Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Lama on ystävä

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


17 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 10/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Onko lama sittenkään niin yksioikoisen paha asia? 1 733 lukijaa, joista 140 eli 8% on antanut arvosanan ().

Lama on ystävä

Lama! Se huutaa otsikoissa ja poliitikoiden puheenvuoroissa; sitä pelätään, koska olemme muutaman vuoden päässeet ratsastamaan nousukauden uhkealla aallolla. Pelkkää puhetta lama ei ole, koska nousukauden – seurausta edellisestä aallonpohjasta – aikana kuplansa rakentaneet ovat siitä eniten kärsineet. Heidän elinkeinoilleen ei ole edellytyksiä, kun ihmiset eivät joko löydä niille käyttöä tai heillä ei ole varaa tarjottuun ylellisyyteen. Kysynnästä se tarjonta ponnistaa.

Voisi ajatella, että lama on itseasiassa yhteiskunnallinen tilannekatsaus: katsotaan, mitä tarvitaan ja mitä ei tarvita, mihin panostetaan ja mikä jätetään vähemmälle huomiolle. Kun kaikilla menee niin huiman hyvin, niin siinä vastapaineen puutteessa voi aivan vapaasti mellastaa ja lisätä, lisätä kierroksia sen minkä ehtii. Oikeiden rajojen tullessa vastaan sijoitusspekulaatiot saavat todellisuuteen pohjautuvaa vastusta, eikä ikiliikkuja enää kykene ruokkimaan liekkiään. Niinpä vauhti hiipuu perin maltilliselle tasolle, kunnes kasinotalous ottaa taas tuulta siipiensä alle uutta pyrähdystä varten.

Koska lamaa pelätään, talousalan asiantuntijat ja muut painavan sanan tuottajat kehottavat meitä kansalaisia, talouden perusnappuloita ja kulmakiviä, lisäämään kulutustamme. Kysyntä luo tarjontaa, tarjonta työpaikkoja, työpaikat rahaa, raha kysyntää. Ruoankulutusta et voi lisätä määrättömiin, ellet sitten tahdo heittää sitä sioille, mutta ostamalla uuden vaatekerran autat ainakin kaupan ja kuljetuksen aloja, ja alkuperämaasta riippuen loput rahat menevät ympäri maailmaa valmistajalle ja raaka-aineen tuottajille. Kun näiden asteiden työntekijät saavat roposensa myötämielisestä ostoksestasi, heidänkin kulutuskapasiteettinsa kasvaa. Vielä suuremman tai laajemman vaikutuksen teet, kun ostat stereot, tietokoneen tai television. Noita tuotteita ostamalla tuet vielä suurempaa rakennelmaa.

Joten rahan pitää kiertää, jotta tämä järjestelmä pysyisi tolpillaan? Kyllä, oikein, sillä mikäli raha jumittuu johonkin poukamaan, muut virran varrella eläjät jäävät ilman: televisiomaakarit laskevat tuotantoaan, koska kuluttajat panttaavat rahojaan pahan päivän varalle, ja piirilevyjen valmistajat ja komponenttien raaka-aineiden jalostajat jäävät nuolemaan näppejään. Mutta miksi mitään tekohengitystä pitäisi antaa? Raha on pohjimmiltaan vain vaihtokaupan väline, eikä niin ollen päämäärä. Sen tarkoitus on helpottaa kaupankäyntiä tilanteessa, jossa osapuolet eivät oikein pääse yhteisymmärrykseen vaihtokauppansa tasavertaisuudesta. Siitä on kuitenkin tullut kaupan “täytteen” ja apuvälineen sijasta tavoite.

Talouskasvu vaatii rahan kiertoa, ja sehän kiertää kun ihmiset laittavat omansa likoon hyötyäkseen. Kun kaikki yrittävät jollain tavalla hyötyä, esim. vaikkapa keräämällä sitä rahaa mahdollisimman paljon itselleen, vaikuttaa se hyötymiseen käytettävien keinojen laatuun: demokratiaa käytännössä. Jokainen yrittäjä, oli sitten luonteeltaan pahemmanlaatuinen puliveivari tai rehellinen ja suoraselkäinen, tekee tuloksensa vetoamalla mahdollisimman suureen osaan ihmisiä. Tämä tietysti riippuu alasta ja erikoistumisesta, mutta periaate säilyy samana. Mitä enemmän on “äänestäjiä”, sitä enemmän voi tehdä rahaa. Näin ollen rahaa tehdäkseen ja sitä järjestelmässä kierrättääkseen ei tarvitse tehdä mitään erikoista, vaan myötäillä vain ihmisenemmistön (tai joukon) haluja, olivat ne sitten mitä hyvänsä.

Näillä eväin kun lähdemme lamaa torjumaan, mitä lienee tuloksena? Aivan turhaa kulutusta, eli paluu nousukauden raiteille aivan kuin ei olisi opittu yhtikäs mitään tästäkään näpäytyksestä. Näyttivät fläppitaulujen koukerot mitä hyvänsä, me emme voi jatkaa luonnonvarojemme haaskaamista illuusioiden perässä, jotka eivät loppujen lopuksi palvele meitä muuten kuin tarjoamalla höttöä halujemme pohjattomiin kitoihin. Jos kehitys on ikkunoiden avaamista vain jotta saisi lämpöä menemään enemmän ihan silkan kulutuksen vuoksi, niin kyllä ennemmin kaveeraan laman kanssa. Tervemenoa, turhuuden markkinat.

-kuurakarahka

-kuurakarahka, 16.2.2009

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 4 kommenttia
Kommentit
#11014

Minun kannalta tämä lama on erinomaisen hyvä asia. Olen tällä hetkellä valmentavalla luokalla. Ensi syksynä aloitan merkonomiopinnot. Tämä lama kestää noin 4 vuotta eli saman ajan kuin minun opintoni. Tämän neljän vuoden aikana työnantajat joutuvat irtisanomaan väkeä. Myös monet vanhemman ikäluokan työntekijät jäävät eläkkeelle. Neljän vuuoden päästä työpaikoilla on työvoimapula. Silloin työnantajat suorastaan tappelevat siitä, että saavat minut ja opiskelukaverini työntekijöikseen. Lisäksi minulla pitäisi olla koulutettuna merkonomina paremmat nousumahdollisuudet, kuin kouluttamattomilla työtovereillani. Voin olla vielä joskus jonkun kaupan myymäläpäällikkö.

-mä, 16.2.2009

#11015

Erittäin hino ja asian tunteva teksti.

Eläköön lama!

-Eezi, 16.2.2009

#11016

Lama ei ole ollenkaan huono uutinen kaikille 'turhuuden markkinaiden' toimijoille.

Sijoittajaguru Warren Buffett sanoo: Be fearful when others are greedy, and be greedy when others are fearful – Pelkää kun muut ahnehtivat, ja ahnehdi kun muut pelkäävät.

Myös tämäkin lama päättyy joskus. Ne joilla oli munaa ja täppää tehdä halpoja sijoituksia laman pohjalla, tulevat nousun alkaessa entistäkin rikkaammiksi. Meidät kun on vielä opetettu nurisematta maksamaan TV-lupamaksumme ja maataloustukemme. Siksi suostumme myös vastineetta maksamaan bailout -paketit, joita pian meille elvytyksenä tarjotaan.

-Orange, 17.2.2009

#11083

Orange: “Myös tämäkin lama päättyy joskus. Ne joilla oli munaa ja täppää tehdä halpoja sijoituksia laman pohjalla, tulevat nousun alkaessa entistäkin rikkaammiksi. Meidät kun on vielä opetettu nurisematta maksamaan TV-lupamaksumme ja maataloustukemme. Siksi suostumme myös vastineetta maksamaan bailout -paketit, joita pian meille elvytyksenä tarjotaan.”

Totta. Älykkäämmät pörssipelurit osaavat odottaa alamäkeä, koska tietävät, että täytyy sen aallon joskus alaskin tulla. Tavallinen tallaaja on taas kauhuissaan, kun taloudella menee huonosti, eli vakaus järkkyy. Näiden kahden henkilötyypin välillä on erona se, että he asennoituvat talouteen eri tavalla: pörssihait elävät epävakaudesta, jossa luovimalla rakentavat omaisuutensa, ja tavallinen tallaaja toivoo vain vakaata maaperää – toki elämänlaadun olisi suotavaa olla nousujohteista. Ja kas, siinä siemen ja alkusysäys aalloille.

-kuurakarahka, 21.2.2009

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: