotikoulu-liikkeen ja sen kirjoittajasta, John Holtista, tuli kotiopetuksen puolestapuhuja. Kirja aiheutti aikanaan paljon kohua.

Lasta siis tulisi auttaa, mutta vastailemalla hänen kysymyksiinsä. Olen huomannut, että n. kolme-neljä vuotiaat pyytävät usein aikuisia lukemaan heille ja ovat kiinnostuneita kirjaimista. Kysymyksistä ei liene puutetta :-)

-Teemu, 14.8.2008

#9435

> Miksi sinua ei lainkaan kiinnosta opetusmenetelmät vaan pelkkä vapaa valinta

Minua kiinnostaa oppiminen, luin läpi nykyiset oppimisteoriat ja muutamia opetusmenetelmiä. Ne painottavat oman mielenkiinnon keskeisyyttä opintojen valinnassa ja opettajan roolia oppaana. Niin kauan kuin peruskoulu on käytännössä pakollinen ja opetettavat aineet seuraavat virkamiesten määräyksiä, se ei voi toteuttaa näitä menetelmiä.

-Teemu, 14.8.2008

#9437

Hyvässä opetustavassa opettaja auttaa oppilasta eteenpäin seuraten oppilaan mielenkiintoa. Hän on ikäänkuin opas.

John Holt kirjoittaa, että tällainen suhde on mahdoton, jos toisella on valta rangaista toista ja arvostella hänen suoriutumistaan. Oppilaat sanovat mitä luulevat opettajan toivovan kuulla, eivät mitä ajattelevat. Keskustelusta ei voi tulla rehellistä.

-Teemu, 14.8.2008

#9439

Opetushallitus: “Parakkikoulut ovat usein viihtyisiä ja toimivia oppimisympäristöjä”

Laajemmin (vaatii tunnuksen)

-Teemu, 14.8.2008

#9440

Jos tämä on totta, niin tässä voisi olla yksi syy erityisoppilaiden suurelle määrälle.

Lainattu Tarmo Virtasen kirjoituksessa “Erityisoppilaat ovat kuntien rahasampoja”

“Kuntien saama valtionosuusjärjestelmä suosii erityisoppilaiden määrän kasvattamista. Kunta nimittäin saa erityisopetukseen siirretyistä oppilaista niin merkittävää korotettua oppilaskohtaista valtionosuutta (150–350 prosenttia yleisopetuksen oppilaaseen verrattuna), että valtion ja lääninvalvonnan puuttuessa kuntien on edullista kasvattaa erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä vaikka pilviin. Monissa kunnissa erityisopetukseen on siirretty jo 15 prosenttia kunnan oppilaista.”

-Teemu, 14.8.2008

#9441

“Vai saavatko vanhemmat viedä lapsensa mihin tahansa haluamaansa kouluun, kenen tahansa ylläpitämään?”

Tiedossani ei ole mitään estettä sille etteikö vanhemmat saisi valita aivan vapaasti koulua johonlapsen laittaa, sinulla ilmeisesti on?

“Kuka sitä näin on kysynytkään?”

Ylen radiotoimittaja lastentoivekonsertin suorassa lähetyksessä muutamia vuosia sitten.

“En edes oikein ymmärrä tämän kysymyksen relevanssia.”

Etkö tiedä mitä merkitystä on asenteella oppimiseen ja miten vaikuttaa ympäristön asenteet ensimmäisiä askeliaan koulutiellä olevaan oppijaan.

Osaatko muuten kertoa syyn että miksi ne joille koulu on ollut kaikista vastenmielisintä ovat usein niitä jotka tulevat sieltä päästyään ensimmäisinä takaisin koulunkäytäville heti seuraavana syksynä?

-Hayseeder, 14.8.2008

#9442

“Jos tämä on totta, niin tässä voisi olla yksi syy erityisoppilaiden suurelle määrälle.”

Muistaakseni olen tuosta jo aiemmin kertonut, ilmeisesti on mennyt täysin ohi.

-Hayseeder, 14.8.2008

#9443

“Oppilaat sanovat mitä luulevat opettajan toivovan kuulla, eivät mitä ajattelevat. Keskustelusta ei voi tulla rehellistä.”

Minulla kun aivan eri käsitys tuosta ajattelusta ja sen julki tuonnista.

-Hayseeder, 14.8.2008

#9444

“Niin kauan kuin peruskoulu on käytännössä pakollinen ja opetettavat aineet seuraavat virkamiesten määräyksiä, se ei voi toteuttaa näitä menetelmiä.”

Menetelmät ovat opettajan omissa käsissä ei opetusmenetelmiä virkamiehet määrää.

Et silti vieläkään ottanut mitään kantaa niihn jo kuukauisia sitten esittämiini opetusmenetelmiin.

Olivatko ne niin huonoja ettei niitä edes kannata miettiä vai olivatko ne sellasia joita ei voi tämän päivän peruskoulussa toteuttaa?

-Hayseeder, 14.8.2008

#9445

> Minulla kun aivan eri käsitys tuosta ajattelusta ja sen julki tuonnista.

Holtin mielestä hyvä opettamissuhde voi syntyä jos se on vapaaehtoinen molemmille, eikä kummallakaan ole valtaa toisen elämään. Hieman kuten antiikin filosofiakoulut. Opettaja saa valita oppilaansa ja oppilas saa vaihtaa opettajaa.

Mielestäni tämä on linjassa konstruktivistisen oppimisnäkemyksen kanssa. “Opettaja on siis yksilön oppimisprosessien ohjaaja ja oman asiantuntijakulttuurinsa välittäjä. Hänen tehtävänsä on tukea oppijaa tämän omissa pyrkimyksissä”.

Opettaja ei määrää, rankaise eikä arvostele. Hän auttaa oppimaan sen, mitä oppilas haluaa oppia. Konstruktivismi on ilmeisesti myös opetusministeriön ajattelutapa, sillä esim. opetusministeriön suosimat oppimisympäristöt perustuvat siihen.

Holt sanoo, että koska opettaja voi rangaista oppilasta eri tavoin ja päättää hänen arvosanoistaan, oppilaalla on halu olla samaa mieltä opettajan kanssa ja miellyttää häntä. Samalla tavalla kuin alaiset miellyttävät esimiestä töissä, sillä erolla, että ei saa itse päättää kauanko pomoa palvelee. Tämän takia on vaikea muodostaa opettamiseen tarvittavaa avointa ja rehellistä suhdetta, jossa asiat voi turvallisesti kyseenalaistaa.

Sama ongelma lienee jossain muodossa myös kotiopetuksessa, sillä vanhemmilla on valta rangaista lapsiaan.

Missä tämä ajattelu menee pieleen?

-Teemu, 15.8.2008

#9446

Oman kokemukseni perusteella kyseenalaistaminen johtaa rangaistukseen, muodossa tai toisessa.

-Joonas, 15.8.2008

#9447

>Et silti vieläkään ottanut mitään kantaa niihn jo kuukauisia sitten esittämiini

> opetusmenetelmiin.

> Olivatko ne niin huonoja ettei niitä edes kannata miettiä vai olivatko ne sellasia joita

> ei voi tämän päivän peruskoulussa toteuttaa?

Kopioin alle postaus, johon luulen, että viittaat.

Mielestäni ehdotukset parantavat oppimista nykyisessä kouluympäristössä. Bloom mittasi aikaisempien tekniikoiden tehoa. Veikkaan, että ehdottamillasi menetelmillä saa samantyyppisiä parannuksia nykyiseen.

Mielestäni suurimmat ongelmat ovat kuitenkin siinä, että opetus ei voi seurata oppilaan mielenkiintoa, kun oppimäärä on pakollinen. Eikä opettaja voi olla oppilaan opas, koska hänen tehtävänsä on välittää oppimäärä oppilaille. Emme pysty käyttämään parhaita tapoja oppia lakimme meille määräämien velvollisuuksien takia.

Minusta alkaa tuntua, että oppiminen ei vaadi kovin paljoa opettamista.

--------------------------------

“Suurin osa tapahtuu luokkahuoneessa, ja tietyin osin myös niin että oppilaat istuvat hiljaa ja kuuntelevat, mutta itse en ole tavannut vielä yhtään sellaista opettajaa jolta en ole voinut halutessani kysyä tarkentavia kysymyksiä, syitä miksi on noin? miksi se ei voisi olla toisin? jne. tosin joskus tuli kysyttyä edellispäivän ohjelmista.

Osa aineista vaati luokkaopetusta enemmän kuin toiset, mutta mikään aine ei vaadi, että jokaisen tunnin pitää tapahtua luokassa. Tänäpäivänä ei ole tavatonta että oppituntien aikana tehdään vaikka elokuvan pätkä. Tuo aihe sopii hyvin äidinkieleen sekä ilmaisutaitoon, kuvikseen käsitöihin liikuntaan, esim. noiden aineiden tuntien aikana voidaan tehdä elokuvan pätkä siten, että jokaisessa aineessa tehdään jotain elokuvaan sopivaa.

Yrittäjyyteen liittyviä juttuja on vielä helpompi keksiä vaikka siten että ryhmä suunnittelee tuotteen (kuvis) tekee tuotteen (käs) tekee ohjeen (Äi) tekee ohjeen vieraalle kielelle (eng ru) miettii tuotteelle hinnan, kate (Ma) markkinoi, mainos (Kuv, Äi) myy tuotteen, mieluiten joulun alla.

Ei luokkahuone ole oppimista estävä, sopivilla aihekokonaisuuksilla ja oppiainerajojen ylityksellä saadaan varmaan jotain aikaan

Nämä kaksi esimerkkiä ovat todellisia tapahtumia mitä tämän päivän peruskouluissa tehdään, ei tosin kaikissa ainakaan vielä.”

-Teemu, 15.8.2008

#9448

“Minusta alkaa tuntua, että oppiminen ei vaadi kovin paljoa opettamista.”

Siitä vain alalle kokeilemaan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on vapaita paikkoja myös ei päteville ihmisille.

Sivuseikkana voin todeta että vapaa mallisia kyllä toimii hyvien kanssa, mutta niiden kanssa joiden oppiminen on vaikeaa asia onkin aivan toinen.

“opetus ei voi seurata oppilaan mielenkiintoa”

eli jos oppilas ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä kirjoittamisesta olet valmis hyväksymään sen ettei hän osaa lukea eikä kirjoittaa?

-Hayseeder, 15.8.2008

#9449

Lisäsin tekstiin John Holtin Berlitz esimerkin. Se kuvaa mielestäni hyvin, miten vapaaehtoinen koulu toimii opiskelijoiden ehdoilla.

“Amerikan kotikoulujen tunnetuin puolestapuhuja, John Holt, uskoi Berlitzin kielikurssin periaatteiden sopivan opetukseen hyvin. Opiskelu ei ole pakollista, pääsykokeita ei ole, lopettaa saa kun haluaa ja opiskella saa vain sitä kieltä, jota haluaa. Oppilaita ei leimata hyviksi ja huonoiksi muiden edessä, eikä kurssien lopussa ole koetta.”

-Teemu, 15.8.2008

#9450

> “opetus ei voi seurata oppilaan mielenkiintoa”

> eli jos oppilas ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä kirjoittamisesta olet

> valmis hyväksymään sen ettei hän osaa lukea eikä kirjoittaa?

Sama pätee varmaan laskemiseen. Nämä ovat perustaitoja, joista hyötyy ja joiden puutteesta kärsii. Luulisi, että jokaisella on motivaatio oppia. Jos jotain asia ei kiinnosta, niin saako pakottamalla parempia tuloksia? Pakkoa ei ole mainittu yleissä opetusnäkemyksissä. Näyttää, että teorian mukaan vain ne oppivat, joita asia kiinnostaa. Pakkokeinoilla luo negatiivisen oppimismotiivin, joka vähentää mielenkiintoa aiheeseen.

Entä käytännössä? Oppisiko lapsi itse lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan, jos aikuiset “opettavat” vain vastaamalla hänen kysymyksiinsä? Oppisiko hän paremmin, koska hänellä on omat syynsä ja tapansa oppia? En tiedä vielä.

Jos oletetaan, että jää muutamia, joita asia ei kiinnosta. Esim. Lintiksen gallupissa 13% sanoo, ettei lukisi kouluaineita vapaaehtoisesti . Pitäisikö heitä pakko-opettaa, kuten Jukolan veljeksiä, heidän oman etunsa nimessä? Joka tapauksessa pakkotoimia kannattaa harkita vain muutamien kanssa.

-Teemu, 15.8.2008

#9451

“Tiedossani ei ole mitään estettä sille etteikö vanhemmat saisi valita aivan vapaasti koulua johonlapsen laittaa, sinulla ilmeisesti on?”

Wikipedia kertoo: “Yksityiset peruskoulut tarvitsevat valtioneuvoston ja muut oppilaitokset opetusministeriön luvan toimiakseen ja suurin osa joutuu noudattamaan kansallista opetussuunnitelmaa.”

Eli valinta on hyvin rajattu ja valtiovalta määrää mitkä koulut ovat “hyväksyttyjä”. Toisin kuin annat ymmärtää, valinnanvaraa on oppilailla tai hänen vanhemmillaan hyvin vähän, lähinnä silmänlumeeksi.

Et ole vastannut kysymykseen, joka olisii ainoa hyväksyttävä syy valinnanvapauden rajoittamiselle: kenelle muulle oppilaan opiskeluvalinnat kuuluvat paitsi ensisijaisesti aivan hänelle itselleen, ja toissijaisesti hänen vanhemmilleen? Ellet osaa antaa tähän perusteltua vastausta, ei ulkopuolisen (viranomainen) sanelemalle pakolle ole mitään oikeutusta. Nyt päätöksen tekevät tahot jotka eivät mitenkään vastaa virheellisistä päätöksistä. Saanko hakea jostain korvausta niistä lukemattomista tunneista jotka olen viettänyt opiskellen tarpeettomia asioita jotka viranomaisten mielestä minun pitäisi osata?

“Etkö tiedä mitä merkitystä on asenteella oppimiseen ja miten vaikuttaa ympäristön asenteet ensimmäisiä askeliaan koulutiellä olevaan oppijaan.”

Toki vaikuttaa. Mutta minusta tässä ollaan aika kaukana tästä ydinkysymyksestä. Ja jos koulu olisi vapaa, ei lasta edes voisi “aivopestä” sanomalla “eikö ole ikävää kun koulussa on pakko käydä”.

“Osaatko muuten kertoa syyn että miksi ne joille koulu on ollut kaikista vastenmielisintä ovat usein niitä jotka tulevat sieltä päästyään ensimmäisinä takaisin koulunkäytäville heti seuraavana syksynä?”

Enpä osaa. Toisaalta omalta kouluajaltani ei ole mitään tuonkaltaisia muistikuviakaan. Jos noin on, se on oikeastaan aika surullista. Että kun ollaan poissa koulusta niin se alkaa tuntua ihan hyvältä paikalta, mutta kun siellä ollaan niin se tuntuu vastenmieliseltä. Se kertoo täsmälleen siitä että koulu ei ole opiskelijalle hyvä vaikka asenne on. Kuinka koulu saa sen innostuksen muuttumaan vastenmielisyydeksi?

-Aapo, 15.8.2008

#9452

“Lasta siis tulisi auttaa, mutta vastailemalla hänen kysymyksiinsä. Olen huomannut, että n. kolme-neljä vuotiaat pyytävät usein aikuisia lukemaan heille ja ovat kiinnostuneita kirjaimista. Kysymyksistä ei liene puutetta”

Toki mutta osa vanhemmista lähtee siitä, että kaikki opiskelu ja oppiminen on ihan paskaa. Tälläisen perheen vesa ei välttämättä innostu koulusta. Tietysti tämä samainen vesa ei kyllä innostu nykyisestäkään järjestelmästä, eli tulos ei voi olla paljon huonompi. Sen sijaan innostuneille oppilaille vapaa systeemi olisi paljon parempi. Ainakin itse olisin halunnut jotain tuollaista.

Kyllä sitä kannattaisi kokeilla, uskon kyllä myös että tasapäistämis- ja kontrollioppi mitä nykyinen hallintorakenne suosii ei oikein lämpene tuollaiselle. :)

-Tuomas, 15.8.2008

#9453

“Tiedossani ei ole mitään estettä sille etteikö vanhemmat saisi valita aivan vapaasti koulua johonlapsen laittaa, sinulla ilmeisesti on?”

Nyt sekoitit määrän ja hajonnan keskenään. Lue virhe nro 13

“Siitä vain alalle kokeilemaan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on vapaita paikkoja myös ei päteville ihmisille.”

Ei osu aiheeseen. Lue virhe nro 2

“eli jos oppilas ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä kirjoittamisesta olet valmis hyväksymään sen ettei hän osaa lukea eikä kirjoittaa?”

Jätit huomioimatta syyn kiinnostuksen puuttumiseen. Lue virhe nro 7

Tai oikeastaan voisit lukea läpi koko listan. Väittelyssä hyvä tapa on yrittää kumota omat väitteensä ennen kuin ne esittää.

-Grulps, 15.8.2008

#9454

“Eli valinta on hyvin rajattu ja valtiovalta määrää mitkä koulut ovat ”hyväksyttyjä“. Toisin kuin annat ymmärtää, valinnanvaraa on oppilailla tai hänen vanhemmillaan hyvin vähän, lähinnä silmänlumeeksi.”

Et siis tarkoittanutkaan valintaa nykyisistä kouluista vaan mitä kouluja saa perustaa.

Kuka muuten perustaisi sellaisen koulun jonka tavoitteena ei olisi opettaa lukemista ja kirjoittamista.

“Kuinka koulu saa sen innostuksen muuttumaan vastenmielisyydeksi?”

piilo-opetussuunnitelmalla

-Hayseeder, 15.8.2008

#9455

“Saanko hakea jostain korvausta niistä lukemattomista tunneista jotka olen viettänyt opiskellen tarpeettomia asioita jotka viranomaisten mielestä minun pitäisi osata?”

Mitä ovat tarpeettomia asioita?

Miten kyetään päättämään mikä on tarpeeton koko eliniän.

Usein kun se tarve tulee vastaan on myös myöhäistä reagoida tarvetta vastaavasti.

“Se kertoo täsmälleen siitä että koulu ei ole opiskelijalle hyvä vaikka asenne on.”

Eikä kerro, vaan sitä että koulu on se paikka jossa he voivat keskustella aikuisen kanssa kun kotona ei siihen ole mahdollisuutta.

Ja usein koulu on se paikka joka antaa monen nuoren elämään struktuuria jota he myös kaipaavat.

Sillä tosiasia on se että hyvät pärjäävät aina oli koulumuoto mikä tahansa heikoilla ja erillasiista oppimisvaikeuksista kärsivillä tulee suuria ongelmia jos struktuuri puutuu, varsinkin jos kotoa ei löydy mitään tukea opiskeluun.

Tuo on ilmiö jonka voi todeta yliopistomaailmasta, monella on suuria vaikeuksia valmistua kun ohjausta ei ole tarpeeksi.

Siellähän saa opiskella vapaasti, eikö vain.

Mielenkiinnosta haluaisin tietää mistä saa tutkintotodistuksen tai vastaavan vain pelkästä oleskelusta pelipaikalla.

“kenelle muulle oppilaan opiskeluvalinnat kuuluvat paitsi ensisijaisesti aivan hänelle itselleen,”

Missä iässä on kykenevä tekemään päätöksiä joiden vaikutusta kykenee edes jotenkin arvioimaan?

-Hayseeder, 15.8.2008

#9462

Kysyin kotiopetuksen keskustelupalstalla oppisiko lapsi itse lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan, jos aikuiset “opettavat” vain vastaamalla hänen kysymyksiinsä?

Tässä yhteenveto vastauksista. Kaikki pitivät motivaatiota ja mielenkiintoa avaimena oppimiseen. Vaikka monien vastaajien omat lapset olivat oppineet lukemaan aikaisin (3-5v) ilman opettamista, he epäilivät, että jossain tapauksissa mielenkiinto saattaisi herätä vasta 7-8 vuotiaina tai jopa myöhemmin.

Tämän takia kukaan ei suositellut luottamista yksin oppilaan mielenkiintoon, vaan he suosittelivat lukemisen rohkaisemista, kun lapsi osoittaa siihen mielenkiintoa. Siis lukemisen ehdottamista, kirjain leluja, jne.

Holt kertoo yksityiskohtaisesti siitä miten lapset oppivat perusasiat itse kirjassa “Learning all the time”. En ole ehtinyt lukea kirjaa, mutta veikkaan, että metodit ovat samantyyppisiä kuin edellä mainitut.

-Teemu, 15.8.2008

#9464

> Missä iässä on kykenevä tekemään päätöksiä joiden vaikutusta kykenee

> edes jotenkin arvioimaan?

Huolta muiden kyvyttömyydestä päättää omista asioistaan käytetään usein argumenttinä sille, että valtion tulee tehdä nämä päätökset. Esim. Emme tiedä mikä tieto on meille tulevaisuudessa tärkeää. Tämän takia on paras, että valtion asiantuntijat päättävät kaikkien oppimäärästä. Tai, kuten yllä, lapset eivät kykene arvioimaan päätöstensä vaikutuksia, joten valtion päättää mitä ja miten paljon he opettelevat.

Todellisuudessa meillä on lähes aina parempia päättäjiä asioillemme kuin valtio. Me tiedämme itse valtiota paremmin, mitä taitoja tulemme elämässämme tarvitsemaan,vain harvoille se on pakollinen oppimäärä. Lasten puolesta päättävät vanhemmat, ei valtio. Jos lapsen lähipiirissä ei ole ketään, joka häntä voisi auttaa, niin on valtion vuoro. Tällöinkin muutaman ihmisen motivaatio-ongelmien takia emme tarvitse pakollista oppimäärää kaikille.

-Tuntematon, 15.8.2008

#9465

“Mitä ovat tarpeettomia asioita? Miten kyetään päättämään mikä on tarpeeton koko eliniän.”

Jotenkin en ole yllättynyt että päädyttiin tähän. Ehkä esimerkiksi ruotsin suhteen riittää että en ole sitä tarvinnut koko elämäni aikana kuin muutaman kerran, ja silloinkin olisi pärjännyt englannillakin. Suhteessa käytettyyn aikaan panostusta ei voi mitenkään pitää järkevänä. Mutta eihän sillä ole väliä, ei minulta ole kukaan koskaan kysynyt haluaisinko opiskella ruotsia tai pidänkö sitä tärkeänä tai tarvitsenko sitä koskaan. Ei kukaan ole itse asiassa edes perustellut että tarvitsisin sitä. Sitä on vain pakko opiskella.

Etkö, Hayseeder, tosiaan kykene näkemään ruotsin kielen tarpeettomuutta varsinkin Itä-Suomessa? Jokin Itä-Suomen kunta anoi oikeutta opettaa ruotsin tilalla venäjää, jota siellä tarvitaan aivan eri mittakaavassa kuin ruotsia. Opetusministeri ei hyväksynyt. Kun sillä ei ole MITÄÄN VÄLIÄ tarvitaanko sitä vai ei. Kyse on vain kielipolitiikasta, ei edes etäisesti opiskelijoiden tarpeista.

Et vastannut muuten kysymykseeni

“Usein kun se tarve tulee vastaan on myös myöhäistä reagoida tarvetta vastaavasti.”

Ai kuinka niin? Loppiiko kyky oppia peruskoulun 9. luokalle? Ja vaikka sitä taitoa tarvitsisikin tunnin, pari elämässä (kuten minun ruotsinkielentaitoni), ei hyöty ole missään suhteessa kustannuksiin. Joku voi jopa tarvitakin ruotsia, mutta se ei ole mikään peruste pakko-opettaa sitä kaikille. Mutta pakko mikä pakko, silloin ei motivaatiota tai tarvetta edes kysellä. Silloin ei mietitä tarvitaanko tätä. Silloin tehdään mitä käsketään. Silloin vain uskotaan että joku muu osaa tehdä parempia päätöksiä sinun puolestasi. Silloin ei kyseenalaisteta. Kuulostaako tutulta?

“Eikä kerro, vaan sitä että koulu on se paikka jossa he voivat keskustella aikuisen kanssa kun kotona ei siihen ole mahdollisuutta.”

Minkä vuoksi se keskustelumahdollisuus sitten tuntuu katoavan kouluvuoden aikana jos heidän asenne kouluun muuttuu kouluvuoden aikana? Ovatko heidän vanhempansa kesällä huonompia kuin talvella? Onko lasten talvella parempi olla kotona (=koulu ei kiinnosta), ja kesällä taas kotona on niin kurjaa että haluavat takaisin? Ethän ole vakavissasi?

Ja vaikka olisikin niin että koulu on ainoa paikka missä he voivat keskustella aikuisten kanssa niin kuinka ihmeessä tämä liittyy siihen että kenenkään ei anneta valita opiskelemiaan aineita?

“Ja usein koulu on se paikka joka antaa monen nuoren elämään struktuuria jota he myös kaipaavat.”

Ehkä. Sekään ei tosin ole mikään peruste pakolle. Voisitko jo hyväksyä että eri ihmiset tarvitsevat eri asioita, eikä kaikille samaa? Ja jos hyväksyt niin miten voit samaan aikaan hyväksyä ja kannattaa yhtä opinto-ohjelmaa käytännössä kaikille oppilaille?

“Sillä tosiasia on se että hyvät pärjäävät aina oli koulumuoto mikä tahansa heikoilla ja erillasiista oppimisvaikeuksista kärsivillä tulee suuria ongelmia jos struktuuri puutuu, varsinkin jos kotoa ei löydy mitään tukea opiskeluun.”

Onko sinusta pakko sama kuin struktuuri? Etkö osaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä? Pakko on pakko, struktuuri on struktuuri. Voi olla ihan hyvä struktuuri ilman että siihen tarvitsee pakottaa.

Ja jos kaikki tehdään heikoimpien oppilaiden ehdoilla, kaikki etenee heidän tahdillaan, eli aivan liian hitaasti useimmille. Ovatko heikompien oppilaiden tarpeet niin paljon tärkeämpiä kuin muiden?

“Tuo on ilmiö jonka voi todeta yliopistomaailmasta, monella on suuria vaikeuksia valmistua kun ohjausta ei ole tarpeeksi.”

Niin, ohjauskin on eri asia kuin pakko. Ja jos oppilaat ovat oppineet että heidän tarvitsee vain totella, on siirtyminen oma-aloitteisuuteen kieltämättä kynnys. Pitäisikö sinusta yliopistomaailmankin vapautta rajoittaa? Eiväthän ihmiset itse osaa valita kuitenkaan?

“Mielenkiinnosta haluaisin tietää mistä saa tutkintotodistuksen tai vastaavan vain pelkästä oleskelusta pelipaikalla.”

Öö ei kai mistään, eikä pitäisikään saada. En ymmärrä mihin tämä liittyy.

“Missä iässä on kykenevä tekemään päätöksiä joiden vaikutusta kykenee edes jotenkin arvioimaan?”

Aivan kuin sellainen yksi ikä olisi edes olemassa joka pätisi kaikkiin. Miksi et vastaa kysymyksiin? Jos kysymys unohtui, laitan sen uudestaan (taitaa olla jo kolmas kerta):

“Kenelle muulle oppilaan opiskeluvalinnat kuuluvat paitsi ensisijaisesti aivan hänelle itselleen?”

Sinä kiertelet ja kaarelet koska sinulla ei ole vastauksia oleellisimpiin kysymyksiin.

Ai vanhemmat vai lapsi? Ajatteletko nyt ihan oikeasti ja vakavissasi että opetusministeri tietää paremmin mitä oppilaiden pitäisi opiskella? Eivätkä siis oppilaat itse tai heidän vanhempansa?

-Aapo, 16.8.2008

#9467

Hayseeder, olen saanut kuvan, että pidät erilaisia testejä tärkeänä motivaation lähteenä. Esim. Sudburyn demokraattisen koulun oppilaita motivoi SAT-testi, eräänlainen yliopiston pääsykoe.

Kokeet ovat koulun tapa mitata sitä, miten hyvin oppilas osaa oppimäärän. Kontstruktivismin perusteella voisi kuvitella, että kokeiden vaikutus oppimiseen on negatiivinen. Koska kokeet mittaavat jonkun ulkopuolisen asettamia vaatimuksia, opiskelu voi seurata omaa mielenkiintoa vain rajoitetusti.

Oppilaat lukevat kokeisiin muutamana iltana ja unohtavat asiat nopeasti kokeen jälkeen. Jos asiat olisivat oikeasti kiinnostaneet, niin kokeisiin ei tarvitse valmistautua.

Koska vapaaehtoisesti opitut taidot ovat henkilökohtaisia, niitä ei voi mitata yhteisillä kokeilla. Esim. minun elämässäni taito myydä tietoliikennelaitteita kiinalaisille öljykentille on ollut tärkeä. Elämän kannalta on olennaista kysyä, mitä osaa ja mitä haluaa osata, eikä miten hyvin osaa toistaa toisten vaatimat tiedot.

Eli koska kokeet ovat pakkollisen oppimäärän valvontamenetelmä ja pakollisuus on oppimiselle haitallista, niin kokeet estävät oppimista.

Osaatko sanoa, miksi kokeet olisivat hyödyllisiä oppimiselle?

-Teemu, 16.8.2008

#9468

“”Mitä ovat tarpeettomia asioita? Miten kyetään päättämään mikä on tarpeeton koko eliniän.“

Jotenkin en ole yllättynyt että päädyttiin tähän.”

Aloitit tuon aiheen aivan itse, eikö ole oikeutettua kysyä miten voidaan määritellä tarpeeton aine. Tarkoitukseni oli täysin kysyä miten sinä itse määrittelet tietyn aineen tarpeetomaksi ja sellaiseksi ettei siitä ole missään vaiheessa hyötyä mielikuvien syntymisessä. Halusithan korvauksen siitä että olet opiskellut tarpeettomia aineita.

“Etkö, Hayseeder, tosiaan kykene näkemään ruotsin kielen tarpeettomuutta varsinkin Itä-Suomessa? Jokin Itä-Suomen kunta anoi oikeutta opettaa ruotsin tilalla venäjää, jota siellä tarvitaan aivan eri mittakaavassa kuin ruotsia. Opetusministeri ei hyväksynyt. Kun sillä ei ole MITÄÄN VÄLIÄ tarvitaanko sitä vai ei. Kyse on vain kielipolitiikasta, ei edes etäisesti opiskelijoiden tarpeista.”

Ruotsi on niin kauan oppiaineena kuin kielilaki on olemassa, niin kauan kuin kielilaki on on myös ruotsinkielisillä vapaus saada palveluita omalla äidinkielellään, toisen vapaus on toisen pakko. Esimerkkisi ei kerro mitenkään oppilaiden halusta vaan päätäjien halusta, ja jos kunnan päättäjät pitävät venäjän kieltä tärkeänä he voivat sen laittaa aivan vapaasti A2 kieleksi, jolloin tulee mitatuksi haluavatko oppilaat todella opiskella venäjää, samoin se voi olla koulunsa valinnaisena aineena. Eikö tämä järjestely olisi hyvä, opiskelu tapahtuisi juuri siten kuten haluaisit omasta vapaasta halusta eikä pakosta.

Eikö mieleesi juolahda sitä että jos ruotsi muuttuu itärajalla venäjäksi, niin noin opiskelleiden päästötodistukset joutuvat eriarvoiseen asemaan muualla opiskelleiden kanssa.

“Et vastannut muuten kysymykseeni”

Etpä sinäkään sitä pahemmin tee.

“Silloin vain uskotaan että joku muu osaa tehdä parempia päätöksiä sinun puolestasi.”

Sitähän sinäkin teet omassa työssäsi, et vain ilmeisesti huomaa sitä.( Tämä olettamuksella että teet työssäsi päätöksiä etkä ole pelkästään päätösten toteuttaja)

“”Eikä kerro, vaan sitä että koulu on se paikka jossa he voivat keskustella aikuisen kanssa kun kotona ei siihen ole mahdollisuutta.“

Minkä vuoksi se keskustelumahdollisuus sitten tuntuu katoavan kouluvuoden aikana jos heidän asenne kouluun muuttuu kouluvuoden aikana? Ovatko heidän vanhempansa kesällä huonompia kuin talvella? Onko lasten talvella parempi olla kotona (=koulu ei kiinnosta), ja kesällä taas kotona on niin kurjaa että haluavat takaisin? Ethän ole vakavissasi?”

Mistä saat sen käsityksen että sitä keskustelua on kesällä sen enempää kuin talvellakaan ja mistä saat sen käsityksen että asenne on eri kesällä ja talvella.

Kehoittaisin tutustumaan siihen maailmaan jossa nämä varsinkin häirökäyttäytymistä omaavat elävät, ehkä sitten ymmärrät sitä maailmaa paremmin.

“Onko sinusta pakko sama kuin struktuuri?” EI ole

“Etkö osaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä?” Struktuuri on täysin oikea nimi, en minä sille voi mitään jos opetukseen liittyvä sanasto on sinulle outoa.

Loin sinulle tarpeen oppia jotain uutta ilmeisen turhaan.

“Ja jos kaikki tehdään heikoimpien oppilaiden ehdoilla, kaikki etenee heidän tahdillaan, eli aivan liian hitaasti useimmille. Ovatko heikompien oppilaiden tarpeet niin paljon tärkeämpiä kuin muiden?”

Olen aina ollut tasokurssi systeemin tai vastaavan kannattaja, ei ilmeisesti ole tullut selkeästi esille. Samoin olisin valmis muuttamaan tuntimääriä oppilaskohtaisemmaksi, niille joille vieraat kielet ovat muutenkin vaikeita vähentäisin ruotsin tuntien määrää englanti saisi suuremman painoarvon osittain sen vuoksi koska sen vaikutuspiirissä tänäpäivänä muutenkin eletään ja lisäsin tilalle aineita joissa pääse tekemään enemmän konkreettista.

“Pitäisikö sinusta yliopistomaailmankin vapautta rajoittaa?”

Siis mitä vapautta? sitäkö että saa vapaasti valita mitä kursseja suorittaa ja missä tahdissa. Tutkinnosta riippuen tuo valinan vapaus on rajattua, kun tiettyä kurssia ei voi aloittaa jos jotain tiettyä ei ole suorittettu tai harjoittelua ei voi aloittaa jos tiettyjä kursseja ole tehty.

Tutkintotodistus kertoo mitä sen saaminen on vaatinut.

“”Mielenkiinnosta haluaisin tietää mistä saa tutkintotodistuksen tai vastaavan vain pelkästä oleskelusta pelipaikalla.“

Öö ei kai mistään, eikä pitäisikään saada. En ymmärrä mihin tämä liittyy.”

Tuo liittyy täysin tähän asiaan, tutkintotodistus/päästötodistushan kertoo mitä sen haltia osaa ja mitä on opiskellut toisin sanoen se kertoo oppimäärän.

Täällä on esitetty että opetus pitäisi seurata oppilaan mielenkiintoa, en minä ole erimieltä siitä etteikö juuri mielenkiinto asiaan helpota sen omaksumista. Haluaisin vain tietää onko mielenkiinnon kohteet kuitenkin tavalla tai toisella rajattuja vaiko täysin vapaita.

“”Missä iässä on kykenevä tekemään päätöksiä joiden vaikutusta kykenee edes jotenkin arvioimaan?“

Aivan kuin sellainen yksi ikä olisi edes olemassa joka pätisi kaikkiin. Miksi et vastaa kysymyksiin? Jos kysymys unohtui, laitan sen uudestaan (taitaa olla jo kolmas kerta):

”Kenelle muulle oppilaan opiskeluvalinnat kuuluvat paitsi ensisijaisesti aivan hänelle itselleen?“

Sinä kiertelet ja kaarelet koska sinulla ei ole vastauksia oleellisimpiin kysymyksiin”

Kiertelystä ja kaartelusta puheenollen, ethän sinäkään vastaa mihinkään.

Vastauksesi kysmykseesi löytyy sinun omasta vastauksestasi, kun sitä tarkkaan mietit. Ethän sinä edes itse tiedä milloin voit antaa oppilaalle sen vastuun jolloin voi tehdä valinnat täysin itsenäisesti.

Ensimmäisen suurimman valinnan oppilas tekee ysin kevättalvella, sitä aikaisemmin on ollut muita pienempiä valintoja.

Toivottavasti muistat siinä vaiheessa kun mahdollinen jälkikasvusi on siinä iässä jolloin pitäisi tehdä valintoja että hän tekee kuten nyt esität ne tehtävän eli täysin omat valinnat, koska kuuluhan ne valinnat juuri hänelle eikä kenellekään muulle, eikä vain?

“Ai vanhemmat vai lapsi? Ajatteletko nyt ihan oikeasti ja vakavissasi että opetusministeri tietää paremmin mitä oppilaiden pitäisi opiskella? Eivätkä siis oppilaat itse tai heidän vanhempansa?”

Mietippä hetken mitä nyt tulit kysyneeksi.

Eihän Suomessa tarvita siis lainkaan opetusministeriä puhumattakkaan opetushallituksesta eikä varmaan myöskään tarvita koululautakuntiakaan, koska oppilas ja vanhemmat osaavat kaiken noita tahoja paremmin.

Ei tarvita myöskään ketään muitakaan opetuksenjärjestäjää koska oppilas itse tietää mitä haluaa.

Muuten miten vapaa valinta opetuksen suhteen palvelee autistista henkilöä?

-Hayseeder, 16.8.2008

#9469

“Hayseeder, olen saanut kuvan, että pidät erilaisia testejä tärkeänä motivaation lähteenä. Esim. Sudburyn demokraattisen koulun oppilaita motivoi SAT-testi, eräänlainen yliopiston pääsykoe.”

SATtilla on selvä syy-seuraus -suhde.

Selvä syy-seuraus-suhde on myös sillä että halu saada parempia numeroita todistukseen johtuu siitä että mihn haluaa mennä opiskelemaan/ tai työelämään.

Aina on olemassa tietty pakko, jotta voi saada/päästä johonkin, sillä harvoin mitään saa ilmaiseksi, paitsi jos on syntynyt oikeaan perheeseen.

“Oppilaat lukevat kokeisiin muutamana iltana ja unohtavat asiat nopeasti kokeen jälkeen. Jos asiat olisivat oikeasti kiinnostaneet, niin kokeisiin ei tarvitse valmistautua.”

Ei opettajan tarvitse kokeita pitää jos ei niitä halua pitää, taitotaso vain pitää silloin arvioida muulla tavoin.

Asoita unohtaa, mutta alitajuntaan kuitenkin jää olemaan mielikuva siitä mistä sen tiedon voi tarvittaessa kaivaa esille.

“Esim. minun elämässäni taito myydä tietoliikennelaitteita kiinalaisille öljykentille on ollut tärkeä. Elämän kannalta on olennaista kysyä, mitä osaa ja mitä haluaa osata, eikä miten hyvin osaa toistaa toisten vaatimat tiedot.”

Osaaminen on aina henkilökohtaista, mutta eikö ole tärkeää se että tutustuu moneen eri asiaan/ammattin, jotta huomaa sen mistä on todella kiinnostunut.

Toisaalta jos olet palkkatyössä työnantajasi vaatii sitä että osaat myydä niitä koneita, jos et sitä osaisi et niitä varmaan kauaa myisi, vaan tilallesi palkattaisiin toinen.

On hienoa että voit toimia siinä työssä joka kiinnostaa, sillä kaikkille se ei onnistu.

Kiinostuneena haluaisin tietää onko ollut niistä tietoista mitään hyötyä joita Kiinasta ja sen kulttuurista kerrottiin?

-Hayseeder, 16.8.2008

#9471

> Selvä syy-seuraus-suhde on myös sillä että halu saada parempia

> numeroita todistukseen johtuu siitä että mihn haluaa mennä

> opiskelemaan/ tai työelämään.

Koulunumerot eivät korreloi töissä menestymisen kanssa. Muutenhan miehiä ei olisi juuri missään tärkeässä hommassa :-) Myös jatkokoulutukseen pääsee pelkän pääsykokeen kautta.

Kun oppilaille kertoo menestymisen olevan arvosanoista kiinni, niin “opetustuloksia” syntyy. Menetymishaluiset oppilaat hoitavat itselleen hyvät arvosanat. Voisiko olla niin, että koulu uskoo arvosanojen voimaan, mutta niillä ei oikeasti ole merkitystä koulun ulkopuolella?

> Aina on olemassa tietty pakko, jotta voi saada/päästä johonkin, sillä

> harvoin mitään saa ilmaiseksi, paitsi jos on syntynyt oikeaan perheeseen.

Elämässä on esteitä ja menestyksen eteen pitää tehdä töitä. Kokeisiin lukemiseen menee paljon aikaa, jos siitä on vain vähän hyötyä oppimiselle, niin eivätkö kokeet ne ole keinotekoinen pakko, turha este.

> Asoita unohtaa, mutta alitajuntaan kuitenkin jää olemaan mielikuva siitä

> mistä sen tiedon voi tarvittaessa kaivaa esille.

Näin on, mutta koska kokeisiin pitää opetella usein itselle mielenkiinnottomia asioita, niistä jää vain vähän mieleen verrattuna työmäärään. Mielenkiinnottomuus näkyy esim. siinä, että kokeisiin lukeminen on vastenmielistä monille. Ehkä kokeilla on vain minimaalinen opetusvaikutus, niiden tehtävä on oppilaiden luokittelu?

> Osaaminen on aina henkilökohtaista, mutta eikö ole tärkeää se että

> tutustuu moneen eri asiaan/ammattin, jotta huomaa sen mistä on

> todella kiinnostunut.

Kyllä. On hyvä tutustua niin moneen itselle kiinnostavaan asiaan kuin mahdollista. On vaikea nähdä miten pakottaminen opettelemaan muiden mielestä tärkeitä asioita lisää mielenkiintoa niihin.

> Kiinnostuneena haluaisin tietää onko ollut niistä tietoista mitään hyötyä

> joita Kiinasta ja sen kulttuurista kerrottiin?

En osaa sanoa. Olen oppinut Kiinasta paljon koulun jälkeen, enkä muista mitä opin asiasta koulussa. Lukiossa olin kympin oppilas mm. historiassa, mutta sain hyvän arvosanan koska osasin saada hyviä arvosanoja. Opin suuren joukon vuosilukuja, nimiä ja tapahtumia, mutta, en ymmärtänyt historiasta tuolloin juuri mitään. Uskoin kuitenkin ymmärtäväni, sillä hyvät arvosanat todistivat osaamiseni :-)

-Teemu, 16.8.2008

#9472

“Ruotsi on niin kauan oppiaineena kuin kielilaki on olemassa, niin kauan kuin kielilaki on on myös ruotsinkielisillä vapaus saada palveluita omalla äidinkielellään, toisen vapaus on toisen pakko.”

Ruotsia oppivat peruskoulussa nykyäänkin vain ne, jotka sitä opiskelisivat muutenkin. Ruotsin opetus on monissa kouluissa niin huonoa, että sen vaikutus saattaa joidenkin kohdalla olla jopa negatiivinen, eli estää oppimasta ruotsia. Kielilaki ei ole riittävä peruste.

“Struktuuri on täysin oikea nimi, en minä sille voi mitään jos opetukseen liittyvä sanasto on sinulle outoa.”

Struktuuri opetukseen liittyvänä terminä on varsin epämääräinen. Jos et osaa tarkentaa, ilmeisesti et edes yritä välittää tietoa.

“Ensimmäisen suurimman valinnan oppilas tekee ysin kevättalvella, sitä aikaisemmin on ollut muita pienempiä valintoja.”

Peruskoulussa mahdollisten valintojen laadullinen hajonta on aivan liian pieni.

“Ei tarvita myöskään ketään muitakaan opetuksenjärjestäjää koska oppilas itse tietää mitä haluaa.”

Haluaminen ei riitä oppimateriaalin saamiseen. Olisiko kaikki paremmin jos voisit joko syödä vain sitä, mitä valtio määrää, tai kuolla nälkään? Miksi opetuksen saaminen edellyttäisi pakkoa? Lue virhe nro 8

“Muuten miten vapaa valinta opetuksen suhteen palvelee autistista henkilöä?”

Miksi kysyt? Lue virhe nro 13.4

-Grulps, 16.8.2008

#9476

> Eihän Suomessa tarvita siis lainkaan opetusministeriä puhumattakkaan

> opetushallituksesta eikä varmaan myöskään tarvita koululautakuntiakaan

Juuri näin.

Valtion pakkokoulutus oli ehkä askel eteenpäin 130 – 30 vuotta sitten. Aikakin se oli nopea tapa nopeasti massa-kouluttaa vastahakoisia ihmisiä kun suuria määriä ihmisiä tarvittiin teolliseen tuotantoon ja armeijoihin viime vuosisadalla. Eilisen ratkaisusta on tullut nykyinen ongelma.

Opetuksen keskusvirkamiehet m.m.:

- Tuottavat pakko-oppimäärän ja määräykset sen opettamisen valvonnasta, vaikka tietävät pakon haitallisuudesta oppimiselle

- Varmistavat, että parempia, kilpailevia, kouluja ei synny Suomeen

- Suunnittelevat opetuksen pitkälle tulevaisuuteen, sen mahdottomuudesta huolimatta

- Kuluttavat joka vuosi enemmän rahaa saman tekemiseen

Keskus-suunnittelu ei toimi. Virkamiestemme toiminta nykymuodossaan on todennäköisesti enemmän haitallista kuin hyödyllistä oppimiselle. Valtion tulisi luopua koulujen pyörittämisestä ja opiskelijoiden pakottamisesta tahtoonsa, sille sopii paremmin jonkinlainen laadun valvojan rooli. Jonkinlainen koulutuksen kuluttaja-asiamies.

-Teemu, 16.8.2008

#9478

Olen muodostanut mielipiteen John Holtin väittämään : “Lapsi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, jos aikuinen vain vastaa lapsen esittämiin kysymyksiin.”

Lapsi todellakin oppii nämä asiat omasta mielenkiinnostaan yleensä 7 vuoteen mennessä. Useat oppivat jo 3-4 vuotiaina, jos tarvitsevat lukutaitoa esim. kirjassa olevien mielenkiintoisten tarinoiden lukuun.

Opettamisen sijaan on parempi rohkaista. Kun lapsi osoittaa mielenkiintoa kirjaimiin, niin houkuttelee mielenkiintoa pidemmälle erilaisilla kirjaimiin liittyvillä leikeillä, leluilla jne. Oppimista voi aikaistaa, jos lapsi on virikkäässä ympäristössä. Tämä on linjassa tekstissä esittämäni kanssa. “Mielenkiinto kohoaa alitajunnasta, joten emme voi päättää mistä kiinnostumme. Voimme kuitenkin ohjata mielenkiintoamme houkuttelemalla sitä uusilla asioilla.”

Kun oppii lukeman omalla tavallaan ja omasta halustaan, niin oppiiko paremmin? Tähän en osaa vastata vielä. Luulisin, niin olevan, koska lapsi joutuu ratkaisemaan asiat itse. Ainakin “itse”-oppiminen tuotti suuren ilon lapsille. Tämän luulisi olevan suurempi kuin koulussa lukemaan oppivien oppimisen ilo?

-Teemu, 17.8.2008

#9479

“Struktuuri opetukseen liittyvänä terminä on varsin epämääräinen. Jos et osaa tarkentaa, ilmeisesti et edes yritä välittää tietoa.”

Epämääräinen?

Annoin sinulle mahdollisuuden vapauden itse hankkia tietoa jos sitä haluat omaksua ja hankkia, en arvannut että sinulle pitää kaikki tuoda valmiiksi käänneltynä ja väänneltynä.

Lue vaikka Kyllikki Kerolan kirja struktuuria opetukseen jotta pääset asiasta paremmin jyvälle.

-Hayseeder, 17.8.2008

#9481

“Tarkoitukseni oli täysin kysyä miten sinä itse määrittelet tietyn aineen tarpeetomaksi ja sellaiseksi ettei siitä ole missään vaiheessa hyötyä mielikuvien syntymisessä.”

OK, voidaan sanoa että kaikesta on jotain hyötyä, esimerkiksi pakkoruotsi voi opettaa kyseenalaistamaan pakkoja. Oikeastaan tarkemmin kyse on siitä että kuinka hyödyllistä/tarpeellista jokin on suhteessa siihen käytettyyn aikaan ja rahaan. Lienet samaa mieltä että osalle opiskelijoista hyöty voi olla järkevässä suhteessa kustannuksiin, osalla taas ei. Tästä taas suoraa seuraan se, että pakkoruotsi kaikille opiskelijoille ei ole järkevää. Ainoa, joka kykenee määrittelemään hyödyn ja kustannusten suhteen, on opiskelija itse. Vai oletko eri mieltä?

“Halusithan korvauksen siitä että olet opiskellut tarpeettomia aineita.”

Oikeastaan kysyin olisinki mielestäsi oikeutettu korvauksiin. Et muuten koskaan vastannut kysymykseen. Minulta on viety aikaani minulta kysymättä useita satoja työtunteja. Jos olisin ruotsin itse valinnut, olisin minulla sekä valta että vastuu. Nyt minulla ei ole valtaa mutta vastuu on (kannan itse seuraukset valinnasta jota en ole tehnyt). Tätä pakko tarkoittaa: vallan ja vallankäytön seurausten erottamista toisistaan.

“Ruotsi on niin kauan oppiaineena kuin kielilaki on olemassa, niin kauan kuin kielilaki on on myös ruotsinkielisillä vapaus saada palveluita omalla äidinkielellään, toisen vapaus on toisen pakko.”

Ei ole. “Vapaus” ei tarkoita samaa kuin “oikeus”. Ruotsinkielisillä olisi aivan sama vapaus hakea palveluita omalla äidinkiellään ilman että ketään tarvitsisi pakottaa sitä heille tarjoamaan. Edes se, että valtio olisi velvoitettu tarjoamaan ruotsinkielisiä palveluita, ei tarkoita että ruotsia pitäisi pakolla kaikille opettaa. Sinulla on selvästi suuria vaikeuksia käsittää mitä sana “vapaus” tarkoittaa.

“ja jos kunnan päättäjät pitävät venäjän kieltä tärkeänä he voivat sen laittaa aivan vapaasti A2 kieleksi”

Se ei lainakaan vaikuta pakollisiin aineisiin. Miksi ruotsia on pakko opiskella ollenkaan? Vastaukseksi EI riitä että “laki sanoo niin”. Kysyn onko sellaiselle laille perusteita. Venäjän opiskelun osalta ratkaisu olisikin ihan hyvä, mutta se ei poista sitä toista vääryyttä millään tavoin. Mitä enemmän pakollisia aineita, sitä vähemmän jää aikaa valinnaisille. Koska sinulla on suuria vaikeuksia ymmärtää vapautta, perustele miksi venäjää ei ole kaikkien pakko opiskella? Voisivahtan halukkaan silti opiskella ranskaa ja saksaa! Vielä parempi, pistetään ranska ja saksakin pakollisiksi. Kyllä halukkaat voivat opiskella niiden lisäksi vaikka latinaa. Palataan jälleen siihen ydinkysymykseen johon ei vastausta ole kuulunut: kenelle oppilaan opiskelemat aineet edes kuuluvat kuin hänelle itselleen ja välillisesti hänen vanhemmilleen? Ja siihen liittyen: kuka on pätevämpi tekemään nämä valinnat oppilaan ja hänen vanhempiensa puolesta – ja miksi?

“Eikö mieleesi juolahda sitä että jos ruotsi muuttuu itärajalla venäjäksi, niin noin opiskelleiden päästötodistukset joutuvat eriarvoiseen asemaan muualla opiskelleiden kanssa.”

Ruotsin pitäisikin muuttua vapaaehtoiseksi kaikkialla. En tarkoittanut että pakkoruotsi muutetaan pakkovenäjäksi. Vaikka sillekin olisi suurempi tarve niin se ei lainkaan poista sen pakon aiheuttamia ongelmia.

“Etpä sinäkään sitä [vastaa kysymyksiin] pahemmin tee.”

Minusta olen kyllä vastannut, mutta muistuta toki jos jokin on jäänyt vastaamatta. Alkaa muuten argumentit olla aika heikkoja. Vaikka jättäisin tarkoituksella vastaamatta kaikkiin, se ei tekisi väitteistäsi yhtään enempää tosia tai uskottavia. Se onnistuu perustelemalla ja vastaamalla kysymyksiin, ja sitä et tee. Sen vuoksi pyörimme kehää.

“Sitähän sinäkin teet omassa työssäsi, et vain ilmeisesti huomaa sitä.”

Teen päätöksiä, mutta en valitse muiden puolesta – heille (asiakkaille) jää siis aina vara valita joko minun työni tuloksista tai jonkun muun. Jotta vertauksesi olisi validi, pitäisi meidän pakottaa ihmisiä käyttämään meidän tuotteitamme. Ja niin ei ole. Suhteessa vaikka ruotsin opiskeluun, valtio voi tarjota mahdollisuuden opiskella ruotsia, mutta pitäisi olla opiskelijan (asiakkaan) asia ottaako hän palvelun vastaan.

“Mistä saat sen käsityksen että sitä keskustelua on kesällä sen enempää kuin talvellakaan ja mistä saat sen käsityksen että asenne on eri kesällä ja talvella.”

Kesällä keskustelua (oppilaan ja aikuisten välillä koulussa) ei ainakaan ole enempää koska ollaan lomalla. Asenne-ero taas on omasta tekstistäsi: “Osaatko muuten kertoa syyn että miksi ne joille koulu on ollut kaikista vastenmielisintä ovat usein niitä jotka tulevat sieltä päästyään ensimmäisinä takaisin koulunkäytäville heti seuraavana syksynä?” Tosin minun on hyvin vaikea nähdä tämän asian yhteyttä mutta varmaan osaat sen selittää.

“Kehoittaisin tutustumaan siihen maailmaan jossa nämä varsinkin häirökäyttäytymistä omaavat elävät, ehkä sitten ymmärrät sitä maailmaa paremmin.”

Mitä ihmeen tekemistä tällä on valinnanvapauden puutteen kanssa? Jos asialla on yhteys, osaat varmasti parilla lauseella sanoa miksi näille oppilaille pakko on parempi, ja miksi se on parempi myös kaikille muille oppilaille. “Tutustu asioihin” on vain keino välttää vastaamasta ja perustelemasta. Jos perustelu olisi, se olisi jo tullut.

Voisin sanoa että “jos tietäisit enemmän vapaudesta niin olisit kaikesta samaa mieltä”. Tuo olisi kuitenkin paitsi loukkaavaa sinua kohtaan niin ei veisi keskustelua lainkaan eteenpäin.

“Etkö osaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä?” Struktuuri on täysin oikea nimi, en minä sille voi mitään jos opetukseen liittyvä sanasto on sinulle outoa. Loin sinulle tarpeen oppia jotain uutta ilmeisen turhaan.“

Et millään sitten kertonut miten ”struktuuri“ eroaa merkityksessä opetussanastossa vs. muussa kielessä. En löytänyt netistä struktuurille mitään erikoismerkitystä opetustyössä, se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin rakenne. Mitä se siis tarkoittaa opetustyössä? Ja tämä lähti virkkeestäsi ”Ja usein koulu on se paikka joka antaa monen nuoren elämään struktuuria jota he myös kaipaavat.“ Tuossa ei edes viitata ”struktuuriin“ erityisesti opetustyössä, vaan pikemminkin elämässä. Voit tietysti myös kertoa kuinka tuo ”struktuuri“

on perustelu tai oikeutus vapauden puutteelle.

Jos et aio kuin kaarrella, ei kannata vastata. En opi siitä mitään uutta. Opin vain sen että sinulla ei ole vastausta. Tai en oikeastan opi, vaan se vahvistaa minulla jo olevaa käsitystä.

”olisin valmis muuttamaan tuntimääriä oppilaskohtaisemmaksi ...“tilalle aineita joissa pääse tekemään enemmän konkreettista.”

Eli kannatat vapauden lisääntymistä. Minun on nyt aika vaikea pysyä kärryillä. Vapauden lisääminen on kannatettavaa, mutta ei kuitenkaan sen suhteen mitä opiskelijat opiskelevat? Olisivatko nämä korvaavat aineet muuten aivan yhtä pakollisia kuin useimmat muutkin? Tietysti hyvä että kannatat vapautta. Mutta kannattamasi pakon ongelmia se ei poista laisinkaan.

“Siis mitä vapautta [yliopistomaailmassa]? sitäkö että saa vapaasti valita mitä kursseja suorittaa ja missä tahdissa.”

Juuri tuota. Kursseja voi suorittaa varsin vapaasti, vaikka näin suoritettujen kurssien sisällyttäminen tutkintoon onkin hankalampaa. Juuri näin löysin monta kiinnostavaa asiaa ja itse asiassa myös sen mistä tuli työ ja ura. Ja en tiennyt tästä alasta etukäteen juuri mitään. Mutta tutustuin aineisiin jotka minua kiinnostivat. Tätä tosin hiukan hidastivat pakolliset asiat, kuten mm. täysin typerä “virkamiesruotsi” (2ov).

“Haluaisin vain tietää onko mielenkiinnon kohteet kuitenkin tavalla tai toisella rajattuja vaiko täysin vapaita.”

Tämä on aika erikoinen kysymys. Kuka voi mitenkään rajoittaa toien mielenkiinnon kohteita? Nehän ovat täysin vapaita! Vai tarkoitatko että pitäisikö opiskelijan saada opiskella vapaasti mielenkiintonsa kohteita, vai pitääkö hänet pistää opiskelemaan myös muita aineita? Teemun ja muiden esittämien pakko-opetuksen ongelmien valossa en näe perusteita pakkoaineille.

Jos haluaisit tietää niin et vielä tiedä. Miksi sitten kannatat vapauden puutetta jos et tiedä olisiko suurempi vapaus parempi?

“Kiertelystä ja kaartelusta puheenollen, ethän sinäkään vastaa mihinkään.”

Muistuta toki mihin en ole vastannut, minun käsittääkseni olen vastannut. Mutta jos en ole niin muistuta.

“Vastauksesi kysmykseesi löytyy sinun omasta vastauksestasi, kun sitä tarkkaan mietit.”

Jopas oli vastaus. En ole löytänyt, kysyn siis neljännen kerran: “Kenelle muulle oppilaan opiskeluvalinnat kuuluvat paitsi ensisijaisesti aivan hänelle itselleen?” Minä en edes voi löytää vastausta kysymyksestäni koska minun mielestäni valinnat nimenomaan kuuluvat ensisijaisesti opiskelijalle. Sinulta olen saanut käsityksen että niin ei ole, ja olen yrittänyt selvittää miksi ajattelet niin. En siis voi mitenkään löytää vastausta kysymyksestä, sen voi saada vain sinun vastauksestasi. En osaa lukea ajatuksiasi.

“Ethän sinä edes itse tiedä milloin voit antaa oppilaalle sen vastuun jolloin voi tehdä valinnat täysin itsenäisesti.”

Sanoin että aineiden valinta kuuluu ensisijaisest opiskelijalle itselleen, toissijaisesti vanhemmille. Kysyin millä perusteella se kuuluu kenellekään muulle, etkä ole sanonut. Vanhemmat varmaankin ovat riittävän vastuullisia valinnan tekemään jos opiskelija itse ei ole. Oleellisempi asia on että KENELLE MUULLE se kuuluu ja miksi. Ei luulisi olevan näin vaikea kysymys koska henkeen ja vereen kannatat että se joku muu sen valinnan tekee eikä ainakaan opiskelija itse.

Huomaatko että kun kaipaat ikää jolloin nuoret ovat riittävän kypsiä niin täsmälleen saman kysymyksen voi kääntää päin vastoin. Millä perusteella KUKAAN 15-vuotias tai heidän vanhempansa eivät voi LAINKAAN vaikuttaa vaikka juuri ruotsin kielen opiskeluunsa? Ellet osaa antaa perusteluja, ei selvästi ole syytä jatkaa käytäntöä vai mitä?

“Toivottavasti muistat siinä vaiheessa kun mahdollinen jälkikasvusi on siinä iässä jolloin pitäisi tehdä valintoja että hän tekee kuten nyt esität ne tehtävän eli täysin omat valinnat, koska kuuluhan ne valinnat juuri hänelle eikä kenellekään muulle, eikä vain?”

Toki. Mutta eihän se kuulu minulle, sehän kuuluu valtiolle. Ei minun mielipiteelläni lapselleni opetettavista aineista ole paskakaan väliä. Hassua että vapauden vastustajille on niin vaikea ymmärtää että toinen myös elää arvojensa mukaisesti. Vastaavasti voisin kysyä sinulta että opetathan lapsillesi että heidän mielipiteillään on hyvin vähän väliä, joku muu tekee aina päätökset? Olethan johdonmukainen?

“Eihän Suomessa tarvita siis lainkaan opetusministeriä puhumattakkaan opetushallituksesta eikä varmaan myöskään tarvita koululautakuntiakaan, koska oppilas ja vanhemmat osaavat kaiken noita tahoja paremmin.”

Oppilaat ja vanhemmat osaavat tehdä valintoja. Koulun ja viranomaisten ainakin pitäisi osata järjestää opetus. Mutta pitäisi olla oppilaan valinta opiskeleeko hän näitä tarjottuja aineita vai jotain muita. Nyt annat koululle ja viranomaisille vallan sekä päättää opetuksen sisällöstä, toteutuksesta että oppilaiden valinnoista. En ole missään sanonut että oppilaat tai heidän vanhempansas osaavat opettaa paremmin kuin opettajat, vaikka en sitä mahdottomana pidäkään.

“Ei tarvita myöskään ketään muitakaan opetuksenjärjestäjää koska oppilas itse tietää mitä haluaa.”

Opetuksen järjestäminen ei tarkoita opiskeltavien aineiden pakkovalintaa opiskelijoiden puolesta.

“Muuten miten vapaa valinta opetuksen suhteen palvelee autistista henkilöä?”

Autisteille tärkeää on ottaa huomioon heidän erityistarpeensa oppimisen suhteen. He kaipaavat myös toistuvia rutiineja, ei muutoksia. En ymmärrä kuinka nämä asiat ovat ristiriidassa suuremman vapauden suhteen.

-Aapo, 17.8.2008

#9489

“Palataan jälleen siihen ydinkysymykseen johon ei vastausta ole kuulunut: kenelle oppilaan opiskelemat aineet edes kuuluvat kuin hänelle itselleen ja välillisesti hänen vanhemmilleen?”

Muistaakseni vastasin että ysin jälkeen oppilaalla on vapaus valita mitä haluaa ja siinä yhteydessä muistaakseni kysyin milloin mielestäsi oppilas on kykenevä tajuamaan valintojensa merkityksen johon sanoit että se on yksilökohtaista, kuten se onkin.

Jos 5-6 vuotiaat “pakotetaan” tekemään tuossa iässä valintoja jotka vaikuttavat monenkin vuoden päähän, onko silloin enää todellista lapsuutta jäljellä. Sanot myös, että vanhemmat ovat se seuraava taho joka sitten tekisi ainevalinnat oppilaalle, kuten monesti A2 kielen kohdalla käykin ja eikä ole mitenkään ihmeellistä että usein tuossa tilanteessa on aikuinen tehnyt päätöksen vastoin oppilaan tahtoa, itse tein ja teen silloin kun tuo tilanne oli/on käsillä, että kerron mitä sen valinta merkitsee ja mitä se vaati. meillä valinnan luultavasti ratkaisi se että sen valinta olisi tarkoittanut aamuheräämisiä, ei se kiinnostiko uusikieli vai ei.

Kielistä puheen ollen niin kiina on otettu mukaan Helsingin perusopetuksessa opetettaviin kieliin.

Olemme keskustelleet myös tutkintotodistuksesta jossa myönsit ettei sitä voi antaa pelkästään siitä että ollaan pelipaikalla. Tuo tutkintotodistus kertoo sen mitä on opiskellut ja mitä hallitsee ja antaa mahdollisuuden nousta seuraavalle askelmalle. Ja jossain vaiheessa tulee vastaan kansainväliset vaatimukset siitä mitä pitää opiskella, esimerkkinä siitä on se että vasta nyt tietty (en muista) oppilaitos sai luvan antaa tutkintotodistuksen joilla voidaan myös Suomessa kouluttaa lentomekaanikkoja jotka kelpaavat kansainvälisille lentokentille ettei enää tarvitse hakea työvoimaa esim. Espanjasta.

Se mitä peruskoulussa opiskellaan on enemmän tai vähemmän johdannaista siitä mitä seuravaan portaaseen siirtyminen vaati. Ei kukaan pysty ennustamaan koulun aloittaessaan missä opiskelee 10 vuotta myöhemmin tai 15 -20 vuotta myöhemmin.

Esim. lukio on täysin vapaaehtoinen koulu, ei sinne ole pakko mennä jos ei halua. Jos ajatellaan että sinne haluaisi mennä sellainen oppilas joka ei ole päiväkään matematiikkaa lukenut, mutta nyt olisi pakko koska se kuuluu pakollisiin kursseihin joista pitää saada suoritus merkintä.

Muutetaanko lukion tutkintoa siten ettei siellä olisi enää pakollista kurssia matematiikasta tai yhtään mistään aineesta. Tällähän hetkellä lukiossa voi kirjoittaa tietyistä aineista joista voi valita jotka ennen olivat yhdessä reaalikokeessa, kuten muistat.

Mitenkä siitä eteenpäin olisiko myös yliopistoissa samalla tavalla että voisi valita vapaasti sieltä sun täältä, ilman että tutkintoon olisi määrätty mitä siihen kuuluu.

Sinäkin olet suorittanut virkamiesruotsin maisterintutkinnossasi. Se ei nyt ole mikään vaikea suorittaa ihan perusjuttuja. Se, että se oli helppo sinulle johtui siitä, että olit kyseistä ainetta jo ennen opiskellut. Mutta entäs jos se olisi ollut sinulle täysin uusi aine, en sitä epäile ettetkö olisi sitä suorittanut, mutta olisit joutunut tuhlaamaan aikaasi siihen kun sen sijaan kun se oli jo hallittu taito jolloin pääsit keskittymään muihin aineisiin. Pidät myös sitä täysin turhana, mutta entäs jos olisit mennyt töihin jossa sitä vaaditaan, koska ruotsia puhuvilla on Suomessa vapaus puhua ruotsia virkamiehen kanssa eikä pakkoa puhua suomea.

Tämä ruotsin kieleen liittyvä ongelma on täysin johtuva siitä että Suomi on kaksikielinen maa, ensin täytyy poistaa syy ennen kuin pääsee poistamaan seurauksia. Ei minua henkilökohtaisesti haittaa vaikka Suomi olisikin yksikielinen maa, mutta historia asettaa omat taakkansa.

Ettei sinulle tulisi sitä mieltä etten vastannut kysymykseesi että kenelle kuuluu aineiden valinta, niin se kuuluu tutkinnon tason ja vaatimuksista päättäville tahoille, se miten se tavoitetaan on jo toinen juttu.

“Kesällä keskustelua (oppilaan ja aikuisten välillä koulussa) ei ainakaan ole enempää koska ollaan lomalla. Asenne-ero taas on omasta tekstistäsi: ”Osaatko muuten kertoa syyn että miksi ne joille koulu on ollut kaikista vastenmielisintä ovat usein niitä jotka tulevat sieltä päästyään ensimmäisinä takaisin koulunkäytäville heti seuraavana syksynä?“ Tosin minun on hyvin vaikea nähdä tämän asian yhteyttä mutta varmaan osaat sen selittää.”

Ensinnäkin kyseessä oli henkilöt joilla oli päästötodistus peruskoulusta, he eivät siis tule lomalta kouluun vaan tulevat sinne muuten vaan lorvimaan, koska ammattikoulusta tunnit ovat jo päättyneet. Kyselin vain sitä olisiko sinulla mielipidettä mikä olisi syy tuohon käyttäytymiseen, sillä he itse eivät sitä osaa kertoa, paitsi että on kiva tulla käymään.

Tällä on selvä asiayhteys, koska koulu on kokonaisuus ja jos siitä irrottaa palasia sinne tai tänne se kokonaisuus katoaa. Kaikilla tapahtumille löytyy syy-seuraus -suhde, aina niitä ei vain näe tai löydä.

“osaat varmasti parilla lauseella sanoa miksi näille oppilaille pakko on parempi,”

usein vain koulu on se paikka jossa on olemassa tietyt säännöt ja säännöllisyys joka kotoa puuttuu, sinun pitäisi tietää mitä turvattomuus aiheuttaa lapselle.

Ei ole tavatonta, että sama perhe on sosiaalipuolen asiakas jo kolmatta sukupolvea, tuo ketju pitäisi saada rikki. Tuota ketjua on yritetty eri keinoin rikkoa, viimeisin keino on tuo JOPO- luokka. Onnistuuko vaiko ei on toinen juttu.

“ja miksi se on parempi myös kaikille muille oppilaille.”

Olen aina ollut sitä mieltä että lahjakkaat oppivat peruskoulun aineet hyvinkin helposti vaikka kotona, varsinkin niille joiden taustajoukot ovat kunnossa.

“Sinulla on selvästi suuria vaikeuksia käsittää mitä sana ”vapaus“ tarkoittaa.”

Kyllä, tässä tapauksessa on noin, koska sitä ei ole selitetty mitä se tarkoittaa käytännössä, muutenkin että voi valita vapaasti aineita mitä haluaa peruskoulussa. Tarkoittaako se myös sitä, että voi olla niin ettei valitse yhtään mitään?

Tarkoittaako sinun vapaus sanasi tuota?

“Huomaatko että kun kaipaat ikää jolloin nuoret ovat riittävän kypsiä niin täsmälleen saman kysymyksen voi kääntää päin vastoin. Millä perusteella KUKAAN 15-vuotias tai heidän vanhempansa eivät voi LAINKAAN vaikuttaa vaikka juuri ruotsin kielen opiskeluunsa?”

siis 15 vuotta, siinä iässähän juuri niitä valintoja tehdään, mm. ruotsin suhteen.

“Ei luulisi olevan näin vaikea kysymys koska henkeen ja vereen kannatat että se joku muu sen valinnan tekee eikä ainakaan opiskelija itse.”

Eihän toki, se vain että esim. lääkärin tutkintoon on kuitenkin parempi että opiskelija ei niihin liittyviä valintoja tee. Peruskouluun liittyen, vaikka olisi vapaus valita ihan mitä tahansa, tulee vastaan se että koulun ulkopuolinen maailma ohjaa niitä, kaiken lisäksi opetuksen järjestää jokin taho joka määrittelee tason millä jonkin aineen voi suorittaa.

Mielenkiinnosta haluaisin tietää mikä taho tai kuka järjestää sen mahdollisuuden että oppilas tekisi valintoja, kuka määrittelee niiden sisällöt.

Millä perusteella voi suorittaa tutkinnon ja kuka määrittelee mitä siihen kuuluu. Vapaus valita häipyy saman tien kun eteen tulee se että saadakseen jotain pitää tehdä jotain.

“”Haluaisin vain tietää onko mielenkiinnon kohteet kuitenkin tavalla tai toisella rajattuja vaiko täysin vapaita.“

Tämä on aika erikoinen kysymys. Kuka voi mitenkään rajoittaa toien mielenkiinnon kohteita? Nehän ovat täysin vapaita! Vai tarkoitatko että pitäisikö opiskelijan saada opiskella vapaasti mielenkiintonsa kohteita, vai pitääkö hänet pistää opiskelemaan myös muita aineita? Teemun ja muiden esittämien pakko-opetuksen ongelmien valossa en näe perusteita pakkoaineille.”

Ei yhtään erikoinen, kun tietää mitä voivat olla mielenkiinnon kohteet, niitä voivat olla vaikka J. Jamesonin elokuvat, kuuluhan ne tietenkin kuvataiteen laatikkoon, uhkapelin lomassa voi tietenkin opiskella todennäköisyys laskentaa, mutta kuitenkin oletteko aivan varmoja siitä että opetuksen pitää seurata aina oppilaan mielenkiintoa riippumatta siitä mikä se on?

Tims perustelu olikin mielenkiintoinen sillä se kannatti matikan tuntimäärien nostamista eikä niiden vapauttamista, kuten matematiikan ainejärjestö on vaatinut ja aivan varmasti juuri tuo tims on ollut yhtenä perusteena sille.

“Vastaavasti voisin kysyä sinulta että opetathan lapsillesi että heidän mielipiteillään on hyvin vähän väliä, joku muu tekee aina päätökset? Olethan johdonmukainen?”

Olen johdonmukainen siinä että mielipiteiden vaikutus kasvaa sen mukaan kuin käsitys siitä miten ne vaikuttavat elämään kasvaa. Kyllä pakotan harjaamaan hampaat vaikka välillä vastusta kuulukin, teen ilmeisesti väärin?

“Mitä se siis tarkoittaa opetustyössä? ”

Rakenne on oikea käännös ja opetustyössä se tarkoittaa sitä opetettava asia esitetään selkeästi ja siten että opetuksesta löytyy selvä rakenne, varsinkin oppimisvaikeuksista kärsiville tuo selkeys ja rakenne parantavat oppimista. Eikä se haittaa muitakaan oppilaita jos opetus on selkeä, sillä mielenkiinnon opetukseen tappaa parhaiten se kun opetuksesta ei ymmärrä mitään. Ja usein juuri ne, jotka ovat neroja omassa aineessa ovat myös niitäm joiden opetuksesta ei tahdo päästä kärryille ja joka aiheuttaa levottomuutta tunnille.

Ihan tiedoksi että lukihäiriö on tekijä joka haittaa oppimista, eikä sitä vapaa valinta poista mihinkään.

“Teen päätöksiä, mutta en valitse muiden puolesta – heille (asiakkaille) jää siis aina vara valita joko minun työni tuloksista tai jonkun muun. Jotta vertauksesi olisi validi, pitäisi meidän pakottaa ihmisiä käyttämään meidän tuotteitamme.”

En aivan tarkoittanut tuota, mutta kun kerran otit tuon puheeksi niin huomautan, että onhan jo nyt mahdollista tehdä valintoja missä opiskelee, vaikka kotona jos haluaa. Teidän tuotteenne, kuten muidenkin tuotteet pitää täyttää tietyt määräykset, jotta niitä voi myydä, samoin on opetuksenkin kanssa, sille on määritelty tietty taso, mutta ei sitä miten sinne päästään, kukaan ei pakota menemään peruskouluun jos ei sinne halua, koska on olemassa vaihtoehtoja.

“Mutta eihän se kuulu minulle, sehän kuuluu valtiolle.”

valtio olet sinä, kuten jokainen muukin suomenkansalainen

Näin loppuun vain sanon että olen aikoja sitten täällä esittänyt että ei olisi tiettyä oppiainetta vaan oppiaineet ovat sulautuneet yhteen ja tuota kutsutaan aihekokonaisuuksiksi.

Tuossa aihekokonaisuuksien mallissa käytetään ns. teemoja joiden muassa tulee enemmän tai vähemmän käytännön läheisesti opittua useita asioita. On aivan varma että monia alkaa kiinnostaa se miten jonkin tuotteen hinta määritellään että myös itse saa siitä jotain. Esimerkkejä voi kehitellä vaikka kuinka, historiaan liittyviä on myös aika helppo kehitellä.

Harmikseni tämä idea ei tunnu kiinnostavan pätkän vertaa, sillä minun aikomukseni on uudistaa koulussa tapahtuvaa opetustoimintaa ja eikä pahitteeksi olisi ollut kuulla mielipiteitä myös niiltä jotka ovat oppimisesta kiinnostuneita.

Vapaus valita aineita mitkä kiinnostavat, aiheuttaisi yhä suurempaa aineryhmien eristäytymistä toisistaan, esim. maantieto on aineena sellainen joka sidoksissa moneen muuhun aineeseen, miksi siis sitä täytyisi opettaa erityksissä toisista aineista vaikka aivan varmasti oppiminen paranisi sillä että maantietoa opittaisiin vaikka samassa yhteydessä kuin esim. historiaankin opitaan.

Vapaus valita muuttaisiko se opetusmetodeja, tuskin koska sille ei ole tarvetta, uudistuakaan ei taida tarvita koska sinne tulevat vain ne jotka haluavat tai vanhemmat pakottavat. Opettajain työtaakka se kyllä helpottaisi koska ne joita ei opetus kiinnosta eikä kotoa siihen kukaan pakota jäisivät pois opetuksen piiristä. Opettajat voisivat keskittyä yhä paremmin hyvien oppilaiden ohjaamiseen, kysymykseksi jää vain että mitä tapahtuu niille jotka putoavat opintieltä pois, mikä on heidän kohtalonsa?

Siispä mitä tarjoaa vapaus valita niille joiden valinta ettei valitse mitään, koska niitä tulee olemaan.

Mikä on heidän kohtalonsa yhteiskunnassa? onko tuota lainkaan edes mietitty?

Palatakseni vielä tuohon kysymykseen kuka saa valita luettavat aineet, niin tarkoittaako tuo, koska pakkoaineita et halua, sitä että oppilaat valitsevat tutkintonsa sisällön aivan itse vai tarkoittaako se enemmän lukion kaltaista valintaa aineiden suhteen.

Jos he valitsevat tutkintonsa itse miten edetään seuraavaan kouluun eli miten seuraava taso valitsee oppilaansa.

Siis, kuka tai kenen määritellä mielestäsi tutkinnon tason ja vaatimukset, sen haluaisin tietää. Samoin kiinnostaa tietää jatkuuko tuo aineiden vapaa valinta myös toisessa asteessa ja korkeakoulussa, eikä yhtään harmita jos kertoisit voivatko sinun ajamassasi vapaassa systeemissä esim. tulevat siltainsinöörit olla opiskelematta lujuuslaskentaa vai pakotetaanko heidät siihen.

-Hayseeder, 18.8.2008

#9490

“Jos 5-6 vuotiaat ”pakotetaan“ tekemään tuossa iässä valintoja jotka vaikuttavat monenkin vuoden päähän, onko silloin enää todellista lapsuutta jäljellä.”

Ei valintojen tarvitse olla polkuja, jota erkanevat täysin toisistaan. Ei aikaisempien valintojen tarvitse olla myöhemmin pakkoja. Et taida vieläkään ymmärtää, mitä vapaus on.

“lukio on täysin vapaaehtoinen koulu, ei sinne ole pakko mennä jos ei halua. Jos ajatellaan että sinne haluaisi mennä sellainen oppilas joka ei ole päiväkään matematiikkaa lukenut”

Onko pakon lisäksi jokin muu keino tehdä matematiikasta niin vastenmielistä? Matematiikan opiskelun mahdollisuuden poistamista ei ole kukaan ehdottanut. Ja jos joku ei vapaaehtoisesti lukisi matematiikkaa, hän ei varmasti menisi muutenkaan lukioon.

“Ensinnäkin kyseessä oli henkilöt joilla oli päästötodistus peruskoulusta, he eivät siis tule lomalta kouluun vaan tulevat sinne muuten vaan lorvimaan, koska ammattikoulusta tunnit ovat jo päättyneet. Kyselin vain sitä olisiko sinulla mielipidettä mikä olisi syy tuohon käyttäytymiseen”

Käyvät tapaamassa vanhoja tuttuja. Usein käyvät myös katsomassa entisten luokkatoverien lukioita. Sehän on vain ihmisille luontaista sosiaalista käytöstä.

“Tällä on selvä asiayhteys, koska koulu on kokonaisuus ja jos siitä irrottaa palasia sinne tai tänne se kokonaisuus katoaa. Kaikilla tapahtumille löytyy syy-seuraus -suhde, aina niitä ei vain näe tai löydä.”

En usko. Lue virhe nro 14

Joskus kaksi yhdessä esiintyvää asiaa ovatkin molemmat seurausta eikä kumpikaan ole syy.

“Tarkoittaako se myös sitä, että voi olla niin ettei valitse yhtään mitään?”

Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Jos joku ei valitsisi mitään, se vaatisi joko vakavan sairauden, joka olisi erityistapaus eikä sovellettavissa yleiseksi käytännöksi, tai lähes täydellisen eristämisen ympäristöstä, mikä olisi törkeää vapauden rajoittamista.

“Peruskouluun liittyen, vaikka olisi vapaus valita ihan mitä tahansa, tulee vastaan se että koulun ulkopuolinen maailma ohjaa niitä”

Olet oikeassa. Mielenkiintoa ohjaa kaikkein eniten ympäristö. Miksi koulun pitäisi sotkea tätä tilannetta luomalla keinotekoisia pakkoja?

“Mielenkiinnosta haluaisin tietää mikä taho tai kuka järjestää sen mahdollisuuden että oppilas tekisi valintoja, kuka määrittelee niiden sisällöt.”

Oppilas itse. Vaatimustasojen määrittely ja taitotason mittaaminen ovat eri asioita. Älä sekoita niitä keskenään.

“oletteko aivan varmoja siitä että opetuksen pitää seurata aina oppilaan mielenkiintoa riippumatta siitä mikä se on?”

Tietysti. Jos joku haluaa opetella jotain, mitä ei koulussa opeteta, se jää ensisijaisesti oppijan vastuulle. Eikä mielenkiinnon kohteet ole toisensa poissulkevia.

“Tims perustelu olikin mielenkiintoinen sillä se kannatti matikan tuntimäärien nostamista eikä niiden vapauttamista”

Mistä niin päättelit. Timms-tutkimus vain osoitti korrelaation tuntimäärän ja osaamisen välillä. Vapaa oppimäärä ei ollut mukana tutkimuksessa.

“Kyllä pakotan harjaamaan hampaat vaikka välillä vastusta kuulukin, teen ilmeisesti väärin?”

Alle 7 vuotiaista en tiedä, mutta yleensä hyvä perustelu yhdistettynä toimivaan sosiaaliseen ympäristöön ovat kaikkein tehokkain tapa saada pesemään hampaat tms.

“Ja usein juuri ne, jotka ovat neroja omassa aineessa ovat myös niitäm joiden opetuksesta ei tahdo päästä kärryille ja joka aiheuttaa levottomuutta tunnille.”

Tätä en usko ilman kunnollisia todisteita.

“valtio olet sinä, kuten jokainen muukin suomenkansalainen”

Yksi suomalainen omistaa valtiosta vain noin 1 : 5 302 000.

“Vapaus valita aineita mitkä kiinnostavat, aiheuttaisi yhä suurempaa aineryhmien eristäytymistä toisistaan”

Onko se ongelma?

Palataanpa taas siihen ruokaesimerkkiin.

Tässä on kolme tapaa hoitaa kouluruokailu:

1. Koulu valitsee kaikille samaa.

2. Oppilaat valitsevat yksilöllisesti ja koulu tekee. (johtaa kaaokseen)

3. Oppilaat tekevät oman ruokansa ja koulu tarjoaa välineet. (vaatii oppilailta liikaa)

Samoja asioita voidaan soveltaa opetukseen.

1. Pakollinen oppimäärä (rajoittaa turhaan vapautta)

2. Yksilöille suunnitellut oppimäärät (johtaa kaaokseen)

3. Vapaa oppimäärä

Nyt näyttää siltä, että et ymmärrä, mitä eroa on kohdilla 2 ja 3.

“Vapaus valita muuttaisiko se opetusmetodeja, tuskin koska sille ei ole tarvetta, uudistuakaan ei taida tarvita koska sinne tulevat vain ne jotka haluavat tai vanhemmat pakottavat.”

Häh? Oletko koskaan katsonut, millaisia kirjoja kouluissa nykyään käytetään, ja miten epäjohdonmukaisia selityksiä tunneilla joutuu kuuntelemaan? Ja miksi helvetissä kouluissa kaikki pitää tunkea oppitunteihin? Peruskoulun opetuksessa on valtavasti parannettavaa. Pakollinen oppimääräkin tuottaisi paljon parempia tuloksia, jos siellä vain osattaisiin opettaa.

-Grulps, 18.8.2008

#9499

Hyvä Gurlps

Paljon kirjoitusta valikoituihin kohtiin, jotka eivät kerro yhtään mitään uutta.

Sen sijaan että linkittelet argumentti-virhe listaasi, olisit voinut kertoa kuka tai mikä, myös sinun kannattamassasi mallissa, päättää siitä millainen tutkintotodistus siinä syntyy.

Samoin voit kertoa onko tuo vapaus valita myös käytössä muissa kouluasteissa, miten vertailu muiden maiden vastaavien tutkintojen kanssa tehdään.

Samoin voit kertoa mitä se kertoo yhteiskunnasta joka ei kerro omasta kulttuuristaan, vahvistaako se vain yhä enemmän minä, minä,minä kulttuuria. Minulla oikeuksia mutta ei velvollisuuksia ajattelua.

Tähän mennessä on esitetty vain kuinka hienoa on kun on vapaus valita, ilman selvitystä mitä se on käytännössä.

Tätä vapaus valita voi verrata siihen että heittää jyviä peltoon ja antaa niiden kasvaa oman onnensa mukaan ilman ohjausta (opetussuunnitelma on ohjausta), jostain kasvaisi laadukkaita jostain ei kasvaisi yhtään mitään.

“Nyt näyttää siltä, että et ymmärrä, mitä eroa on kohdilla 2 ja 3.”

Niin, ethän sinä edes ymmärtänyt koko esimerkkiä, koska lainasit sitä täysin väärin.

Mikä on vapaa oppimäärä? Mitä sillä saa? Mihin sillä pääsee? Kuka määrittelee vapaan oppimäärän? Jos joku sen määrittelee onko se enää vapaa oppimäärä? tuleeko vapaa oppimäärä kaikkiin kouluasteisiin? Miten yhteiskunta hyötyy vapaasta oppimäärästä? Takaako se osaavia työntekijöitä yrityksille?

“Peruskoulun opetuksessa on valtavasti parannettavaa. Pakollinen oppimääräkin tuottaisi paljon parempia tuloksia, jos siellä vain osattaisiin opettaa.”

Ihan tiedoksi että pääkaupunkiseutu ei houkuta opettajia sinne töihin, varsinkaan niitä jotka eivät ole sieltä kotoisin ja suurin vaihtuvuus on juuri siellä. Tuolla vaihtuvuudella on erittäin suuri merkitys opetuksen tasoon ja tehokkuuteen.

No, koska olet sitä mieltä että opetuksen taso on heikkoa, tee malliksi miten kuuluisi tai miten sinä opettaisit ympyränkehän pituuden laskemisen, jota lasketaan mm. seiskalla. Voit esittää vaikka useammankin eri tavan, sillä yhtä ainoa oikeaa tapaa ei ole.

“miten epäjohdonmukaisia selityksiä tunneilla joutuu kuuntelemaan?”

kerro esimerkki?

parempi keino tietysti olisi että etsisit itse selityksen eri asioille, eikö vain?

-Hayseeder, 18.8.2008

#9500

“Sen sijaan että linkittelet argumentti-virhe listaasi...”

Sen sijaan, että tekisit virheitä, voisit lukea listan ja jättää ilmiselvät virheet tekemättä.

“kuka tai mikä, myös sinun kannattamassasi mallissa, päättää siitä millainen tutkintotodistus siinä syntyy.”

Jos joku tarvitsee näyttöä jonkin alan osaamisesta, hän osallistuu sitä mittaavaan kokeeseen esim. YO-tutkinto. Mikä siinä on epäselvää tai miksi sen pitäisi olla merkittävästi erilainen kuin nykyinen systeemi?

“Samoin voit kertoa mitä se kertoo yhteiskunnasta joka ei kerro omasta kulttuuristaan”

Miten niin ei kerro? Sanoinhan jo, että mielenkiintoa ohjaa kaikkein eniten ympäristö. Ei vapaus tarkoita ympäristöstä eristäytymistä.

“Tähän mennessä on esitetty vain kuinka hienoa on kun on vapaus valita, ilman selvitystä mitä se on käytännössä.”

Ajattelet asian väärin päin. Ei vapauden toteuttaminen ole, vaan nimenomaan ei ole. Vapauden olemattomuus on sitä, että vapautta rajoitetaan ja vapaus ei ole mitään. Vastaavasti, onko varjoa tai kylmyyttä olemassa?

“Niin, ethän sinä edes ymmärtänyt koko esimerkkiä, koska lainasit sitä täysin väärin.”

Käytinkin omaa ruokaesimerkkiä. Onko siinä jotain vikaa? Ja jos ymmärsin esimerkkisi väärin, voisitko selittää sen?

“Mikä on vapaa oppimäärä? Mitä sillä saa? Mihin sillä pääsee?”

Ei oppimäärällä haeta mihinkään missään järjestelmässä. Älä sekoita sitä todistukseen.

“Kuka määrittelee vapaan oppimäärän?”

Oppilas itse. Muistaakseni vastasin jo.

“tuleeko vapaa oppimäärä kaikkiin kouluasteisiin?”

Tulee tai ei, mutta perusteluna se ei toimi mihinkään suuntaan. Miksi kysyt?

“Miten yhteiskunta hyötyy vapaasta oppimäärästä?”

Ihmisistä tulee viisaampia.

“Takaako se osaavia työntekijöitä yrityksille?”

Ei täysin, mutta luultavasti paremmin kuin nykyinen järjestelmä.

“tee malliksi miten kuuluisi tai miten sinä opettaisit ympyränkehän pituuden laskemisen”

Ympyrän kehän suhde halkaisijaan on vakio, eli sama kaikissa ympyröissä. Kehän suhde halkaisijaan, eli kehä jaettuna halkaisijalla on nimeltään pii. Sen likiarvo on 3,1415. Piin määritelmästä nähdään, että halkaisija kerrottuna piillä on yhtä pitkä kuin ympyrän kehä. Siihen vielä perään pari esimerkkiä niin eiköhän tyhmempikin ymmärrä. Vaihtoehtoinen selitys vaatii ensin vastauksen kysymykseen: “kuinka paljon ymmärsit?” Motivaatiota voidaan lisätä yhdistämällä teoria käytäntöön esim. tehtävällä: “Pyörän halkaisija on 50 cm ja se liikkuu eteenpäin 3 metriä. Kuinka monta astetta pyörä kääntyi?” Sitten neuvotaan, miten tehtävän voi ratkaista.

“”miten epäjohdonmukaisia selityksiä tunneilla joutuu kuuntelemaan?“

kerro esimerkki?”

esimerkkejä:

- “no kun niin on päätetty” vastauksena miksi-kysymykseen, onko tuttu lause opettajan suusta?

- Fysiikassa opetetaan suureet voima ja liikemäärä väärässä järjestyksessä, ja itse asiassa liikemäärä ei jostain syystä kuulu ollenkaan peruskoulun oppimäärään

- Matematiikassa käsitettä funktio selitetään käsittämättömillä sanallisilla esimerkeillä, vaikka sen voisi selittää paljon paremmin kirjoittamalla esimerkkifunktio. Pikkusiskoni ei ymmärtänyt asiaa koulussa, vaikka siihen oltiin käytetty 5 tuntia. Selitin asian n. 2 minuutissa, ja sain vastauksen, että asia on ihan selvä.

- Geometriassa otetaan käyttöön kaavoja ilman perusteluja, jolloin kaikki oppilaat eivät ymmärrä, mitä ne todella tarkoittavat

- Äidinkielessä on opetettu argumentoinnin tehokeinoina asioita jotka, filosofiassa tunnetaan argumenttivirheinä. Tästä kuulin, kun jotkut opettajat ihmettelivät sitä.

- Historiassa kerrotaan liikaa yksittäisiä asioita, joiden suhdetta toisiinsa ei selitetä

Ei niitä ole vaikea löytää, jos oikeasti etsii.

“parempi keino tietysti olisi että etsisit itse selityksen eri asioille, eikö vain?”

Oliko tuo sarkasmia? Kukaan ei edelleenkään ole ehdottanut opetuksen poistamista.

-Grulps, 19.8.2008

#9502

“Sen sijaan, että tekisit virheitä, voisit lukea listan ja jättää ilmiselvät virheet tekemättä.”

Argumentti virheisiin luetaan myös pyrkimys rajata ja määrittellä keskustelun aiheet itselleen edullisella tavalla. Missä vaiheessa muuten kysymys on argumentti?

Kaiken lisäksi suurin osa mitä olet listannut ovat sellaisia jotka on erotettu asiayhteydestään pois. Harrastat keskustelun rajaamista sinulle edullisiin seikkoihin jotta kokonaiskuva jäisi hämärään.

“”Tähän mennessä on esitetty vain kuinka hienoa on kun on vapaus valita, ilman selvitystä mitä se on käytännössä.“

Ajattelet asian väärin päin. Ei vapauden toteuttaminen ole, vaan nimenomaan ei ole. Vapauden olemattomuus on sitä, että vapautta rajoitetaan ja vapaus ei ole mitään. Vastaavasti, onko varjoa tai kylmyyttä olemassa?”

Vapaus on vahvimman oikeus ja hänen käsissään on kuinka paljon heikommat sitä saavat. Kun saat ilsää kokemusta tulet tuon seikan huomaamaan ennemmin tai myöhemmin. Tuo hyppäsi hieman aiheesta, mutta vapaus on aina rajattua.

“”Samoin voit kertoa mitä se kertoo yhteiskunnasta joka ei kerro omasta kulttuuristaan“

Miten niin ei kerro? Sanoinhan jo, että mielenkiintoa ohjaa kaikkein eniten ympäristö. Ei vapaus tarkoita ympäristöstä eristäytymistä.”

En minä ole niin sanonutkaan, Mutta mikä on se ympäristö on joka kertoo kulttuurista, Youtube?

“Ei oppimäärällä haeta mihinkään missään järjestelmässä. Älä sekoita sitä todistukseen.”

Mistä todistus kertoo, se kertoo suoritetun oppimäärän ja sen kuinka hyvin siitä on suoriutunut.

-Hayseeder, 19.8.2008

#9505

“Vapaus on vahvimman oikeus ja hänen käsissään on kuinka paljon heikommat sitä saavat. Kun saat ilsää kokemusta tulet tuon seikan huomaamaan ennemmin tai myöhemmin. Tuo hyppäsi hieman aiheesta, mutta vapaus on aina rajattua.”

Nyt on tähän kohtaan pakko tarttua. Vapaus ei todellakaan ole vahvimman oikeus. Vapaus kuuluu jokaiselle. Millä perusteella kuvittelet tätä väittäväsi? Jos vapaus kuuluu vain vahvimmille, silloin vahvimmat riistävät heikkommilta. Se ei luonnollisesti voi olla oikein. Muutenkin voisit alkaa tulla vähän vastaan tässä, tai muuten tulee täyttä jankutusta.

-The Unfortunate One, 19.8.2008

#9506

“Harrastat keskustelun rajaamista sinulle edullisiin seikkoihin jotta kokonaiskuva jäisi hämärään.”

En ole mitenkään kieltänyt tai estänyt perustelemasta, miten joku asia liittyy aiheeseen. Jos joku todella liittyy aiheeseen, sen voi perustella. Jos sillä ei ole perusteluja, vaadin perustelun. Jos perustelua ei edelleenkään löydy, asia ei ilmeisesti liity aiheeseen. Minkä minä sille voin, että et perustele etkä vastaa kysymyksiin?

-Grulps, 19.8.2008

#9507

“Nyt on tähän kohtaan pakko tarttua. Vapaus ei todellakaan ole vahvimman oikeus. Vapaus kuuluu jokaiselle. Millä perusteella kuvittelet tätä väittäväsi? Jos vapaus kuuluu vain vahvimmille, silloin vahvimmat riistävät heikkommilta.”

Elämän perustotuudella, vahvin on se joka määrää, jos ei ole yhteisöön sovittu erikseen eri käytänteitä joiden mukaan toimitaan joita ovat esim. lait ja säännöt. Lakien ja sopimusten avulla vahvemman ja heikomman asemaa tasapuolistetaan, mutta vaikka sääntöjä tehdään, on vahvan niitä helpompi rikkoa.

Uskon että ymmärrät ajatuksen.

“Muutenkin voisit alkaa tulla vähän vastaan tässä, tai muuten tulee täyttä jankutusta.”

Onhan se sitä, suurin ongelma on siinä että sanojen käsitteet ymmärretään eritavalla.

Pahiten hakusessa onsana oppimäärä.

Siispä teen pienen lyhennelmän siitä.

Oppimäärä

Suomessa oppimäärän käsiten on ennen muuta hallinollinen, normatiivinen ja velvoittava käsite. Oppimäärän avulla poliittiset päättäjät ja hallinto säätelevät virallisen tutkinnon tasoa, siihen valmentavaa opetusta, tutkinnon vastaanottoon oikeutettujen oppilaitoksen opetusjärjestelyjä ja opetuksen ylläpitoonoikeutetun oppilaitoksen opetusjärjestelyitä. oppimäärä ilmaistaan opetussuunnitelmassa luettelemalla siihen kuuluvat tavoitteet ja oppisisällöt.

Säädöksissä oppimäärä ilmoitetaan opiskeluun keskimäärin tarvittavana, opetuksen järjestäjää sitovana opetuksen aikana vuosina, viikkotunteina tai kurssien määränä.

Oppimäärä on eräänlainen tilavuusmitta. Se kertoo, kuinka paljon ja minkätasoista opetusta opetuksen järjestäjän tulee järjestää. Oppilaan näkökulmasta oppimäärä kuvaa osaamisen (tiedot, taidot, niiden määrän ja vaativuusasteen), jota minimissään vaaditaan hyväksyttävään suoritukseen tutkinnonanto-oikeuden omaavan oppilaitoksen virallisessa tutkintotilaisuudessa.

Alku on ihan mukavasti hallussa kaikilla, oleellisin pointti on tuo viimeinen virke, sillä jos oppija muuttaa oppimääräänsä miten haluaa kuka silloin on tutkinnon myöntäjä. Sanottakoon vielä kerran ettei peruskoulu ole ainoa paikka Suomessa josta tuon oppimäärän saa suoritettua.

-Hayseeder, 19.8.2008

#9508

“En ole mitenkään kieltänyt tai estänyt perustelemasta, miten joku asia liittyy aiheeseen. Jos joku todella liittyy aiheeseen, sen voi perustella. Jos sillä ei ole perusteluja, vaadin perustelun. Jos perustelua ei edelleenkään löydy, asia ei ilmeisesti liity aiheeseen. Minkä minä sille voin, että et perustele etkä vastaa kysymyksiin?”

Anteeksi, mutta en voi olla sanomatta että sinä vetoat nyt tiedon puutteeseen.

Perustele minulle miten sen toteaminen että oppikirjat muovaavat oppitunteja kaikista eniten on virheellinen, varsinkin kun kyseinen asia tuli esille myös toisen kirjoittajan kautta.

-Hayseeder, 19.8.2008

#9509

“Perustele minulle miten sen toteaminen että oppikirjat muovaavat oppitunteja kaikista eniten on virheellinen”

Miksi? Kuka väitti, että se on virheelinen? Se on virhe, että käyttää tuota perusteluna pakolliselle oppimäärälle, koska se, mikä tekee riippuvaisiksi tietyistä kirjosta, on juuri pakollinen oppimäärä. Mutta sitähän et halunnut kuulla. Yrität vain vaatia perusteluja asioille, joita kukaan ei ole väittänyt. Taidatkin itse syyllistyä asioiden turhaan rajaamiseen. Tiedän, että vedät tästäkin herneen nenään ja vaadit tai kysyt jotain ihan älytöntä, mutta tämän jälkeen en aio enää vastata.

-Grulps, 19.8.2008

#9510

“Oppimäärä on eräänlainen tilavuusmitta.”

Nyt aletaan päästä asian ytimeen. Otetaan yksi kappale innokkaita oppimishaluisa lapsia, yksi astia oppimäärää ja keinoja kaihtamatta tungetaan lapsi oppimäärään. Ylijäävä osuus on innokkuus ja oppimishalu, sille ei ole käyttöä.

-Joonas, 19.8.2008

#9512

Hayseeder, aikaisemmista kommenteistasi sain kuvan, että pidät mielenkiintoa yhtenä oppimismotivaatioon ja tämän kautta oppimiseen vaikuttava asiana. Mielenkiinnon seuraaminen on kuitenkin vain yksi monista motivaation lähteistä, joten sen voi sivuuttaa suurien luokkakokojen, standardoinnin tuoman tehokkuuden, tasa-arvon, tms. asioiden takia. Ymmärsinkö oikein?

Minun ymmärtämykseni mukaan taas mielenkiinto on keskeinen oppimista selittävä asia. Mielestäni asia on näin myös nykyisen oppimiskäsityksen mukaan. Ilman sitä oppiminen tapahtuu heikosti ja vastenmielisesti. Älykkyys, terveet elämäntavat eivätkä pienryhmät auta, jos asia ei kiinnosta. Mielenkiinto taas saa oppimisen miellyttäväksi ja tehokkaasti. Tämän takia oman mielenkiinnon seuraamista ei voi sivuuttaa ja saada hyviä oppimistuloksia.

Olettaen, että olet eri mieltä mielenkiinnon roolista. Mitkä asiat vaikuttavat mielestäsi oppimiseen mielenkiinnon veroisesti?

-Teemu, 20.8.2008

#9513

Muutama päivä sitten YLE:n radiouutisissa kerrottiin, että kolme kertaa aikaisempaa enemmän ekaluokkalaisia osaa lukea kouluun tullessaan. Erästä opettajaa haastateltiin: “Joo. Joka kolmas osaa jo lukea. Mutta kyllä se vuoden mittaan tasaantuu...”

Sama varmaan koskee myös muita aineita, koska lapset oppivat eri tahtiin eri asioita. Jos on oppinut lukemaan viisivuotiaana, niin miksi pitää istua vuosi tasaantumassa?

-Teemu, 20.8.2008

#9514

Halonen ehdottaa “ylimääräisiä” koulupäiviä lauantaiksi. Tällöin koulussa voisi olla taiteita ja urheilua. Presidentin mukaan tämä kannustaa liikkumaan enemmän.

-Teemu, 20.8.2008

#9516

“Elämän perustotuudella, vahvin on se joka määrää, jos ei ole yhteisöön sovittu erikseen eri käytänteitä joiden mukaan toimitaan joita ovat esim. lait ja säännöt. Lakien ja sopimusten avulla vahvemman ja heikomman asemaa tasapuolistetaan, mutta vaikka sääntöjä tehdään, on vahvan niitä helpompi rikkoa.

Uskon että ymmärrät ajatuksen.”

Silloin on heikommalla moraalinen oikeus vastustaa tätä vahvempaa. Onneksi näin on, muuten olisi asiat huonosti.

-The Unfortunate One, 20.8.2008

#9517

“Kuka väitti, että se on virheelinen? ”

Sinä.

Enkä missään vaiheessa ole väittänyt että oppikirjat ovat perustelu oppimääärälle. Muuten steiner koulussa tehdään itse oppikirjat ja kuitenkin siellä opiskellaan pakollinen oppimäärä, joka tuli tuossa kirja kohdassa selvästi esille.

-Hayseeder, 20.8.2008

#9518

“Sama varmaan koskee myös muita aineita, koska lapset oppivat eri tahtiin eri asioita. Jos on oppinut lukemaan viisivuotiaana, niin miksi pitää istua vuosi tasaantumassa?”

Suurissa kouluissa on varmaan mahdollista tehdä eri ryhmiä tason mukaan, pienissä se on mahdotonta varsinkin jos on kolmen opettajan koulu. Monien vanhempien mielestä nämä pienet koulut ovat niitä parhaita ja turvallisimipai ympäristöjä ja ne pitää säilyttää.

Itse olen lähtenyt siitä että luokan pitäisi olla sellaien että siinä on kaikki vaikka ekaluokkalasia eikä niin että se on eka ja toka luokkalaisista muodostunut. Tuo ei tietenkään poista sitä että sillinkin siellä osa oppii nopeammin, mutta antaisi paremman mahdollisuuden luoda tilanteen jossa parhaiten osaavat saisivat vaikeampia tehtäviä, eikä heidän tarvitsisi seurata niitä asioita mitkä he jo osaavat.

Halu pitää lapset pienissä kouluissa lähtee oppilaiden vanhemmista ja kun heidän kanssa keskustelee asiasta ja toteaa ettei se pieni ole aina se paras, niin voi tulla vastaan aika ikäviäkin kommentteja.

Nämä pienet ovat siis noin 30-40 oppilaan kouluja.

-Hayseeder, 20.8.2008

#9519

“Olettaen, että olet eri mieltä mielenkiinnon roolista. Mitkä asiat vaikuttavat mielestäsi oppimiseen mielenkiinnon veroisesti?”

En ole eri mieltä, asian kiinnostavuus on erittäin tärkeä. Se vain että siihen ei voida mennä että opetus seuraisi oppilaan mielenkiintoa, ihan joka asiassa. Tietyt rajat pitää siinäkin olla mitä kouluissa opetetaan.

Oppimiseen vaikuttava seikka on oppilaan koti. Olen liian paljon törmännyt oppilaisiin joilla ei tuota kodin turvaa ole ja se kyllä näkyy koulun käytävillä.

Oppimiseen vaikuttaa myös se että jos oppilaalla on fyysisä esteitä oppimiseen. Lukihäiröt tai hahmotushäiriöt häiritsevät oppimista vaikka asia olisi mielenkiintoinen.

Se mitä olen aikaisemmin sanonut että häivytetään eri oppiaineiden rajat ettei enää olisi selvää missä mikäkin aine alkaa ja missä toinen loppuu vai menvätkö ne yhdessä. On ideoitu juuri sitä varten että ne lisäisivät mielenkiintoa oppimista kohtaan.

ja myös sitä varten että tulisi käsitystä miksi jotain tiettyä ainetta opiskellaan tai miksi yleensä käydään koulua.

-Hayseeder, 20.8.2008

#9520

“Halonen ehdottaa ”ylimääräisiä“ koulupäiviä lauantaiksi. Tällöin koulussa voisi olla taiteita ja urheilua. Presidentin mukaan tämä kannustaa liikkumaan enemmän.”

Voihan sitä aina noin kuvitella, ei oppilaat kuten ei opettajatkaan ole kiinnostuneita lauantaityöpäivistä. Jos noita haluaa lisätä kyllä ne täytyy olla kouluviikon sisällä, ei viikonloppuisin, ja tuolloinkin OAJ kysyy kuka maksaa touhun jos opettajajein työaika pitenee.

Toisaalta tuo koulupäivän pidentäminen taito- ja taideaineiden avulla tekisi sen ettei pienen koulualaisen tarvitsisi olla liian kauan yksin kotona.

Ei launtaityöpäivä kannusta liikkumaan lisää, mahdollisuuksia se kyllä lisää, mutta taitaa nuo liikuntapaikat olla tupaten täynnä launtaisin jos niitä aiotaan käyttää.

Ideoita saa aina esittää, koska se voi tuoda esiin jotain muuta josta voi syntyä jotain.

-Hayseeder, 20.8.2008

#9521

Vanhanen haluaa lisää opiskelupaikkoja (vaikka vanhojakaan ei saada täytettyä)

Taitaa kyseessä olla keskustapolitiikka pikemminkin kuin koulutustarve.

-Aapo, 20.8.2008

#9527

Kirjoituksessa ehdotan, että sallisimme monenlaisten koulujen toimia Suomessa ja kaikille opetusmuodoille annettaisiin sama tuki (500 e/kk/oppilas). Oppilaat saisivat valita erilaisten koulujen joukosta itselleen parhaiten sopivat aineet ja opetustavan. Peruskoulu olisi yhä yksi kouluista, mutta tarjonnan lisääntyessä parempia oppimistuloksia saavat koulut veisivät oppilaat.

Mietin miten peruskoulun tulisi muuttua, jotta sekin voisi tuottaa parempia oppimistuloksia. Tässä yksi idea, jossa pohjana John Holtin Berlitz-idea:

Vapaaehtoinen koulu

Koulu tarjoaa erilaisia kursseja, joita opettavat nykyiset opettavat ja muut halukkaat. Muodollisia pätevyysvaatimuksia opettajille ei ole, mutta vähän oppilaita saaneita kursseja ei uusita. Vapaaehtoisia pyydetään pitämään kursseja ja opettamaan henkilökohtaisesti. Koulun johto vastaa kurssien järjestämisestä ja opetustiloista. Koululla on opiskelutilaa, jossa oppilaat voivat viettää niin paljon aikaa kuin haluavat.

Kaikki kurssit ovat vapaaehtoisia, eikä niistä saa arvosanoja. Opettajilla ei ole valtaa rangaista oppilaita, joten avoimelle suhteelle heidän välillään on hyvä mahdollisuus. Opettajat opettavat valitsemastaan aiheesta valitsemallaan tavalla. Tällöin he voivat opettaa asioita joita pitävät tärkeinä ja joista itse ovat innostuneita. Oppilaat saavat halutessaan myös henkilökohtaisen opettajan, jonka tapaavat kerran-pari viikossa.

Oppilaille, jotka haluavat todistaa osaamistaan esim. yliopistoa varten, järjestetään tasokokeita oppilaan valitsemista aiheista koulun lopussa.

Vapaaehtoinen koulu tuottaa hyviä oppimistuloksia, koska:

- Opetus seuraa oppilaan mielenkiintoa

- Opettajan ja oppilaan suhde paranee, kun rangaistusta ei tarvitse pelätä, eikä opettajaa miellyttää hyvän arvosanan toivossa

- Opettajat voivat opettaa aiheista, jotka näkevät tärkeiksi

- Henkilökohtaista opetusta on tarjolla kaikille

Oppilaiden, jotka eivät halua oppia, ei ole pakko osallistua kouluun. Pakko-oppiminen tuottaa huonoja oppimistuloksia, synnyttää vastusta ja vähentää mielenkiintoa aiheeseen. Vain muutama jättäisi oppimatta vapaaehtoisessa koulussa, eikä pakko-opetus auta heidän ongelmiinsa. Hädässä oleville on parempia ratkaisuita.

-Teemu, 21.8.2008

#9530

“Minusta alkaa tuntua, että oppiminen ei vaadi kovin paljoa opettamista.”

> Siitä vain alalle kokeilemaan.

Tarkoitin, että oppiminen ei ole opetuksen tulosta, vaan se riippuu enemmän muista asioista kuten oppijan mielenkiinnosta ja mahdollisuuksista. Opettaminen voi auttaa tai haitata oppimista.

Esim. Tyttäreni oppi uimaan käymällä uimassa aikuisten ja lasten kanssa. Hän ei suostunut vastaanottamaan uinti-neuvoja, vaan katsoi mitä muut tekevät ja oppi leikkimällä muiden kanssa. Samaan aikaan vieressä uimakoulua käyneet lapset värjöttelivät rivissä kun aikuinen selitti.

Opettajan rooli on tilanteissa päinvastainen. Uimakoulussa vain aikuinen näytti nauttivan tilanteesta. Leikki-altaalla aikuinen taas oli hätää kärsimässä yrittäessään varmistaa, ettei kellekään satu mitään.

Mielestäni opettamisen vastaanottaminen on vain yksi lapsen oppimiskeinoista. Kokeilu, ajattelu, tutkiminen, jne näyttävät olevan yhtä tärkeitä.

-Teemu, 22.8.2008

#9531

Holt esittää, että tarve on tärkein mielenkiinnon selitys. Esim. lapsi oppii lukemaan, koska haluaa lukea mielenkiintoisia tarinoita. Tämän takia tieto tulee hankkia kun siitä on hyötyä, ei aikaisemmin. Lintukodon gallup näyttää samaan suuntaan, . Opiskelisimme vapaaehtoisesti eniten englantia, matematiikkaa, kotitaloutta ja äidinkieltä. Näistä kaikista on hyötyä välittömästi. Mielenkiintoista, että kotitaloutta lukuunottamatta, kaikki ovat meta-tietoa, tapoja hankkia lisää tietoa ja oppia lisää.

Osaamme arvioida mitä tietoja tarvitsemme ja minkä tietojen hyödyllisyys ei ole todennäköistä. Samassa gallupissa esim. Kemiaa ja yrittäjäkasvatusta ei lue kovin moni vapaaehtoisesti. He ilmeisesti arvioivat, että heidän elämässään noiden aluiden yksityiskohdista ei ole todennäköisesti hyötyä. Yleiskuva riittää.

Jos tiedot opettelee vuosia ennen kuin niitä mahdollisesti tarvitsee, niin ne unohtuvat. Oppimismekanismimme poistaa muistista tiedot ja taidot, joita emme käytä.

Tässä valossa pakollinen oppimäärä heikentää motivaatiota oppia, koska se sisältää aineita, joille on oppilaalle on tarvetta vain pienellä todennäköisyydellä. Lisäksi opettaa runsaasti tietoja, joita mahdollisesti tarvitsee kaukana tulevaisuudessa. Tiedot ehtivät unohtua ennen niiden käyttöä.

-Teemu, 22.8.2008

#9533

Ruotsissa Kunskapskola niminen firma pyörittää kymmentä koulua, joissa opiskelee noin 10,000 lasta. Yhtiö saa saman rahoituksen yhteiskunnalta kuin valtion koulu.

-Teemu, 22.8.2008

#9535

Opetusministeri Sari Sarkomaa ehdottaa, että yhtä välituntia pidennetään puoleksi tunniksi, jotta oppilaat liikkuvat enemmän.

Sarkomaan mielestä oppilaiden pitää liikkua enemmän ja sen takia kaikkien koulupäivä pitenee 15 min. Pakko-ulkoiluttaminen laitoksen pihalla kuulostaa vankilan ohjelmalta.

-Teemu, 23.8.2008

#9556

John Holt kirjoitttaa kirjassa “Learning All the Time” tutkimuksista, joissa on tutkittu stressin vaikusta oppimishäiriöihin. Kun oppimishäiriöstä kärsivä lapsi siirretään koulusta stressittömämpään ympäristöön, niin oppimishäiriöt häviävät muutamassa viikossa.

Aiheuttaako koulu siis oppimishäiriöt?

Ikävä kyllä Holt ei kerro näistä tutkimuksista. Kirja on kirjoitettu 80-luvulla, joten uudempia tutkimuksia lienee olemassa. Tunteeko joku asiaa?

-Teemu, 24.8.2008

#9559

Yksi pidempi tauko olisi kyllä ihan hyvä (ruokataukoa ei voi oikein laskea, ainakin meilläpäin ruokalaan jonotettiin 10min, syötiin 15min ja sitten ruokatauko olikin melkolailla ohitse). Pitkä päivä puuduttaa, ja usein viimeisimmät tunnit tulikin oltua melkoisessa koomassa.

Tosin koulupäivän pidentäminenkään ei ole hyvä, ainakaan kaikissa tapauksissa. Itse olin yläasteen tilanteessa että yhdensuuntainen koulumatka oli tunnin. Koulupäivä siis kesti yleensä 7:30 – 16:30 (kerran tai kaksi viikossa 7:30 – 14:30), ja oli se kyllä melkoisen raskasta, yleensä tulikin sitten nukuttua ainakin tunnin päiväunet tuon päätteeksi.

Itse katsoisin että isot luokkakoot heikentävät opetuksen tehoa. Kuitenkin tietty prosentti on heitä joita ei vain kiinnosta, ja nämä osaltaan pilaavat häiriökäytöksellään kaikkien oppimisen (ja mitä enemmän heitä kasaantuu luokkaan, sitä isompi vaikutus). Samoin jälkeen jääviä tulee aina enemmän per luokka (esimerkiksi jonkun poissaolon takia), jolloin opetus koostuu lähinnä samojen asioiden kertaamisesta, vaikka suurin osa jo asian osaisi. Samoin iso luokkakoko varmasti heikentää luokan ryhmähengen syntymistä, mikä osaltaan johtaa kiusaamisiin (ja hyvä ryhmähenki varmasti kannustaa muutenkin oppimisessa).

Mutta luokkakoot vain kasvavat jatkuvasti. Poliitikoille pääasia on että tämän hallituskauden budjetti pysyy aisoissa, sillä ei ole väliä minkälaisia kansalaisia koulujärjestelmämme tuottaa pidemmällä aikavälillä (se on sitten senaikaisen hallituksen ongelma...).

-Kilgore, 24.8.2008

#9560

Huonoja oppilaita voi rankaista monin tavoin. Huonoja opettajia ei mitenkään

-Tuntematon, 25.8.2008

#9573

Joka neljäs 8. ja 9. luokkalainen tuntee fyysistä uhkaa koulussa, “väkivalta on yleistä”, jatkuvasti kiusattuja ja kiusaajia on noin 10% oppilaista.

-Teemu, 26.8.2008

#9581

Opetusteknologian professori Sugata Mitra laittoi netissä kiinni olevan PC:n pyörittämään selainta, näytön ja hiiren seinään kiinni pienissä kylissä Intiassa. Kyläläiset eivät olleet nähneet tietokoneita, mutta lapset oppivat ja opettivat toisiaan nopeasti ilman aikuisten apua. He oppivat englantia netistä ja muutamassa kuukaudessa oppivat käyttämään nettiä englanniksi.

-Teemu, 29.8.2008

#9582

Astrid Lindgrenin näkemys peruskoulusta: ilman pyöriviä rottia.

-Orange, 30.8.2008

#9647

Progressiiviset koulut, joissa oppimäärä joustaa oppilaan mielenkiinnon mukaan, ovat levinneet jenkeissä usein verokapinoiden kautta. Yhteisön jäsenet kieltäytyvät maksamasta huonosta opetuksesta verojen kautta ja perustavat oman koulunsa.

Suomen verottaja on suojautunut tätä ja muita valituksia vastaan keräämällä kunnallisveron valtionveron yhteydessä. Esim. Sievin kunnassa on Suomen heikoin hallinto . Kuntalaiset voisivat kieltäytyä maksamasta osan kunnallisveroista ja hoitaa asiat muulla tavalla. Pienessä kunnassa kaikki tuntevat toisensa ja heikko kunnanjohto tuskin saisi pitää työpaikkansa jos selviäisi, että he todella käyttävät muiden rahaa huonosti.

Jos asia menisi oikeuteen olisi aktiivisella joukolla kuntalaisia mahdollisuus voittaa oikeudessa, sillä pienen kunnan taistelumahdollisuudet ovat rajalliset.

Suomessa valtio käyttää voimaansa kunnallisverojen keräyksen pakottamiseen. Jos Sieviläiset eivät maksa täysiä kunnallisverojaan, niin valtio rankaisee heitä sakolla, sitten ulosottolla ja vankeudella.

-Teemu, 2.9.2008

#9682

Kottlerin ja Zehmin kirjaa: “On Being a Teacher” käytetään opettajien opetukseen useissa USA:n yliopistoissa.

Kirja erottaa toisistaa kouluttamisen (schooling) ja oppimisen (learning). Kouluttaminen on ulkoapäin tuleva pakko. Koululaisten on kiinnitettävä huomiota, viitattava, päästä läpi kokeista ja totella luokkahuonekuria. Koulutuksen kautta oppilas oppii tottelemaan sääntöjä ja kohtelemaan opettajia ja muita oppilaita kunniottavasti.

Oppiminen on sisältäpäin tuleva löytämisprosessi, jossa oppilas omasta halustaan hakee tietoa, merkityksiä, haasteita ja kokemuksia. Hän rakentaa itse ymmärtämyksensä maailmasta, uskomuksistaan ja arvoistaan.

Kouluttamisen painottaminen muuttaa usein oppilaat passiivisiksi opettajan miellyttäjiksi tai turhautuneiksi oppijoiksi, jotka usein leimataan jollain oppimisvaikeudella. Tyypillistä kouluttamista on: “Lue kappale ja vastaa kymmeneen kysymykseen sen lopussa.” Ei ole yllättävää, että monet oppilaat pitävät koulutusta ajan hukkana.

-Teemu, 5.9.2008

#9683

Tuosta edellisestä kommentista jäi lainausmerkit pois. Kommentti ei siis sisällä omia mielipiteitäni, vaan tuosta kirjasta lukemaani.

-Teemu, 5.9.2008

#9778

Samassa kirjassa sanotaan oppilaiden olevan oppimishaluisia, mutta he haluavat oppia aivan muuta kuin mitä opetetaan. Esim. miten tietokoneet toimivat, miten käyttää kompassia, miten saada enemmän ystäviä tai miten ansaita rahaa.

Kirjan mukaan oppilaat oppivat vuosien mittaa koulussa pärjäämisen kirjoittamattomia sääntöjä, m.m.:

- Oppiminen ei ole tärkeintä, vaan arvosanat

- Vain oppettaja voi sanoa jotain tärkeää. Kukaan ei kirjoita ylös toisen oppilaan puheita, niitä ei tule kokeeseen

- On olemassa oikeita vastauksia, vaikka niitä ei koulun ulkopuolla tunnettaisikaan

- Lunttaaminen säästää aikaa, mutta siitä ei saa jäädä kiinni

- Teet töitä miellyttääksesi muita, et itseäsi

Nämä voivat tehdä oppimisesta tylsää ja raskasta. Kirja antaa opettajalle ohjeeksi opettaa niin, että asia tuntuu oppilaista heidän elämäänsä liittyvältä ja hyödylliseltä oppilaiden omien tavoitteidensa saavuttamisessa.

-Teemu, 10.9.2008

#9790

Opettajien opetukseen tarkoitussa kirjassa, “On being a teacher”, kerrotaan pakottamisen olevan mahdollisesti tärkein oppimista estävä asia. Koulun pakkotoimet aiheuttavat pelkoa ja häpeää, jotka estävät oppimisen (Glasser 98, Hart 83). Lahjakkaat oppilaat eivät halua vaarantaa hyviä arvosanojaan, eivätkä opi ottamaan riskejä. Heillä onkin loistavat arvosanat, mutta he ovat usein jäykän perinteisiä ajattelussaan ja tunteellisesti kehittymättömiä (Getzels & Jackson 1962, Horowitz & O'Brien 85).

Kirja ei näe pakottamisena vain pakollista oppimäärää ja oppivelvollisuutta, vaan myös kokeet, opettajan määräykset, rangaistukset tms. Kirja esittää useita tapoja yrittää opettaa pakosta huolimatta. Ikävä kyllä missään ei ole vielä kerrottu, miksi pakkoa pitää yleensä käyttää.

-Teemu, 10.9.2008

#9796

Parnasso-lehti vaatii lisää pakollisia äidinkielentunteja ja haluavat “luetuttaa lukiolaisilla kaunokirjallisuutta ”

Yllättävää, että Parnasson humanistit haluavat pakottaa kirjallisuuteen , sillä monet kaunokirjallisuuden helmistä ovat taistelua vapaudesta. Parnassot eivät ole tainneet oikein sisäistää lukemaansa :-)

Tämä taitaa olla pakollisen oppimäärän arkea. Erilaiset eturyhmät saavat silloin tällöin läpi vaatimuksiaan pakkoaineista. Parnasso mainitsee saavutuksena: “Kirjailijaliitto ja Äidinkielen opettajien liitto saivat estetyiksi äidinkielen muuttamisen valinnaiseksi ja vapaaehtoiseksi ylioppilaskokeissa.”

-Teemu, 11.9.2008

#9805

Englanti sääti lain pakollisesta oppimäärästä vuonna 1988, puuhamiehenä oli Mick Waters. Pakko-oppimäärän opiskelu vie kaiken opiskeluajan samaan tapaan kuin peruskoulumme oppimäärä.

Pakollinen oppimäärä koskee kuitenkin vain valtionkouluja. Valtiosta riippumattomien koulujen (independent schools) ei tarvitse noudattaa sitä. Niissä oppiikin asioista paljon laajemmin.

Pakollisen oppimäärän haitat ovat herättäneet englantilaiset ja siitä yritetään päästä eroon tekemällä aineista valinnaisia. Pakko-oppimäärän tukivat puolustavat asemiaan tiukasti

-Teemu, 12.9.2008

#9879

Iltis sanoo Suomen kasvatusjärjestelmän epäonnistuneen, kun oppilaat ampuvat toisiaan.

-Tuntematon, 24.9.2008

#9882

Iltis ei taas luonnollisesti kerro miten se toimiva järjestelmä sitten tehtäisiin.

-Tuomas, 24.9.2008

#9884

Sekä Matti Saari, että Pekka Eric Auvinen nimesivät yhdeksi tekonsa motiiviksi vihan ihmiskuntaa kohtaan. Joko systeemimme luo tällaista vihaa tai sitten on vain sattumaa, että nämä kaverit sattuivat syntymään Suomeen. Jos ampumisia tapahtuu lisää, niin epäselvyttä ei enää ole. Jotenkin tuntuu, että tämä ei ollut viimeinen kerta.

Mikä ongelma sitten on? Lukaisin uutisia ja nettikeskustelua aiheesta. Syyllisiksi ehdotettiin mm. vanhempia, äitejä, koulua, vero-pinnareita, hyvinvointivaltion holhouksta, vaikutus-mahdollisuuksien puuttumista, Amerikkaa, heavy rokkia, saatanan palvontaa, tietokonepelejä ja Internettiä.

Kuulostaa siltä, että tiedämme, että meillä on ongelma, mutta ei käsitystä siitä mikä sen aiheuttaa.

-Teemu, 24.9.2008

#9906

Koulukiusaamisen vastaisen projektin onnistumisesta huolimatta kiusaaminen lisääntyy ja on pahinta Espoossa.

-Teemu, 26.9.2008

#9907

Eiko juuri Espoo ole Nokia-nousukkaiden kaupunki, jossa keskinkertaisuudet pyrkyröivät terävine kyynärpäineen, narsistisine luonteineen ja ruskeine kielineen?

Tiedän, ei pidä yleistää.

-Orange, 26.9.2008

#9967

Pakollinen suvaitsevaisuuskoulutus on aika ristiriitainen ajatus

-Teemu, 4.10.2008

#10000

Arvosana = koemenestys * hyvitys henkisistä kärsimyksistä:

-Teemu, 7.10.2008

#10448

John Taylor Gatto pitää pakollista koulunkäyntiä ja sen seurauksia (pakko lukea muiden mielenkiinnon kohteista, jatkuvat huonot koetulokset, opettajat kohtelevat kuin tyhmää, jne) olennaisena syynä Columbinen koulun murhiin , joista tuli Jokelan ja Kauhajoen malli.

Columbinen ampujat olivat hyvin toimeentulevista perheistä ja heillä oli hyvät edellytykset hyvään elämään. He kuitenkin kärsivät koulussa ja valittivat asiasta vuosia kunnes lopulta tappoivat itsensä ja joukon muita. Samaan tapaan kuin Jokelassa ja Kauhajoelle.

Columbine oli näkyvä tapahtuma, mutta jatkoi pitkää trendiä. Jo kymmenen vuotta aikaisemmin jenkkien valtionkouluissa tapettiin n. 300 oppilasta. Jos Gatto on oikeassa, koulumme tulevaisuus ei näytä hyvältä.

-Teemu, 13.12.2008

#10449

John Taylor Gatton mukaan koulun koetulokset eivät korreloi tiedon, ymmärtämisen, menestyksen tai muiden koulun tavoitteiden kanssa.

Koetulokset korreloivat ainoastaan muiden koetulosten kanssa. Eli jos pärjäät yhdessä kokeessa, niin pärjäät toisessakin. Kokeet opettavat ainoastaan pärjäämään kokeissa. Niillä ei ole tekemistä oppimisen kanssa.

-Teemu, 13.12.2008

#10450

Gatton teesissä on jäkeä. ABC ajokortin kirjallisessa kokeessa joskun kysyttiin, saako kuorma-auton lavalle ottaa matkustajan säälittävissä tapauksissa. Oikea vastaus oli kyllä. Vastasin oikein koska olin opetellut oikeat vastaukset ulkoa. Minulla ei edelleenkään ole minkäänlaista käsitystä, mitä tieliikennelaissa tarkoitetaan säälittävällä tapauksella ja mitä kyseinen kohta käytännössä merkitsee.

-Orange, 13.12.2008

#10451

Gatto on täysin oikeassa koetulosten suhteen. Täysi taukki voi saada kympin hyvällä muistilla ja onnella ja sitten unohtaa kaiken kokeen jälkeen. Fiksu tyyppi taas voi saada nelosia, koska ei jaksa lukea. Ainoa, mitä koetulokset oikeasti mittaavat, on muisti ja innostus lukemista kohtaan.

Gatton teoriassa kouluampumisista on myös järkeä. En ole itse asiaa ajatellut aiemmin tältä kantilta, mutta se voi hyvin olla ainakin osasyy asialle.

Minusta on naurettavaa, että vielä lukiossakin minulla on vapaaehtoisia kursseja vain kolmannes (jos siis suoritan minimin 75 kurssia). Herää kysymys, että millainen idiootti tämän systeemin keksi.

-The Unfortunate One, 13.12.2008

#10452

Mikä ei kuulu joukkoon (vain yksi vastaus on oikea)?

a) punaviini

b) pingviini

c) Koskenkorvan viina

Oikea vastaus:

a) koska se ei ole kirkasta tai mustaa

b) koska se ei ole alkoholia

c) koska siinä ei esiinny merkkijonoa “viini”

Huonon koulumenestykseni tausta on nähtävissä tässä. Kaikkitietävän opettajan haastaminen on tuhoon tuomittu hanke.

-Orange, 13.12.2008

#10459

Oppiminen ja luovuus tapahtuu parhaiten tilanteessa, jossa asioita voi miettiä rauhassa ilman painetta suoriutua. Jos stressi on päällä, niin ajattelu seuraa vanhoja uria ja oppiminen jää ulkoaopetteluksi. Vasta kun uskaltaa rentoutua, niin ajattelu vapautuu.

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on mitattu oppilaiden sykkeen muutoksia koulupäivän mittaan usean vuoden ajan (Aamulehti 11.11). Ala-asteen oppilaiden minuuttisyke tyypillisessä luokkatilanteessa on jatkuvasti 100-110. Kotona vastaavia asioita tehdessä syke jää tasolle 75-80. Stressaavassa tilanteessa, esim. kertotaulukysymykseen vastaamisessa, syke nousee keskimäärin 140:een. Joillain jopa 170:een.

Olisi mielenkiintoista nähdä mittaustuloksia, jotka eivät tule valtiolta. Lintiksessä käy koululaisia ja lukiolaisia. Kiinnostaisiko ketään pitää pulssimittaria koulupäivän ajan ja postata tulokset tänne?

-Teemu, 15.12.2008

#10460

Jos saan jouluna sykemittarin (niin kuin toivon) laittan mielelläni omat tulokset tänne.

-J, 15.12.2008

#10463

Nostaakohan vaikeat aineet kuten matikka ja englanti pulssia enemmän kuin helpommat? Vai riippuuko stressi enemmän opettajasta?

Myös välitunnit nostavat pulssia jos pitää kopsata ruotsin tehtävät ennen tunnin alkua tai jos vanhemmat oppilaat uhkaavat vetää lättyyn.

-Teemu, 16.12.2008

#10511

Ateenan viimeaikaisten mielenosoitusten aikana Ateenan Alpha radio soitti jatkuvasti Pink Floydin kappaletta Another Brick in the Wall. Eli “We don”t need no education/We don“t need no thought control”. Valtion totuus ärsyttää Kreikassa.

-Teemu, 20.12.2008

#10549

Kiinassa yläasteen ensimmäisenä vuonna keskimääräinen koulupäivä kestää klo 8 – 17, eli 9 tuntia. Tämän jälkeen läksyjen tekoon menee 2-3 tuntia. Muista vuosista en tiedä tarkalleen, mutta systeemi lienee saman tyyppinen kuin muualla. Ekoina vuosina pääsee vähemmällä ja tuntimäärät kovenevat pitemmällä päästäessä.

Suomen peruskoulussa keskimääräinen koulupäivä on 5 tuntia. Kiinalaiset lapset käyttävät koulunkäyntiin melkein tupla-ajan suomalaisiin verrattuna. Myöskään Kiinassa vapaaehtoisia aineita ei juuri ole, heilläkin suurin osa aineista on valtion päättämiä.

Kova lukeminen kuluttaa silmiä. 80%:lla Kiinan yläasteen suorittaneista on silmälasit. Luku nousee 90%:iin kun takana on lukio.

-Teemu, 27.12.2008

#10553

Olen päässyt kurkistamaan vain pikkuriikkisen Kiinan koulutusputken alku- ja loppupäätä. Käsitykseni kuitenkin on, että järjestelmä tuottaa kyynisiä kirjanoppineita, joilta jää lapsuus väliin.

Pänttääminen alkaa jo alaluokilta. Vanhemmat joiden kanssa olen keskustellut aiheesta, kertovat juuri koulunsa aloittaneiden lastensa joutuvan kovaan paineeseen, jopa tilanteisiin joissa heidän on kilpailtava toisiaan vastaan paikasta auringossa. Esiintyy ruokahaluttomuutta, itkuisuutta, unettomuutta. Näiden vekaroiden lapsuus näyttää jäävän siihen että poseeravat enkeleiksi puettuina isän ja äidin näytönsäästäjillä.

Putken toisesta päästä tulee ulos nuorukainen, jonka massamuisti on ahdattu täyteen nippelitietoa. Word templeitillä tehdyssä CV:ssä on jos jonkinlaista saavutusta ja puolueen jäsenyyttä. Hän haluaa tietää paikkansa ja vastuunsa tarkasti. Suorastaan pelkää tilanteita, joissa ei tiedä onko hänellä valtuutus tai ei, ja tottelee mitään kyselemättä. Minkäänlaista idealismia ei ole havaittavissa, mutta virallisen totuuden mukaisen uskontunnustuksen hän osaa ulkoa. Onneksi sentään persoonallisuus näyttää palaavan ajan myötä.

Mitähän siitä seuraisi, jos tuohon määrään perspiraatiota saisi mukaan prosentin inspiraatiota?

-Orange, 29.12.2008

#10556

Usein kuulee, että syy peruskoulun huonoihin oppimistuloksiin ovat pienet tuntimäärät. Ongelma ei siis ole koulutusjärjestelmässä vaan pakollisen koulutuksen vähäisessä määrässä. Kiina on hoitanut tämän asian kunnolla :-)

Kiinan pitkillä koulupäivillä on mielenkiintoisia seurauksia. Iltaisin leikkipuistoissa ei istu nuorisoa juomassa kaljaa, nuorison vandalismia on vähän, eikä nuorisoporukoita näy roikkumassa kaduilla. Nuoret ilmeisesti istuvat kotona tekemässä läksyjä. Tämä havainto on Shenzhenistä ja Pekingistä viime viikkojen ajalta.

-Teemu, 29.12.2008

#10560

Taiwanilanen Yolanda Chen pitää peruskoulusta. Hän julkaisi peruskoulusta Taiwanissa kirjan “Vaali jokaista lasta”, jossa kertoo, että peruskoulu ei erottele lapsia lahjakkaisiin ja lahjattomiin.

Lisäksi Chenin mukaan peruskoulussa koululaiset päättävät lukujärjestyksestään ja ovat vastuussa oppimistaan itse:

“”Meillä Taiwanissa aikataulut ovat lukkoon lyödyt ja aina kaikille samat. Suomessa lukujärjestys riippuu paljon siitä, mitä lapsi opiskelee ja missä ryhmissä – ja hän itse on osaltaan vastuussa lukujärjestyksensä seuraamisesta. Lapsia kohdellaan enemmän vastuullisina yksilöinä. He itse tietävät, miksi tekevät jotain ja milloin.“

Hesari juttu kirjasta (kiitos Liisa) (vaatii tunnuksen)

-Teemu, 30.12.2008

#10607

J. Saitko sykemittarin?

Oletko ehtinyt mittaamaan miten koulussa oleminen vaikuttaa pulssiin?

-Teemu, 10.1.2009

#10614

Bolognaan saapui arabeilta saatuja käännöksiä tieteellisistä teksteistä 1000-luvulla. Tietoja, jotka olivat kadonneet euroopasta. Tämä toi Bolognaan suuria määriä opiskelijoita, jotka palkkasivat yhdessä opettajia, lainasivat kirjoja maksusta ja hankkivat opetustiloja. Bolognan yliopisto syntyi 1088 (James Burke )

Ilmeisesti yliopistot toimivat aluksi oppilaiden ehdoilla

-Teemu, 11.1.2009

#10763

Kirja “On being a Teacher: The Human Dimension” kertoo, että oppiskykymme on suunniteltu yhteistyölle perustuvaan heimo-ympäristöön, jossa jokainen aikunen opettaa ja hoitaa lapsia. Lapsilla on kymmeniä opettajia, joihin heillä muodostuu vahva suhde. Opimme parhaiten ympäristössä, jossa useat tutut ihmiset, joihin luotamme ja joita kunnioitamme, näyttävät meille miten asiat tehdään.

Tunteminen, luottamus ja kunnioitus ovat opetus-suhteen tärkeimmät ominaisuudet. Parhaat opettajat, olivat he sitten koulun opettajia, valmentajia tai sukulaisia, saavat usein enemmän oppimista aikaan olemalla itsensä kuin sillä mitä opettavat (he tuntevat myös opettamansa asiat hyvin). Heillä on ominaisuuksia ja taitoja, jotka herättävät uskoa, luottamusta ja kunnioitusta ja he saavat toiset löytämään itsestään uusia lahjoja, kykyjä ja ideoita.

Nykyään heimoja ei enää ole ja vieraat ihmiset, opettajat, opettavat lapsia laitoksissa, joissa on huomattavan vähän aikuisia ja paljon lapsia. Koulu onkin huono oppimisympäristö. Kirja jatkaa tästä kertoen tapoja, joilla koulun opettajat voivat hankkia oppilaiden luottamusta ja kunnioitusta opettaakseen paremmin.

Mietin miten tätä tietoa voisi hyödyntää oppimisessa. Tässä ideoita oppijan näkökulmasta:

- Mieti mitä haluat oppia ja kuka osaisi opettaa sitä sinulle/kenen haluaisit opettavan sinulle. Ei siis pelkkiä kouluaineita vaan elämässä tärkeitä asioita: miten kirjoittaa vakuuttavasti, pelata futista, iskeä tyttöjä, saada kavereita, oppia englantia, jne.

- Pyydä aikuisia, joihin luotat, opettamaan sinulle jotain josta olet kiinnostunut. On todennäköistä, että sukulaisille, ystäville ja läheisille oppimisesi on tärkeää. Heillä on mahdollisuus olla parhaita opettajia.

- Vietä paljon aikaa aikuisten/vanhempien kavereiden kanssa, joita kunnioitat. Seuraa mitä he tekevät ja miksi. Kysele.

-Teemu, 19.1.2009

#10780

Testatakseni edellissä kommentissa esitettyä teoriaa, tein siitä päivän kysymyksen:

“Ketkä ovat olleet parhaat opettajat, joka sinulla on ollut? Ihmiset, joiden avulla elämä avautui eri tavalla, löysit uusia kykyjä itsestäsi, sait uskoa itseesi ja omaan ajatteluusi, opit jotain oleellista, tms?”

Eri vastausvaihtoehtoja on n. 20. Ne jakautuvat kolmeen ryhmään: viralliset opettajat, perheenjäsenet ja sukulaiset, muut (ystävät, naapurit, valmentajat, jne).

Päivän kysymysten vastaajista 75% on 12 – 24 vuotiaita. Heillä suurin osa oppimiseen käytettävästä ajasta menee oppilaitoksissa ja tämän pitäisi näkyä vastausten painottumisena oppilaitosten opettajiin (ryhmä 1). Jos vastaukset painottuvat omaan sukuun ja muihin (ryhmät 2+3), niin teoria näyttää todelta.

-Teemu, 20.1.2009

#10788

Tässä on hyvä dokumentti PISAsta.

-mä, 20.1.2009

#10795

Mietin mikä on oma vastaukseni tuohon kysymykseen parhaista opettajista.

Vastaus: molemmat vanhempani ja amerikkaisen koulun opettaja vaihto-oppilasvuotenani. Opin heiltä seuraavaa:

Äitini: Elämän olennaiset asiat on ajateltava itse. Muiden filosofioita tai uskomuksia ei saa hyväksyä sellaisinaan.

Isäni: Se minkä valitsee tehtäväkseen kannattaa tehdä kunnolla

Amerikkalainen opettaja: Kun seuraa omaa mielenkiintoaan ja tekee asiat täydellä sydämellä, niin tulokset ovat hyviä, tekeminen on miellyttää ja siitä oppii paljon

En muista yrittivätkö he erityisesti opettaa asioita, jotka tunnen oppineeni. He kuitenkin elävät oppinsa mukaan ja ovat sen esimerkkejä.

-Teemu, 21.1.2009

#10796

Opettajien kielletyt puheenaiheet:

“Kiellettyjen aiheiden kärjessä ovat home- ja kosteusvauriot. Kieltoa perustellaan opettajien mukaan sillä, ”ettei saa lietsoa hysteriaa“. Toisaalta opettajat sanovat, ettei vanhemmille haluta puhua homeongelmasta, koska he saattaisivat vaatia kalliita korjauksia ja niihin ei ole varaa tai että lapset vaadittaisiin toisiin kouluihin. ”Vanhempia ei haluta hermostuttaa homepuheilla“, sanoo eräskin opettaja.”

-Teemu, 21.1.2009

#10800

Opettaja-lehti: “Kotikasvatus tukee itsekkyyttä”

“Opettajat ja koulu ovat kasvatustyössä vanhempien tukena, mutta päävastuu kasvatuksesta on isillä ja äideillä.... Tarkoituksena on kasvattaa lapsesta ja nuoresta yhteiskuntakelpoinen. Siihen kuuluu muun muassa .... annettujen ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen.

Kodilla ja koululla pitää olla yhteinen kasvatuslinja. Nykyiset kasvatustapojen erot murentavat kotona vanhempien ja koulussa opettajien auktoriteettia. ”

Suomennos: vanhempien tehtävä on koulia lapsistaan koulun sanelun mukaisia tottelijoita :-)

-Teemu, 21.1.2009

#10802

Valtio tuottaa peruskoulun kotiopetuspaketteja ja materiaalia ulkosuomalaisille. Mukaan pääsee vain jos asuu Suomen ulkopuolella. Ilmeisesti myöskään materiaalia ei saa myydä Suomessa.

-Teemu, 21.1.2009

#10820

Oulun Yliopiston psykologian professori, Timo Järvilehto, ilmeisesti uskoo, että parhaat opettajat löytyvät koulun ulkopuolelta:

“Lapset oppivat todellisia asioita koulun ulkopuolella. Koulu on enemmän sosiaalinen näyttämö, jolla esitetään opetus- ja oppimisnäytelmää, sanotaan oikeita vuorosanoja, ja tiedetään, että koko jutulla on lähinnä viihdearvoa, jos sitäkään.”

Järvilehto ei myöskään pidä pakottamista oppimiselle positiivisena:

“Pakottaminen johtaa aina oppijan tavoitteet muualle kuin opittavan aineksen sisältöihin. Pakottamalla saadaan aikaan ainoastaan teatteria: oppilas oppii roolinsa, esittämään asian hallintaa ja näennäistä ymmärtämistä.”

Koko artikkeli:

-Teemu, 23.1.2009

#10827

Oppimisteorian suhtautuminen pakottamiseen on ollut selvä jo n. 50 vuotta: pakottaminen haittaa oppimista. Nykyisessä konstruktiivisessa oppimiskäsityksessä oppijan oma halu oppia on keskeinen ja opettaja on oppijan auttaja, ei määrääjä. Konstruktivismi perustuu kognitiiviseen oppimiskäsitykseen 50-kuvulta, jossa tiedon ei enää oletettu olevan kaikille samanlainen “paketti”, jonka opettaja siirtää oppilaan päähän, vaan oppiminen lähtee oppijan sisältä.

Kaikki peruskouluissa opettavat n. 45 000 opettajaa tietävät tämän. Kuitenkin he tunnollisesti siirtävät pakollista oppimäärää oppilaiden päähän päivästä toiseen.

Miksi?

Uskovatko opettajat, että ilman pakkoa kukaan ei opiskelisi. Oppimisteoriat ovat puppua? Vai eikö kukaan ei halua keikuttaa venettä, vaikka kaikki tietävät sen vuotavan?

-Teemu, 24.1.2009

#10831

Oppiminen erilaistaa ihmisiä. Tulkitsemme tiedon eri tavalla ja muokkaamme käsitystämme maailmasta omaan suuntaamme. Mitä enemmän opimme, sitä enemmän maailmankuvamme on omamme.

Peruskoulu kuitenkin pystyy jonkin verran hidastamaan tätä kehitystä meitä estämällä oppimista. Esim. 30% oppilaista osaa lukea ennen koulua. Ensimmäisen kouluvuoden oppilaiden aikana taidot tasaantuvat, kun hitaammille opetetaan asiat ja osaavien on pakko odottaa.

“Oppiminen merkitsee sekä eliön että ympäristön muuttumista ja vasta oppimisen kautta kehittyy yksilöllinen olemassaolo. Syntyessään kaikki ihmiset ovat melko samanlaisia; vasta oppimisen kautta yksilöt alkavat erottua toisistaan. Ensi ajattelemalla tämä vaikuttaa oudolta, sillä opettamisenhan pitäisi tehdä ihmiset samankaltaisemmiksi, kaikkihan omaksuvat samoja tietoja. Näin olisikin, jos oppiminen olisi vain mekaanista muistivaraston kokoamista. Koska oppiminen ei kuitenkaan ole mekaanista tiedon siirtoa, vaan tiedon luomista, jokainen ihminen tuottaa omaa tietoaan ja rakentaa omaa maailmaansa, jonka perusväritys on aina yksilöllinen.”

Kiitos Timo Järvilehdolle linkistä

-Teemu, 25.1.2009

#10891

Kymmenen poliisipartiota ja Karhu-ryhmä piirittivät ja evakuioivat Vantaakosken koulun, koska oppilas oli tuonut kouluun käsiaseen muotoisen sytyttimen. Sama oppilas oli riitaantunut kouluruokailussa kolme viikkoa aikaisemmin ja poliisi oli kutsuttu paikalle myös silloin.

Koulun rehtori, Kaisa Maliniemi, sanoo “...Vantaankosken koulu on aivan tavallinen yläkoulu. Samantyyppisiä ongelmia on kaikilla...” Karhu-ryhmä on poliisin voimakkain yksikkö, joka on tarkoitettu mm. panttivanki-tilanteisiin. Tätä kovempaa väkivaltaa edustaa Suomessa armeija.

Koulumme on tiellä, jonka varrelta löytyy metallinpaljastimia, aseistettuja vartioita ja pelkoa.

-Teemu, 28.1.2009

#10905

Parhaat opettajat gallupin tulokset:

Kyselyn tarkoituksena oli testata teoriaa, jonka mukaan opimme parhaiten tutuilta ihmisiltä, joihin luotamme ja joita kunniotamme. Läheiset ja sukulaiset olisivat näin parhaita opettajia.

Jaoin vastaukset kolmeen ryhmään

- Läheiset ja sukulaiset (äiti, ystävä, isä, isoäiti, veli, muu sukulainen, isoisä, sisko, työkaveri. naapuri)

- Vieraat, jolla on virallinen opetusauktoriteetti (Peruskoulun opettaja, lukion opettaja, valmentaja, ammattikoulun opettaja, yliopiston opettaja, pappi/pastori, muun oppilaitoksen opettaja, ammattikorkeakoulun opettaja)

- Vieraat ilman virallista opetusauktoriteettia (Joku kirjailija tai filosofi, joku nettikirjoittelija, joku julkkis, esimies, joku poliitikko)

- Muut (ei kukaan, opin olennaiset asiat itse, joku muu, en osaa sanoa, ei kukaan: en ole oppinut mitään oleellista)

Vastaajia on tähän mennessä ollut 933 ja he ovat valinneet 4318 opettajaa, eli 4.6 opettajaa per vastaaja. Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

- Läheiset ja sukulaiset 52,6%

- Vieraat opetusasemassa 27.5%

- Vieraat ilman opetusasemaa 12.6%

- Muut 7.3%

Yhteensä vieraat opettajat 27.5% + 12.6% = 40.1%

Tämä näyttää vahvistavan teorian.

Vastauksista ilmenee myös, että naisilla oli enemmän opettajia kuin miehillä. Miehellä oli enemmän opettajia kuin naisilla kun opettaja oli: isä, työkaveri tai joku nettikirjoittelija. Muuten naisilla oli selvästi enemmän opettajia kymmessä eri kohdassa.

Näyttää siltä, että opettajan käyttäminen oppimisapuna sopii paremmin naisille. Koulussa oppiminen on opettajakeskeistä ja pojilla on huomattavasti enemmän oppimisvaikeuksia kuin tytöillä.

-Teemu, 30.1.2009

#10909

Peruskoulun tavoitteet on listattu perusopetuslaissa:

“On becoming a teacher”-kirjan mukaan koulutuksen tärkeimmät tavoitteet ovat:

- Tuottaa itsenäisiä ajattelijoita

- Tuottaa itsenäisiä ongelmanratkaisijoita

On mielenkiintoista, että nämä eivät ole mukana peruskoulun monissa tavoitteissa

-Teemu, 31.1.2009

#10918

Saattaisi kuvitella että Suomen valtio ei halua kansalaisistaan itsenäisesti ajattelevia ongelmanratkaisijoita. Voisi jopa ajatella, että Suomen valtio haluaa tottelevaisia kansalaisia, jotka ei turhia stressaa omaa elämää koskettavista asioista, saati päätöksistä niiden taustalla. Kunhan kaljaa saa kaupasta. Valitettavasti toiminut omalla kohdalla.

-Joonas, 1.2.2009

#10919

Seuraava peruskoulu-gallup:

Peruskoulun toimivuudesta on kaksi ristiriitaista näkemystä.

1. Valtio ja sen edustajat pitävät peruskoulua maailman parhaana kouluna. PISA-tulokset todistavat, että peruskoulun tavoitteet toteutuvat hyvin.

Peruskoulun tavoitteet on kirjattu perusopetuslakiin:

2. Pakollisen koulutuksen vastustajat uskovat, että pakottaminen opettaa muuta kuin virallisia tavoitteita.

Esim. Timo Järvilehto kirjoittaa: “Lapset oppivat todellisia asioita koulun ulkopuolella. Koulu on enemmän sosiaalinen näyttämö, jolla esitetään opetus- ja oppimisnäytelmää, sanotaan oikeita vuorosanoja, ja tiedetään, että koko jutulla on lähinnä viihdearvoa, jos sitäkään. ”

Samalla Suomesta on noussut johtavaksi koulujen massamurhamaaksi ja poliisin karhu-ryhmä on vieraillut koulussa palauttamassa kuria.

Pakollisen koulujen johtavia kritisioijia ovat mm.: John Holt, John Taylor Gatto, Ivan Illyich ja suomessa Timo Järvilehto.

Yritän selvittää gallupilla, kumpi osapuoli on oikeassa. Listaan galluppiin perusopetuslain (pol) tavoitteita ja kriitiikkojen väitteitä siitä, mitä peruskoulu todellisuudessa opettaa. Jos jompikumpi osapuoli saa valtaosan äänistä, niin sen totuusarvo on todennäköisesti korkeampi.

Alla ensimmäinen versio gallupista:

Mitä opit peruskoulussa?

-Minulle kehittyi myönteinen minäkuva (pol)

-Minussa heräsi halu läpi elämän jatkuvaan oppimiseen (pol)

-Opin arvioimaan ympäristöäni kriittisesti (pol)

-Opin arvostamaan omaa ja toisen oppimista ja työtä (pol)

-Opin eettisesti vastuukykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi (pol)

-Opin hallitsemaan tieto- ja viestintätekniikkaa (pol)

-Opin hallitsemaan äidinkieleni monipuolisesti (pol)

-Opin hyvät tavat (pol)

-Opin kansojen väliseen suvaitsevaisuuteen (pol)

-Opin kunniottamaan elämää, luontoa ja ihmisoikeuksia (pol)

-Opin monipuoliset yhteistyötaidot (pol)

-Opin tasapainoiseksi ja sain terveen itsetunnon (pol)

-Opin tuntemaan historian, kulttuurin ja kirjallisuuden (pol)

-Opin tuntemaan ihmisten tunteet, tarpeet ja elämänkatsomukset (pol)

-Opin tuntemaan terveyden, luonnon, talouden ja teknologian (pol)

-Sain perustan laajaan yleissivistykseen (pol)

-Opin esittämään asioiden näennäistä ymmärtämistä (Järvilehto)

-Opin olemaan keikuttamatta venettä (Holt)

-Opin tottelemaan (Timo Järvilehto)

-Opin, että arvosanat ovat tärkeämpiä kuin oppiminen (Holt)

-Opin, että en osaa arvioida taitoja itse, vain opettaja osaa (Gatto)

-Opin, että hyvät oppilaat eivät tee mitään ennen kuin opettaja käskee (Gatto)

-Opin, että itsetuntoni riippuu siitä, miten opettajat arviovat minua (Gatto)

-Opin, että jos en tiedä vastausta, olen tyhmä (Holt)

-Opin, että koulussa menestyy ulkoluvulla ja pikkutarkkalla toistolla (Järvilehto)

-Opin, että koulutuksen tavoite ovat arvosanat ja tutkinto (Järvilehto)

-Opin, että lunttaaminen kannattaa, mutta siitä ei saa jäädä kiinni (Holt)

-Opin, että menestykseni ja asemani riippuu opettajasta (Gatto)

-Opin, että minulle tärkeät opit tulevat itseni ulkopuolelta (Illich)

-Opin, että minun tulee olla hiljaa, jos en tiedä vastausta (Holt)

-Opin, että oikeita vastauksia on olemassa (Holt)

-Opin, että opettaja päättää mitä opiskelen, en minä (Gatto)

-Opin, että opetusta ei saa kyseenalaistaa (Gatto)

-Opin, että oppiminen on irrallisten yksityiskohtien muistamista (Gatto)

-Opin, että oppiminen on tylsää ja siihen pitää pakottaa (Holt)

-Opin, että oppimista voi mitata arvosanoilla (Illich)

-Opin, että suhteeni vanhempiini riippuu usein arvosanoista (Gatto)

-Opin, että vain opettajan sanomat asiat kannattaa kirjoittaa ylös (Holt)

-Opin, että voittaminen on tärkeää, ei se miten pelaa (Holt)

-Opin, miten kokeista saa hyvän numeron oppimatta juuri mitään

-Tyhmäksi leimaaminen ahdisti minua ja tulin väkivaltaiseksi (Gatto)

-Teemu, 1.2.2009

#10927

Saksa on palkannut yksityisiä vartioita ongelmakouluihin:

-Teemu, 2.2.2009

#10930

Suomi siirtyy kevään 2009 aikana koulupoliisijärjestelmään:

-Teemu, 3.2.2009

#10957

Jaime Escalante on mahdollisesti USA:n paras opettaja.

Hän opetti köyhille siirtolaislapsille perusmatematiikkaa ongelmakoulussa Los Angelesissa. Huomattuaan, että lapset eivät ollet sen tyhmempiä kuin muutkaan hän vaihtoi aiheen perusalgebrasta differentiaalilaskennaksi. Kahdessa vuodessa hänen oppilaistaan tuli osavaltion parhaita.

Tämä osoitti ikävän totuuden koulujärjestemästä. Miksi opetella kymmenen vuotta matematiikkaa, jos kuka tahansa voi halutessaan oppia sen parissa vuodessa? Escalantes savustettiin ulos koulusta.

Kaverin opetussaavutuksista ehdittiin kuitenkin tehdä elokuva, Stand and Deliver.

-Teemu, 7.2.2009

#10970

Päivän kysymys: “Velvollisuus oppia” on saanut useita vastauksia kohtaan “opin jotain muuta”.

Voisiko joku näin vastannut kertoa mitä muuta oppi?

-Teemu, 9.2.2009

#10972

“Opin jotain muuta”

Miten 150cm 40v nainen pystyy komentelemaan 190cm 15v nuorisorikollista. Se oli hämmentävää.

-Tuomas, 9.2.2009

#10973

“Opin jotain muuta”

Opin että elämässä pärjää paremmin mielistelemällä ylempänä hierarkiassa olevia henkilöitä.

Vaikka kai se on hieman sama asia kuin “Opin, että menestykseni ja asemani luokassa riippuu opettajasta”...

-J, 9.2.2009

#10978

Jenkit kävivät tutkimassa miksi Suomi sai hyvät tulokset PISA:sta. Wall Street Journalin artikkeli asiasta:

Syitä hyvään tulokseen:

- Korkeasti koulutetut opettajat (Masters degree)

- Vastuulliset oppilaat

- Oppilaat saavat paljon aikaa tehdä asioita ilman opettajia

- Panostaminen huonoihin oppilaisiin nostaa keskiarvotuloksia eniten

- Luokassa suunnilleen ainoat säännöt ovat: ei kännyköitä, ei iPodeja, ei hattuja

- Suomeksi on käännetty vähän kirjoja. Pakko lukea englanniksi

- TV:tä ei ole dubattu

- Homogeeninen väestö: kaikki puhuvat suomea, minimaaliset tuloerot

- Oppilailla ei ole painetta päästä eliitti-ylioopistoihin. Sellaisia ei ole

- Kouluissa käytetty rahamäärä ei riipu koulusta. Erot PISA-testin pienimmät

- Koulut eivät estä pääsyä millekään nettisivulle

Muuta:

- Teknologia kouluissa on vanhaa. Liitutauluja, ei tussitauluja. Kalvoprojektoreita, ei powerpointteja.

- Jotkut opettajat ja vanhemmat painostavat kouluja panostamaan myös lahjakkaisiin oppilaisiin

- Opettajat antavat silloin tällöin tunnilla nukahtaneiden lukiolaisten jatkaa uniaan ja kysyvät muilta.

-Teemu, 10.2.2009

#10979

“Opettajat antavat silloin tällöin tunnilla nukahtaneiden lukiolaisten jatkaa uniaan ja kysyvät muilta.”

I wish...

Nukahdin tänään tunnilla ja opettaja läppäsi viholla takaraivoon.

-J, 10.2.2009

#10983

“Opin jotain muuta”

Opin ettei opettaja tosiaankaan tiedä kaikkea, mistä seuraa että opin myös kyseenalaistamaan, väittämään vastaan ja pitämään tiukasti kiinni mielipiteistäni.

-Tuntematon, 11.2.2009

#10991

Valtio pyrkii vähentämään koulumurhia lisäämällä oppilaiden valvontaa koulussa ja netissä:

Muutama avoin kysymys:

- Miten poliisivalvonta vaikuttaa oppimiseen?

- Valtaosassa maita ei ole ollut koulumurhia, eikä poliisi valvo oppilaita. Miten se on mahdollista?

- Mitä jos ongelma on järjestelmässä, eikä oppilaissa?

-Teemu, 13.2.2009

#10992

Mikä kumma siinä on, ettei tajuta yksinkertaisesti etsiä sitä syytä koulumurhille ja sitä kautta ehkäistä niitä? Valvonta ja kontrolli aiheuttaa vain lisää ongelmia.

-The Unfortunate One, 13.2.2009

#11009

Katsoin yllä mainitun Jaime Escalanten opettamisesta kertovan elokuvan, Stand and Deliver.

Selvisi, että kaikki Escalantesin opettaman luokan 18 oppilasta pääsi läpi differentiaalilaskennan kokeesta (advanced calculus) . Tilastollisessa vertailussa huomattiin, että heillä oli keskimääräistä enemmän samantyyppisiä virheitä ja he olivat saaneet kokeen loppuun keskimääräistä nopeammin. Tämä johti epäilyyn lunttaamisesta ja tulokset hylättiin.

Lopulta luokka otti uusinta kokeen erityisen valvotussa tilanteessa. Tälläkin kertaa kaikki pääsivät läpi.

-Teemu, 16.2.2009

#11011

“Velvollisuus oppia”-gallupin tulokset.

Vastaajia 769:

1. Oppivelvollisuuden hyöty ja haitta

- Peruskoulun tavoitteet toteutuivat keskimäärin 29%:lla vastaajista

- Oppivelvollisuuden haitat toteutuivat keskimäärin 45%:lla vastaajista

Tämän mukaan oppivelvollisuus on haitallinen.

2. Itsetunto

Oppivelvollisuus tuottaa suunnilleen saman verran tervettä itsetuntoa ja väkivaltaisuutta:

- “Opin tasapainoiseksi ja sain terveen itsetunnon” – 10% vastaajista

- “Tyhmäksi leimaaminen ahdisti ja väkivaltaisti minua” – 8% vastaajista

Tämän mukaan on mahdollista, että John Taylor Gatto on oikeassa ehdottaessaan, että oppimaan pakottaminen vaikutti olennaisesti Columbinen koulumurhiin.

3. Tytöt ja pojat

Tytöt oppivat poikia enemmän lähes joka asiassa, riippumatta siitä oliko asia myönteinen vai kielteinen.

-Teemu, 16.2.2009

#11013

Korjaus. Laskuvirhe

Oppivelvollisuuden haitat toteutuvat keskimäärin 25%:lla vastaajista, eli hieman harvemmin kuin peruskoulun tavoitteet.

-Teemu, 16.2.2009

#11072

Pojat voi lääkitä koulukelpoisiksi.

Pojilla diagnosoidaan tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriö viisi kertaa useammin kuin tytöillä. Sen yleisin vaikutus on huono koulumenestys, joka esiintyy 90%:lla sairastuneista. Tämä johtaa useimmiten itsetunto-ongelmiin ja koulun keskeytymisen.

Ongelman voi korjata syömällä metyylifenidaattia (Ritalin, Concerta, Equasym Retard), jolloin jaksaa istua luokassa kiinnostuneena.

Metyylifenidaatti kokaiinia kemiallisesti lähinnä oleva huume ja aiheuttaa riippuvuutta. Jos sitä kayttää suonensisäisesti tai jos pillerit murskaa ja jauheen imaiseen nenään, niin sen vaikutukset ovat samantyyppiset kuin kokaiinin: . Jenkeissä metyylifenidaatti on suosittua myös tenttiin lukemisessa yliopistoissa ja työelämässä kun pitää keskittyä pitkään.

Yllättäen tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriöön sairastuneet pystyvät keskittymään ilman ongelmia kun he tekevät jotain omasta mielestään mielenkiintoista. Esim. pojat pelaavat tietokonepelejä.

Suomessa tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriö diagnosoidaan 4-10%:lla oppilaista. Useimmiten ongelmia alkaa esiintyä kun lapsi siirtyy päiväkotiin tai kouluun. 60%:lla oireet jatkuvat läpi elämän.

-Teemu, 20.2.2009

#11073

“Pojat voi lääkitä koulukelpoisiksi.”

Alkaa vahvasti kuulostaa totalitarismilta.

-The Unfortunate One, 20.2.2009

#11084

Tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriötä, ADHD:tä, alkoi esiintyä Yhdysvalloissa kun he siirtyivät oppivelvollisuuskouluun 1852-1918 . USA:n oppivelvollisuus sai alkunsa siitä kun Henry Pratt pakkokoulutti intiaaneja sopeutumaan sivistyneeseen yhteiskuntaan.

Jos oppilaalla on 6 käytöstapaa 18:sta, jotka liitetään ADHD:n, hänet diagnosoidaan sairaaksi. AHDH on biologinen aivojen epänormaalius. Sitä kutsuttiin Suomessa aikaisemmin MDB:ksi, minimal brain dysfunction, eli lieväksi aivotoiminnan häiriöksi. Väitettyä fyysistä poikkeavuutta ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.

Monet kyseenalaistavat ADHD:n olemassaolon. Kyse voi olla koulussa tylsistyneistä, kapinallisista, älykkäistä, vilkkaista, uneksijoista, hitaista, tms. lapsista. Mahdollisesti lapsista, joilla on joku kymmenistä muista sairauksista, jolla on samoja oikeita, mutta jää tutkimatta suositun ADHD diagnoosin takia. . Suorasanaisimmat ovat verranneet ADHD lääkitystä itsetyydytyksen ja homouden lääkehoitoihin.

Ei-pakollinen, demokraattinenkoulu lopetti ADHD oireet ainakin tämän pojan kohdalla:

En löydä tutkimuksia oppivelvollisuuden ja ADHD:n yhteydestä. Onkohan sellaisia tehty?

-Teemu, 21.2.2009

#11087

Systeemin hyväksymän “ADHD on aivojen väärä rakenne”-teorian kanssa kilpaileva “ADHD on sosiaalinen rakenne”-teoria sanoo, että ADHD:n oireet ovat normaalia teini-ikäisten käytöstä ja ne voidaan selittää paremmin lapsen ympäristöllä kuin aivojen rakenteen epänormaaliudella.

Tämän teorian mukaan koulu ja terveydenhoitolaitos pakottaa lapset sopeutumaan kapeasti määriteltyyn hyväksyttävään kehittymiseen. Teorian mukaan hankalien oppilaiden lääkitseminen sopeutumaan on haitallista. Esim. Amerikan itsenäistymiseen olennaisesti vaikuttanut Benjamin Franklin ei koskaan sopeutunut kouluun. Jos hänet olisi hoidettu Ritalinilla “kuntoon”, niin Amerikka ei olisi itsenäistynyt Englannista ainakaan niin kuin kävi.

Kolmas teoria sanoo, että ADHD on kulttuuri-sidonnainen rakenne . Ilmiö on lähes tuntematon Kiinassa, jonka kouluissa on påitkät päivät ja tiukat säännöt.

-Teemu, 21.2.2009

#11090

ADHD:n diagnoosissa käytettävät oireet. (ICD F90.0)

Oireiden tulee olla näkyviä kuuden kuukauden ajalla ja näkyä verrattuna muihin samanikäisiin ja yhtä älykkäisiin. Kuusi oiretta alla olevasta listasta riittää ADHD:n diagnoosiin.

Lahjakkailla ja luovilla lapsilla on samantyyppisiä ominaisuuksia

* Ei keskity yksityiskohtiin tai tekee tarkkaavaisuusvirheitä läksyissä, töissä tai muissa tehtävissä

* Ei kykene säilyttämään keskittymiskykyä leikeissä tai tehtävissä

* Ei tunnu kuuntelevan puhuteltaessa

* Ei seuraa ohjeita eikä kykene saattamaan loppuun läksyjä, koulutehtäviä tai töitä työpaikalla (mutta ei vastusta ja ymmärtää ohjeet)

* Tehtävien ja toimien organisointi on usein vaikeaa

* Ei halua aloittaa tehtäviä, jotka vaativat pitkää keskittymiskykyä

* Usein hukkaa tehtäviin tarvittuja välineitä (leluja, työkaluja, koulukirjoja)

* Häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä

* Unohtelee usein päivittäisiä tehtäviä

* Hypistelee käsiä, koukistelee jalkoja tai pyörii paikallaan

* Poistuu paikaltaan luokassa tai paikassa, jossa paikallaan pysyminen on odotettua

* Juoksentelee tai kiipeilee tilanteissa, joissa se ei ole soveliasta (aikuisten tapauksessa levottomuuden tunnetta)

* Vaikeuksia leikkiä hiljaa

* On usein “menossa”, ei pysty olemaan kauan paikallaan.

* Puhuu paljon

* Vastaa kysymykseen ennakkoon

* Ei jaksa odottaa vuoroaan

* Keskeyttää tai häiritsee muita (kesken keskustelujen, pelien)

-Teemu, 21.2.2009

#11091

ADHD:n voisin diaginisoida lähes kaikille tuntemilleni lapsille.. olisin pikemminkin huolissani jos kuutta kohtaa noista ominaisuuksista ei täyty.

Jos et ole ominaisuuksiltasi taipuvainen systeemin orjaksi ja/tai osaat ajatella itse, olet sairas.

-Joonas, 21.2.2009

#11100

Tuntemani kiinalaiset vanhemmat olivat yllättyneitä kun kuulivat, että länsimaalaiset syövät lääkkeitä pystyäkseen keskittymään koulussa.

ADHD on kuitenkin saapumassa Kiinaan. Wang Yufeng, Pekingin yliopiston mielenterveystutkimuksen johtaja, kertoo: “Jotkut vanhemmat ja opettajat pitävät oireita normaalina kehitysvaiheena. Toiset taas eivät halua myöntää, että heidän lapsensa ovat mielisairaita.”

Voisi kuvitella, että Kiina olisi kiinnostunut mahdollisuudesta sopeuttaa hankalia lapsia kouluun lääkityksellä.

-Teemu, 22.2.2009

#11105

Professori Keltikangas-Järvinen on sitä mielstä, että suuret päviäkotiryhmät tekevät lapsista agressiivisia

-Tää, 22.2.2009

#11121

Bill Gatesin hyväntekeväisyys-säätiö yrittää parantaa maailmaa eri tavoin. Yksi näistä on opetuksen parantaminen. Gates uskoo, että opettamisen hoitaminen hyvin on olennaista yhteiskunnan menestykselle. Gates puhui Malarian parantamisesta ja oppimisesta TED-seminaarissa. Videolla opettaminen alkaa noin 8 minuutin kohdalla:

Gates huomasi, että parhaat 25% opettajista nostavat oppilaiden koetuloksia 10% per vuosi. Opettajille maksetaan palkkaa opetusvuosista ja korkeammasta koulutuksesta (Masters degree, Suomessa kaikilla opettajilla on Masters). Gatesin tilaston mukaan korkeampi koulutus, eikä kolmea vuotta pitempi kokemus, vaikuta opetustuloksiin.

Gates huomasi, että KIPP kouluissa on harvinaisen hyvää opettamista. Näissä kouluissa opettamisen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

KIPP:n opetusideat on julkaistu kirjassa “Work hard, be nice”

Gates ehdottaa kameroiden laittamista luokkiin, jotta opettajat voivat vertailla opetustilanteita, kopioida parhaita menetelmiä ja kysyä neuvoa. Myös oppilaat voisivat katsoa netistä parhaiden opettajien videoita ja oppia opettavan asian.

-Teemu, 22.2.2009

#11126

Tim Brown kertoo tällä videolla leikin ja luovuuden yhteydestä:

20 minuutin videon sisältö lyhyesti:

Luovuus tarvitsee turvallisen, sallivan, rennon ja leikkisän ympäristön. Jotkut firmat kuten Google ja Pixar yrittävät tarkoituksella luoda sellaisen.

Leikkiminen, tutkiminen ja roolileikki ovat lapsille luonnollisia. He oppivat kokeilemalla kaikenlaista ja ovat avoimia ideoille. Luovien aikuisten täytyy oppia uudestaan avoimiksi ja leikkimään. Vuosien koulunkäynti karistaa lapsista leikkisyyden ja luovuuden.

-Teemu, 22.2.2009

#11263

Koulun opettajalle antama asema määrää suuresta osasta opettajan toimintaa. Esim. opettajalla on velvollisuus määrätä mitä oppilaan tulee oppia, velvollisuus arvostella oppimista, velvollisuus raportoida oppimisesta ja oikeus rangaista oppilasta.

Yritän selvittää gallupilla onko opettajan virallisen aseman mukanaan tuomista velvollisuuksista ja oikeuksista hyötyä vai haittaa oppimiselle. Vertailun vuoksi vastauksissa on mukana tilanne, jossa opettajalla ei ole ko. velvollisuutta ja muita opettajan ominaisuuksia, jotka liittyvät oppimiseen.

Kysymys: Oppimistani auttaa, jos..

- Asiantuntijat valitsevat opettajani

- Kunniotan opettajaani

- Luotan opettajaani

- Minun tulee totella opettajaani hänen virallisen asemansa takia

- Noudatan opettajani neuvoja omasta tahdostani

- Opettajallani on oikeus rangaista minua

- Opettajallani on velvollisuus julkisesti arvioida oppimistani

- Opettajallani on velvollisuus määrätä mitä opiskelen

- Opettajani ei arvostele minua

- Opettajani ei määrää mitä minun tulee oppia

- Opettajani ei puhu oppimistuloksistani muille vastoin tahtoani

- Opettajani ei rankaise minua

- Opettajani elää itse opettamallaan tavalla

- Opettajani on innostunut opettamastaan asiasta

- Opettajani on mielenkiintoinen ihminen

- Opettajani osaa hyvin opettamansa asian

- Opettajani raportoi oppimistuloksistani vanhemmilleni

- Opettajani tuntee opetusmenetelmät

- Opettajani välittää minusta

- Tunnen opettajani hyvin

- Valitsen opettajani itse

Onko kellään ehdotuksia gallupin parantamiseksi?

-Teemu, 5.3.2009

#11264

Teemu, lisäisin tuohon jotain tyyliin “Voin vapaasti kritisoida opettajaani tai olla hänen kanssaan eri mieltä pelkäämättä seurauksia”, “Opettajani kuuntelee ja arvostaa mielipiteitäni”, “Opettajani kohtelee minua ihmisenä” ja myös “Opettajani opetustuloksia arvioidaan säännöllisesti”.

-K., 5.3.2009

#11265

“Tiedän voivani lopettaa halutessani.”

-Aapo, 5.3.2009

#11276

Kiitos ehdotuksista. Lisäsin ne kysymyksen vastausvaihtoehtoihin seuraavasti.

- Voin olla opettajan kanssaan eri mieltä pelkäämättä seurauksia

- Opettajani kuuntelee ja arvostaa mielipiteitäni

- Opettajani kohtelee minua ihmisenä

- Opettajani opetustuloksia arvioidaan säännöllisesti

- Tiedän voivani lopettaa halutessani

Kysymys kysytään 20.3 nimellä “Opettajan asema”

-Teemu, 7.3.2009

#11383

Gallupista “Opettajan asema” selviää, että koulun opettajalle antamat valtuudet eivät juuri auta oppimista vaan mahdollisesti haittaavat sitä. Opetusteoria ennustaa näin olevan. Pakottaminen haittaa oppimista.

Poikkeuksena on kuitenkin opettajan valitseminen. Vastaajista enemmistö oppii paremmin kuin joku toinen valitsee heidän opettajansa. Teorian perusteella asian pitäisi olla päinvastoin.

- Asiantuntijat valitsevat opettajani 24%

- Valitsen opettajani itse 14%

On myös mielenkiintoista, että pelko rangaistuksesta auttaa joka neljättä poikaa oppimaan paremmin (Opettajallani on oikeus rangaista minua: pojat 25%, tytöt 16%)

-Teemu, 25.3.2009

#11386

“Vastaajista enemmistö oppii paremmin kuin joku toinen valitsee heidän opettajansa. Teorian perusteella asian pitäisi olla päinvastoin.”

Sinä on eroa, miten ihmiset sanovat oppivansa, ja miten he oikeasti oppivat. Omat kokemukseni ovat pääosin käytettävyydestä, ja siellä näillä on merkittävä ero. Eli ei “Vastaajista enemmistö oppii paremmin” vaan “vastaajista enemmistö uskoo/luulee oppivansa paremmin”. Ero ei välttämättä ole aina suuri, mutta on kuitenkin hyvä pitää mielessä.

-Aapo, 25.3.2009

#11480

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta avaa 18.4 saitillaan keskustelun aiheesta “Suomalainen koulu 2025: pänttäämisestä osaamiseen – aina sivistykseen”.

Tulevaisuusvaliokunnan kansanedustajat haluavat olla yhteydessä kansalaisiin ja kansalaisten keskustelun tulokset raportoidaan heille. Valiokunta koostuu suurelta osalta julkkiksista. Mm. Mikko Alatalo, Marjo Matikainen, Juha Mieto, Markku Uuspaavalniemi, Marko Asell ja “Veltto” Virtanen mietivät koulumme tulevaisuutta. Valiokunnan portaali voidaan sulkea toistaiseksi tai kokonaan esimerkiksi toimituksellisista syistä.

-Teemu, 8.4.2009

#11542

BBC Horizon 17.3.2009: What do you want your child to be?

- Koska lukeminen on puhetta kirjoitettuna, niin äänten erojen kuuleminen on olennaista, ei merkkien näkeminen. Lorut ja leikit auttavat äänten erottamista

- Leikkiminen ilman opettajan apua opettaa tehokkaammin kuin, jos opettaja selittää mitä tehdä

- Opettajan opettamat lapset ovat ajattelussaan olennaisesti jäykempiä kuin leikkimällä oppineet, David Whitebread, Oxfordin yliopisto

- Vauvat osaavat laskea heti synnyttyään ja kehittyvät nopeasti (Harvard, Dr. Spelke). Discalculix on aivojen vajaatoiminto aivojen laskemisalueella. Tämän takia, jotkut lapset eivät pärjää matematiikassa.

- Keksiminen miten hillitä omia mielihalujaan lapsena korreloi monen menestysmittarin kanssa (Miten pitkään lapsi pystyy olemaan syömättä karkkia, jos saa kaksi karkkia odottamalla tarpeeksi pitkään)

- Kaikki eivät pysty odottamaan pitkään. Jenkeissä kolme kokeilukoulua alkanut, jossa lapset saavat rahapalkinnon heti hyvästä suorituksesta. N. 100 dollaria kahdessa viikossa. Tuloksia verrataan kahden vuoden kuluttua tavallisiin kouluihin.

-Kokeilukoulun opettaja: “I teach economics in Harvard and I am not sure if there are any kids in the class for thelove of learning. I love what learning gives them, that's Ok too.”

- “Ajattelemme, että kun lisää rahan johonkin kauniiseen kuten oppimiseen tai seksiin, niin raha jotekin saastuttaa ne. Näin ei välttämättä ole.”

- Lasten saavutusten kehuminen saa lapset kiinnostuneeksi oikeassa olemisesta ja vahingoittaa ajattelua. Yrittämisen kehuminen parantaa ajattelua.

-Teemu, 13.4.2009

#11544

Tutkimustulos kuulostaa samalta kuin konkluusio siitä että kuudennessa kerroksessa asuvat käyttävät enemmän hissiä kuin ensimmäisessä kerroksessa asuvat.

-Orange, 13.4.2009

#11697

PISA: mitä vähemmän pakollisia oppitunteja, sitä paremmat tulokset.

Suomessa pakollisia oppitunteja vähiten OECD:ssä, eli 20% keskimääräistä vähemmän, silti peruskoulun PISA-tulokset ovat hyviä.

Pieni tuntimäärä näyttää parantavan tuloksia yleisesti. Kymmenen maan, joissa on oli vähiten oppitunteja pääsivät keskimäärin 17:sta matematiikan tuloslistalla, kun kymmenen eniten oppitunteja käyttävää maata oli tuloksissa keskimäärin 32:nen. (Vähiten: Suomi, Norja, Ruotsi, Korea, Tanska, Puola, Unkari, Saksa, Islanti, Tsekki. Eniten: Hollanti, Australia, Italia, Uusi Seelanti, Israel, Ranska, Kreikka, Meksiko, Irlanti, Meksiko)

Kiinalaiset (Taipei ja Hong Kong) ja Hollantilaiset saavat yhtä hyvät tulokset suomalaisten kanssa, mutta joutuvat käyttämään 50% enemmän oppitunteja, muissa maissa ylimääräiset oppitunnit eivät tuota hyviä PISA-tuloksia.

Erot tuntimäärissä ovat isoja. Esim. Hollannissa ja Italiassa peruskoululaiset istuvat vuosittain oppitunnilla keskimäärin 300 tuntia suomalaisia enemmän, eli noin 50 kuuden oppitunnin päivää. Peruskoulussa on oltava 115 kuuden oppitunnin päivää vuosittain.

-Teemu, 25.4.2009

#11698

Tässä matemaattisesti tarkemmin edellisen kommentin sisältö.

Koulutuntien määrän korrelaation koulun tehokkuuden (kuinka monta oppituntia PISA-tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan) kanssa on -0.9. Pitemmät koulupäivät siis heikentävät lähes poikkeuksetta koulun tehokkuutta.

Tehokkuuden heikentyminen on niin suurta, että pitkät päivät huonontavat tuloksia. PISAn matematiikka osuuden tulosten korrelaatio koulutuntien määrän kanssa on 0.3. Negatiivinen korrelaatio tarkoittaisi, että pidentämällä päivää tuloksia voi parantaa, positiivinen taas sitä, pitkä päivä heikentää tuloksia.

-Teemu, 25.4.2009

#11702

PISA on perseestä

-seppo, 26.4.2009

#11706

Se, että suurempi tuntimäärä johtaa tulosten heikkenemiseen on yllättävää. Kuvittelin, että teho tippuisi vain loppupään tunneilta, kun ei enää jaksa. Näin lisätunnit lisäisivät oppimista, mutta huonommalla hyötysuhteella. Eli se, joka opiskelee eniten, yleensä osaa parhaiten.

On vaikea kuvitella asiaa, jonka parissa käytetty lisäaika ei toisi lisäoppimista. Usein asian parissa käytetty aika avaa koko jutun tavalla, jota päältäpäin ei heti näe. Yleensä aika lisää ymmärtämistä. Jostain syystä oppivelvollisuuskoulussa näyttää käyvän päinvastoin.

-Teemu, 27.4.2009

#11708

Tehokkaaseen oppimiseen kuuluu kolme osa-aluetta: tekeminen, mielessä hahmottaminen ja nukkuminen. En tiedä, onko asian vaikutusta tutkittu kouluaineisiin, mutta esim. telinevoimistelussa tai taistelulajeissa uuden liikkeen oppiminen ei ole tehokasta, jos kaiken ajan käyttää käytännön harjoitteluun. Ehkä pitkät koulupäivät jättävät liian vähän aikaa asioiden hahmottamiseen ja/tai nukkumiseen.

-Grulps, 27.4.2009

#11715

Olisi mielenkiintoista laskea kuinka suuri määrä pakollisia tunteja edistää oppimista ja miten paljon niitä pitää olla, että ne rupeavat haittaamaan sitä.

PISA:ssa tulokset paranevat jatkuvasti kun tunteja on vähemmän, eli näyttää siltä, että vielä pienempi määrä oppimispakkoa tuottaisi paremman tuloksen.

Oppimisteorian mukaan pakottaminen haittaa oppimista. Paras tulos syntyisi, jos pakottamista ei olisi lainkaan. Ikävä kyllä PISA:ssa on vain oppivelvollisuuskouluja mukana. Mitenköhän demokraattisen koulun oppilaat tai kotioppijat, jotka eivät seuraa oppimäärää, pärjäisivät?

-Teemu, 28.4.2009

#11721

PISA testasi parhaiden 15 vuotiatten koululaisten tiede-, lukemis- ja matikka-osaamista.

Suomi erottuu monessa tilastossa selvästi omana erillisenä positiivisena pisteenään:

- Suomi sai parhaan yhteistuloksen 563 (keskiarvo 491) ja 17% oppilaista kuului parhaaseen ryhmään. Missään muussa OECD maassa parhaaseen ryhmään ei kuulu 11%:ia enempää. Keskiarvo on 7%.

- Suomessa parhaaseen ryhmään kuuluvia oli käytännössä kaikissa kouluissa. Muissa maissa 5- 70% lapsista opiskelee koulussa, jossa ei ole yhtään paras-ryhmäläistä.

Muuta:

- Yksityiskoulut pärjäsivät julkisia paremmin UK:ssa, Saksassa, USA:ssa. Japanissa ja Kiinassa päinvastoin.

- Muut hyvin pärjänneet olivat Hong Kong, Taipei, Korea, Kanada ja Uusi-Seelanti

- Jenkit ovat OECD:n keskiarvoa

Jälleen PISA:n julkaisema todiste siitä, että valtiomme osaa pyörittää oppivelvollisuuskoulua. He todella taitavat saada oppimäärän perille paremmin kuin muut.

-Teemu, 28.4.2009

#11722

Tuo yllä oleva testi käyttää sitä samaa vanhaa PISA 2006 dataa, eli ei ihme että Suomi pärjää :-)

-Teemu, 28.4.2009

#11746

Poistin tekstistä mielipiteitä valtion järjestämästä opetuksesta, koska tekstin idea on opetuksen parantaminen eikä valtion arvostelu. Lisäksi johtopäätösten vetäminen on lukijan asia.

-Teemu, 6.5.2009

#11756

Robo-ope aloitti Japanissa. Hinta 25k€/kpl

-Teemu, 10.5.2009

#11810

Opettajien ammattiliitto vanhemmille: vanhempien velvollisuus on vetää kunta oikeuteen, jos opettajia lomautetaan

-Teemu, 27.5.2009

#11812

Oppilaiden mielestä koulu ei valmenna työelämään

-Aapo, 28.5.2009

#11885

Opimme kun näemme unta kertoo BBC Horizon “Why do we dream?”. Robert Stickgold Harvardista kertoo, että testasi video peleillä oppimista. Ne, jotka näkivät päivällä pelaamastaan pelistä unta paransivat suoristustaan seuraavana päivänä.

Ohjelman mukaan painajaiset ovat valmistautumista vaaratilanteisiin. Lapset näkevät painajaisia hirviöstä ja petoeläimistä, joita vastaan esi-isämme taistelivat. Ohjelmassa Antti Revonsuo Turun Yliopistosta kertoo, että aikusilla painajaiset sopeutuvat nykytilanteeseen ja he näkevät painajaisia päivittäisestä elämästään.

Koska tietoisuus toimii unessa ja valveilla, ero on vain ulkoisen tiedon saannin määrässä. Jotkut ovat tietoisia unissaan (ns. selkouni )ja pystyvät tekemään unissaan mitä haluavat. Taidon voi opetella.

Näin unessa voi opetella mitä haluaa :-)

-Tuntematon, 4.6.2009

#11887

Onko olemassa jotain “Suomen kotioppijoiden vanhempainyhdistystä” tms.?? Lapsemme (6v) jää kotiopetukseen ja olisi kiva olla yhteydessä muihin saman valinnan tehneisiin perheisiin...

-Isätti, 4.6.2009

#11892

Paras löytämäni keskustelufoorumi kotiopetusasiolle on “oppi omaan tahtiin” . Siellä on usein ilmoituksia erilaisista tapaamisista. Monilla ryhmän jäsenillä on paljon kokemusta kotiopettamista ja sen vaatimista järjestelyistä.

-Teemu, 5.6.2009

#11940

BBC:n dokumentin mukaan ihmisen sisäinen kello on teini-ikäisillä eri vaiheessa kuin muilla. Tämän takia teinien on vaikea herätä aamulla ja aamun tunteina opiskelusta on vähän hyötyä. Jos koulu alkaisi klo 11, niin oppi menisi perille paremmin.

-Teemu, 13.6.2009

#12012

Katselin kiinalaisen ekaluokkalaisen kirjoja. Kiinassa koulu alkaa kuusi vuotiaana.

Kiinan kirjassa lapsen tulee osata tärkeimmät merkit, eli siis osata lukea tavallista tekstiä. Tämä vaatinee muutaman tuhannen merkin hallintaa. Arvioisin 2000 – 3000 yleisintä kirjoitusmerkkiä. Yleensä n. viiden tuhannen merkin hallintaa pidetään lukutaitona.

Matematiikassa oli mm. yhteen, vähennys, kerto- ja jakolaskuja ja lukusarjoja (esim. 2,4,6,8...täytä seuraava luku).

-Teemu, 9.7.2009

#12013

Paljonkohan tuo kirjaimisto ja sen kanssa puljaaminen maksaa kiinalaisille. Se on varmaan aika huima summa.

-Tuomas, 9.7.2009

#12015

Kiinan merkkien korvaamisessa foneettisilla aakkosilla on hankala ongelma:

Kiinan kielessä jokaista erilaista äännettä kohti on kymmeniä merkkejä, joten kuulijan pitää tietää mitä monista samalla tavalla lausuttavista sanoista puhuja tarkoittaa. Kuulijan on siis tiedettävä mitä kirjoitusmerkkiä puhuja käyttää. Jos kirjoitusmerkit korvataan latinalaisilla aakkosilla, niin samalla tavalla lausuttavat sanat on erotettava toistaan jollain muulla tavalla. Tämä tekee kirjoitetusta kielestä rumaa. Kuvittele, että sana “talo” tarkoittaisi taloa, viinaa, korvaa tai kaukosäädintä. Nämä merkitykset on jotenkin erotettava toisistaan kirjoitetussa kielessä vaikka sana lausutaan samalla tavalla. Ratkaisu voisi olla vaikka sanojen erottaminen numeroilla talo1, talo2, talo3 ja talo4 tai lisäämällä jonkun muun määreen sanaan: talo-rakennus, talo-känni, talo-kuulo, talo-säädin. Kömpelöä ja rumaa.

Kuulin muutamalta kaverilta, että Kiinan kehittämän ja käyttämän translitterointijärjestelmän, Pinyinin, tarkoituksena oli alunperin korvata merkit foneettisilla aakkosilla. Tämä ei onnistunut, joten tavoite poistettiin.

Nykyään Pinyiniä käytetään kiinankielen kirjoittamiseen latinalaisilla aakkosilla ja lausumisen esittämiseen koska valtaosa kiinalaisista merkeistä ei sisällä tietoa lausumisesta.

-Teemu, 9.7.2009

#12022

Teemun mainitsema Kiinalaisten sanojen samankaltaisuus on kieltämättä kiusallista.

Jos sanot taksikuskille osoitteeksi Xi Qing Lu, kannattaa toivoa että katu nimeltä Qi Xing Lu ei ole kaupungin toisella laidalla, koska on suuri riski päätyä sinne ;-)

Toisaalta taas merkkiensä kanssa puljaavat Kiinalaiset voisivat heittää vastakysymyksen: Paljonkohan tuo Eurooppalaisten monikielisyydellä puljaaminen tulee maksamaan?

-Orange, 15.7.2009

#12023

Positiivisen ajattelun ja itsetunnon painottaminen on laskenut amerikkaisen koulun tasoa sanoo Steve Salerno Skeptic lehden: “Positively Misguided”-artikkelissa.

80- luvulta lähtien kilpailutilanteita on vähennetty ja palkintoja lajettu laajasti, jotta häviäjien itsetunto ei kärsisi. Järjestelmä tuottaa heikkotaitoisia, mutta itsevarmoja oppilaita. Kun jenkkien oppilaita verrattiin kolmen aasian maan oppilaisiin, niin jenkit hävisivät taidoissa pystyyn, mutta pitivät taitojaan parempina kuin aasialaiset. Eli he antoivat itselleen hyvät arvosanat huonosti tehdystä työstä.

Salernon mukaan parempi filosofia kuin “voit onnistua missä vain jos yrität tarpeeksi kovasti” voisi olla “Odota epäonnistumista, mutta jatka yrittämistä”

-Teemu, 15.7.2009

#12024

Teemu, kaltaiseni pandelaukun maalaisjärjellä Salernon filosofia on totaalisen väärin. Mielestäni Salerno tekee väärän johtopäätöksen. Olen kyllä nähnyt amerikkalaisten idioottien nöyryyttävän englantinsa kanssa lukkoon menneitä aasialaistarjoilijoita ravintoloissa, mutta se on ylimielisyyttä, ei positiiivista ajattelua tai hyvää itsetuntoa.

Oiskohan Kolumbus lähtenyt etsimään Intiaa jos olisi odottanut epäonnistuvansa? Toista tilaisuutta olisi tuskin saanut jos maailma olisi osoittautunut pannukakuksi niin että reunalta putoaa manalaan. Millään taidolla ei ole käyttöä, jollei usko itseensä. Mitä järkeä on yrittää jos odottaa epäonnistuvansa?

-Orange, 15.7.2009

#12026

Orange, Salernon mukaan positiivisen ajattelun liike (PMA = Positive Mental Attitude) sanoo, että koska menestyjät ovat positiivisempia kuin häviäjät, niin positiivisuutta lisäämällä voi parantaa menestymisen mahdollisuuksia. Salernon mielestä tämä on puppua. Menestyjät ovat positiivisempia, koska menestyivät. Jos he olisivat epäonnistuneet, niin he olisivat negatiivisempia.

Positiivisen ajattelun painottaminen opetuksessa:

- johtaa vääriin arvioihin omista mahdollisuuksista

- tuottaa oppilaille liian suuret kuvitelmat kyvyistään, eikä valmista todellista maailmaa varten

- johtaa resurssien tuhlaukseen kun oppija ei pysty lopettaan ajoissa mahdottomia projekteja

Yhtenä todisteena hän käyttää Brookings Instituutin opetustutkimusta vuodelta 2006. Siinä todetaan, että koulut jotka painottavat itsetuntoa eivät pärjää akateemisissa tuloksissa kouluille, jotka painottavat oppimista. Salernon mukaan hyvä itsetunto tulee hyvistä tuloksista eikä päinvastoin.

Salernon kirja samasta aiheesta saa heikot arvostelut Amazonissa, lukijat sanovat kaverin perusteluja heikoiksi :-)

-Teemu, 16.7.2009

#12029

Euroopan komissio ja Eurydice julkistivat euroopan kouluja koskevan tutkimuksen:

Huomioita:

- 2.5% EU:n lapsista käy valtiosta riippumatonta yksityistä koulua. Muut saavat valtion määräämän koulutuksen

- Useissa maissa oppivelvollisuutta on pidennetty. Esim. Englanti nosti oppivelvollisuuden 16:sta 18:sta vuoteen

- Muutamat maat, kuten Hollanti, pitävät oppilaan peruskoulussa 18 vuotiaaksi asti, elleivät opit mene perille

- Ruotsi ja Norja julkaisevat säännöllisesti tutkimuksen oppivelvollisuuskoulujen antaman koulutuksen tasosta

- Puolessa maista vanhemmat osallistuvat koulutuksesta päättämiseen. Esim. Norjassa ja Tanskassa, mutta ei Suomessa

- Suomalainen 5-vuotias voi odottaa pysyvänsä pisimpään euroopassa koulutuksessa, eli 20 vuotta. Muut käyvät koulua keskimäärin 17 vuotta.

- Vain Suomessa ja Itävallassa opettajat ovat valtion virassa. Muissa maissa he tekevät työtä normaalissa työsuhteessa

- Suomalaisten opettajien työaika on lyhyt, 25-27 tuntia viikkossa, kun muualla se on yleensä 30 – 40

- Ikä on tärkein opettajan palkkaan vaikuttava tekijä

- Suomalaiset oppilaat tekevät vähiten läksyjä euroopassa. Kun Suomessa 85% 15 vuotiasta oppilaista käyttää 0-2 tuntia illassa läksyjen tekoon, niin Italiassa vain 45% saa homman hoidettua niin nopeasti ja 20% heistä käyttää yli 4 tuntia. Suomessa vain 3% lukee läksyjä yli 4 tuntia.

-Teemu, 17.7.2009

#12030

Positiivisella ajattelulla on paljon muitakin aspekteja kuin oppiminen. Se antaa aivan erilaiset eväät käsitellä tiukkoja paikkoja elämässä, hyvänä esimerkkinä urheilu. Syytän Suomen koululaitosta ja siitä vastuussa olevia tahoja Suomen heikosta menestyksestä urheilun tiukoissa paikoissa, etenkin joukkuelajeissa.

Onhan se täysin selvää miten erilainen ihmisestä tulee jos häntä on pönkitetty kokoajan kuin että hänestä on väkisin tehty koneen osaa.

-Joonas, 17.7.2009

#12039

Olin vaihto-oppilaana jenkeissä v. -82. Koulu oli kilpailullinen. Fyssassa oli nopeimman auton rakentamiskilpailu, eri aineissa oli koulujen välisiä kilpailuita ja joka perjantai oli koulujen välinen matsi jenkkifutiksessa, golfissa, painissa, lentopallossa tms. Yleensä koko kylä kerääntyi katsomaan. Tämä sopi minulle hyvin ja kouluvuosi oli paras kokemistani.

Salerno kertoo, että 80 – 2009 jenkkien kouluista poistettiin kilpailu vähitellen, jotta kenenkään itsetunto ei kärsisi. En tiedä onko tämä totta.

-Teemu, 18.7.2009

#12042

Kävin muutaman vuoden omaa peruskouluani amerikkalaisten vetämässä koulussa, ja paino siellä oli oppilaan itsetunnon pönkittämisessä, jälkeenpäin ajatellen opettajat ym. oikein varoivat sanomasta mitään pahaa vaikka aihetta olisi ollutkin, aina etsittiin edes se yksi hyvä puoli. Vaihto suomalaiseen kouluun oli dramaattinen.

Koulun vaikutus tulevan aikuisen minäkuvaan on mittaamaton. Pahin virhe Suomessa tehdään mielestäni tuhoamalla luova ajattelu. Toki ajat ovat muuttuneet.

-Joonas, 19.7.2009

#12043

Voisin jopa sanoa, että minkä koti rakentaa, sen suomalainen koulu pystyy(pystyi) tuhoamaan.

-Joonas, 19.7.2009

#12049

Peruskoulun opettajista on valitettu iät ja ajat, mutta jatkan silti samalla linjalla. Yksi asia on jäänyt kyrsimään paljon. Opettajat vaihtuvat aika ajoin ja painottavat opetuksessaan täysin eri asioita, jotkut jopa kieltävät täysin esimerkiksi edellisen opettajan opettamat lasku- tai lukutavat. Osa opettajista painottaa sanojen opiskelua, osa kielioppisääntöjä... Oppilaat lukevat kokeisiin niitä asioita joita tietävät kyseisen opettajan kysyvän.

-Opiskelija, 21.7.2009

#12291

Opettajat välittävät vain joka neljännestä yläastelaisesta. Lisäksi 80% oppilaista sanoo, että ei pääse vaikuttamaan siihen mitä tunnilla tehdään.

-Teemu, 17.8.2009

#12373

Väitös: koulujen opetussuunnitelma on ajastaan jäljessä

-Aapo, 27.8.2009

#12402

Kiinan epäviralliset minban-koulut korjaavat valtion koulun ongelmia.

Kiinan valtion voimat eivät riittäneet takaamaan kaikille koulupaikkaa. Erityisesti maaseudulle syntyi minban-kouluja (Min = ihminen, Ban = hoitaa asia). Näissä vanhemmat, yhteisö, tehdas tms. opetti lapset.

Koulut olivat laittomia, sillä kaikkien tuli oppia valtion sanelema oppimäärä kuten Suomess. Kiinan avoimmuuden aloittaja, Deng Xiao Ping, kuitenkin näki asian eri tavalla ja alkoi tukea Minban-kouluja 80-luvulla. Niiden määrä nousi nopeasti ja ne laajentuivat korkeakoulutukseen.

Vain muutama 12 000:sta Minban-koulusta saa antaa virallisia todistuksia. Todistuksista onkin tullut osittain epäolennaisia, sillä kiinalaiset firmat välittävät enemmän taidoista kuin todistuksista. Minban koulut voivatkin opettaa mitä haluavat ja miten haluavat.

-Teemu, 3.9.2009

#12403

Mahtaakohan seuraava kehitysaste olla kanban koulu ;-)

-Orange, 3.9.2009

#12412

Tää dokumentti sopii mun mielestä aika hyvin aiheeseen. Kertoo amerikkalaisesta koulujärjestelmästä. Vaikka suomessa ei onneks ihan tällä tasolla olla, niin kuvastaa silti mun mielestä hyvin koulutuksen tärkeyttä ja mitä huono koulutus voi pahimillaan aiheuttaa.

-Rokkomies, 4.9.2009

#12414

Rokkomiehen dokumentista (ABC 20/20: Stupid in America):

- Lisäraha koulutukseen ei paranna tuloksia. USA:n keskiarvo on 10k$/oppilas (suomi 9k$), mutta jo 3,000 $ saa parempia tuloksia. Rahat kuluvat turvallisuuteen, byrokratiaan ja kaikenlaisten asiantuntijoiden palveluihin, eivät opetukseen.

- Julkisen koulun vaihtaminen on USA:ssa vaikeaa koska koulupaikka riippuu asuinpaikasta

- Kalliimpien alueiden (asunto yli 100,000$) julkisissa kouluissa saa hyvän koulutuksen

- Valtion monopoli estää koulun kehityksen, koska vaihtoehtoja ei ole

- Huonoista opettajista on vaikea päästä eroon, sillä lähes kaikki opettajat ovat mukana AY-liikkeessä

- Opettajien palkat eivät riipu opetustuloksista

-Teemu, 4.9.2009

#12448

Kiinassa valtiosta vapaiden Minban-koulujen määrä on räjähtänyt. Vuonna 94 niissä oli oppilaita 20,000. Vuonna 2002 oppilaita oli jo 12 miljoonaa. Tämän jälkeen Minban-koulut ovat kasvaneet erityisesti korkeakoulutuksessa, joten nyt oppilaita lienee jo 20-30 miljoonaa.

Kiinan valtion koulutuksessa on n. 250 miljoonaa oppilasta, joten jo 10% kiinalaisista opiskelee valtion koulujen ulkopuolella.

Jos valtio opettaa heikosti tai vääriä asioita, niin kiinalaisilla on toimiva, nopeasti kasvava ja kehittyvä vaihtoehto, jollaista esim. Suomella ei ole. Suomessa yli 99% oppilaista on valtion opetuksessa.

-Teemu, 9.9.2009

#12456

Ruotsin Teosto estää koulukirjojen vuokrauksen ja käytettyjen kirjojen myynnin netissä

“Tekijänoikeusjärjestöjen mukaan internetissä julkisesti tapahtuvaan vuokraamiseen pitäisi saada suostumukset ainakin teosten kustantajilta, kirjailijoilta, kirjoissa olevien valokuvien ja kuvien oikeudenomistajilta sekä kääntäjiltä. TTVK:n mukaan tekijällä on oikeus määrätä esimerkiksi teoksensa vuokraamisesta ja lainaamisesta.”

-Teemu, 11.9.2009

#12457

Ooops. Kysymyksessä ei ole Ruotsin Teosto, vaan ihan omamme.

-Teemu, 11.9.2009

#12474

Valitukset etelä-suomen kouluista (sivistystoimesta) tuplautuneet neljässä vuodessa

Valitukset ovat monenmuotoisia: “lapsen joutuminen ”väärälle“ luokalle, ”väärin“ laaditut lukujärjestykset, koulukyydit, kiusaaminen, kurinpitomenettely, tukiopetus, koulunkäyntiavustajat, erityisopetukseen siirto, koulun ja kodin yhteistyö, liian huonot arvosanat, opettajien ammattitaito...”

Keskisuomalainen-lehti arvioi, että kyseessä on valittamisen, ei ongelmien, lisääntyminen.

-Teemu, 13.9.2009

#12510

Miten käytännössä hoidetaan koulun sivuuttaminen? Ilmoitetaan Herra Valtiolle että tämä lapsi ei tule sinun kouluusi? varmaan miljoona kaavaketta, mutta jos olen valmis ottamaan vastuun, miten sen teen?

-Joonas, 16.9.2009

#12511

Raha ei vaikuta lukio-opetuksen tasoon.

Tanja Kirjavainen mittasi lukioiden tehokkuuden, eli missä kouluissa oppi menee päähän parhaiten.

Väitöskirja:

Tulos oli, että lukioden rahoitus ei korreloi arvosanojen kanssa. Hyvien lukion arvosanojen kanssa korreloi parhaiten hyvät peruskoulun arvosanat. Sen jälkeen tulivat perhetausta ja vanhempien koulutus.

Tehokkaimmissa lukiossa opettajat tunsivat osallistuvansa, tehottomissa oli auktoritäärinen johto.

Tutkimus ei paljasta mitkä lukiot ovat tehokkaita ja mitkä tehottomia.

-Teemu, 16.9.2009

#12512

Koti-opetuksen aloittamisesta pitää tehdä kirjallinen ilmoitus kunnalle. Ohjeet täällä: Valtion mukaan samalla irtisanoutuu kouluruuasta, ilmaisista koulukirjoista ja yleensä kaikista koulun palveluista, paitsi valvonnasta.

Kannattaa varmaan ensin kysellä nöyrällä asenteella tietoja kunnan opetusviranomaisilta, jottei joudu heti riitoihin. Useat kunnat ilmeisesti painostavat eri tavoin jatkamaan koulussa ja voivat päättää miten tarkkoja raportteja koti-opetuksesta vaaditaan.

Teemu

-Teemu, 16.9.2009

#12513

Nöyrä asenne ja iloinen mieli ovat avaimet minkään saavuttamiseen. Ainakin virastoissa joiden tekijöillä on valtaa.

-Joonas, 16.9.2009

#12514

Jep, jep. Hyvä alku.

Nyt on kuitenkin kyseessä eri sarjan juttu kuin verovirastossa vierailu. Olet kyseenalaistamassa viranomaisten rahoillasi tarjoman palvelun hyödyllisyyden. Jos viranomaiset eivät pysty tarjoamaan parempaa palvelua lapsellesi seitsemällä tonnilla per vuosi kuin sinä ilmaiseksi keittiön pöydän ääressä, niin mitä järkeä koko systeemissä on? Valmistaudu raskaansarjan miellyttämiseen:

- Aja parta ja peitä tatuoinnit. Hymyile ja imartele

- Vaadi kovalla äänellä korjausta kunnan työntekijöiden valtavaan työmäärään

- Sure kunnan huonoja palkkoja

- Valita lastesi tyhmyyttä, villeyttä (ADHD?) ja aiheuteneita kustannuksia kunnalle

- Ehdota vapauttaa kunta hirviöittesi kasvattamisesta kohtuullista korvausta vastaan

Voi olla hyvä ottaa kaikki pihan lapset mukaan keskusteluun :-)

-Teemu, 16.9.2009

#12515

Kun huomasin, että toivon vuosia myöhemmin lasteni vapautusta koulun ruotsista, uskonnosta ja muutaman kuukauden taukoa talvella omia opetustarkoituksiani varten, niin huomaan käyttäytyväni selvästi paremmin koulun lähistöllä :-)

-Teemu, 16.9.2009

#12522

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n löysivät seuraavaa tutkiessaan koulujen tehokkuutta: (Tehokkuus = kuinka paljon peruskoulun päättötodistus maksaa per oppilas)

- Suurempi on aina tehokkaampaa

- Tehokkuuden kasvu hidastuu vasta yli 600 oppilaan kouluissa

- Ei ole olemassa tutkimusta, joka osoittaisi pienten koulujen olevan tehokkaita

- Tuottavuus on laskenut 10,7 prosenttia vuosina 1998 – 2004

- Perusopetuksessa tehostamispotentiaali on 10%, jos huomioon otetaan olosuhdetekijät

- Ilman niitä tehostamisvara on 20% (Koulu voi siis olla vain nykyistä 20% tehokkaampi. Kirjoituksessa arvion tehostamisvaraksi 100%)

- Kunnan varallisuus aiheuttaa tehottomuutta

Tulkitsen tätä niin, että pakollisen oppimäärän saa paukutettua oppilaan päähän sitä halvemmalla, mitä suurempi koulu on. Oppivelvollisuuskoulutus toimii parhaiten tehdasmaisessa ympäristössä, jossa ei hukata aikaa kyseenalaistamiseen, keskusteluun ja muuhun oppimiseen liittyvään :-)

Muun lukemani perusteella arvaan oppimisen kannalta optimaalisen koulun koon olevan muutamia kymmeniä oppilaita, jolloin kaikki tuntevat toisensa. Tämä sen takia, että oppiminen vaatii rennon ilmapiirin.

-Teemu, 17.9.2009

#12530

Englannissa Summerhillin koulu toimii varsin vapaamielisesti

Kaikki oppitunnit ovat vapaaehtoisia ja koulun asioista päättävät oppilaat yhdessä opettajien kanssa.

-Aapo, 18.9.2009

#12532

Kari Uusikylä, peruskoulun vahvin puolestapuhuja, lyttäsi aikoinaan demokraattisen koulun idean

-Teemu, 18.9.2009

#12533

aika vähissä tuntui Karinkin perustelut omalle kannalleen olevan; kerran on tehty näin ja siitä on säädetty asetukset, ihan turha tulla kyseenalaistamaan.

-Joonas, 18.9.2009

#12535

Hieman yllättäen Uusikylä on luovuuden ja lahjakkuuden tutkija. Suomen Akatemia pitää häntä peruskoulun suunnittelijana.

Mielestäni melko ristiriitainen kaveri. Hän tietää, että omaa mielenkiintoa seuraamalla oppii parhaiten ja että pakottaminen haittaa oppimista. Kuitenkin hän kannattaa oppivelvollisuuskoulua, jossa opetetaan valtion oppimäärää.

-Teemu, 18.9.2009

#12605

Tyttöjen syrjintä peruskoulussa lopetetaan muuttamalla opetussuunnitelmaa.

Tarkoittaakohan tämä sitä, että kaikkien on opiskeltava samoja aineita, niin etteivät pojat pääse lukemaan poikien aineita ja tytöt tyttöjen?

-Teemu, 30.9.2009

#12641

Amerikkalaisen opettajan School Sucks podcast , jossa hän kovasti kritisoi koko julkista koulutusta ja vaatii koko järjestelmän lopettamista kalliina ja jopa haitallisena. Suurin osa kritiikistä koskee myös Suomen koululaitosta.

-Aapo, 5.10.2009

#12790

Juha Mieto vaatii lisää pakollista liikuntaa kouluihin:

-Teemu, 23.10.2009

#12802

David Weinberger: Wikipedia mallia pitäisi käyttää koulussa. Oppilaiden tulisi viettää vähän aikaa kuunnellen kun opettaja kertoo oppikirjan sisällöstä ja paljon aikaa kirjoittaen oppikirja oppilaiden kesken. Oppilaat oppisivat taidon käsitellä tietoa yhdessä muiden kanssa.

-Teemu, 25.10.2009

#12814

Internetin lukutaito voi olla tärkeämpi kuin kirjojen lukutaito

-Teemu, 26.10.2009

#12860

Kiinan kouluissa opettajia palkitaan oppilaiden koetulosten mukaan. Tämä lienee lähes ainutlaatuista. Yleensä opettajien palkka ei mitenkään riipu oppilaiden oppimisesta, vaan työvuosista ja koulutuksesta. Bill Gatesin säätiön tekemässä tutkimuksessa huomattiin, että kummallakaan ei ole merkittävää vaikutusta oppimiseen. Suomen PISA-tulos sivulla hehkutetaan opettajien korkeakoulututkinnon merkitystä. He eivät kuitenkaan vastanneet kysymykseeni siitä mihin väite perustuu.

Ikävä puoli koetulosten mukaan maksamisessa on se, että kokeet mittaavat huonosti oppimista. Joskus opettajat eivät halua heikkoja oppilaita luokkiinsa huonontamaan tuloksia, mutta ovat toisaalta hyvin innokkaita opettamaan lisää omalla ajallaan niitä oppilaita, joita asia kiinnostaa.

-Teemu, 10.11.2009

#12861

HS oma elämä: Ähtärin kotikoulu:

-Teemu, 10.11.2009

#12888

Peruskouluihin pakollista demokratian oppimista :-)

-Teemu, 25.11.2009

#12897

Suomen armeija pärjää, koska valtion koulutus on opettanut meidät tottelemaan ohjeita kertoo Majuri Mälkki.

“Nykyiset nuoret miehet ovat tottuneet kontrolliin jo päiväkodista lähtien”, sanoo talvisodan armeijaa tutkinut yhteiskuntatieteilijä, majuri Juha Mälkki pääesikunnasta.

-Teemu, 29.11.2009

#12938

YLE:n ohjelma kotiopetuksesta

Ikävä kyllä ohjelma on otettu pois netistä päinvastaisesta ilmoituksesta huomatta. Se tulee telkusta uusintana torstaina 10.12. klo 22.35 TV2

-Teemu, 8.12.2009

#12943

Kouluväkivalta nousi uudelle tasolle kun 8. luokkalainen tyttö pahoinpideltiin kahdesti 40:n hurraajan edessä. Koulukaverit sotkivat myös tytön asunnon.

-Teemu, 10.12.2009

#12944

Ikävä nyt todeta, että jo minun kouluaikana 90-luvulla oli vastaavaa. Siitä ei vain kirjoitettu lehdissä kun kukaan ei voinut soitta kännykällä minnekkään ja kakarat nyt tappelee.

En usko että ilmiö on mitenkään uusi, kauhistelijat ovat vain unohtaneet millaista koulussa oli. Itseasiassa uskon, että nyt on helpompaa koska tälläistä pidetään ongelmana eikä normaalina.

-Tuomas, 10.12.2009

#12945

Sain peruskouluni loppuun v.80 Espoonlahdessa. Koulussa oli silloin tällöin tappeluita, mutta yleensä reiluja, eli koulun jälkeen yksi yhtä vastaan. Jonkun verran kiusausta, mutta ei mitään postaamaani juttuun verrattavaa. Joko väkivalta oli huomattavasti hellempää kuin nyt tai sitten en tiennyt todellisesta tilanteesta.

Mielenkiintoista, että ihmisen elämässä kouluikä on kaikkein väkivaltaisin. Aikuiset lyövät toisiaan hyvin harvoin. “Kun on tappelu neljä yhtä vastaan, niin ystävä on se, joka on menee sen yhden puolella.” Koulupojan määritelmä ystävästä

-Teemu, 10.12.2009

#12946

Oppiainejakoa uudistetaan yms. ja keskustelu on avoinna toivottavasti käytätte mahdollisuutenne vaikuttaa udistustyöhön.

-hayseeder, 10.12.2009

#12993

Hayseeder: Laitoin linkin tekstiin mukaan keskusteluun. En siltä mitään, sillä pakollisuus on peruskoulun ytimessä ja keskustelu pyörii yleensä sen ympärillä mitä ihmiset haluavat pakottaa muut oppimaan :-)

Suomen systeemin vahvuus tuntuu olevan se, että täällä on vähiten opetusta (pienimmät tuntimäärät OECD:ssa), sillä pakollinen opetus korreloi negatiivisesti oppimistulosten kanssa (PISA tuloksista).

Oppimista voi siis parantaa lisäämällä vapaaehtoisuutta. Tämä on hyvin linjassa kognitiivisen oppimiskäsityksen kanssa, jossa oppiminen ei vaadi juurikaan opettamista, vaan se lähtee oppilaan halusta oppia ja opettaja on ikäänkuin opas. Opas esittelee, mutta ei päätä, mitä ja miten tulee oppia, vaan se on oppijan asia. Oppinen on henkilökohtaista ja kaikille sopii oma oppimääränsä. Opetushallitus uskoo kognitiiviseen oppimiskäsitykseen ja tietää nämä asiat, mutta eri syistä haluaa silti pakottaa saman opin kaikkien oppilaiden päähän :-)

Monet oppivelvollisuuskoulun vastustajat, kuten ex-opettajat John Holt ja John Gatto yrittivät muuttaa koulua sisältäpäin, mutta vuosikymmenten työn jälkeen huomasivat homman mahdottomaksi ja rupesivat suosittelemaan koti-opetusta.

Minuakaan ei enää kiinnosta peruskoulun muuttaminen. Pakollisen oppimäärän opetus-instituutio on niin vahva ja puolustaa olemassaoloaan niin voimakkaasti, että olennainen muutos on mahdoton minun elinaikanani. Peruskoulun kehitys on näpräämistä pakollisilla aineilla, niitten tuntimäärillä, luokkakoilla, koulupoliiseilla ja muulla pakollisuuden aiheuttamalla problematiikalla. Peruskoulu ei ole mielenkiintoinen, koska sillä on vain vähän tekemistä oppimisen kanssa.

Oppiminen kiinnostaa minua ja uskon, että keskittymällä oppimiseen voi saada moninkertaisesti paremmat taidot pärjätä elämässä kuin mitä peruskoulu tarjoaa. Lisäksi vähemmällä työllä ja nauttimalla siitä. Aion käyttää tietojani ja aikaani lapsieni ja läheisteni oppimisen hyväksi, en taistelemalla tuulimyllyjä vastaan.

-Teemu, 17.12.2009

#13000

Itsekkin meinaan yrittää ylläpitää lasteni kiinnostusta asioihin peruskoulusta huolimatta.

-Tuomas, 18.12.2009

#13044

EVA: Peruskoulusta vientituote Venäjälle ja Kiinaan:

Suomalaiset opettajat opettavat englanniksi. Kaikissa kouluissa on sama oppimäärä maasta riippumatta.

-Teemu, 29.12.2009

#13045

Orange, miten luulet Finnish International Schoolin pärjäävän Kiinan yksityiskoulumarkkinoilla?

Peruskoulu maksaa Suomessa 7000 – 8000€/oppilas. Kiinassa se ainakin aluksi maksaisi enemmän kun opettajat pitää lennättää paikalle Suomesta. Tällöin koulun hinta on samaa luokkaa kuin muiden Kiinassa toimivien yksityiskoulujen.

Peruskoulun vahvuus on heikkojen oppilaiden tukeminen. Tällöin muille oppilaille jää vähemmän. Yksityiskouluissa vanhemmat kuitenkin maksavat siitä, että oma lapsi oppii. Ei-hitaiden oppilaiden hidastaminen on tällöin vielä kyseenalaisempaa kuin veroilla maksetussa koulussa.

Jotenkin tuntuu siltä, että vientiponnisteluissa voittavat vain valtiota neuvovat konsultit ja expat:ksi lähtevät virkamiehet.

-Teemu, 29.12.2009

#13051

Täytyy sanoa etten pysty kekustelemaan aiheesta syvällä rintaäänellä, koska oma jälkikasvuni opiskelee Suomessa. Joka tapauksessa ainakin Shanghaissa 8 000 egeä tuntuu halvalta maksulta pakollisen viulunsoiton välttämisestä. Lähinurkkien Amerikkalaisten yksityiskoulujen lukukausimaksut pyörivät 20 000 taalan paikkeilla.

Entisenä alisuorittajana annan suuren kiitoksen yläaste- ja lukioaikaisille opettajilleni, jotka kaikesta huolimatta jaksoivat kannustaa minua. Yksi elämani suurimmista järkytyksistä oli kun tajusin, kuinka pienellä lisäponnistuksella olisin päässyt ihan kohtuullisille arvosanoille.

Toivotan koululle onnea. Sitä se tulee tarvisemaan enemmän kuin konsultteja. Idea on niin hullu että syvällä sydämessäni toivon sen tekevän Lordit – against all odds :-)

-Orange, 31.12.2009

#13168

Opetusministeri halua lisää pakollista opetusta peruskouluun:

Syynä on se, että Suomessa on OECD:n lyhimmät koulupäivät. Ministeriltä on varmaan jäänyt huomaamatta se, että pakolliset tunnit korreloivat negatiivisesti PISA tulosten kanssa.

-Teemu, 13.1.2010

#13181

The Onion: Aakkoset päivitetty jännittävillä uusilla kirjamilla :-) :

-Teemu, 16.1.2010

#13191

typo: friskola, osuus opetuksesta on kasvoi

-viilaaja, 18.1.2010

#13196

Kiitos parannuksesta.

Friskola taipuu huonosti monikkoon suomeksi. Friskola:jen ei kuulosta hyvältä, friskola:ien ei myöskään. Laittamalla sanan ruotsinkielisen monikon, friskolor, lause kuulostaa paremmalta, mutta ei taida olla oikein.

Ratkaisin asian laittamalla friskola-sanan sulkuihin.

-Teemu, 19.1.2010

#13199

Sisäministeriön työryhmä ehdottaa kouluturvallisuuden parantamista seuraavasti:

- Raportissa kerrotaan, että viimeisen kahden vuoden aikana Suomen kouluihin kohdistuvia uhkauksia on tullut 358, kun muissa pohjoismaissa uhkaiuksia tulee 5-10 per vuosi.

- Ennen tätä raporttia on käynnistetty 115 turvallisuutta parantavaa toimea.

- Ryhmä uskoo, että väkivalta vähenee, jos jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta. Siitä miten tämä on mahdollista koulussa, jossa on kaikille sama opetussuunnitelma ilman tasoryhmiä, ei kerrota tarkemmin :-)

- Koulun tulee kertoa poliisille usein oppilaiden tappeluista kun “oppilaalle on syntynyt vammoja tai joka on ”pientä tönimistä“ vakavampaa.”

- Avoimet tilat ja vapaa liikkuminen on riskitekijä.

- Tallentava kameravalvontalaitteisto ja kulunvalvontalaitteisto kouluihin riskiarvion mukaan

-Teemu, 19.1.2010

#13206

“- Avoimet tilat ja vapaa liikkuminen on riskitekijä.”

Tässä pitäisi ottaa huomioon, että vapauden rajottamisesta aiheutuva ahdistus on myös riskitekijä. Mahdollisuus tavata muita vapaasti on tärkeä osa sosiaalista toimintaa kouluissa.

-Grulps, 20.1.2010

#13222

Pakollinen iikunnanopetus näyttää tuottavan paljon haittaa ja vähän oppimista. Todennäköisesti siihen sijoitettu aika ja raha tuottaa nettohaitan, eli pärjäisimme paremmin jättämällä sen pois.

Pakkoliikunta näyttää tuottavan harmia erityisesti tytöille. Tämä voi johtua siitä, että pojat pitävät liikunnasta enemmän. Kun jokin asia kiinnostaa, niin pakottaminen ei haittaa kovin paljon.

Pakottaminen tuntuu vievän innon opiskella juuri hyödyllisiä asioita, jotka juuri silloin eivät ole opiskelijalle kiinnostavia. Esim. Liikuntaa pidetään yleisesti hyödyllisenä, 41% opiskelisi liikuntaa vaikka se ei olisi pakollista ja vielä useammat liikkuisivat. Koska harvoilla, 6%, on kielteinen asenne liikuntaan niin vaikuttaa siltä, että myös opetusmenetelmät ovat oppimiselle haitallisia.

Usein mielenkiintoiset asiat ovat samoja kuin hyödylliset asiat. Kun aivomme kehittyivät nykyiseen muotoonsa n. 70,000 vuotta sitten, niin hyödyllisyyden ja mielenkiintoisuuden korrelaatio lienee ollut korkea. Eli hyödylliset asiat tuntuivat mielenkiintoisilta ja opimme ne helposti. Nyt samat asiat eivät enää ole hyödyllisiä, mutta aivomme ovat yhä samanlaiset, eli kiinnostumme samantyyppisistä asioista kuin 70,000 sitten.

Jos kiinnostavuutta käyttää apuna epäkiinnostavien, mutta hyödyllisten asioiden oppimisessa tulos on usein hyvä. Esim. pojat oppivat englantia tietokonepelien avulla helposti, mutta koulussa huonosti.

Jos tämä on totta, niin pakottamisen pitäisi vaikuttaa negatiivisesti myös matematiikan opiskeluun. Sen opiskelu nähdään yleisesti hyödylliseksi, mutta ei kiinnostavaksi. Testaan tätä myöhemmin vastaavalla gallupilla pakollisen matematiikan vaikutuksista. 56% opiskelisi matematiikkaa vapaaehtoisesti. Vain englanti, 80%, on suositumpi vapaaehtoinen aine. Asian hyödyllisenä pitäminen varmasti osaltaan vähentää pakottamisen tuomaa haittaa, eli pakkomatematiikan haittojen pitäisi olla pienemmät kuin pakkoruotsin tai pakkoliikunnan haitat.

Unschooling tyyppinen kotikoulu seuraa oppilaan mielenkiintoa ilman etukäteen mietittyä oppimäärää ja tulokset ovat yleensä hyviä. Ilmeisesti useimmat hyödylliset, mutta tylsät asiat, joko muuttuvat mielenkiintoisiksi kun niistä saatava hyöty on konkreettinen tai asian opiskelee, jotta pääsee eteenpäin mielenkiintoisen asian kanssa.

Ajattelin myös kysyä mitkä ovat mielenkiintoisimmat asiat/opit, mitkä ovat hyödyllisimmät asiat/opit, mitkä ovat hyödyllisimmät/kiinnostavimmat kouluaineet tms. jotta saisin asiaan hieman lisää valoa. Onko kellään ehdotuksia?

-Teemu, 23.1.2010

#13223

“Ajattelin myös kysyä mitkä ovat mielenkiintoisimmat asiat/opit, mitkä ovat hyödyllisimmät asiat/opit, mitkä ovat hyödyllisimmät/kiinnostavimmat kouluaineet tms. jotta saisin asiaan hieman lisää valoa. Onko kellään ehdotuksia?”

Asiasta voisi järjestää kysymysparin, jossa kysytään toisessa “Mitä kouluaineita pidät hyödyllisinä, mutta et mielenkiintoisina?” ja toisessa “Mitä kouluaineita pidät mielenkiintoisina, mutta et hyödyllisinä?”

-The Unfortunate One, 23.1.2010

#13231

Saksalaisperhe sai turvapaikan Yhdysvalloista koska Saksassa on koulupakko. Perhe halusi opettaa lapsensa kotona.

-Aapo, 27.1.2010

#13232

“Saksalaisperhe sai turvapaikan Yhdysvalloista koska Saksassa on koulupakko.”

Tietynlaiseen muottiin pakottaminen ja koulupakko ovat mielestäni ongelmia, mutta enpä silti hurraisi noille vanhemmille tai heidän rohkeudelleen. Pidän lasten herätyskristillisyyteen kasvattamista paljon suurempana pahana kuin valtavirtaopetukseen osallistumista.

-Maria!, 27.1.2010

#13274

Muutoksia:

- Poistin viittauksen suomalaiseen demokraattiseen Fenix kouluun. Se ei enää toimi. Ilmeisesti rahoitus ja pakollisen oppimäärän yhdistäminen vapaaehtoisuuteen olivat pahimmat ongelmat

- Toin esiin sen, että pakko haittaa oppimista. Alunperin ajattelin, että pakko ei auta oppimista, mutta sen tuoma haitta on tullut minulle yhä selvemmäksi.

- Muutin tekstin sävyä useissa paikoissa vähemmän nykyiselle järjestelmää kritisoivaksi ja enemmän parempaa oppimista etsiväksi

-Teemu, 1.2.2010

#13282

Puheessaan Standofordin valmistumisjuhlassa 2005 Steve Jobbs (Apple, Pixar) kertoo lopettaneensa yliiopiston kuuden kuukauden jälkeen, mutta roikkuneensa yliopistolla vielä puolitoista vuotta opiskellen sitä sun tätä. Jobs sanoo, että lopettaminen oli paras ratkaisu hänen elämässään, sillä hän lopettamisensa jälkeen hän rupesi käymään häntä kiinnostavilla luennoilla kun hän ei enää noudattanut opintosuunnitelmaa. Näin hän oppi itselleen mielenkiintoisia asioita, jotka myöhemmin osoittautuivat arvokkaiksi hänen elämässään. TED video:

-Teemu, 1.2.2010

#13298

Pakkoliikunta tukee eniten alkuvuodesta syntyneitä.

-Grulps, 6.2.2010

#13300

Tietokoneen käyttö auttaa selvästi oppimaan englantia. Erityisesti poikia.

Netti todennäköisesti opettaa englantia paremmin kuin koulu. Muuten pojat olisivat tyttöjä huonompia myös englannissa. Surffaaminen auttaa englantia enemmän kuin enkun tunnilla istuminen? Paras tapa opettaa lapselle englantia on hankkia hänelle nettilaite mahdollisimman nuorena?

Nettiporno auttaa englannintaitoa useammin kuin englannin opiskelu netissä tai työnteko! En tiedä mitä sanoa :-) Joka neljäs mies, joka masturboi tietokoneen edessä, on samalla parantanut merkittävästi englannin taitoaan. Wohoo!

Pojille tyypillisempi kokeileva oppimistyyli sopii tietokoneisiin. Tytöille tyypillisempi kuuntelu ja ajattelu ei vie pitkälle. Lukemalla ja opettajaa kuuntelemalla oppii tietokoneista vain hieman. Kyseessä voi olla pojille ällisyttävän hyvä tapa oppia. Tyttöjä PC opettaa vähemmän, mutta vain kokonaisuutena. Koska tytöt käyttävät tietokonetta vähemmän, niin lienee niin, että he oppivat koneiden kanssa yhtä nopeasti kuin pojat, he eivät vain pidä tietokoneista yhtä paljon.

Onkohan olemassa muita yhtä hyviä opettaja-aine-pareja kuin tietokone-englanti?

-Teemu, 6.2.2010

#13301

“Netti todennäköisesti opettaa englantia paremmin kuin koulu.”

En usko, että asia on ihan noin yksinkertaista. Kielioppia kannattaa yleensä opiskella lukemalla tai kuuntelemalla, ja netistä harvemmin etsitään englannin kieliopin oppaita. Kuitenkin muissa osa-alueissa kouluille tyypillinen tehtävämuotoinen opetus toimii todella huonosti. Tehtävät eivät ole mielenkiintoisia eivätkä opeta kunnolla käyttämään kieltä.

-Grulps, 7.2.2010

#13302

“Netti todennäköisesti opettaa englantia paremmin kuin koulu.”

Tässä kohtaa logiikka on romutettu. Yksinkertaistaen sekä tytöt että pojat oppivat koulussa tietyn määrän englantia, jota pojat vielä hiovat käyttämällä tietokoneita. Perusteet opitaan koulussa. Vai oletko tosiaan sitä mieltä, että jos vaikka sinun pitäisi alkaa opetella venäjän kieltä, oppisit sitä paremmin selaamalla pelkästään venäjänkielisiä nettisivuja, kuin istumalla ensin muutaman peruskurssin koulussa ja sen jälkeen laajentamalla sanavarastoasi muilla keinoin?

Ei sitä paitsi ole todistettu, että tietokone olisi syynä poikien (yhtä?) hyvään englannin kielen taitoon. Sitä vain pidetään yhtenä mahdollisuutena.

Tietokone ja netti on varmasti loistava lisä, jos haluaa koulutuntien lisäksi opetella englantia. Samoin myös englanninkieliset tv-ohjelmat tai vaikkapa englanniksi chattailu. :)

-Maria!, 7.2.2010

#13304

> Vai oletko tosiaan sitä mieltä, että jos vaikka sinun pitäisi alkaa opetella venäjän kieltä,

> oppisit sitä paremmin selaamalla pelkästään venäjänkielisiä nettisivuja, kuin istumalla

> ensin muutaman peruskurssin koulussa ja sen jälkeen laajentamalla sanavarastoasi

> muilla keinoin?

Uskon, että kielen käyttäminen johonkin itselle mielenkiintoiseen opettaa kieltä parhaiten. Eli uskon oppivani venäjän kielen parhaiten käyttämällä sitä itseäni kiinnostavan asian tutkimiseen. Alussa se voi olla liian vaikeaa, joten perusteet voi opetella muulla tavoin. Onko sitten kouluopetus paras tapa perusteiden oppimiseen? Luokkahuoneopetus isoissa ryhmissä on hidasta. Monella muulla menetelmällä asian oppisi nopeammin.

Joillekin Berlitzin kurssi voisi olla useille parempi, toisille muutaman henkilön pienryhmä. Jokaisella lienee oma tapansa. Minä usein lueskelen lasten kirjoja, katselen lasten TV:tä, tms kun haluan päästä uudessa kielessä alkuun.

> Ei sitä paitsi ole todistettu, että tietokone olisi syynä poikien (yhtä?) hyvään englannin

> kielen taitoon. Sitä vain pidetään yhtenä mahdollisuutena.

Poikien englannin taidot eivät ole yhtä hyviä kuin tytöillä vaan paremmat. Pojat pärjäävät paremmin englannissa ja matematiikassa. Kaikissa muissa aineissa tytöt saavat paremmat arvosanat. Mielestäni on mielenkiintoista, että jostain syystä pojat pärjäävät juuri kahdessa hyödyllisimpänä pidetyssä aineessa.

Se, että poikien hyvät enkun taidot johtuvat tietokoneista, ei tosiaan ole todistettu. Korrelaatio tietokoneiden yleistymisen ja poikien enkun tason välillä näyttäisi kuitenkin olevan korkea. Näyttää myös selvältä, ettei paremmuus johdu koulusta, sillä tytöt pärjäävät paremmin muissa kielissä ja pärjäsivät ennen tietokoneita paremmin myös enkussa. Onko sinulla muuta ehdotusta poikien paremmuudelle tai ideaa miten asiaa voisi testata päivän kysymyksenä?

-Teemu, 7.2.2010

#13305

> Kielioppia kannattaa yleensä opiskella lukemalla tai kuuntelemalla, ja netistä harvemmin

> etsitään englannin kieliopin oppaita

Totta. Miten tärkeää kieliopin lukeminen sitten on? Usein työkalun käytön oppii helpommin ja hauskemmin ilman ohjekirjan lukemista. Kielikin on vain työkalu ajatusten ymmärtämiseen ja ilmaisemiseen. Omalla kohdallani kielioppien lukemisesta on ollut vain vähän iloa. Olen oppinut samat asiat helpommin puhumalla, lukemalla ja kuuntelemalla.

-Teemu, 7.2.2010

#13306

“Onko sinulla muuta ehdotusta poikien paremmuudelle tai ideaa miten asiaa voisi testata päivän kysymyksenä?”

Ei minulla ole muita ehdotuksia. Itsekin pidän lukemani valossa tietokoneita todennäköisimpänä selityksenä, mutta mielestäni tuollaista ei voi esittää totuutena ennen kuin siitä on olemassa lisää faktaa.

“Uskon, että kielen käyttäminen johonkin itselle mielenkiintoiseen opettaa kieltä parhaiten.”

Tästä olen aivan samaa mieltä! :) Olen kuitenkin aika varma, että netti ei opeta englantia _paremmin_ kuin suomalainen koulu.

“Onko sitten kouluopetus paras tapa perusteiden oppimiseen? Luokkahuoneopetus isoissa ryhmissä on hidasta. Monella muulla menetelmällä asian oppisi nopeammin.”

Edelleen olen samaa mieltä. En sanonutkaan, että koulu olisi paras! Mutta, jos aloittaa ihan tyhjästä, siinä tarvitsee useimmiten jonkun osaavamman tukea ja ohjausta. Ainakin alkuun pääsemisessä. Jos yhtäkkiä minulle laitettaisiin käteen tsekin kielen kielioppiteos ja käskettäisiin opetella, haluaisin kyllä jonkun opettamaan perusteet. Paras ja tehokkain tapa (ainakin minulle) oppia kieltä olisi varmaan viettää paljon kahdenkeskistä aikaa jonkun äidinkielenään ko. kieltä puhuvan kanssa.

-Maria!, 7.2.2010

#13307

Käy kattomassa miten itäeurooppalaiset kirjoittavat Englantia. Niillä ei ole ollut mitään perusopetusta koulussa vaan kaikki on opittu netistä. Jälki on sen mukaista.

-Tuomas, 8.2.2010

#13308

Eivät ne englantia äidinkielenäänkään puhuvat aina turhan hyvin kieltään osaa, ainakaan kirjoittaa. You're/your, it's/its, then/than ja monet muut tuntuvat niilläkin menevän sekaisin

-Tuntematon, 8.2.2010

#13309

Tahi miten suomalaiset kirjoittavat omaa äidinkieltään, hienostippa on mennyt pakkokielioppi perille.. Kumpi lienee tärkeämpää; ymmärtää ja tulla ymmärretyksi vai tietää adessiivin ablatiivi.

Hupaisana tositarinana muistan seitsämännen luokan englannin tunnit. Olin muutama vuosi takaperin tullut amerikkalaisesta koulusta ja kieli oli tarttunut niin hyvin että välillä huomasin ajattelevani englanniksi. Noh, kielioppi ei ollut juuri tarttunut ja sain enkun numeroksi 7. Puhuin ja kirjoitin sujuvaa englantia.

Kielioppi ei ole tärkeää kielen oppimisen kannalta, lähinnä kiusallista pakkopullaa. Kielioppi ajaa pelkäämään puhumista ja kirjoittamista kun tietää liikaa sääntöjä jotka eivät kuitenkaan mene oikein.

-Joonas, 8.2.2010

#13310

Joo ei aina suju suomalaistenkaan kielenkäyttö

“Olen viimeisen vuoden ravintola kokki opiskelija, työ kokemusta niin pito palveluista, ravintoloista, leiri kokin hommista, tunti avustajan ja kisa tallilla hevosen hoitajan hommista.”

-Aapo, 8.2.2010

#13311

“Kumpi lienee tärkeämpää; ymmärtää ja tulla ymmärretyksi vai tietää adessiivin ablatiivi.”

Aivan. Välttävälläkin kielitaidolla varmasti ymmärtää ja tulee ymmärretyksi hyvin. Tämä on kuitenkin jo ihan eri asia. Minä ainakin kommenteissani tarkoitin englannin oppimista sen oikean kieliopin kannalta. Jos ei itselle ole niin nuukaa oppiiko oikein vai vähän sinne päin, voi pelkkä netistä opiskelu ollakin paljon nopeampaa, kuin ryhmäopetuksessa, jossa lauseet hiotaan Oxfordin pilkkuja myöten täydellisiksi. Jos taas haluaa oppia puhumaan täydellisen oikein, veikkaisin, että useimmat hyötyvät opettajasta?

-Maria!, 8.2.2010

#13313

> Jos ei itselle ole niin nuukaa oppiiko oikein vai vähän sinne päin, voi pelkkä netistä

> opiskelu ollakin paljon nopeampaa, ...Jos taas haluaa oppia puhumaan

> täydellisen oikein...

Luulen, että yleinen käsitys asiasta on suunnilleen viestisi mukainen. Eli “oikealla” tavalla oppii puhumaan vain säännöt osaamalla.

Uskon, että asia on päinvastoin, kielen oppii käyttämällä sitä: lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla. Aivomme luovat säännöt sanojen ympärille automaattisesti. Puhumaan oppivat lapset (alkaen n. 2v) pystyvät päättelemään kielen säännöt kuuntelemalla, vaikka eivät tajua tarpeeksi ymmärtääkseen säännön. Uskon, että suuren tekstimäärän lukeminen vieraalla kielellä opettaa kieliopin paremmin kuin sääntökirja. Mitä useammin jotain sääntöä käytetään, sitä paremmin sen oppii eri vivahteineen. Olemme kehittyneet oppimaan asioita suuren esimerkkimäärän kautta ja aivomme pystyvät automaattisesti luomaan toimivat säännöt esimerkkien ympärille.

Toinen hankala asia kielioppisääntöjen kanssa on niiden historiallisuus. Kielioppi ei ole paikka, johon kielen lait kirjataan puhujien totetettavaksi, ei edes paikka jossa “oikea” tapa puhua määritellään. Se on kielen uusimpien käytäntöjen kokoelma. Oikeaa tapaa puhua ei ole olemassa koska kieli syntyy käytössä. On vain käytäntöjä joihin olemme tottuneet enemmän tai vähemmän. Eli kieliopin voinee oppia käytännössä paremmin kuin teoriassa.

Fyysikko Richard Feynman sanoi että matematiikassa kaavat ovat sitä varten, että nekin jotka eivät osaa laskea voisivat menestyä siinä :-) Ehkä sama pätee myös kieliin :-)

-Teemu, 8.2.2010

#13314

“Uskon, että asia on päinvastoin, kielen oppii käyttämällä sitä: lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla. Aivomme luovat säännöt sanojen ympärille automaattisesti.”

Nyt kun asiaa ajattelee noin, niin tuokin vaihtoehto kuulostaa hyvin järkeenkäyvältä. Siinä tapauksessa, että haluaa oppia sellaista normaalia puhekieltä, eikä kirjakieltä.

Edelleen olen kyllä sitä mieltä, että jos haluaa opetella puhumaan “täydellisen oikein” (eli siis niin kuin jossain tietyn kielen sääntökirjoissa lukee) pitää siihen erikseen paneutua, eikä siis vain kuunnella muita. Äidinkielenään puhuvat kun harvoin puhuvat “oikein”. Suomessa on puhekieli eli murteita, eikä juuri kukaan puhu yleiskieltä. Samoin juuri esim. englannin kielessä.

Toisaalta, miksi kukaan haluaisi oppia yleiskieltä, jota kukaan ei oikeasti puhu? No ehkäpä, jos työssään tarvitsee vaikka erittäin korrektia englannin kieltä. Ehkä business-maailmassa “yoyo 'sup” ei ole hirveän käyttökelpoinen tervehdys – ainakaan vielä nykyaikana. :)

-Maria!, 8.2.2010

#13315

“Eli kieliopin voinee oppia käytännössä paremmin kuin teoriassa.”

Pelkkä teorian lukeminen on tehotonta opiskelua, mutta se toimii hyvänä lisänä kielen oppimisessa. Säännön oppii nopeasti, kun sen lukee kerran kirjasta ja kertaa käytännössä. Tai jos ensin käytännössä keksii jonkun säännön, kannattaa tarkistaa siihen liittyvä teoria. Kieliopin opas on siis vain pieni apuväline, jota ei pidä ajatella vaihtoehtoisena opiskelumenetelmänä.

Matematiikan kaavoissa on se merkittävä ero, että ne voi aina päätellä. Kielioppia ei voi suoraan päätellä vaan siihen tarvitaan esimerkkejä.

-Grulps, 8.2.2010

#13316

> Kieliopin opas on siis vain pieni apuväline, jota ei pidä ajatella vaihtoehtoisena

> opiskelumenetelmänä.

Asia taitaa olla juuri näin. Opiskelun alussa kieliopista on hyötyä, mutta kun kielessä pääsee pitemmälle säännöt sisäistyvät ja lakavat tuntua “oikealta tavalta” puhua.

> Jos työssään tarvitsee vaikka erittäin korrektia englannin kieltä

Olin pitkään töissä vientimyynnissä. Englantilaisten kanssa puhuttu englanti oli korkeatasoisempaa, mutta muiden kansallisuuksia kanssa on tärkeämpää sanoa asiat selvästi kuin hienosti. Eli hienojen lauseiden rakentelu usein sotki asioita, kun vain jompikumpi osasi hienon rakenteen.

Suomalaisilla näyttikin yleensä olevan eniten kieliongelmia englantilaisten kanssa. Yksi työkaverini puhui pitkiä keskusteluja heidän kanssaan, mutta pyysi heitä aina lähettämään asiasta vielä faxin. Faxiin kukaan ei jaksa laittaa pitkiä monimutkaisia loruja, joten kaveri varmisti näin, että tajusi mistä oli lopulta kyse :-)

-Teemu, 9.2.2010

#13357

HS kertoo jutussa “Ei koskaan kouluun”, että 3% amerikkalaisista lapsista käy kotikoulua,. Luku on melkein tuplaantunut kahdeksessa vuodessa.

Muutama mielenkiintoinen lause jutusta:

- “monet yliopistot hyväksyvät ja jopa houkuttelevat joukkoonsa kotikoulutettuja. Esimerkiksi arvostettu MIT-yliopisto kertoo sivuillaan arvostavansa erityisesti kotikoululaisten oma-aloitteisuutta ja yrittäjähenkeä. ”

- “Viime vuosina kotikoulusta on innostunut uusi joukko: koulutettu, vapaissa ammateissa toimiva luova luokka”

- “Suomalaisittain voi olla vaikea uskoa, että lapset voi todella pitää kotona ilman minkäänlaista valvontaa. Suomessakin vanhemmat voivat opettaa lapsiaan kotona, mutta kunnat on velvoitettu seuraamaan oppilaan edistymistä esimerkiksi tasokokein. Yhdysvalloissa yksilön oikeus elää ilman valtion valvontaa on kuitenkin pyhä. ”

-Teemu, 21.2.2010

#13358

Tuo HS:n juttu ei näy ilman tunnuksia.

Suhtaudun skeptisesti kotikouluun. Mistä vanhemmat saisivat tarvittavan ajan ja ammattitaidon opetukseen?

-Da Dam, 22.2.2010

#13359

Da Dam:

> Mistä vanhemmat saisivat tarvittavan ajan ja ammattitaidon opetukseen?

Tyypillisesti toinen vanhemmista, useimmiten äiti, on jää kotiin. Koska opetus on tehokkaampaa kuin koulussa, siihen menee noin puolet siitä ajasta mitä koulussa pitäisi istua, eli Suomessa 2-3 tuntia päivä. Kotikoulun oppimistulokset ovat yleensä koulua parempia.

Yllättäen ilman opetuskoulutusta oleva henkilö saavuttaa kotona yleensä parempia oppimistuloksia kuin koulutuksen ammattilainen kouluympäristössä, siis opettaja koulussa. Joko opettajakoulutuksen tuoma etu ei pääse koulussa esiin tai sitten virallisella pätevyydellä ei ole niin suurta merkitystä kuin luultu. Bill Gatesin säätiön tutkimuksessa osoittaitui, että oppimistulosten kannalta ei ollut väliä oliko opettajalla neljän vuoden (BSc) vai kuuden vuoden (MSc) yliopistokoulutus tehtäväänsä.

-Teemu, 22.2.2010

#13360

Teemu:

Mitenkäs sitten, jos se vanhempi, eli äiti ei ole aikanaan itsekään oppinut tai ymmärtänyt niitä asioita, joita yrittäisi jälkikasvulleen opettaa, eli kuutosia ja seiskoja löytyy vaikkapa matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta omastakin todistuksesta:) Oma kielitaito horjuu niin, ettei viitsi opettaa lapselleen väärää englannin kielen ääntämistä. Historiasta ei ole enää harmainta muistikuvaa. Liikuntatunnit estää oma ylipaino. Ja biologiaan liittyviä juttuja banaanikärpäsen lisääntymisestä ei tajunnut kouluaikanakaan saati sitten myöhemmin. Erityisasiantuntemusta vaativa ruotsin kielioppi ei taittunut kouluaikana eikä aikuisempanakaan.

Kuvittelepa vaikka äidinkielen opettajaa (siis ihan oikeasti opettajaksi koulutettua) sijaistamassa matematiikan opettajaa. Tai matematiikan opettajaa sijaistamassa kielten opettajaa. Saattaa onnistua vähän huonommin kuin oman aineen opetus. Puhumattakaan siitä, että sitä tekisi vanhempi kotona. Näin ollen väittäisin, että lasten ja nuorten koulutus kuuluu koululle ja siellä oleville alansa osaaville opettajille.

-Da Dam, 23.2.2010

#13362

Katsotaanpa koulutuksen tuloksia. Suomen osalta en löytänyt historiasta lukuja, mutta Yhdysvalloista löysin. 1840, koko väestö, lukutaidottomia 0-7%. 1941-45, toisen maailmansodan sotilaat, lukutaidottomia 4%. 1950-53, Korean sota, 19% lukutaidottomia. 1964-1973, Vietnamin sodan sotilaat, 27% lukutaidottomia. 2003 koko väestön (ei siis vain nuoret sotilaat) lukutaidottomuustaso 14%

Parhaat lukutaitotulokset saatiin siis ennen julkista pakkokoulutusta. Lähde (PDF)

-Aapo, 23.2.2010

#13363

Da Dam:

> Jos se vanhempi, eli äiti ei ole aikanaan itsekään oppinut tai ymmärtänyt niitä asioita,

> joita yrittäisi jälkikasvulleen opettaa

Törmäsin samaan ristiriitaan. Miten voi olla, että ammattilaisen opetustulokset ovat huonommat kuin asiasta mitään osaamattoman? Vaikka ammattilaisen kanssa käyttäisi tuplasti aikaa.

Muutaman tutkimuksen mukaan myös heikosti koulutetut, köyhät ja muut huono-osaiset kotiopettajat saavat koulua parempia tuloksia. Siis epäpätevä kotiopettaja opettaa tehokkaammin kuin ammattiopettaja koulussa (lähde Wiki: Home school).

En epäile, etteikö ammattilainen osaisi opettaa paremmin kuin maallikko, mutta näyttää siltä, että oppimistulokset riippuvat enemmän jostain muusta kuin opettajan opettamistaidosta.

-Teemu, 23.2.2010

#13364

“Koska opetus on tehokkaampaa kuin koulussa, siihen menee noin puolet siitä ajasta mitä koulussa pitäisi istua, eli Suomessa 2-3 tuntia päivä.”

Eiköhän se pidempi aika, mikä koulussa menee, johdu myös siitä, että isommassa ryhmässä keskustellaan enemmän ja eri oppilaat osaavat kysyä opettajalta erilaisia ko. aiheeseen liittyviä asioita. Opetettavasta asiasta tulee tällöin monipuolisempi kokonaisuus. Itse muistan ainakin kouluajoilta, kun joku fiksu kysyi asiaa, jota minulle ei olisi tullut mieleenkään kysyä. Opettaja otti tällöin puoliovelan ilmeen ja selitti asian myös siltä kannalta.

Minusta tuntuu, että koulunkäynnin tarkoituksena on myös totuttaa säännölliseen elämänrytmiin: ensin käytetään aikaa kouluun ja koulumatkoihin, myöhemmin työssäkäyntiin. Missäs lapset sen säännöllisyyden ja elämisen lainalaisuuden /tavallisen “tylsän” elämän muuten oppisivat jos ei koulussa. Eli joka aamu pitää lähteä, vaikka miten väsyttäisi ja kotona olisi kivaa tekemistä.

-Da Dam, 27.2.2010

#13365

Saanen nauraa tuolle kommentille keskustelusta. Toki joidenkin opettajien kanssa pääsee keskustelemaankin, mutta selvä enemmistö ainakin siitä opetuksesta missä olen itse ollut on ollut sellaista, että vain opettaja sanoo mielipiteensä, ja vastalauseensa esittävät oppilaat näkevät sen arvosanoissaan. Silloin, kun on keskusteltu, siihen on osallistunut vain muutamia oppilaita. Samoin vain muutamat oppilaat kyselevät opettajalta kysymyksiä, eikä muita oppilaita tunnu juuri kiinnostavan nämä kysymykset, joten siitä ei mitään hyötyä ole niitä kyselemättömille kuitenkaan.

-The Unfortunate One, 27.2.2010

#13367

Da Dam:

> Minusta tuntuu, että koulunkäynnin tarkoituksena on myös totuttaa säännölliseen

> elämänrytmiin

Juu. Tämä on yksi kolmesta koulun tehtävästä, joka ei liity suoranaisesti oppimiseen. Se menee tarkemmin “kasvattaa oppilaat yhteiskunnan arvoihin, moraaliin ja tarpeisiin”. Kaksi muuta tehtävää on “valvoa oppilaita kun vanhemmat ovat töissä” ja “luokitella oppilaat koulutettavuuden mukaan.” Pitkät koulupäivät auttavat näitten tavoitteden täyttymistä.

-Teemu, 27.2.2010

#13368

“Missäs lapset sen säännöllisyyden ja elämisen lainalaisuuden /tavallisen ”tylsän“ elämän muuten oppisivat jos ei koulussa. Eli joka aamu pitää lähteä, vaikka miten väsyttäisi ja kotona olisi kivaa tekemistä.”

Säännöllisyyttä ei tarvitse erikseen opetella; ihmisillä on luontainen taipumus säännöllisyyteen, joten rutiinien oppiminen käy hetkessä ilman koulun apua. Muutenkin ihmisten pitäisi oppia toimimaan siksi, että jokin toiminta (työ, koulu, harrastus) on hyödyllistä, eikä siksi, että joku käskee.

-Grulps, 28.2.2010

#13370

Grulps:

“rutiinien oppiminen käy hetkessä ilman koulun apua”

Siis jos julkista koulua ei olisi, niin töihin meno kävisi tuosta vaan, kun ihminen tulisi työikään? Minun mielestäni ei tunnu uskottavalta. Suurinta osaa varsinkin suorittavista töistä tehdään sitä varten, että eläminen sujuu ja saadaan katto pään päälle sekä ruokaa ja muita hyödykkeitä kaupasta. Innostavaa työtä, josta joku on vielä valmis maksamaan palkan, on loppujen lopuksi vähän ja niihin työpaikkoihin on paljon halukkaita.

Tämä menee ehkä vähän artikkelin aiheen ohi, mutta liittyy toisaalta siihen, mitä ihmiset tekevät koulun jälkeen.

-Da Dam, 1.3.2010

#13372

Syvään se saadaan upotettua.

-Joonas, 1.3.2010

#13373

Rutiineista pois pääseminen onnistuu hetkessä koulun käyneeltäkin. Oma halu ja vapaaehtoisuus siinä enemmän tuntuu painavan kuin koulun pakko.

-Tuntematon, 2.3.2010

#13375

Da Dam:

> Siis jos julkista koulua ei olisi, niin töihin meno kävisi tuosta vaan, kun ihminen tulisi

> työikään? Minun mielestäni ei tunnu uskottavalta.

Juuri tämä oli pakollisen koulun alkuperäinen tehtävä: koulia maanviljelijättöihin tehtaisiin tottelevaisuutta vaativiin töihin. Aikuiset maanviljelijät olivat tottuneet kulkeman omia aikojaan, eivätkä he taipuneet kuriin. Lapset voitiin kuitenkin kouluttaa totteleviksi.

Järjestelmä taitaa olla yhä tehokkain tunnettu tapa kouluttaa työntekijöitä tehtaisiin.

-Teemu, 2.3.2010

#13376

Da Dam:

Jos jonkin työn tekeminen vaatii enemmän rutiineja kuin ihminen on valmis oppimaan ilman pakko-opetusta, niin ilmeisesti työpaikassa on jotain vikaa. Muutetaan mielummin työpaikkoja tai koko vaikka talousjärjestelmää sen sijaan, että passivoidaan oppilaita opettamalla niille tottelevaisuutta. Talousjärjestelmä on ihmisiä varten eikä päinvastoin.

-Grulps, 2.3.2010

#13377

Toisaalta jatkuva kotiopetukseen sitoutuminen vaatii niin paljon itsekuria, että myönnän, että täällä ollaan ehkä kuitenkin oikeassa siinä, että ihminen pystyy myöhemmin työikäisenä luomaan työelämän rutiinit – kotiopetuksesta huolimatta, tai juuri sen vuoksi.

Tuli vielä mieleeni kotitehtävät, joita yleensä tehdään kouluajan ulkopuolella. Niiden tarkoituksena on ymmärtääkseni oppia asiat toiston avulla ja oppia soveltamaan lukemaansa tietoa. Niihin menee varsinkin lukiossa jopa useita tunteja. Varmaankin myös kotiopetuksessa tarvittaisiin vastaavia tehtäviä. Joten asioiden oppimisesta ei kuitenkaan selviytyisi ihan parissa – kolmessa tunnissa päivää kohti.

-Da Dam, 2.3.2010

#13379

Da Dam:

> Varmaankin myös kotiopetuksessa tarvittaisiin vastaavia tehtäviä. Joten asioiden

> oppimisesta ei kuitenkaan selviytyisi ihan parissa – kolmessa tunnissa päivää kohti.

Läksyjen teko auttaa oppimista vain vähän, mutta niiden tekeminen on epämiellyttävää. Niin epämiellyttävää, että vanhemmat usein joutuvat pakottamaan lapsensa tekemään läksynsä. Suomessa käytetään onneksi OECD:n vähiten aikaa niiden tekoon (lähde: PISA).

Tuo 2-3 tuntia päivässä on kotiopettajilta kuultua. Sisältää oppilaan omaa lueskelua ja aktiivista opetusta.

-Teemu, 2.3.2010

#13380

Itse en ikimaailmassa olisi halunnut kotikouluun. En olisi luottanut vanhempieni taitoihin opettaa kouluaineita, vaikka molemmat tohtoreita ovatkin. Lisäksi minua olisi vaivannut se, että kaikki opetus tulee yhdeltä ainoalta henkilöltä – puolueettomuus vaarantuisi (en väitä etteikö koulussa vaarantuisi, mutta kotiopetuksessa vielä enemmän). Kouluun liittyi minulla itse opetuksen lisäksi myös sosiaalinen komponentti; koulussa oli hyviä ystäviä ja vertaistukea, kodin ulkopuolisia ihmissuhteita ja leikkikavereita.

Hyvähän se on, että kotikouluun on mahdollisuus. Joillekin lapsille se varmasti sopii paremmin kuin tavanomainen koulunkäynti. En kyllä silti yleistäisi, että kotikoulu olisi varmasti parempi kuin tavallinen. Kouluun kun liittyy niin paljon kaikkea muutakin kuin se itse opetus.

Lueskelin kotikoulu.net-sivustoa, joka on “suomalainen, kristilliseltä arvopohjalta toimiva kotikouluperheiden verkosto”. Vaikka tämä ei mikään virallinen taho olekaan, vaikutti kyllä kovin huolestuttavalta. Sivustolta saa käsityksen, että lapset eristetään sekä koulutuksen että uskonnon pohjalta koteihinsa. Itse vierastan tällaista ajatusta.

-Maria!, 3.3.2010

#13381

Da Damn:

“Toisaalta jatkuva kotiopetukseen sitoutuminen vaatii niin paljon itsekuria, että myönnän, että täällä ollaan ehkä kuitenkin oikeassa siinä, että ihminen pystyy myöhemmin työikäisenä luomaan työelämän rutiinit”

Itsenäisessä opiskelussa opitaan järjestelemään itse omia asioita. Kotioppijat haluavat tietää, mitä tekevät ja miksi, ja mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihinsa. He eivät sovi tehdastyöläisiksi huonoihin olosuhteisiin, koska he kapinoivat huonoa johtamista vastaan.

Valtion koulussa oppilaiden asioista päätetään oppilaan puolesta, eikä oppilaalla ole vaikutusmahdollisuuksia, vaikka perustelut löytyisi. Näin ihmisiä opetetaan tehdastyöläisiksi, jotka eivät kyseenalaista mitään. Nykyinen peruskoulu on perintöä järjestelmästä, jonka tarkoituksena oli käyttää ihmisiä törkeästi hyväkseen, ja monista parannuksista huolimatta peruskoulussa on edelleen valtavasti ongelmia. Sallimalla vaihtoehdot, koulutusjärjestelmää voitaisiin kehittää huomattavasti nykyistä nopeammin.

-Grulps, 3.3.2010

#13382

Grulps:

“Jos jonkin työn tekeminen vaatii enemmän rutiineja kuin ihminen on valmis oppimaan ilman pakko-opetusta, niin ilmeisesti työpaikassa on jotain vikaa.”

Elämme ihanne-yhteiskunnassa, jos sitä verrataan moniin muihin alueisiin maailmassa. Ei työpaikoissa ole pahemmin vikaa. Ihminen nyt vain on kuitenkin sellainen, että viettää mieluummin vapaa-aikaa ja haluaa mahdollisimman hyvän rahallisen tuoton työstään. Puhuin ylempänä olevassa kommentissani (#13370) suorittavan ja innostavan työn erosta. Monissa ammateissa on varmaankin näitä molempia piirteitä. Myös työtä, joka on itsenäistä ja innostavaa, rajaavat esimerkiksi työaikalait. Ja tässä sitten tultiin siihen, että onko kotiopetusta saanut ihminen yhtä valmis noudattamaan näitä rajoja sekä muita rutiineja ja lopuksi ajattelin, että ehkä kuitenkin on.

-Da Dam, 3.3.2010

#13384

Maria!@#13380

-“Itse en ikimaailmassa olisi halunnut kotikouluun...”

Mainitset kolme kotiopetuksen ongelmaa

- Vain yksi tai muutama opettaja tuo esille vähän näkökulmia

- Koulussa saa kavereita, koska kaikki muut ovat siellä

- Suuri osa kotikouluista on uskonnollisia

Lisäksi kotikoulun haittoja ovat

- kustannukset (kirjat, jne, jotka peruskoulussa valtio maksaa, pitää maksaa itse)

- opettamiseen ja opettamisen suunnitteluun menee paljon aikaa

Ehkä peruskoulusta ja kotiopetuksesta saa Suomen oloissa irti eniten ottamalla molemmista parhaat puolet. Peruskoulussa saa paljon hyvää opetusta veronmaksajien rahoilla ja siellä tapaa toisia. Tätä kannattaa käyttää hyväkseen. Toisaalta opetuksen pakollisuus heikentää oppilaiden halua oppia turhiksi koetuissa aineissa. Jättämällä nämä aineet toiseen hetkeen tai opettelemalla ne ja/tai jotain muuta kotona jollain toisella tavalla voi hyötyä kotiopetuksesta.

Peruskoulun ja kotiopetuksen parhaat palat

Aluksi oppilas käy kaikilla tunneilla käyden myös kaikki vapaaehtoiset aineet läpi, jotta hän tietää mikä häntä kiinnostaa. Sen jälkeen vain niillä tunneilla, jotka hän kokee hyödyllisiksi tai mielenkiintoisiksi. Tällöin pakollinen opetus ei juurikaan haittaa halua oppia. Jos joku aine on tärkeä tai mielenkiintoinen, mutta koulun opetus heikkoa tai ei tule toimeen opettajan kanssa, niin vanhemmat/tms. voivat opettaa asian kotona.

Mikä sitten on hyödyllistä ja mielenkiintoista?

Gallupeissa hyödyllisiä aineita ovat: englanti, matematiikka, kotitalous, äidinkieli, historia, maantieto, ATK ja biologia. Näitä aineita ihmiset opiskelisivat itse, joten pakottamisesta ei ole haittaa useimmille.

Turhiksi koetaan yleensä uskonto, ruotsi, kuvataide, musiikki, käsityöt, terveystieto, likunta ja hieman harvemmin fysiikka, yhteiskunta-oppi ja kemia. Eli suurimman osan kannattaisi jättää nämä tunnit väliin. Uskonnon ja ruotsi pakollinen opetus koetaan erityisen epämiellyttävänä, ja se mahdollisesti haittaa halua oppia, joten tunteja on syytä välttää.

Eli keskimääräisen vastaajan kannattaisi käydä noin joka toisella tunnilla ja opetella muut asiat kotona. Tällöin pakollinen oppimäärä ei haittaisi oppijaa, joka saisi oppia paljon sellaista joka häntä kiinnostaa, hyötyisi kotiopetuksen tehokkuudesta ja silti saisi koulukavereita.

Peruskoulun arvosanoilla ei ole merkitystä kuin vasta viimeisinä vuosina, joten niistä aineista, joita ei lue pitäisi saada viitonen todistukseen. Sen saa jos pärjää yhdessäkin kokeessa, vaikka ei tunneilla kävisikään.

-Teemu, 3.3.2010

#13387

Grulps:

“Nykyinen peruskoulu on perintöä järjestelmästä, jonka tarkoituksena oli käyttää ihmisiä törkeästi hyväkseen, ja monista parannuksista huolimatta peruskoulussa on edelleen valtavasti ongelmia.”

Minä näen asian pikemminkin niin, että on onni, että ihmisille annetaan mahdollisuus elämässään edes peruskoulutukseen – tapahtuipa se sitten vaikka kunnallisessa koulussa. Mutta kuten Teemun oheisesta kommentista käy ilmi, niin kotikoulu ei kuitenkaan sulje pois tätä mahdollisuutta.

-Da Dam, 4.3.2010

#13388

“Minä näen asian pikemminkin niin, että on onni, että ihmisille annetaan mahdollisuus elämässään edes peruskoulutukseen”

Niin minäkin. Mahdollisuus peruskouluun on hieno asia, mutta vaihtoehtojen tahallisessa karsimisessa ja kehityksen jarruttamisessa ei ole mitään hienoa. Loppujen lopuksi taidetaan olla enemmän samaa mieltä, kuin miltä aluksi näytti.

-Grulps, 4.3.2010

#13394

Kotikoulun vapaassa muodossa, Unschooling:ssa, oppilas seuraa omaa mielenkiintoaan ja aikuinen auttaa häntä pääsemään eteenpäin, on oppilas vapaa päättämään aikansa käytöstä.

The Unschooling Handbookin (Mary Griffith) mukaan oppilas, joka siirtyy tavallisesta koulusta unschoolingiin, jää usein odottamaan muiden ohjeita siitä mitä tehdä. Ei ole harvinaista, että oppilas aluksi katsoo TV:ta parista viikosta pariin kuukauteen :-)

Kirja neuvoo vanhempia olemaan puuttumatta asiaan ja kunniottamaan lapsen oikeutta päättää aikansa käytöstä. Jonkin ajan kuluttua lapsi on yleensä läpen kyllästynyt telkun katseluun ja haluaa tehdä jotain mielenkiintoista.

-Teemu, 9.3.2010

#13395

MTV3:n kysely 631 opettajalta Suomen suurissa kaupungeissa kertoo, että oppilaat ovat kurittomia 2/2010

Olisi mielenkiintoista tietää onko eri aineiden välillä kurittomuuseroja. Teorian perusteella turhilta ja mielenkiinnottomilta tuntuvien aineiden tunneilla pitäisi olla enemmän vaikeuksia. Jos aineen koettu hyödyllisyys vaikuttaa levottomuuksien ja turhautumisen tasoon, niin englannin ja matematiikan tunneilla pitäisi olla vähiten häiriöitä, kun taas uskonnon ja ruotsin tunneilla niitä tulisi olla eniten. Onkohan näin?

Päivän kysymyksessä ei ole vielä äänestystä mielenkiintoisista kouluaineista, mutta mielenkiinnon vaikutusta turhautumiseen voisi mitata vertaamalla häiriöitä vapaaehtoisilla ja pakolisilla tunneilla. Vapaaehtoisilla tunneilla luulisi olevan vain vähän levottomuuksia?

-Teemu, 10.3.2010

#13400

-The Unfortunate One:

“Asiasta voisi järjestää kysymysparin, jossa kysytään toisessa ”Mitä kouluaineita pidät hyödyllisinä, mutta et mielenkiintoisina?“ ja toisessa ”Mitä kouluaineita pidät mielenkiintoisina, mutta et hyödyllisinä?“”

Lopulta laitoin kysymykset siitä mitkä aineet ovat mielenkiintoisia ja mitkä hyödyllisiä. Tämä mittaa hyödyllisyyden ja mielenkiinnon erot pakollisissa ja vapaaehtoisissa aineissa. Kun turhimmista kouluaineista ja vapaaehtoisista aineista (siis mitä aineita lukisi ilman pakkoa) on gallup samassa muodossa, niin näitä vertailemalla saa lisää tietoa.

-Teemu, 13.3.2010

#13410

Kysymys mielenkiintoisimmista kouluaineista tulee ylihuomenna. Laitoin vanhan ainelistan mukaan lisäksi muutaman “aineen”, jotka monet oppivat tavalla tai toisella koulun jälkeen ja joita voisi harkita opetettaviksi kouluissa.

- Ongelmanratkaisu

- Neuvottelutaito

- Julkinen puhuminen

- Päätöksenteko

-Teemu, 18.3.2010

#13427

Analyysia kouluaine-gallupeista.

Kouluaineita koskevia päivänkysymyksiä on nyt neljä:

- Mitä aineita opiskelisit vapaaehtoisesti

- Turhimmat kouluaineet

- Mielenkiintoisimmat kouluaineet

- Hyödyllisimmät kouluaineet

Uudet gallupit ovat nuo hyödyllisimmät ja mielenkiintoisimmat kouluaineet.

- Aineet nähdään kaksi tai kolme kertaa useammin hyödyllisinä kuin mielenkiintoisina (esim. äidinkieltä pitää mielenkiintoisena 23% ja hyödyllisenä 64%).

- Hyödylliset aineet näyttävät korreloivan mielenkiintoisia aineita vahvemmin niiden aineiden kanssa joita opiskelisi vapaaehtoisesti. Lukisimme siis mieluummin aineita, jotka tunnemme hyödyllisiksi kuin itsellemme mielenkiintoisia aineita. Jos oppimisteoria on oikeassa ja opimme hyvin asioita joihin tunnemme asiaan mielenkiintoa, niin tämä haittaa oppimista.

- Vain kolmessa aineessa opiskelijoiden enemmistö pitää opetettavaa ainetta hyödyllisenä: englanti 82%, matematiikka 71% ja äidinkieli 64%. Keskimäärin n. 40% opiskelijoista pitää ainetta hyödyllisenä.

- Missään aineessa opiskelijoiden enemmistö ei pidä opettavaa ainetta mielenkiintoisena. Historia pääsee lähimmäksi ja 44% pitää sitä mielenkiintoisena. keskimäärin ehkä joka neljäs opiskelija pitää ainetta mielenkiintoisena.

- Kun 60% oppijoista ei pidä opetettavaa ainetta hyödyllisenä ja 75% ei pidä sitä mielenkiintoisena, niin oppituntien häirintä kuulostaa todennäköiseltä.

- Tyttöjen ja poikien listat ovat erilaisia. Poikia kiinnostaa historia, fysiikka, matematiikka ja tietotekniikka. He pitävät englantia, matematiikkaa, äidinkieltä, historiaa ja fysiikkaa mielenkiintoisina. Näistä historia ja matematiikka ovat molemmilla listoilla, eli ne ovat pojille mielenkiintoisia ja tuntuvat hyödyllisiltä. Pojilta voisi odottaa hyviä tuloksia näissä aineissa. Tämä on totta ainakin Matematiikan osalta. Pärjäävätköhän pojat Historiassa?

- Tyttöjä kiinnostaa psykologia, kuvataide, englanti, biologia ja historia. He pitävät englantia, äidinkieltä, matematiikkaa, kotitaloutta ja yhteiskuntaoppia hyödyllisinä. Tytöillä vain englanti on molemmilla listoilla, mutta poikien englannin tulokset ovat silti tyttöjä parempia. Ehkä poikien laajempi tietokoneen käyttö vaikuttaa koulutuloksiin enemmän kuin tyttöjen tuntema mielenkiinto?

Seuraavaksi ajattelin mitata:

- Missä aineissa on paras oppimisilmapiiri. Luulisi, että vapaaehtoisissa ja mielenkiintoissa aineissa se on parhaimmillaan. Pojilla historia ja fysiikka, tytöillä psykologia ja kuvataide (voi tietysti olla, että pojat mekastavat kuvistunneilla). Huono oppimisilmapiiri taas löytyy todennäköisimmin aineista, jotka ovat pakollisia, mutta joita ei pidetä mielenkiintoisina eikä hyödyllisinä. Galluppien mukaan näitä voisi olla: uskonto (9% pitää mielenkiintoisena ja 7% hyödyllisenä) ja mahdollisesti ruotsi (11% pitää mielenkiintoisena ja 24% hyödyllisenä).

- Missä aineissa oppii eniten. Oppimisteorian mukaan mielenkiintoisten aineiden pitäisi loistaa ja hyödyllisten aineiden pärjätä hyvin.

-Teemu, 26.3.2010

#13437

Hallitus: Pääsykokeet ovat turhia. Ylioppilastodistus tulee määräämään mitä pääsee lukemaan.

-Teemu, 28.3.2010

#13451

Intialainen Parkikhma opettaa slummien lapsia hyvin tuloksin. Opetus on suoraan englanniksi lapsen äidinkielestä välittämättä. Lapsilta menee yleensä muutama kuukausi alkaa ymmärtää englannin kielistä opetusta. TED esitys: ?

-Teemu, 1.4.2010

#13454

Peter Gray kirjoittaa Psychology Todayssa, että lapset oppivat lukemaan ilman opetusta.

Hän keräsi itseoppineilta lapsilta kokemuksia Suddryn demokraattisesta koulusta ja oppi lukemaan oppimisesta seuraavaa:

1. For non-schooled children there is no critical period or best age for learning to read.

2. Motivated children can go from apparent non-reading to fluent reading very quickly.

3. Attempts to push reading can backfire.

4. Children learn to read when reading becomes, to them, a means to some valued end or ends.

5. Reading, like many other skills, is learned socially through shared participation.

6. Some children become interested in writing before reading, and they learn to read as they learn to write.

7. There is no predictable “course” through which children learn to read.

-Teemu, 4.4.2010

#13456

ADHD laake Ritalin parantaa keskittymiskykya ja alykkyytta jos terve ihminen kayttaa sita. BBC Horizon Pill Poppers

-Teemu, 4.4.2010

#13457

Jesse Schell ehdottaa, että koulu tuottaisi parempia tuloksia jos se olisi peli.

Peli alkaa tasolta 1 ja loppu tasolle 9. Koulua suunnitellessa pelisuunnittelun ideat saavat koulun mielenkiintoiseksi:

- Pelaajan pitää saada onnistumisen tunne usein ja erityisesti pelin alussa

- Pisteitä pitää jakaa joko ajan, koska niitä innostuu keräämään ja vertailemaan

- Pelin voi selvittää monella tavalla ja monessa eri järjestyksessä

- Opiskelua ei tarvita, peli huomaa, kun pelaaja ei osaa ja kertoo tarvittavat tiedot

- Käyttöliittymä on yksinkertainen, mutta kertoo tilanteen yhdellä vilkaisulla

-Teemu, 6.4.2010

#13458

Koulutus muistuttaa nykyäänkin jo aivan liikaa peliä. Selittämisen sijaan arvuutellaan ja opiskelun sijaan keskitytään kurssin suorittamiseen.

Jesse Schell ei jostain syystä ottanut esille pelien historiaa ollenkaan. Alunperin kaikissa peleissä hankittiin pisteitä, mutta vähitellen niistä alettiin luopua, koska ne ovat oikeastaan uskomattoman tylsiä. Pisteet sopii peleihin, joissa on tarkoitus kilpailla tuloksilla, ja koulu ei ole sellainen. Peleistä tuttuja kokemuspisteitäkään ei voi soveltaa kouluihin, koska kokemuspisteet kehittävät hahmoa. Kouluissa tämä vastaisi sitä, että unohdetaan opiskelu ja jaetaan kaikille kokemuspisteitä, joilla oppilaat muuttuu jotenkin maagisesti viisaammiksi. Jotenkin epäilen tämän toimivuutta.

-Grulps, 7.4.2010

#13459

> Koulutus muistuttaa nykyäänkin jo aivan liikaa peliä

> Pisteet sopii peleihin, joissa on tarkoitus kilpailla tuloksilla, ja koulu ei ole sellainen.

Koulussa on monta seikkaa, jotka tekevät siitä pelin kaltaisen:

- Koulu on treenausta elämää varten, eräänlainen virtuaalikokemus

- Koulu luokitelee oppilaat koulutettavuuden, eli tuloksien, mukaan (tuloksilla siis kilpaillaan)

- Koulu jakaa jatkuvasti pieniä palkintoja: tuntiaktiivisuudesta, osallistumisesta, myönteisestä asenteesta, tottelevaisuudesta, jne. saa opettajan suosion ja parempia numeroita.

Pelien keinot saada koulu mielenkiintoisemaksi voisivat toimia, sillä nykyisellään koulun pelejä muistuttavat ominaisuudet eivät ole innostavasti toteutettuja.

Toisaalta pisteiden metsästys voi haitata oppimista. Samoin kuin hyvien arvosanojen lukeminen luokan edessä, pikku-stipendit, jne. opiskelua innostamaan tarkoitetut järjestelmät muuttuvat itsetarkoitukseksi oppimisen sijaan. Maailman ymmärtäminen on itsessään innostavaa. Lisäporkkanat vain sotkevat asiaa. Mielestäni oppimista voi edistää paremmin esim. aineiden vapaaehtoisuudella kuin koulun muuttamisella peliksi. Vapaaehtoisuus tuskin lisääntyy, sillä opetusministeriö haluaa lisätä pakollisten tuntien määrää.

Koska oppiminen on kuitenkin vain yksi koulun monista tavoitteista, joiden takia koulu jo nykyisellään muistuttaa peliä, niin tästä pelin tapaisesta ympäristöstä voisi ottaa enemmän irti pelien keinoilla. Eli ehkä oppilaat kävisivät innokkaammin nykymuotoista koulua, jos se olisi selvemmin peli.

-Teemu, 7.4.2010

#13461

“Toisaalta pisteiden metsästys voi haitata oppimista. Samoin kuin hyvien arvosanojen lukeminen luokan edessä, pikku-stipendit, jne. opiskelua innostamaan tarkoitetut järjestelmät muuttuvat itsetarkoitukseksi oppimisen sijaan.”

Tällaisesta on mielenkiintoinen tutkimus. Toisella ryhmälle lapsia annettiin paperia ja kyniä ja heidän annettiin piirtää vapaasti mitä halusivat. Toisessa ryhmässä lapsia palkittiin piirtämisestä. Aluksi palkitut lapset piirsivät aktiivisesti, mutta kun palkitseminen lopetettiin, loppui piirtäminenkin kokonaan. Ensimmäisessä ryhmässä palkinto tuli piirtämisestä itsestään, ja lapset jatkoivat piirtämistä omaksi ilokseen.

-Aapo, 7.4.2010

#13466

BBC listaa syitä Suomen PISA menestykselle

- Hitaimpiin panostetaan eniten ja myös asian osaavat joutuvat istumaan saman opetuksen läpi

- Suomessa on OECD maista vähiten pakollisia tunteja, eikä lapsia ei pakoteta kouluun liian nuorina (muissa haastatteluissa opetusministeri tosin haluaa lisätä pakollisia tunteja :-))

- Suomalaiset vanhemmat lukevat lapsille paljon

- Siirtolaisia on vähän, joten kieliongelmat ovat pieniä

Mielenkiintoista, että nyt listassa ei ole mukana opettajien pakollista korkeakoulututkintoa, vaikka opetusministeriö aina muistaa mainita sen.

Suomen vuoden 2006 PISA menestyksen syyt ovat vieläkin joka kerta erilaiset :-) Yhteistä Kaikilla listoilla on vain pieni tunti- ja läksymäärä ja vahva panostaminen heikkoihin oppilaisiin. Ehkä tästä voisi päätellä, että meillä heikkoja opetetaan hyvin ja pakollinen oppimäärä haittaa osaavien oppimista vähemmän kuin muualla.

PISA 2009 tulokset julkistaan joulukuussa 2010

-Teemu, 12.4.2010

#13471

Harvardin tutkija, Roland Fryer Jr., maksoi 6 miljoonaa dollaria rahapalkintoja 18 000:lle koululaiselle paremmista arvosanoista, tappelun välttämisestä, jne.

Testi tehtiin eri tavalla neljässä kaupungissa.

New York: Maksimi 50$ per koe. Rahar suoraan tilille

Chicago: Kokeesta 10 = $50, 9 = 35$, 8 = 20$. Maksimi 2000$/vuosi. 1/2 rahoista kun valmistuu koulusta

Washington: Kaava, jolla voi ansaita 100$/viikko. Mukana paikallaolo ja käytös

Dallas: Lue kirja ja tee koe tietokoneella. Jos pääsee läpi saa 2$ (ansio 14$/vuosi = 7 kirjaa)

Tulokset mitattiin vuoden lopussa kansallisissa kokeissa (standardized test)

Tulokset:

- New York. Koetuloksissa ei parannusta

- Chicago: Oppilaat kävivät tunneilla ahkerammin, mutta koetuloksissa ei ollut eroa

- Washington: Koetulokset paranivat jonkin verran

- Dallas: Koetulokset paranivat huomattavasti ja pysyivät parempina myös vuosi testin jälkeen. Oppilaat saivat 30% parempia tuloksia kokeessa kuin vertailuryhmä.

Selityksenä Fruer tarjoaa sitä, että oppilaille epäselvää miten raha ansaitaan. Eli mitä täsmällisesti pitää tehdä. Tavallisia koetuloksia ei voi hallita, mutta kirjan luvun voi. Kuka tahansa osaa lukea kirjan ja kirjojen luvun tuloksena arvosanat nousevat. On siis parempi maksaa tekemisestä kuin tuloksista. Ehkä myös sillä on vaikutusta, että Dallasissa lapset olivat muita nuorempia.

Washingtonissa tuloksiaan paransivat rahan avulla eniten pojat, vaikka yleensä tytöt pärjäävät uudistuskokeiluissa.

Fryer pyörittää koulutus-innovaatio labraa: tutkiessaan miten opetuksen voisi järjestää paremmin.

Sopisiko pojille pelimuotoinen koulu, jossa pisteet voi muuttaa rahaksi?

-Teemu, 13.4.2010

#13475

Itse arvioin Dallaksen parempien tulosten syyksi sitä, että oppilaat keskittyivät enemmän itsenäiseen opiskeluun. Kun tuollaista kokeilua selitetään tokaluokkalaisille, niin todennäköisesti se ei käytännössä ole vain lahjontaa vaan oppilaat kokevat, että heitä muutenkin kehotetaan lukemaan kirjoja ja tekemään niihin liittyvät kokeet. Sen lisäksi opettajien luonnollinen reaktio tilanteeseen olisi, että tunneilla ei käsitellä samoja asioita, joita opetetaan jo tämän uuden kokeilun avulla. Näin koko opetusmenetelmä on erilainen eikä rahan vaikutusta siihen pysty kunnolla arvioimaan. Tosin saatan olla väärässäkin, kun kokeesta ei ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa saatavilla.

Muissa tapauksissa palkkioilla tuettiin ennestään tuttuja opetusmenetelmiä, ja tulokset olivat huonoja, joten ehkä itsenäiseen opiskeluun kehottaminen toimisi paremmin kuin lahjominen.

-Grulps, 13.4.2010

#13488

Näyttää siltä, että kaunokirjoitus on jäänyt koulun sisäiseksi taidoksi, jolla ei ole käyttöä koulun jälkeen.

Tietokoneet ovat tuoneet helpomman tavan välittää kirjoitettua tietoa jokaiseen muuhun tapaukseen, jossa kaunokirjoitusta käytettiin aikaisemmin. Kirjeet, esseet, viestit jne. sujuvat paremmin kirjoittamalla ne näppäimistöllä. Jos kynää ja paperia pitää käyttää, niin tekstaus on selvempi tapa kirjoittaa. Itse en muista käyttäneeni kaunokirjoitusta koulun jälkeen muuta kuin allekirjoitukseni kirjoittamiseen.

-Teemu, 16.4.2010

#13490

Olen hankkinut opetusluvan poikani ajokorttia varten. Poliisi vaati häntä allekirjoittamaan osuutensa hakemuksesta kaunokirjoituksella. Hän joutui oikein keskittymään pystyäkseen suoriutumaan tehtävästä. Kyseinen taito aiheutti minulle vähintään 1 kEUR kustannussäästöt, joten ei se aivan turha ole :-)

-Orange, 16.4.2010

#13492

Peruskoulussa ja lukiossa piti minun aikoinani kirjoittaa aineet ja kokeiden essee-vastaukset kaunokirjoituksella. Mitähän kävisi, jos jättäisi kaunokirjoituksesta ja ottaisi tilalle konekirjoituksen tilalle eli opettelisi kymmensormijärjestelmän kaunon sijaan?

Sitten kirjoittaisi esseet ja aineet tekstaamalla ja kotiaineet tietokoneella. Voikohan näin tehdä nykyään?

-Teemu, 17.4.2010

#13497

Texasilaisessa koulussa on otettu käyttöön ruumiillinen kuritus.

-Grulps, 19.4.2010

#13502

Jos kaunokirjoitus on turhaa, niin sitä ovat omalla tavallaan myös pienet kirjaimet.

Suomen aakkosissa on 29 kirjainta, joilla kaikilla on kaksi kirjoitustapaa: isot ja pienet kirjaimet. Saman vaikutuksen saa käyttämällä iso- ja pienikokoisia isoja kirjaimia. Poistamalla pienet kirjaimet lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen helpottuisi olennaisesti tuottamatta haittaa kirjoitusjärjestelmälle.

Pienillä kirjaimilla on kirjoitettu paljon tekstiä, joten niiden lukeminen on pakko opetella, mutta koska käytössä ne voi korvata pienempi kokoisilla isoilla kirjaimilla, niiden kirjoittamisen opettelun voisi halutessaan jättää.

Suurin osa tiedosta on sähköisessä muodossa. Jos YK:n yleiskokous yksimielisesti poistaisi pienet kirjaimet käytöstä, niin ne voitaisiin pian korvata pienikokoisilla isoilla kirjaimilla kaikessa usein käytetyssä tiedossa :-)

-Teemu, 23.4.2010

#13549

Opettaja Dan Mayer uskoo, että nykyinen matematiikan opetus estää oppilaita oppimasta olennaisinta.

Mayerin mielestä koulun matematiikassa opetellaan hieman teoriaa, sitten annetaan kaavat ja kaavojen avulla ratkaistaan tehtäviä. Tämä jättää ongelman hahmottamisen kokonaan pois. Mayer esittää, että ongelman ymmärtäminen ja sen tietäminen mitä pitää laskea on tärkeämpää kuin mekaaninen laskeminen.

Koska opetus jättää mielenkiintoisimman ja tärkeimmän osan pois, opetuksesta tulee tylsää ja sillä on vain vähän tekemistä todellisen maailman kanssa.

Mayer kirjoittaa blogissaan miten opetusta voi muuttaa parempaan suuntaan:

-Teemu, 22.5.2010

#13574

Peruskoulun erityisopetettavien määrä on lisääntynyt niin paljon, että osa siirretään tavallisiin luokkiin.

Tätä kirjoitusta kirjoittaessani kaksi vuotta sitten joka kolmas poika oli erityisopetuksessa. Määrä on ilmeisesti noussut huomattavasti sillä “Uudistuksen taustalla on erityisopetuksen raju lisääntyminen.”

Tilastokeskuksen mukaan eritysopetettavien määrä on noussut viimeiset 14 vuotta.

Uudet tilastot valmistuvat 11.6.2010.

-Teemu, 1.6.2010

#13575

Opetushallitus ehdottaa peruskoulua kehitettävän seuraavasti

- Pakkoruotsi aikaistetaan alkavaksi vuotta nuorempani ilmeisesti RKP:n ehdotuksesta.

- Tunteja lisätään 152 tuntia vuodessa

- “Valinnaisia” aineita draama ja etiikka

-Teemu, 1.6.2010

#13576

Kuin vastapainoksi peruskoulun laimealle uudistushengelle Sir Ken Robinson ehdottaa vallankumousta.

Robinsonin mielestä koulun parantelu ei vie minnekään, koska järjestelmää ei voi korjata pienillä parannuksilla. Robinsonin mielestä nykyinen systeemi on lineaarinen muistuttaen teollista tuotantoa. Kaikille opetetaan samat asiat samassa järjestyksessä. Kuitenkin oppiminen on orgaanista. Kaikkien oppimien menee omaan suuntaansa, jota ei tiedä ennalta.

Robinson ehdottaa, että siirrymme teollisesta mallista agraariseen. Eli opetuksen tarkoitus ei ole opettaa tiettyjä asioita vaan luoda ympäristö, jossa oppiminen kukoistaa.

-Teemu, 1.6.2010

#13670

Civilization 5 julkaistaan tänä syksynä. Kyseessä on monimutkainen kansakunnan simulaatiopeli, joka on vaikea oppia. Pelinkehittäjät haluavat pelaajien oppivan pelin aikaisempaa helpommin ja ovat yrittäneet tehdä pelistä aikaisempaa helpomman oppia.

Peleissä käytetään usein ns. tutorial:ja. Pelaaja pelaa yksinkertaistettuja tilanteita puolesta tunnista pariin tuntiin ennen oikean pelaamisen aloittamista. Nämä tutorialit ovat usein pakollisia, ellei niitä suorita ei pelaamaan pääse. Niiden suorittaminen on usein tuskaa, vaikka niistä on suunniteltu mielenkiintoisia. Pelaamisen harjoittelu ei kiinnosta kuten pelaaminen.

Civ 5 pelissä asiat opettaa joukko neuvonantajia, joilta voi kysyä halutessaan. Neuvonantajat kertovat mitä heidän mielestään pitää tehdä ja miksi.

Tämä on hyvin oppimisteorian mukaista:

- Asiat oppii juuri silloin kun tietoa tarvitsee

- Neuvonantajat ovat kuin opettajia, jotka auttavat oppilaan mielenkiinnon kohteiden avaamisessa

Lisäksi oppilas yrittää ratkaista ongelman ensin itse ja vasta sitten pyytää neuvoa. Näin hän joutuu muotoilemaan ratkaistavan ongelman ja etsimään siihen vaihtoehtoisia ratkaisuja.

-Teemu, 19.6.2010

#13677

Tuossa on kyllä vinha perä. Esimerkiksi olen täysin LuoMu tietokannoissa, mutta joudun päivittäin virittelemään niitä. Aika ajoin minulta kysytään, olisiko hyvää kirjaa vaikka Accessiin. Varmasti sellainen on, mutta mihin sitä tarvitaan? Kaikki löytyy googlettamalla relaatiotietokannat, normalisointi ja Access help.

Voisiko olla niin että meidät on aivopesty hyväksymään todelliseksi tiedokosi ainoastaan panovireetön esipureskeltu materiaali, jossa vastuu on kirjoittajalla ei lukijalla (jos kirjoittaja on vastuussa, lukijaa on suojeltava huonolta materiaalilta)?

-Orange, 22.6.2010

#13678

Oikeastaan kaiken mitä koulussa oppii pitäisi liittyä jonkin nykyisen tai tulevan ongelman ratkaisemiseen, jotta oppiminen sujuisi Orangen tapaan mielekkäästi.

Englannin taito ratkaisee ongelmia heti, kun pystyy tutkimaan nettiä ja katsomaan elokuvia englanniksi. Monissa muun aineen tiedoilla ratkaistava ongelma on epäselvä tai sitä ei ole.

Päivän kysymyksen perusteella kaunokirjoitus taito ei ratkaise mitään ongelmaa koulun jälkeen

Alle 10% vastaajista käyttää kaunokirjoitusta aktiivisesti vaikka kaikki ovat opiskelleet sitä satoja tunteja koko peruskoulun läpi ja useat jatkaneet lukiossa.

Tässä arvaukseni sille miksi näin on käynyt. Kaunokirjoitus, kuten muukin kalliografia (hienosti kirjoitetut kirjaimet), sopi aikaan jolloin tekstiä oli vähän ja kirjoitetutulle sanalle annettiinlisää arvoa kirjoittamalla se mahdollisimman hienosti. Lisäksi kaunokirjoitus sopii mustekynälle, josta vuotaa mustetta koko ajan ja sitä on hankala nostaa paperista kirjaimien välillä.

Monimutkaiset ja toisissaan kiinni olevat kirjaimet ovat kuitenkin vaikeita ymmärtää ja hitaita kirjoittaa. Tekstaus tai kirjoittaminen näppäimistöllä on parempi vaihtoehto. Kaunokirjoitus on näin jäänyt vain koulun sisäiseksi taidoksi, jolla ei ole käyttöä sen ulkopuolella. Ehkä hieman kuin latina.

Jostain syystä koulu ei pysty näkemään tilannetta vaan jatkaa turhan asian opettamista. Koulu ei oikeasti tarvitse omaa sisäistä kirjoutustapaa :-)

-Teemu, 23.6.2010

#13679

Tuossa internetistä etsimisessä on sellainen vika, että sieltä saa vain hajanaisia tiedonpätkiä. Otetaan nyt vaikka tietokannat ja oletetaan että haluat vaikka luoda taulun niin googlettamalla kyllä löytyy syntaksi mutta yritäppä löytää selitys mitä se oikein tekee ja siinä ei myöskään kerrota että taulussa pitäisi olla avaimia ja indeksejä ja mitä ne tekevät ja että niitä on erilaisia eri kannoissa ja eri tarkoituksiin. Kirjassa nämä asiat olisi kerrottu. Tai ainakin hyvässä kirjassa.

Toinen on se että hyvin kirjoitettu kirja kuvaa kokonaisuutena asiaa josta haluat saada selvää. Itse luen aina mielummin hyvän kirjan asiasta kun alan googlettelemaan jos jotain pitää oikeasti osata. Sen sijaan google on hyvä kun ei muista sitä syntaksia jolla taulu luodaan.

Eli internetistä on vaikea tai jopa mahdotonta löytää kokonaisvaltaisia oppaita jossa uusi asia käytäisiin läpi kokonaisuutena. Kirjoista on mahdollista löytää moisia (ei sekään helppoa ole). Internet on sen sijaan loistava muistikirja ja referenssimanuaali.

Ps. Access ei ole tietokanta vaan graaffinen työpöytäohjelmisto joka väärinkäyttää SQL-syntaksia. :)

-Tuomas, 24.6.2010

#13680

Kaunokirjoitus on koululaitoksen Muda

-Orange, 25.6.2010

#13682

> hyvin kirjoitettu kirja kuvaa kokonaisuutena asiaa josta haluat saada selvää

Hyvästä kirjasta saa hyvän kuvan jonkun toisen näkemyksestä kokonaisuudesta. Jos joku on miettinut asian läpi ja kirjoittanut olennaiset asiat ylös, niin asiaa tuntematon voi nopeasti ymmärtää nykyisen ajattelun ilman sen keksimiseen menevää vaivaa. Ongelma tässä on tietysti se, että vastaus on annettu valmiina. Omaa ajattelua ei tarvitse tehdä muuta kuin kirjoittajan ratkaisun ymmärtääkseen.

Einsteinin sanoin, “Reading, after a certain age, diverts the mind too much from its creative pursuits. Any man who reads too much and uses his own brain too little falls into lazy habits of thinking.”

Eli kun on lukenut tarpeeksi on aika ajatella itse. Toisten ajatusten lukeminen ei luo uusia ajatuksia vaan on parhaimmillaan ajatusten tehokasta kopiointia. Lukeminenkin lienee hyödyllisimmillään kun se liittyy käsillä olevan ongelman ratkaisuun ja erityisesti perustietämyksen hankkimiseen. Kaikkia jo ratkaistuja ongelmia ei kannata yrittää avata uudellen. Koko ajattelun kehitys perustuu siihen, että kopiomme muiden keksimiä ideoita.

Kun ihminen lähtee ratkaisemaan uutta ongelmaa, niin veikkaan, että useimmat ensin miettivät eri ratkaisuja, ehkä kokeilevatkin muutamia. Jos tämä ei toimi niin on syytä etsiä apua. Yksi tapa on lukea kirja, toinen on käyttää nettiä, kolmas kysyä joltain muulta ihmiseltä. Ongelmasta ja ratkaisijasta riippuen joku näistä tai sitten joku muu tapa tuo parhaan tuloksen. Lienee parasta osata monta tapaa. Kaikki ovat tehokkaita niille sopivassa tilanteessa.

Olisiko näin:

1) Kirjan luku sopii perustietämyksen hankkimiseen varsinkin laajoista asioista

2) Netti sopii tarkkojen vastausten saamiseen

3) Ongelman käsittäminen, muotoilu ja sen ratkaisumahdollisuuksien ymmärtäminen sopii kysyttäväksi ihmiseltä, joka ymmärtää asian

Luulen, että olennaisinta on se, että etsitty tieto liittyy ratkaistavaan ongelmaan ja tieto on käsillä juuri kun ongelmaa ratkaisee. Se saako tiedon kirjasta, netistä vai asiantuntijalta riippuu ongelman ja ratkaisijan luonteesta. Tämä on juuri koulun ongelma, monet asiat eivät liity minkään ongelman ratkaisemiseen tai sitten mahdollinen ongelma on liian kaukana tulevaisuudessa.

-Teemu, 26.6.2010

#13685

Arno Kotro arvostelee koulua siitä, ettei se opeta huuhaa-kriittisyyttä.

Tässä olisi hyvä muistaa, että pakolliselle oppimäärälle on vain huuhaa-perusteluja. Nykyinen peruskoulu ei siis voi opettaa kriittistä ajattelua, koska se tuhoaisi pohjan koko koululta.

-Grulps, 1.7.2010

#13700

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan jatkuva istuminen on terveysriski, koska se häiritsee aineenvaihduntaa.

Kouluissa ja muuallakin ihmisten pitäisi kunnioittaa enemmän omia tarpeitaan. Monet eivät uskalla rikkoa koulun sääntöjä tai kehtaa toimia toisin kuin muut, vaikka puutunut takamus vaatisi liikuntaa.

-Grulps, 5.7.2010

#13704

Aikaisille aamutunneille herääminen tuottaa alakuloisuutta ja heikentää motivaatiota

-Teemu, 7.7.2010

#13713

NYT: robottiopettajat yleistyvät Koreassa

+ Loppumaton kärsivällisyys

+ Jollain opetusalueilla yhtä tehokkaita kuin ihmisopettajat

- Eivät ymmärrä kaikkia lasten reaktioita

- Pystyvät opettamaan vain yksinkertaisia asioita

-Teemu, 11.7.2010

#13758

Englantiin valtion kustantamia vapaita kouluja syksylla 2011. Yli 700 opettajaa on toivonut mahdollisuutta pyorittaa omaa pikku koulua kaupungeissa. joissa julkinen koulu ei toimi vaikka idea oli alunperin antaa vanhempien pitaa koulua.

Osa vapaista kouluista olisi myos kirkosta ja uskosta vapaita

Richard Dawkins on ehka mukana “I like the idea very much, although I would prefer to call it a free-thinking free school. I would never want to indoctrinate children in atheism, any more than in religion. Instead, children should be taught to ask for evidence, to be sceptical, critical, open-minded.”

Opettajien ammattiyhdistys vastustaa ideaa raivokkaasti koska se vie heidan mukaansa pohjan julkiselta koululta.

-Teemu, 28.7.2010

#13772

“Professori: Hallituksen tehtävä ei ole päättää oppiaineista”

“Välijärven mukaan ei ole nykyaikaa, että keskushallinnossa päätetään aina kymmeneksi vuodeksi eteenpäin pilkuntarkasti, mitä oppiaineita ja kuinka monta tuntia niitä pitää opettaa. ”

-Aapo, 5.8.2010

#13773

Edellisen sukupolven toimista monia pidetään nykyään moraalittomina. Esim. lasten rankaiseminen fyysisesti kurittamalla oli yleistä ja sopivaa, mutta nyt se on laitonta ja moraalitonta.

Veikkaan, että seuraava sukupolvi pitää oppimaan pakottamista moraalittomana. Eli ei ole enää moraalisesti oikein pakottaa ihmistä opettelemaan jotain toisen mielestä tärkeää, jota oppija itse vastustaa tai pakottaa asian jo osaavia istumaan luokkahuoneessa vastoin tahtoaan. Pakottamalla saa aikaan vain minimaalista oppimista ja pakottaminen istumaan luokkahuoneessa on hyvin lähellä vankeutta.

Ehkä joskus meille tulee oppimisen vapaus.

-Teemu, 6.8.2010

#13782

HS kolumni: Kouluton yhteiskunta

-Teemu, 15.8.2010

#13790

IS:n juttu kotikoulusta: \

tNWFmOWNiZmZiMzNk&hl=en&authkey=COrQya0G

-Teemu, 28.8.2010

#13793

FT: Japanilaisia kouluja “pehmennettiin” 2002. Kovan kurin tilalle tuli vähemmän oppitunteja, vähemmän ulkoaopettelua, pehmeämpi arvostelu, jne. Tällä oli tarkoitus tuoda lisää luovuutta. vähentää kiusausta ja itsemurhia.

Nyt monet pitävät uutta Tutori systeemiä epäonnistuneena, sillä japanilaiset eovät enää pärjää kansainvälisissä testeissä ja kiusaaminen ja muut haitat ovat pysyneet. Samalla kiinalaistet saavat testeissä hyviä tuloksia kovalla kurilla ja pitkillä päivillä (Hong Kong ja Korea olivat suunnilleen tasoissa Suomen kanssa PISAssa). Aivan samalla reseptillä, jota Japani käytti aikaisemmin. Kiinan talous meni juuri Japanin ohitse maailman toiseksi suurimmaksi.

Japanese school reforms fail to make grade

The engineered super-humans were supposed to make Japan stronger, but the government experts who created them miscalculated. Now the beasts are running amok, threatening to destroy the country they were designed to save.

The plot of a blood-soaked manga comic? Not exactly. It is the story of the last decade of Japanese education policy – at least according to the many critics who believe it has been a damaging failure.

The supposed monsters are young Japanese, and the policy that is said to have ruined them is yutori education.

Yutori means comfort or breathing space. It became a catch-all term for a set of school reforms – including shorter weeks, relaxed grading and less emphasis on rote learning – that constitute the most sweeping changes to Japan“s school system since the end of the second world war.

Fully implemented in 2002, yutori was intended to make Japanese classrooms less like stifling academic factories and more like free-range organic farms.

Just under a third of the middle and high school curriculum was dropped and partly replaced by ”integrated studies“ – open periods that teachers were meant to fill with horizon-expanding activities, such as trips to nature reserves and old people”s homes.

Saturday classes were eliminated and the old evaluation system, in which each pupil was ranked from top performer on down, was scrapped in favour of a less humiliating one (for low achievers) based on absolute scores.

Policymakers hoped to accomplish two things. The first was to eradicate social ills associated with the old, high-pressure system, such as bullying, chronic truancy and suicides. The second was to produce more creative, independent-thinking pupils – and by extension workers – to feed Japan“s increasingly globalised, post-industrial economy.

”Japanese had good basic study skills, so the idea was to add the more individualistic things that westerners have on top of that,“ says Hideki Wada, a psychologist and author of a book critical of the new system.

Mr Wada and others think the attempt to have things both ways has failed. They point to evidence that Japanese pupils are performing less well on international standardised tests, while bullying and the like remain. Ambitious parents are sending their children to more evening cram-school classes, negating the ”breathing room“ created by the yutori reforms.

Disaffection with the new system has recently spread to business people, as the first of the ”yutori generation“ enter the workforce. Three years ago Sumitomo Metal, a maker of high-tech steel alloys, introduced a remedial science class for new recruits at its factory in Amagasaki, near Osaka. Other companies have similar programmes. ”When they join they don“t know anything,” says Renpei Nakanishi, manager of the Sumitomo plant.

A whole industry of authors and consultants has sprung up to advise executives on dealing with “yutori man and woman”. Overpraised and protected from competition at school, this species is said to be lazy and prone to throw fits when criticised.

The education ministry, stung by the criticism, is planning a partial rollback of the reforms, while a back-to-basics message on schools helped the once-dominant Liberal Democratic party claw back seats in parliamentary elections in July.

Social panics over education are hardly unique to Japan. But the backlash against yutori has been amplified by larger national insecurities. Japan“s 20-year economic funk and the rise of its once-backward neighbours China and South Korea, whose Spartan schools resemble pre-yutori Japan”s, have stung.

“There is a feeling of threat, especially from China,” says Takehiko Kariya, a sociology professor at Tokyo University and St. Anthony“s College, Oxford. Japanese, he says, are struggling with self-doubt the way Americans did in the 1980s, when they feared a then-ascendant Japan.

Japan”s scary demographics lurk in the background. The number of 18-year-olds has fallen from 2m in 1992 to 1.2m in 2008, thinning competition for university places. Ninety-two per cent of applicants to universities and colleges were accepted in 2008, compared with a little over 60 per cent two decades earlier.

“Yutori came along at a time when kids no longer had to study anyway,” says Mr Wada.

As for the yutori generation“s attitude to work, larger social changes may explain a lot. Ken Terawaki, a former education ministry official who is one of yutori”s rare defenders, says the stiff, outdated management style of many Japanese companies is a poor fit for today“s young people.

Past generations were obedient and loyal, he says, because they expected to be rewarded with lifetime job security and steadily rising pay.

But few companies today can make such promises, and young workers see little reason to put in unpaid overtime or spend their leisure hours drinking and golfing with superiors.

”Yutori education is suited to the 21st century,“ he says, ”but the old men who run Japanese companies have outdated 20th century thinking.“

-Teemu, 30.8.2010

#13794

Kiinakin löysentää opiskelukuria. 24:ssä Shanghain kouluissa ei läksyjä keskiviikkoisin

Japani luopui pakollisesta koulusta lauantaisin Yutori-ohjelman mukana vuonna 2002.

-Teemu, 31.8.2010

#13805

Suomen kouluterveyskyselyn tulokset 2010 yläaste:

Tuloksissa näkyy päätösten keskittäminen opetushallitukselle. Kolmannes oppilaista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa ja puolet ei tiedä miten voisi vaikuttaa koulun asioihin.

-Teemu, 23.9.2010

#13806

Tuloksissa näyttää mielenkiintoiselta, että tytöillä on huomattavasti useammin viikoittaista päänsärkyä ja masennusta kuin pojilla. Voisiko tämä olla jotenkin yhteydessä siihen, että tytöt kapinoivat keskimäärin vähemmän ja noudattavat ahkerammin opetussuunnitelmaa? Löytääkö kukaan tietoa masennuksen sukupuolijakaumasta koulun jälkeen?

-Grulps, 23.9.2010

#13813

#13806

Niin eihän unen puutteella ja epäsäännöllisellä syömisellä ole mitään merkitystä pääsäryn kanssa, vaan opetussuunnitelmahan se syynä.

-Oli pakko sanoa, 4.10.2010

#13814

“Niin eihän unen puutteella ja epäsäännöllisellä syömisellä ole mitään merkitystä pääsäryn kanssa, vaan opetussuunnitelmahan se syynä.”

Sorruit virheelliseen vastakkainasetteluun. Päänsärylle on lukuisia eri syitä enkä ole niistä mitään kieltänyt. Mistä muuten luulet sen unenpuutteen johtuvan? Syömishäiriöt taas eivät ole niin yleisiä, että voisivat selittää kyselyn tuloksia.

Parempi olisi, jos voisit esittää hypoteesilleni todisteita puolesta tai vastaan. En välitä olenko itse oikeassa, vaan että onko väite oikea vai väärä.

-Grulps, 4.10.2010

#13815

#13813

Ja pojatko menevät aina aikaisemmin nukkumaan ja saavat täten riitävän levon? Pojat kaiketi myös syövät säännöllisemmin ja terveellisemmin?

-jtr, 4.10.2010

#13843

Conrad Wolfram: Matematiikka on suurempi asia kuin laskeminen. Laskujen laskeminen pitäisi jättää tietokoneille. Kuitenkin koulussa opetetaan juuri laskemista paperin ja kynän kanssa.

Kuten autoa ajaekseen ei tarvitse tuntea moottorin toimintaa, ei laskemisen taitoa tarvitse kuin muutamissa asioissa.

TED video:

-Teemu, 18.11.2010

#13844

Sugata Mitra: Lapset oppivat yhdessä tietokonetta käyttäen yhtä tehokkaasti kuin kouluissa opettajan ohjauksessa.

Oppiminen on hänen mielestään itsejärjestyvä verkko.

-Teemu, 19.11.2010

#13870

PISA 2009. Uusi tulokas Shanghai pesi veteraanit selvästi. He olivat hyviä erityisesti matematiikassa. Suomi on ainoa lyhyen koulupäivn maa top 5:ssa.

-Teemu, 7.12.2010

#13871

Nyt Suomen ainoa toivo on että seuraavan testin kysymykset ovat seuraavanlaisia:

1. Pitäisikö Tiibetin olla erillinen autonominen alue vai osa manner-Kiinaa? (kyllä, ei, ei kiinnosta. Kaikki vastaukset hyväksytään oikeiksi)

2. Taivaallisen Rauhan aukion verilöylyn uhri, Joulupukki ja Kiinalainen Nobel rauhanpalkittu istuivat Setä Mao Tse Tungille pyhitetyllä metroasemalla. Montako henkilöä istuu? (0, pappa betalar joululahjat ja se toinen, jonka nimi läpäisi sensuurin on täysin tuntematon)

-Orange, 7.12.2010

#13872

:-) PISAssa pitää tosiaan muistaa, että testattavat koulut ovat valtion kouluja, jotka perustuvat valtion pakollisen oppimäärän siirtämiseen oppilaiden päihin valtion sanelemassa tahdissa ja valtiolle sopivalla tavalla. Kyseessä on poikkeuksetta perinteinen luokkahuoneopetus opettajan johdolla, vaikka nykyisen oppimiskäsityksen mukaan tietoa ei voi siirtää toisen päähän :)

Koulut, jotka seuraavat modernia oppimiskäsitystä, eivät ole mukana, sillä niissä ei voi olla laajaa pakollista oppimäärää ja opettajan on oltava opas tietoon, ei se joka määrää.

-Teemu, 8.12.2010

#13875

Kokoomus ja Keskusta vääntävät uskonnontuntien määrästä

Puolueet päättävät puolestamme kauanko meidän on opiskeltava tunnustuksellista uskontoa? Jokin tässä särähtää :-)

-Teemu, 9.12.2010

#13880

Kouluissa pyritään jälleen edistämään sukupuolten tasa-arvoa

Onko kenelläkään tietoa, mitä ongelmia tällä yritetään korjata?

-Grulps, 16.12.2010

#13881

Grulps, varmaankin sitä, että luokassa edelleen tyttöjä ja poikia kohdellaan helposti eri tavalla. “Opettajankoulutukseen työryhmä ehdottaa sukupuolitietoisuutta lisääviä osioita, joiden tarkoitus on saada opiskelijat huomaamaan, kohtelevatko he eri sukupuolta olevia ihmisiä eri tavoin.” Minusta se, että suhtautuu johonkin ihmiseen tietyllä tavalla (yleensä huonosti ja vähättelevästi) vain hänen sukupuolensa takia, on ongelma. Että varmaankin sitä ongelmaa sitten yritetään korjata.. :) Minä en ainakaan näe siinä mitään pahaa, että “naisiin tai miehiin vähättelevästi suhtautuvien on tulevaisuudessa turha edes pyrkiä opiskelemaan opettajaksi”.

-Maria!, 17.12.2010

#13882

Maria!, merkittävänä ongelmana tuossa on edelleen, että tasa-arvo rajataan sukupuoliin. Ne, jotka vaativat sukupuolten tasa-arvoa, jakavat itse kansan sukupuolen mukaan ja käsittelevät sukupuolia erillisinä yksikköinä. Itse pidän suurena vääryytenä, että opettajana voi olla henkilö, joka suhtautuu oppilaisiin vähättelevästi, mutta ilmeisesti lisääntymisominaisuuksien mukaan tehdyn tilaston tasaisuus onkin tärkeämpää kuin ihmisten hyvinvointi.

Ja lisäksi pitää muistaa, että erilainen ja eri arvoinen kohtelu eivät ole sama asia. Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä ja meillä on monimutkainen kulttuuri, joten tietysti eri sukupuolia kohdellaan keskimäärin eri tavalla.

-Grulps, 19.12.2010

#13884

Grulps, en sanonutkaan, että tasa-arvon pitäisi rajautua sukupuoleen – siitä nyt vaan oli uutisessa puhe, joten siihen tartuin. Kyllä minunkin mielestäni tasa-arvo pitää ulottaa kaikkeen.

En kyllä ihan saa kiinni tuosta ajatuksesta, että jos haluaa sukupuolten tasa-arvoa niin “jakaa kansan sukupuolen mukaan”. No, meillä nyt vaan sattuu olemaan erilaisia vehkeitä jalkojen välissä, se on totuus, ja sen voi ihan hyvin sanoa ääneen. Ihmisiä/esineitä/asioita voi jaotella vaikka minkä ominaisuuden suhteen ryhmiin, en näe tässä ongelmaa. Kunhan tajuaa, että nämä ominaisuudet eivät määritä ihmistä ihmisenä, vaan ovat vain yhden osan kuvaus.

“Ja lisäksi pitää muistaa, että erilainen ja eri arvoinen kohtelu eivät ole sama asia.” Eivät varmastikaan, jos ihminen itse pystyy itse päättämään sen, miten häntä kohdellaan, tai jos kohtelu on ns. samanarvoista. Silloinhan on aivan sama miten kohdellaan – vaikka potkittaisiin päähän – jos ihminen on itse tähän tyytyväinen. Tässä tapauksessa mielestäni asia ei ole niin. Osa ryhmien (tässä tapauksessa sukupuolten) edustajista on tyytymättömiä tilanteeseen, mistä tämäkin keskustelu/uutinen kumpuaa.

“Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä ja meillä on monimutkainen kulttuuri, joten tietysti eri sukupuolia kohdellaan keskimäärin eri tavalla.” En ymmärrä, mitä yrität tällä sanoa. Näinhän se on. Ottaisin kuitenkin tuon sanan “tietysti” pois, koska mielestäni tämä ei ole mikään itsestäänselvyys. Ihmisiä harvoin kohdellaan eri tavoin esim. sen takia, että heillä on eri väriset silmät tai eri pituiset sormet. Mm. sukupuoli näyttää kuitenkin olevan isompi juttu, jonka mukaan voidaan valita suhtautusmistapa.

Tämä on oikeastaan aika turha keskustelu. Ei tähän asiaan tule koskaan löytymään oikeaa vastausta tai toimintatapaa. Osa toivoo, että heitä kohdellaan nimenomaan stereotypian mukaan, osa on tätä vastaan. Eikä ikinä voi tietää mitä juuri tämä kyseinen henkilö haluaa. Mielestäni kannattaisi kuitenkin aina lähteä niin neutraaleista lähtökuopista kuin mahdollista, silloin ei ainakaan pitäisi pahoittaa kenenkään mieltä tai saada pysyvää vahinkoa aikaan.

-Maria!, 22.12.2010

#13885

McKinsey: Suomessa, Singaporessa ja Etelä Koreassa 100% opettajiksi päätyvistä oli koulumenestykseltään parhaassa kolmanneksessa kun jenkeissä luku on 21%. McKinsey uskoo, että tämä selittää PISA menestystä.

Menestyneissä PISA maissa, paitsi Suomessa, opettajille maksetaan hyvin. Suomen palkat ovat vertailussa melko heikot.

Raportin mukaan Suomessa on havaittu, että suomalaiset miehet pitävät opettajan ammattia vaimolle parhaiten sopivana :-)

(Vaatii ilmaisen rekisteröityisen. Lukemisen helpottamiseksi vaihda ladatun raportin .ashx pääte .pdf päätteeksi)

-Teemu, 22.12.2010

#13886

Poistin kirjoituksesta epäilyn siitä, että PISA ei mittaisi hyvin oppimäärän oppimista. Siis Suomen heikon menestyksen Timms testissä.

Uskon nyt, että peruskoulu on tehokkain tapa siirtää virallinen oppimäärä oppilaan päähän. Se on mahdollisesti 2-3 kertaa tehokkaampi kuin valtion koulut keskimäärin. Suomen koulupäivät ovat lyhyitä ja tulokset silti hyviä.

Jos oppimäärä olisi oppilaan itsensä päätettävissä. Siis jos oppilas voisi opiskella haluamansa asiat itselleen sopivaan aikaan, niin koulussamme voisi oppia paljon.

-Teemu, 23.12.2010

#13902

“Meidän koko koulutuksemme perustuu pakkoon. Muuten kai eläisimme luolissa.”

Näin sanoo Jacon Söderman. Mielenkiintoista, että minun tietääkseni kukaan ei pakottanut ihmisiä ulos luolista tai alas puista.

-Aapo, 2.1.2011

#13915

Why Chinese Mothers Are Superior.

Paljon keskustelua aiheuttanut kolumni WSJ:ssä perustelee miksi kiinainen lastenkasvatus on parempi kuin länsimaalainen.

-Teemu, 20.1.2011

#13955

Salman Khan: Youtubesta oppii matematiikkaa monin tavoin paremmin kuin koulussa. Kaverilla on yli 100,000 ilmaista opetusvideota, tehtäviä, jne saitillaan. Systeemi on yhdistetty kouluun, jossa opettaja opettaa oppilaille juuri niitä asioita, joiden kanssa oppilailla on ongelmia.

-Teemu, 16.3.2011

#13959

Alison Gopnik: Lapset, jotka oppivat ilman opettajaa, tutkivat vaihtoehtoisia ratkaisuja laajemmin ja voivat päätyä parempaan tulokseen kuin opettajan opetuksessa olevat lapset.

Kiitos Liz

-Teemu, 22.3.2011

#14029

Ruotsiin ehdotettu pakkokiinaa:

-Teemu, 9.7.2011

#14030

Ops. Väärin meni. Ruotsiin on ehdotettu *vapaaehtoista* kiinaa kouluihin

-Teemu, 9.7.2011

#14031

Nihau Teemu,

Pakko- tai myöskin vapaaehtoinen kiina on ilman muuta super-optio meille Finnjääveleille! Sen on varmasti myös RKP ymmäränyt ja myy vaikka äitinsä pakkoruotsin alttarille. Harmi vaan ettei jykke tajunnut sitä. Tietenkin on olemassa mahdollisuus että vaalirhoittajat kielsivät...

-Orange, 14.7.2011

#14033

Jos haluaa pysyä koulussa muiden suosiossa ei saa olla liikaa mitään mieltä

Rangaistus omaa mieltä olemisesta on erottaminen yhteisöstä.

Tällaisen ilmapiirin ei voi sanoa olevan oppismista edistävä. Miten mistään asiasta voi keskustella, jos omasta ajattelusta seuraa kaverittomuus?

Keksin tähän muutamia mahdollisia syitä:

- “Samalla alueella asuvat samanikäiset lapset” on huono tapa valita oppilaat. Oppilaat voisi valita niin, että oppiminen onnistuu parhaiten.

- Lasten raakuus toisiaan kohtaan lisää rangaistuksen tehoa. Ainakin minä koin eniten väkivaltaa juuri peruskoulussa. Kiusaamista ja lyömistä näki päivittäin. Pihaleikeissä väkivaltaa ei juuri ollut, eikä koulun jälkeen kukaan tuntemani ei ole selvittänyt asioita nyrkein.

- Koulussa opetetaan, että on olemassa oikea vastaus

Ehkä tästä saisi päivän kysymyksen. Täällä käy paljon peruskoululaisia, siis tämän asian asiantuntijoita.

Keksiikö joku muita syitä samankaltaisuuden kaipuulle.

-Teemu, 19.7.2011

#14034

Oman kokemuksen pohjalta sanoisin, että jos haluaa olla suosittu, niin tärkeintä on itsevarmuus. Jos joku on erilainen ja häpeää sitä, hänet erotetaan yhteisöstä. Jos on outo ja itsevarma ja pitää kiinni omasta tyylistään, muut alkavat kiinnostua.

-Grulps, 19.7.2011

#14036

Sanoisin, että sekä Teemu että Grulps ovat oikeassa tuosta erilaisuudesta ja sen vaikutuksesta kiusaamiseen ja syrjäytymiseen. Alakoulussa joutuu helposti muiden epäsuosioon vaikka olisi kuinka itsevarma omasta tyylistään tahansa, yläkoulussa sitten varmasti toimii paremmin tuo Grulpsin malli, jossa muut saattavat kiinnostua.

-jack, 19.7.2011

#14051

Koulukiusaamisen vähentämisprojekti, KiVa, vähentää kiusaamista 40%. Aikaa ohjelmaan pitää laittaa noin 10 oppituntia vuodessa.

Tilastoista ilmenee, että:

- Ekalla kuokalla kiusataan joka neljättä ja sitten kiusaaminen vähenee joka kymmenenteen oppilaaseen ysillä

- Opettajat ovat tiukempia kiusaamisen kanssa ensimmäisinä vuosina ja heillä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia

- Myös vanhemmat ovat tiukempia ensimmäisinä vuosina

-Teemu, 20.8.2011

#14059

Sol Garfunkel@NYT. Koulun matematiikan opetus on pääosin turhaa, sillä vain harvat käyttävät opetettuja taitoja. Derivaatat, kompleksinumerot, kolmannen asteen yhtälöt, geometria, trigonometria, jne hyödyttävät vain tulevia insinöörejä, matemaatikkoja ja fyysikkoja.

Mitä jos koulussa opettaisiin sovellettua matematiikkaa, eli käytännön asioita joiden ratkaisemiseen matematiikkaa käytetään: taloutta, dataa ja perus insinööritiedettä. Data kurssilla oppilaat oppisivat keräämään omia datasettejään ja analysoimaan niitä, talouskurssilla oppilaat oppisivat ymmärtämään omaa, firmojen ja valtion taloutta. Insinöörikursseilla he oppisivat miten moottorit, tietokoneet, TV, jne toimivat.

-Teemu, 27.8.2011

#14061

Elämänkatsomustieto on laissa kielletty kirkkoon kuuluvilta.

Elämänkatsomustiedon (ET) aiheita koulussa ovat mm.

- Oikeudenmukaisuus, rikkaus ja köyhyys maailmassa

- Ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevuus

- Hyvä elämä, vapaus ja vastuu elämässä

- Uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys

Nämä tuntuvat hyödyllisiltä taidoilta. Kun taas luterilaisuuden opetus totuutena kuulostaa rajoittavalta ja jopa haitalliselta kun luterilaisten jumala pitää muita uskontoja rangaistavina harhaoppeina. Ajattelun vapaudesta ole tietoakaan.

Muutkin ovat huomanneet tämän. ET:n oppilasmäärä 2010 kasvoi 6% ja tippui vastaavasti luterilaisuutta totuutena opiskelevien määrässä.

Myös useat kirkkoon kuuluvat ovat pyytäneet lapsilleen pääsyä ET-opetukseen. Tämä on kuitenkin kielletty laissa! Vaikka siis istuisi uskonnon tunnit läpi, niin silti “uskoville” ei ole pääsyä ET-tunneille. Uskonnottomat taas saisivat halutessaan osallistua uskonnon tunneille :-)

-Teemu, 1.9.2011

#14062

Teemu:

“Uskonnon opetus tähtää ennen kaikkea uskonnolliseen ja katsomukselliseen yleissivistykseen.”

Se, opetetaanko luterilaisuutta ainoana totuutena riippuu todella paljon opettajasta. Ala-asteella minutkin uskonnottomana laitettiin kysymättä uskonnonopetukseen, jossa minut lähes käännytettiin. Yläasteella taas omassa koulussani luterilaista uskontoa opetti ateisti, joka oli välillä sitten toisella tapaa julistava. Uskonnontuntien sisältö oli hyvin pitkälti samanlainen kuin ET:n tuntien, paitsi että siellä opetettiin myös kirkkohistoriaa.

Uskonnonopetuksen varsinainen tarkoitus on antaa tietoa omasta uskontokunnasta, joten sinänsä on ihan perusteltua, että kirkkoon kuuluvia halutaan siellä pitää (tai olisi, jos kirkkoon kuuluminen olisi lapsillekin vapaaehtoista).

Todennäköisesti ET-opetuksen oppilaiden määrä on noussut siksi, että sitä on alettu painostuksen alla järjestää enemmän – ei siksi, että se olisi merkittävästi hauskempi aine. Itsäni välillä kyrsi suunnattomasti olla ET:ssä, sillä sen taso on niin vaihtelevaa ja olihan se nyt teininä ikävää olla erossa kavereista. Jotkut opettajat ottavat ET:n tuntien pitämisen vakavasti, ja joskus pestiin vain sysätään joku epäpätevä, koska tunnit on kuitenkin pakko järjestää. Nämä havainnot pohjautuu tietysti vain omiin kokemuksiini, mutta asun kuitenkin varsin varakkaassa ja muuttovoittoisessa kunnassa – minkälainen tilanne on sitten tuppukyläkouluissa?

Kaikille yhteinen katsomusaine olisi tasa-arvoisempi ja pidemmällä aikavälillä se sitä paitsi toisi säästöjä, kun ei tarvitsisi järjestää ET:n tai muiden uskontojen opetusta.

-Rosa, 1.9.2011

#14063

ET:stä tosiaan saa helposti kuvan, että sitä järjestetään vain pakon edessä ja osittain siksi, etteivät oppilaat pääsisi vapaalle kun toiset tankkaavat uskoa. En osaa sanoa, miten paljon tuossa on totta.

Mielestäni vanhemmilla, kirkkolla, koululla, eikä muilla ole oikeutta valita toisen ihmisen vakaumusta. Sen voi päättää vain itse. Näin eri filosofioiden, vakaumusten ja uskontojen esittely on hyödyllistä, mutta yhden vakaumuksen esittäminen totena ei.

Wikin mukaan “Perusopetus- ja lukiolaeissa käsite ”tunnustuksellinen uskonnonopetus“ korvattiin vuonna 2003 käsitteellä ”oman uskonnon opetus“.”

Kirkon mukaan

“Uskontoa opetetaan maamme peruskouluissa ja lukioissa oppilaiden enemmistön uskontokunnan tunnustuksen mukaisesti....Sanan tiukassa mielessä se ei ole tunnustuksellista uskonnonopetusta”

Ilmeisesti opetus on hämärällä alueella jossain ei-tunnustuksellisen ja tunnustuksellisen välissä, eli opettaja voi päättää miten totena Jumalan esittää. Juuri niin kuin sanoit.

> Kaikille yhteinen katsomusaine olisi tasa-arvoisempi

Tämä on mielestäni oikea tapa lähestyä asiaa. Tällöin elämänkatsomukset, filosofiat, jumalat ja uskonnot ovat kaikki tasavertaisia ja vertailukelpoisia. Lisäksi olisi mielenkiintoista mihin uskoisimme vapaasti valitsemalla. Veikkaan, että henkinen ja filosofinen elämme olisi rikkaampaa.

-Teemu, 1.9.2011

#14091

Pelaamalla tietokoneella saa loistavia englannin arvosanoja. Lukiolaisilla, jotka pelaavat yli 15 tuntia on keskimäärin 9- englannista, kun pelaamattomien arvosana on 7+.

Tytöt ovat koulussa poikia ahkerampia ja saavat parempia arvosanoja kaikissa muissa kielissä. Englantia pojat oppivat selvästi tyttöjä paremmin. Pelaaminen on ilmeisesti parempi menetelmä oppia englantia kuin opettajan ohjeiden ahkera seuraaminen.

-Teemu, 10.11.2011

#14138

Lähikoulussamme laitetaan ekaluokkalaiset kirjoittamaan vihkoihin uskonnontunnilla “Alussa Jumala loi maan ja taivaan”.

Jo tuon yhden lauseen perusteella voi sanoa, että opetus on tunnustuksellista. Paikallinen jumala esitetään totena ja muut jumalat väärinä. Oppilaat tuskin kirjoittavat vihkoihinsa seuraavaksi, että “ehkä maan luoja olikin Allah tai joku muu ihmisten miljoonista jumalista” :-)

Aika surullista. Yhden lahkon edustajat pääsevät julistamaan muut opit vääriksi ennen kuin lapsillamme on kyky arvioida elämänkatsomuksellia asioita.

Jos tunnustuksellinen opettaminen edistäisi oppimista, niin sitä käytettäisiin muuallakin. Ei ole vaikea nähdä miksi näin ei ole. Uskonnoissa on kyse on eri näkökulmista hengellisyyteen, algebra ja trigonometria ovat taas eri näkökulmia matematiikkaan. Tunnustuksellinen algebran opetus julistaisi trigonometrian harhaopiksi: “alussa numerot käyttäytyivät algebran sääntöjen mukaisesti”.

En näe miten tunnustuksellinen opetus voi vaikuttaa myönteisesti oppimiseen. Vakavat haitat on taas helppo nähdä.

-Teemu, 12.1.2012

#14156

Somerset Maugham kertoo kirjassaan “Of Human Bondage” kouluvuosistaan 1800-luvun lopussa. Tuolloin teollinen vallankumous on alkamassa ja Englannin toinen imperiumi huipussaan.

Maugham kertoo, että koulussa keskityttiin latinan, kreikan ja uskonnon opiskeluun. Matematiikasta vain perusteet, ranskasta ja saksasta vain kielioppia. Ilmeisesti koulun opeista oli hyvin vähän hyötyä teollisen vallankumouksen aikana ja koulu alkoikin muuttaa suunnitelmiaan.

Tästä on yli 100 vuotta, mutta koulu kamppailee yhä saman ongelman kanssa. Opetamme useita eilisen taitoja. Kaunokirjoitusta ei enää käytetä koulun ulkopuolella, mutta silti sen opettelu on pakollista. Samoin ruotsin ja uskonnon opiskelun tuottama hyöty on kyseenalainen, monille niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

-Teemu, 10.3.2012

#14375

Väitöskirja: Koulu aiheuttaa oppimisongelmia

“Näyttää siltä, että koulu järjestelmänä epäonnistuu sille asetetussa tehtävässä eikä edistä kaikkien oppilaiden tervettä kasvua, kehitystä ja optimaalista koulusuoriutumista.”

-Teemu, 7.7.2012

#14525

Kun valtioiden kouluja ei suostuta kehittämään, alkaa syntyä vaihtoehdoksi ilmaista oppimateriaalia.

Metropolia-ammattikorkeakoulussa tehdään ilmaisia matematiikan oppikirjoja:

Khan Academy on ilmainen englanninkielinen videoihin perustuva opetussivusto, joka on toiminut jo useamman vuoden hyvällä menestyksellä:

-Grulps, 30.9.2012

#14696

Tyttäreni kaunokirjoitusopetus alkoi tänään koulussa. Hän on toisella luokalla ja sai 80-sivuisen harjoituskirjan mukaansa.

Arrgh. Nyt sitten tulee vuosien ajan turhaa pakko-kaunoa. Kauno on nättiä, epäselvää ja hidasta. Sen oppiminen vie vuosia eikä kukaan ei käytä sitä koulun ulkopuolella. Kauno on vain koulua varten.

Tarvitseeko koulussa aineet kirjoittaa vielä kaunolla vai joko saa tekstata?

-Teemu, 9.1.2013

#14697

Mä ainakin tekstasin. Ylioppilasaine piti kirjoittaa käsin ja kaunokirjoituksella.

On yksi paikka, jossa kaunokirjoitusta käytetän koulun ulkopuolella: allekirjoitus.

-Aaop, 10.1.2013

#14699

FT kertoo, että useat jenkkikoulut eivät enää opeta kaunokirjoitusta. Perusteena on sen turhuus. Kaunokirjoituksen osaamista ei ole vaadittu vuoden 2009 jälkeen. Hawaiin osavaltio on korvannut sen näppiksen käytön opetuksella.

Eurooppalaiset eivät ole samaa mieltä, vaan kursiivia pitää väkertää pakon edessä ainakin Saksassa ja UK:ssa.

Muutamat konservatiivit yrittävät saada kaunokirjoituksen pakolliseksi, koska muuten oppilaat eivät voi allekirjoittaa sopimuksia :-)

-Teemu, 13.1.2013

#14700

Olisikohan tuossa kaunokirjoituksen tarpeettomuuden todistelussa piilotettu agenda? Yhtä kaikki, hyödytöntä kuin kuin ruotsinkieli betoniraudoittajalle.

-Orange, 13.1.2013

#14702

OAJ: opettajien ei tule jakaa tekemäänsä materiaalia muille opettajille. Se on OAJ:n mukaan opettajille haitallista.

-Teemu, 15.1.2013

#14703

Olen hukannut agendan itseltänikin. Yritän löytää sen tässä.

Kaunokirjoitus on nättiä ja asia on pieni, oikeastaan mitätön. Koko homman oppii ehkä 50:ssa tunnissa. Ei siis mitään verrattuna pakkoruotsiin tms.

Veikkaan, että kaunokirjoitus poistetaan oppimäärästä kun Ruotsi, Saksa ja UK ovat tehneet saman, ehkä 20 vuoden kuluttua. Sitä ennen kuullaan laaja keskustelu kulttuurista, perinteistä, jne.

Koulun ratkaisu on ollut kaunokirjaimien yksinkertaistaminen, niin että ne muistuttavat yhä enemmän tekstaamista. Tavoitteena lienee vaikean päätöksen välttäminen kun toinen kirjoitustapa voidaan lopulta poistaa tarpeettomana :-)

Lopulta minua kyrsii kaunon kanssa se, että se osoittaa koulun kyvyttömyyden sopeutua muutokseen niin ikävästi. Pakko-opetamme jotain epäolennaista 40 vuotta vain siksi, että niin on aina tehty. Emme kykyne muuttumaan.

En kestä huonoja systeemejä. Tässä systeemiongelma on se, että oppilaat eivät saa vaikuttaa kaunon opiskeluun ja ne, jotka opiskelusta päättävät ovat jo joutuneet kaunonsa opettelemaan.

-Teemu, 15.1.2013

#14704

Teemu, Työnatajani julkistanee ~n % liikevoiton (EBIT) vuodelle 2012. Mielestäni se olisi nostettavissa 16...18%:iin samalla nettomyyniillä.

Miksikö haluan keskustella aiheesta juuri tällä forumilla? Koska vedän yhtäläisyysmerkit työnantajani näkemyksen ja sen dynamiikan välille, jolla perustellaan pakkoruotsia, uskontoa & kaunokirjoitusta kouluissa.

Nykyisin jopa hyvinvointiyhteiskunnan etummaisissa vartioissa toispual pitkänsilla aihe tunnutaan ymmärtävän paremmin kuin Etelärannassa tai Arkadianmäellä.

PS. kaikki yhteydet todellisiin pörssiyhtiöihin ovat kuvitteellisia.

-Orange, 15.1.2013

#14722

Sugata Mitra haluaa luoda koulun pilvipalveluun:

Esityksen mukaan nykyinen koulujärjestelmä on vanhentunut ja tuottaa työvoimaa tietokoneita edeltäneeseen tietojärjestelmään, jota ei ole enää olemassa.

-Grulps, 5.3.2013

#14723

Grulps: Luen juuri Nassim Talebin kirjaa: “Anti-Fragility...” ja hän on samaa mieltä kanssasi.

Taleb uskoo, että paketoitu koulutus vastaa turisti-kiertuetta ja ainoa oikea tapa oppia on itse-oppiminen. Esimerkkinä hän kysyy: kuinka paljon muistat luokassa opitusta verrattuna itseopittuun? Turisti vs. seikkailija.

Taleb kuitenkin uskoo riskin hajauttamiseen. Hanki tutkintoja minimi arvosanoilla, jotta pääset mukaan yhteiskunnan kuvioon, mutta opiskele itse tarvitsemasi mielenkiintoinen tieto. Näin elät varmasti hyvin ja ehkä rikastut, jos omat oppisi tuottavat.

-Teemu, 5.3.2013

#14725

Metropolian oppilaat + opet tekivät niin hyvän ambulanssisimulaattorin, että oppilaat ajavat sitä välkälläkin.

Jos simulaattorilla oppi ajamaan, niin tuolta tulee parhaat kuskit

-Teemu, 16.3.2013

#14727

Ordnung muss sein!

Lisää voimakeinoja opettajille:

-Teemu, 17.3.2013

#14754

UnCollege. Opi ilman yliopistoa.

-Teemu, 15.7.2013

#14755

Cafe Lingua. Opi kielta puhumalla kahvilassa

-Teemu , 15.7.2013

#14756

Peter Senge/MIT: koulussa ei tapahdu oppimista (learning) vaan koulimista (schooling). Kouluissa opetellaan lähinnä tottelemaan sääntöjä ja hänen mielestään koululaiset tietävät tämän.

Hän kysyy miksi koulussa on luokkia, vaikka oppiminen tapahtuu kaikilla eri tahtiin. Jäykästä luokkarakenteesta on hyötyä vain jos menee töihin tehtaan tarkoin määriteltyyn ympäristöön.

Koulu on samanlainen kaikkialla maailmassa ja lähes kaikki käyvät sen ja tämä on saanut meidät työntämään sivuun luonnollisen kykymme oppia. Sekoitamme helposti oppimisen koulun käymisen kanssa. Koulun ei kuitenkaan pidä antaa tulla oppimisen tielle.

Senge on systeemiajattelun puolestapuhuja ja opettaa MIT:ssä.

-Teemu, 20.7.2013

#14761

HS kotikoulusta

-Teemu, 11.8.2013

#14765

Ruotsi on vielä pakollista, mutta polvistuminen rehtorin edessä ei enää

-Teemu Puskala, 26.8.2013

#14781

Peruskoulu ei enaa menesty Pisassa

-Teemu, 30.11.2013

#14788

OECD:n tutkimus: Mitä paremmat taidot koulussa oppii sitä paremmin ansaitsee, mutta tilanne vaihtelee maan mukaan.

Esim. Jenkeissä laskemaan opetteleminen tuottaa yli tuplasti paremmin kuin Ruotsissa. Suomen tilanne on parempi kuin Ruotsissa mutta ei paljoa.

Työntekijöiden järjestäytyneisyysaste korreloi taitojen tuomien tulojen kanssa negatiivisesti. Mitä suurempi osa työntelijöistä kuuluu ammattiyhdistykseen, sitä vähemmän rahaa taitojen parantamisesta saa.

Myös suuri julkinen sektori pienentää oppimisen kannattavuutta. Eikö valtio maksakaan taitojen mukaan :-)

-Teemu, 9.1.2014

#14789

Kotikoululainen kertoo itse häkkäämästään oppimissysteemistä

-Teemu, 13.1.2014

#14800

Education is not the learning of the facts, but the training of the mind to think

-Einstein, 17.4.2014

#14820

HS kolumni Peruskoulu tuhosi Suomen – meillä on maailman parhaiten koulutetut idiootit

-Teemu, 28.3.2015

#14828

SK: Opettaja, joka ei opeta: “Järjen velttoudesta on vaikea luopua”

-Teemu, 24.8.2015

#14841

Peruskoulu kiristaa

-Teemu, 13.11.2015

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Opiskelu tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: