Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Taidetta kotiin - halvalla!

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


11 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 39/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Kulttuuri tai muista aiheista.

Tiivistelmä: “Taidetta” saa nykyään muualtakin kuin galleriasta, musiikkiliikkeestä tai Anttilan pelihyllystä. Hintakaan ei enää päätä huimaa, tulevaisuudessa se lähinnä naurattaa. 1 609 lukijaa, joista 146 eli 9% on antanut arvosanan (7+).

Taidetta kotiin - halvalla!

[Intro]

Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen kommentoimalla Pastori Jääskeläisen kirjoitusta “Piratismi”. Vastaus venyi pitkäksi, joten päätin unohtaa koko homman ja julkaista sen täysin erillisenä tekstinä. Aiheena siis on taiteellisen materiaalin digitalisoituminen sekä piratismi.

[Track 1: Miksi kaikki maksaa niin paljon?]

Paras keino taiteen vapauttamiseen on antaa taiteilijan julkaista tuotoksensa itse. Monet taiteentekijät eivät vain tätä vielä käsitä, tai eivät uskalla tarttua tilaisuuteen. Totuus on, että musiikin kohdalla levy-yhtiö, pelien kohdalla taas levityksestä vastaava firma käärivät isoimmat voitot ja näin vaikuttavat suoraan kuluttajahintoihin, jonka takia piratismi rehottaa, jonka takia taas sen ehkäisemiseksi nähdään paljon kallista ja turhaa vaivaa. Kaiken voi kräkätä ja kaikki kopiosuojat murtaa. Miksi nähdä kaikki se vaiva, kun on olemassa helpompikin ratkaisu, joka tekee oikeutta sekä kuluttajille, että artisteille?

[Track 2: Digijakelu on tulevaisuutta]

Tuotteiden julkaiseminen digitaalisessa muodossa on halpaa ja helppoa nyt, kun internet tavoittaa käytännössä koko kohderyhmän. Kuluttajien asenteetkin alkavat olla kovasti digitaalisen jakelun kannalla, sillä raha ratkaisee aina. Pelien kohdalla ollaan jo aika pitkällä. Digilatausena voi saada muutaman kuukauden ikäisiä pelejä parhaimmillaan muutamalla eurolla! Valmistuskustannuksia ei käytännössä ole lainkaan, saman kopion voi ladata miljoonia kertoja, ja nykypäivän nettikaupat kelpuuttavat jo teini-ikäisten Visa Electron-kortitkin. Sitä paitsi oman nettikaupan perustaminen on nykyään helppoa ja todella halpaa. “Oikeassa” kaupassa maksat saman pelin kohdalla levystä ja kotelosta edelleen sen 49€.

[Track 3: Muusikot herätkää]

Entäs musiikki sitten? Bändit voisivat äänittää levynsä itse omassa studiossa ja jakaa ne digitaalisesti netin kautta maailman joka kolkkaan olemattomin kustannuksin. Näin bändi saa varmasti hyvän tuoton levymyynnistä, vaikka levyn hinta olisi vain 3 euroa; lähes kaikki tuotto tulisi suoraan artistin kassaan eikä ylimääräisiä porsaita tarvitsisi ruokkia. Radiohead kokeili ideaa aika extremellä tavalla ja julkaisi levyn “In rainbows” digitaalisesti niin, että ostaja sai itse päättää hinnan. Haistattivatpa samalla paskat levy-yhtiölleenkin. Bändin laulaja itse kommentoi tempausta seuraavin sanoin: “I like the people at our record company, but the time is at hand when you have to ask why anyone needs one. And, yes, it probably would give us some perverse pleasure to say 'Fuck you' to this decaying business model.” Edellinen selittänee melko hyvin mistä on kysymys ja mihin muidenkin kannattaisi pyrkiä.

[Track 4: Julkaisijoille potku perseelle]

Jos kukaan ei enää tarvitse monikansallisia yrityksiä julkaisemaan tuotoksiaan, miten niille sitten käy, ja miten artistit pystyvät markkinoimaan itseään omin voimin? Netissä voi mainostaa monella tavalla, mutta perinteinen puskaradiokin toimii hyvin: “ Ootkos muutes kuunnellu X:n uutta biisiä, sen voi testaa ilmaiseksi osoitteessa Y? Koko levyn saa vitosella osoitteesta Z!” Kun hinta on pieni, paineet laittomalle toiminnalle vähenevät. Digijakelun kustannukset ovat pienet ja kohderyhmä on laaja. Mutta entäs ne levy-yhtiöt? Eivät näe sormenpäitään pidemmälle. Kuolkoot siis pois. Eivät osaa ottaa oppia siitä, mihin pelien suhteen ollaan menossa. Digitaalinen jakelu on tullut jäädäkseen, eikä se tiedä hyvää perinteiseen malliin jämähtäneille yhtiöille.

[Track 5: Pienistä noroista syntyy valtameri]

Olen itse antanut taiteellista panostani julkaisemalla joitakin novelleja netissä, tosin ilmaiseksi. Yhden novellin kirjoittaminen suomenkieliselle forumille on tuottanut kolmessa vuodessa 25 000 lukijaa, ja palautteesta päätellen lisääkin olisi haluttu lukea. Entäpä, jos olisin kirjoittanut jatko-osia, joille olisin määrännyt vaikkapa 30 sentin hinnan/kpl? Oletetaan, että 10% lukijoista olisi valmiita maksamaan tuon hinnan, ja että jaksaisin kirjoittaa 10 jatko-osaa vuoden aikana... tekisi 7500 euroa, ja ohessa ehtisin hyvin hoitaa myös oman palkkatyöni. Sitten vaihtaisin kielen englanniksi ja tavoittaisin muutaman miljoonaa uutta lukijaa... ymmärrätte kyllä mitä tarkoitan. Todettakoon vain, että internet tavoittaa yllättävän suuren määrän ihmisiä.

[Track 6: Näin rahastamme]

Internet on täynnä mahdollisuuksia tehdä rahaa. Toki suurin osa on paskaa ja linkkien takana täysin jotain muuta kuin odottaisi, mutta internetbisnestä aloittavalla taiteilijalla on vaihtoehtoja joista valita. Lisäät sivusi Googleen, ja tavoitat lähes jokaisen, joka ymmärtää hakea oikealla hakusanalla. Nettikauppa-toimintoja tarjoavia yrityksiä on pilvin pimein. Sitten on olemassa youtube, forumit, spotify, tiettyihin genreihin erikoistuneet sivustot... sana leviää eksponentiaalisesti. ensimmäisenä vuonna 1000 kuuntelijaa, seuraavana ehkä 20 000?

[Track 7: Kuoleman jälkeen vapaus]

Kuolinvuoteellaan yskivä rock-legenda herättää toiveikkaita ajatuksia lähimmäisissä. “Ehkä me saamme viimeinkin nauttia toisen töiden hedelmistä ilmaiseksi, tekemättä itse mitään?” voisi ajatella monen maineekkaan henkilön lapsi/puoliso/sukulainen. Mitä, jos oikeasti asetettaisiin laki, joka vapauttaa kuolleen artistin tuotannon ilmaiseen levitykseen? Eihän artisti enää kuolleena siitä voi mitenkään hyötyä. Miksi sellaisten pitäisi, jotka eivät mitään asian eteen ole tehneet?

[Outro]

Tämä oli nyt tällainen esitys... 7 biisiä on liikaa EP:ksi, mutta hieman liian vähän levyksi, elleivät biisit ole tämän pidempiä... mutta mielenkiinnolla kuuntelen lukijoiden mielipiteitä ja asiallisia kommentteja aiheesta. Hyvää uutta vuotta 2010 kaikille!

-Julli, 9.1.2010

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 3 kommenttia
Kommentit
#13138

Track 3: Ymmärtääkseni noita omia studioita harvalla on ja vuokrastudioihin on tunkua ovista ja ikkunoista. Siinä määrin voi olla aika vaikea kuvitella kaikkien äänittävän levynsä omakustanteisesti samalla laadulla kuin levy-yhtiöiden studioilla. Studiomaksujen kiertäminen voi olla haastelllisempaa ja siihen artistit saattavat tosiaan tarvita levy-yhtiöitä tai studio yrittäjiä. Levitys tosiaan onnistuu nykyään jo erittäin hyvin ilman ulkopuolisia tahoja.

Pelien bisnesmallit tosiaan ovat kehittyneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksi hyvä esimerkki indie pelin huimasta noususta voisi olla suomalaisen Sami Maarasen peli Unreal World jossa seikkaillaan kalevalaisessa ikimetsässä. Peliä levitetään verkossa seuraavasti:

-Ilmaista kokeiluversiota voi pelata rajatun ajan (pelin omaa aikaa)

-Yhden version hinta on 2€

-Yhden major version (esim. 3.xx, kaikki päivitykset versioon 3 sisältyy hintaan) hinta on 6€

-Koko pelin nykyinen ja kaikki tulevat versiot 35€

Pelillä on laaja kansainvälinen fanijoukko. Itse ostin tuon 2€ maksaneen pelin keväällä ja nyt uuden version julkaisun myötä mietin minkä hinnan maksaisin seuraavaksi. :)

-Rokkomies, 9.1.2010

#13141

Totta, eivät kaikki ehkä pysty äänittämään itse. Jonkinlaista alkupääomaa tarvitaan, mikä on luultavasti se suurin syy, miksi useimamt muusikot ovat edelleen levy-yhtiöiden orjia. Vapaus orjuudesta antaisi muusikoille myös vapaat kädet päättää omista tuotoksistaan. Nykyäänhän yhtiöt kustantavat vain sellaista materiaalia joka on helppo myydä suurille massoille, ja joka samalla rajoittaa taiteellista vapautta.

Mainitsemastasi pelistä en osaa sanoa, koska en ole sitä pelannut, mutta idea on erittäin tuttu ja toimiva. Mikromaksuilla se raha tulevaisuudessa tehdään. Tarvitaan vaan riittävä määrä ihmisiä maksamaan sen euron tai pari.

-Julli, 9.1.2010

#13160

Valitettavasti pelialalla on viimeaikoina ollut havaittavissa kaupallistumisen aiheuttama ikävä ilmiö. Uudet kaupalliset pelit joita hehkutetaan mediassa ovat sisällöltään ja pelillisiltä ominaisuuksiltaan usein varsin keskinkertaisia. Kaupallisten pelien vahvuus on usein hieno grafiikka, sillä sen toteuttamiseen menee suurin osa pelien budjeteista.

Indiepelien puolella vahvuuksia löytyy usein paljon enemmän. Sisältö ja originaalit ideat ovat ominaisuuksia joita arvostan huomattavasti enemmän kuin grafiikkaa. (huom. tuo aikaisempi kommenttini ja URW)

Pelitalot tuovat markkinoille aivan liikaa pelejä jotka on tehty myymään, ei siksi että niiden tekijät olisivat nauttineet sen tekemisestä. Tämä pätee myös musiikkibisnekseen. Säveltäjät ja pelisuunnittelijat eivät saa vapaita käsiä toteuttaa omia näkemyksiään, ja intohimojaan, koska julkaisijat eivät voi olla varmoja siitä myyvätkö ne voittoa.

-Rokkomies, 12.1.2010

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Kulttuuri tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: