Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Ei nimenmuutos koulua paranna

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


26 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 22/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Arvostusta ei saa nimeä vaihtamalla, vaan olemalla hyvä jossain. 3 072 lukijaa, joista 165 eli 5% on antanut arvosanan (7).

Ei nimenmuutos koulua paranna

Kymmenisen vuotta sitten teknillisiä opistoja, kauppaoppilaitoksia ja joitakin ammattikouluja alettiin kutsua ammattikorkeakouluiksi. Opetussisältö muuttui erityyppiseksi ja vaativammaksikin. Tärkeä syy muutokselle lienee myös se, että koulut halusivat päästä irti amis-leimastaan ja sen alentavasta sävystä ja olla lähempänä korkeakouluja.

Muutoksesta seurasi joitakin koomisia piirteitä. Virtain kauppaoppilaitos tunnetaan nykyisin nimellä Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutin liiketalouden ja mediaviestinnän koulutusyksikkö. Kyllähän tässä mahtipontisuutta tuli kertaheitolla, mutta ei sitä arvostusta vain nimeä vaihtamalla kyllä saada.

No, nyt korkeakoulut (siis ne “ei-ammattilliset”) haluavat kutsua itseään yliopistoiksi, jotta ne erottuisivat ammattikorkeakouluista. Tässä vaiheessa korkeakouluiksi jäävät edelleen taideteolliset ja kauppatieteelliset korkeakoulut sekä Espoon Teknillinen korkeakoulu. Nämä ilmeisesti erottuvat mielestään riittävästi jo nyt, tai sitten on vain ajan kysymys milloin nämäkin muuttuvat yliopistoiksi.

Nimenmuutosaalto muuttuu koomiseksi. “Amisten” halu muistuttaa korkeakouluja menee metsään, sillä korkeakoulut eivät halua muistuttaa ammattikorkeakouluja ja muuttuvat yliopistoiksi. Tässä on ongelma, sillä yliopistoissa on opetettu monen eri alan aineita, korkeakouluissa yhtä (esimerkiksi teknillinen, taideteollinen tai kauppatieteellinen korkeakoulu). Korkeakoulujen nimenmuutoksen vuoksi tämä erottelu ei ole enää voimassa.

Arvostusta ei tule sillä, että muutetaa nimi komeammalta kalskahtavaksi. Arvostusta saadaan sivutuotteena siitä, että hoidetaan hommat ja koulutetaan asiantuntevaa työvoimaa. Mitä lyhyempi ja konkreettisempi nimi on, sitä paremmin se muistetaan ja sitä enemmän se merkitsee. Onko Helsingin yliopisto aina ollut arvostettu opinahjo, onko Nokia aina ollut merkittävä nimi? Ensimmäisestä en osaa sanoa, jälkimmäisestä ainakin tehtiin sellainen. Tietokoneyritys Applen nimessä ei ole pitkiä hypesanoja, sillä se on tehty tunnetuksi tuotteina eikä mahtipontisena nimenä.

Arvostusta ei voi rakentaa hetkessä, vaan se tulee ajan kanssa. Jokainen nimenmuutos nollaa tämän ajan, joten se arvostuksen rakentaminen on aloitettava alusta.

Toivotan ammattikorkeakouluille menestystä työssään, mutta älkää yrittäkö kopioida korkeakouluja tai muitakaan oppilaitoksia. Älkää ottako heidän haalariperinnettään (vaikka se on levinnyt yliopistoihinkin). Tehkää OMIA perinteitä, luokaa OMAA kulttuuria, tehkää OMIA juttujanne. Oman alan arvostuksesta ei kerro se, että pitää matkia muita. Arvostusta ei saa jäljittelemällä arvostettua, vaan tekemällä arvostettavaa työtä. Vakuutteluista, että ollaan samanlaisia kuin toiset, herää epäilys, että olisittekin huonompia kuin ne. Sanokaa reilusti, että tällaisia ollaan ja näin toimitaan ja sillä hyvä. Kopioimalla toisia arvostus ei varmasti nouse.

-Aapo Puskala, 18.10.2002

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 17 kommenttia
Kommentit
#120

Suurin syy koulutusrakenteen uudistamiseen tuli työelämästä, jossa opistoasteen koulutuksen ei enää katsottu riittävän selviytymään vaativimmista työtehtävistä. Yliopistoista tuli taas liian teoreettisia osaajia näihin vaativimpiin asiantuntija- ja käytännöntehtäviin, ja heidän sisäänajaminen olisi vienyt liikaa resursseja yrityksiltä. Ammattikorkeakoulut luotiin siis tiettyä tarvetta varten, kuten yliopistotkin aikoinaan. Alunperin ammattikorkeita oli suunniteltu perustettavaksi 5 – 10 kappaletta koko maahan. Ajatus oli siis paperilla hieno, mutta perisuomalaiseen tapaan asia ryssittiin käytännössä, kun jokainen pieni pitäjä halusi omaan kauppikseensa komealta kuulostavan AMK -lisäkkeen, kun kerran naapuripitäjälläkin oli semmoinen.

Mitä taas kopioimiseen muista opinahjoista tulee, on toki muistettava, että ammattikorkeiden opettajat ja yliopettajat tulevat yliopistoista, missä ovat akateemisen ajattelutavan omaksuneet. Tämä tietysti heijastuu ammattikorkeiden opetuksellisessa toteutuksessa, niiden pyrkiessä kohti yliopistojen reviiriä eli tutkimusta ja tieteen tekoa.

Itse olen Aapon kanssa samaa mieltä ammattikorkeakoulujen nimihirviöistä, sekä omien juttujen tekemisestä. Onneksi tradenomit taitavat saada pitää oman tutkintonimikkeensä kandi-nimikkeen sijaan. Vielä kun tajuisivat OPM:ssä, että tradenomikouluissa opiskelevista (30000) ainakin puolet on liikaa tutkinnon arvostusta ajatellen. Niitä hulppean hienoja asiantuntijatehtäviä kun ei voi riittää kaikille, kun niitä on myös ekonomitkin hakemassa.

Työniloa kaikille!

-Tradenomi, MBA, PhD, DI ja kirvesmies, 8.11.2002

#124

Kuten itse toteat: “ Tässä on ongelma, sillä yliopistoissa on opetettu monen eri alan aineita, korkeakouluissa yhtä (esimerkiksi teknillinen, taideteollinen tai kauppatieteellinen korkeakoulu). Korkeakoulujen nimenmuutoksen vuoksi tämä erottelu ei ole enää voimassa.”

Käypäs vähän tutustumassa vaikkapa TTKK:n sivuihin ja voit korjata käsitystäsi siitä, opetetaanko korkeakoulussa enää vain “yhden alan aineita”. Lisäksi korkeakoulu ja yliopisto ovat täysin rinnastettavissa olevia nimiä, eikä esim. TTKK:n todellakaan tarvitse hakea mitään “arvostusta” nimenmuutoksella, pyrkimyksenä on nimenomaan estää sekoittaminen ammattikorkeakouluihin.

-opiskelija, 14.11.2002

#169

Lisäksi teknilliset korkeakoulut ovat Aina Olleet yliopistoja, vaikka nimessä ei tuota sanaa ole ollutkaan. Mielestäni oli varsin luontevaa muuttaa esim. TTKK:n nimi Tampereen teknilliseksi yliopistoksi sillä englanniksihan tuo on jo pitkään ollut 'Tampere university of technology'.

Se mikä mua ihmetyttää on käsitteen 'akateeminen' määritelmä. Nykyään kun ammattikorkeakoulutkin kuulemma tarjoavat akateemista koulutusta.

-Hassutin, 27.3.2003

#242

Onko tuolla nimikkeellä/nimellä oikeastaan mitään suurempaa merkitystä. Työnantajat eivät katso esim. pelkästään tutkinto, vaan myös persoonaa. Mielestäni on ikävää, että ihmiset ajattelevat niin musta valkoisesti ja että esim. ammattikoulua pidetään jotenkin kakkosluokan kouluna. Koulujen nimien vaihdokset ovat merkityksettömiä.

-Opiskelija Kuopiosta, 4.10.2003

#252

AMK-opiskelijat potevat syystäkin alemmuuskompleksia yliopistoihin verrattuna. Yliopistot saisivat lopettaa ammattikorkeakoulujen mollaamisen ja sen sijaan tunnustaa, että yliopisto ja AMK ovat kaksi täysin erilaista opinahjoa, jotka eivät poissulje toisiaan ja joille kummallekin on kysyntää Suomessa. Myöskin ammattikorkeakoulujen tulisi kyseinen asia tunnustaa. Haalarikulttuurista sen verran, että sitä ei enää mielletä yliopistojen yksinoikeudeksi, vaan siitä on tullut kaikkien opiskelijoiden yhteinen asia. Ja hyvä niin.

-Opiskelija, Helsinki, 17.10.2003

#259

Itsekkin olen hieman ihmetellyt sitä, että miksi ammattikoulua pidetään kakkosluokan kouluna..tuleeko sieltä lukiosta sitten viisaampaa porukkaa??..mäkissähän noita tapaa =)..kyllä muakin vituttais jos ei olis ammatillista koulutusta..

-Opikelija, Mikkelistä, 19.10.2003

#265

Kyllähän sieltä lukiosta kieltämättä tulee viisaampaa porukkaa...sinnehän menevät ne joiden keskiarvo siihen riittää ja ne joilla se ei riitä menevät ammattikouluun. Parempi on tienata opiskelurahoja hampurilaispaikassa kun olla työtön ammattikoulun käynyt.

-Opiskelija, s-kirjaimen kanssa, 20.10.2003

#267

“Parempi on tienata opiskelurahoja hampurilaispaikassa kun olla työtön ammattikoulun käynyt.” Huhhuh, mitä huonoa läppää... Jos nim. Opiskelija olisi todella yksi niistä viisaammista lukiolaisista niin hän tietäisi, että tällä hetkellä ja etenkin tulevaisuudessa ne on just ne ammattikoulun käyneet kelle sitä työtä riittää. Itse olen yliopisto-opiskelija ja tavallaan ihan ylpeä siitä, mutta perskutarallaa kun korkeasti koulutettuja on kohta koko Suomi pullollaan, siinä ei kuule mäkistä tienatuilla rahoilla eletä. Että luepa Herra/Rouva Opiskelija ne lehdet vähän paremmin läpi, ehkä sitten pääset kirjoituksistakin läpi ja voit onnellisesti suunnata vaikkapa Rovaniemen AMK:n joulupukki-linjalle.

-yo-opiskelija, 22.10.2003

#295

Kyllä se ammattikoulun käynyt levyseppähitsaaja tienaa paremmin, kuin esim. yliopistossa teologiksi lukenut tulee ikinä tienaamaan, mikäli vain pysyy koulutustaan vastaavissa hommissa. Ja tämä ei suinkaan ole vain marginaalinen esimerkki! Katseleppa vaikka LVI-alan palkkoja ja mieti sen jälkeen yliopisto-opiskelijoita ihan vain rahallisessa mielessä. Lisäksi tämä ensimmäisen esimerkin hitsaaja on ehtinyt tienata pääsääntöisesti >6 vuotta puhdasta käteistä siinä ajassa, kun yliopisto-opiskelija on elää kitkuttanut makaronilla ja tonnikalalla ja nostanut 10'000 EUR edestä opintolainaa.

Ja aiheeseen palatakseni, kyllä se nimenmuutos on ihan perusteltua esim. yliopistoiksi, kun pyrkivät pois ammattikorkeakouluihin yhdistämisestä. Nykyiselläänkin olen törmännyt kesätyöpaikkaa hakiessani ongelmaan, että hakemuksen käsittelijä on ymmärtänyt koulutustaustani väärin. (Tämä siis ennen nimenmuutosta, jolloin koulumme oli teknillinen korkeakoulu nykyisen teknillisen yliopison sijasta.) Yhdessä tapauksessa esimerkiksi, kun soitin hakemuksen lähetettyäni perään, oli hakemukseni laitettu hylättävien joukkoon, koska etsittiin yliopistotason opiskelijaa ja teknillistä korkekoulua ei mielletty tällaiseksi. Toisessa taas minut rinnastettiin ammattikorkeakouluopiskelijoihin ja tätä kautta en päässyt hakijaryhmään, josta alani kesätöitä olisi voinut hakea. (Ammattikorkeakouluille ja yliopisto-opiskelijoille oli erilliset hakijaryhmät ja työpaikat joita mahdollista hakea ja hain siis tavallaan yliopistopaikkoja “ammattikorkean papereilla”.) Kuinkahan monta tällaista muuta väärinymmärrystä on tapahtunut niissä kymmenissä (sadoissa?) kesätyöhakemuksissa, joita olen vuosien aikana lähetellyt?

-Opiskelija, LTY, 13.11.2003

#436

Mutta tuolla PIRKOssa opiskelleena voin sanoo, että ei opiskelun alussa ollu helppo oppia muistaan tota litaniaa ulkoo ja kun se piti vielä sataan eri paperiin kirjottaa.

- Missä opiskelet?

- Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutissa, liiketalouden ja mediaviestinnän yksikössä, datanomikoulutuksessa

- Herra Jumala

-Maniace, 23.1.2004

#532

Hyvä pointti. Arvostus ansaitaan osaamisella ja omiin vahvuuksiin panostamalla eikä apinoimalla muita. Mutta täytyy kyllä omana huomiona sanoa, että pari vuotta sitten näistä ammattikorkeakouluista tuli väkeä, joissa opistotasoa ylempää oli vain ylimielinen asenne... Osaaminen ei ollut todellakaan sen kummoisempaa. Tuli todettua työelämässä.

-feministi, 20.2.2004

#743

Nyt ihmiset näemmä sekoittavat eri asioita. Ammattikorkeakoulu on eri asia kuin ammattioppilaitos, eikä ole oikein verrattavissa, sillä ammattikorkeakouluun hakee niin lukiolaisia kuin ammattikoululaisiakin, ja joillekin linjoille on niin vaikea päästä että vaikka olisi minkälaiset paperit lukiosta ei se takaa pääsyä. Kaikki ammattioppilaitoksesta valmistuneet eivät suinkaan suuntaa korkeampaan koulutukseen vaan siirtyvät suoraan työelämään. AMK ei ole sama asia kuin yliopisto, mutta ei sitä tietääkseni sellaisena pidetäkään? Yliopisto on hyvin teoreettistä, ammattikorkeakoulussa opitaan käytännönläheisempiä asioita. Yliopisto ja AMK ovat molemmat yhtä hyviä vaihtoehtoja jatkaa opintojaan, tulevaisuudessa on työvoimapula koska on liikaa akateemisen tutkinnon suorittaneita, ja liian vähän ammattioppilaitoksen tai ammattikorkeakoulun suorittaneita. Pakko sanoa myös sen verran, kun joku tuossa sanoi että ammattioppilaitokseen menevät ne joiden keskiarvo ei riittänyt lukioon, että ei pidä paikkaansa. Monet hyvän keskiarvon omaavat menevät ammattioppilaitokseen koska tuntevat jonkun tietyn alan omakseen. Miksi pitäisi mennä lukioon, jos tietää että linja X ammattioppilaitoksesta valmistaa siihen unelmien ammattiin?

-BlackRose, 22.5.2004

#788

Niin... ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä, kuten ne sanovat, eikö?

-Tata, 10.6.2004

#1208

Mä menin lukioon, koska numerot oli ihan hyviä. Mutta suurempi syy mennä lukioon oli se, että en tiennyt, mikä musta tulee isona. Sitäpaitsi ei ollu kiinnostusta + osaamista käytännön hommiin. Kirjoitin keväällä ja lähdin yliopistoon, koska en edelleenkään tiennyt, mitä haluan. Ammattikorkeat valmistavat suoraan ammattiin, olisin tykännyt siitä, mutta kun en tiennyt mille alalle... Niinpä lueskelen fysiikkaa kun en muutakaan osaa, enkä edelleenkään tiedä, mikä musta tulee. Luultavasti työtön (maassa liikaa korkeasti koulutettuja) fyysikko surkeilla papereilla (koska en jaksa tätä teorian määrää). Että näin.

-n19, 20.9.2004

#1647

Nimenvaihtoasiasta olen täysin samaa mieltä Aapon kanssa. Todella ärsyttävää kaikki nykyinen nimien vaihtelu muka-hienommiksi, ihan kuin siitä tosiaan kauheasti arvostusta lohkeaisi. Päin vastoin ainakin mun silmissäni. Täällä päin maailmaa jotkut kiihkoilevat, että maakunnan nimikin pitäisi vaihtaa “vetävämmäksi”. Eikö mitään rajaa tai edes perinteiden kunnioitusta?

-Minä, 10.1.2005

#2233

Toi nimenmuutosvimma on todellakin rasittavaa. Ja vähän naurettavaakin. Ainoa joka siitä hyötyy on markkinointi- ja mainosfirmat sun muut jotka nimenmuutoksen toteuttaa.

Loppujenlopuksi on ihan sama mikä laitoksen tai firman nimi on, jos tuote sen takana on okay ja ihmiset luottaa ko. asiaan. Nuo nimien vaihtelut ja brändausteatteri aiheuttaa ainoastaan epävarmuutta kuluttajien joukossa ja epävarmuushan tunnetusti aiheuttaa pelon kohteen hyljeksyntää tai muuten negatiivista suhtautumista asiaan. Asun jo toistakymmenettä vuotta ulkomailla ja koska alkoi niin nyppimään Kansallisosakepankin nimenmuutos selkkaukset (en koskaan tiennyt minkä pankin asiakas oikein olen...?) vaihdoin pankkia ja siirsin koko rahaliikenteeni Handelsbankeniin.

-huh-huh, 29.7.2005

#7090

Tuskinpa nimi arvostusta lisää. Kyllä nimestä voi tulla ennakkoluuloja, jos se on tyyliin “Ruman koulu”, mutta “ammattikoulun” muuttaminen “ammattikorkeakouluksi” ei vaikuta mitenkään asian arvostukseen. Jos nimi merkitsee muutenkin jotain ikävää, ennakkoluuloja saattaa tulla, mutta “ammattikoulu” on aivan yhtä hyvä kuin “ammattikorkeakoulu”.

-Cla, 10.11.2007

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: