Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Eutanasia

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


17 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 24/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Eutanasian rajat ovat veteen piirrettyjä. 3 482 lukijaa, joista 200 eli 6% on antanut arvosanan (7+).

Eutanasia

Eutanasia – murha vai inhimillinen apu

Itsemurha ei ole käsittääkseni rikos Suomen lainsäädännön mukaan, koska sen yrittämisestä ei rangaista. Kuitenkin viranomaiset puuttuvat tilanteeseen, jos heidän tietoonsa tulee itsetuhoine henkilö. Ilman parempaa tietoa veikkaan, että kyseinen henkilö passitetaan M1-lähetteellä psykiatriseen sairaanhoitoon. Eutanasiahan on avustamista itsemurhaan. Jos unohdetaan kristillinen tai muu uskonnollinen käsitys ko. aiheeseen, ja keskitytään maallisemmin julkisuudessa esillä olleisiin asioihin eutanasian suhteen.

Mielestäni ongelmaksi muodostuu rajanveto mihin eutanasiaa voi käyttää ja mihin ei. Lainsäädännön tulisi olla erittäin tarkka, jos eutanasia laillistettaisiin Suomessa. Lääketieteen perustehtävä kuitenkin on käsittääkseni sairauksien diagnosointi, hoito ja elämän ylläpito. Julkisuudessa on ollut parantumattomasti syöpäsairaan ihmisen mahdollisuus nk. ihmisarvoiseen kuolemaan … kun kipulääkkeet eivät enää auta tarpeeksi jne. Mihin sitten raja vedetään? Sallitaanko kolarissa neliraajahalvaantuneelle mahdollisuus lopettaa elämänsä ihmisarvoisesti? Itse onnettomuudessa valitsisin ennemmin kuoleman kuin neliraajahalvauksen. Entä vaikeasti masentunut ihminen, joka ei tahdo saada lääkkeistä/terapiasta apua? Entä vanhukset, jotka makaavat vuosia hoivaosastolla nenämahaletkuissa? Kenellä on oikeus eutanasiaan, jos se laillistettaisiin Suomessa? Kuinka moni lääkäri, jotka ovat opiskelleet elämän ylläpitämistä, on valmis suorittamaan tämän lääketieteellisen operaation? Mitkä kriteerit potilaan tulee täyttää, jotta hänellä olisi oikeus avustettuun itsemurhaan? Veteen voi piirtää monenlaisia rajoja, mutta loppujen lopuksi potilashan itse määrittelee subjektiivisesti oman elämänsä laadun, joten kuka tai mikä taho voi piirtää sen tarkan rajan eutanasiasta?

-Jape, 25.5.2012

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
Kaikki 90 kommenttia
Kommentit
#14243

En kannata eutanasiaa missään muodossa jo koulutukseni ja vakaumuksenikin takia.

-Nuuskamuikkunen, 25.5.2012

#14264

Minä en ymmärrä, kuinka kukaan voi pitää oikeutenaan päättää siitä, “pitääkö” toisen elää vai ei. Se jos mikä on yksilön oma valinta. Ja hänen pitäisi myös saada pyytää siihen haluamansa avustaja.

Se jos mikä on röyhkeää, että sanotaan kuolemansairaalle, että sinun pitää elää koska minä (tai minun pyhä kirjani) niin sanoo.

Toisaalta, jos tämä kuolemansairas tunnustautuu ateistiksi, Molokin palvelijaksi tai myöntää keränneensä risuja pyhäpäivänä, pitäisi kunnon uskovaisen hänet kivittää kuoliaaksi. Näin kaikki voittavat.

Kuka on kohdetta parempi arvioimaan, pitäisikö ihmisen elää vai ei? Kyse on aivan samasta asiasta kuin että teloittaja päättää toisen elämän lopettaa. Molemmissa tapauksissa ihmisen elämän jatkamisesta tehdään päätös, ja sen päätöksen tekee joku muu kuin ihminen itse.

-Ateisti, 1.6.2012

#14266

Kuolemasta tekee päätöksen aina (ja joka tapauksessa) Jumala.

-Nuuskamuikkunen, 1.6.2012

#14268

Nuuskamuikkuselle:

Eli jos minä tapan jonkun, se on siis Jumalan päätös? Mielenkiintoista.

-Tuntematon, 3.6.2012

#14277

Eutanasia vai murha? Sama vai eri asia? Murha EI OLE JUMALAN PÄÄTÖS. Täällä riehuu myös toinen voima, ja se on “pahuuden voima”. Meille on annettu ns. “vapaa tahto”, kumpaa voimaa kannatamme ja/tai tottelemme.. Jumala ei halua ketään murhattavan, eikä halua kestään murhaajaa.

-Nuuskamuikkunen, 6.6.2012

#14278

Tuntematon, tietysti. Kun Jumala tietää kaiken ja näkee kaiken, hän näkee ennalta, että tulet tappamaan jonkun. Mutta Hän ei sitä kuitenkaan estä, vaikka sormia napsauttamalla voisi. Näinollen Jumala on vastuussa tekemästäsi murhasta.

Sinulla ei voi olla vapaata tahtoa, koska Jumala tietää kaiken ennalta. Mikään, mitä valitset, ei voi olla yllätys Jumalalle. Sinulla on siis yhtä paljon vapaata tahtoa kuin putoavalla kivellä, jonka reitin voimme täydellisesti laskea (tai ainakin Jumala voi).

Eli, murhaa ihan vapaasti. Et ole mistään itse vastuussa.

-Aapo, 7.6.2012

#14279

Nuuskis, jos täällä “riehuu pahuuden voima”, niin sehän tarkoittaa, että pahuuden voima on Jumalan tahto, tai että Jumala ei ole kaikkivaltias. Ei voi olla niin, että Jumala on kaikkivaltias, ja että täällä tapahtuu asioita vastoin hänen tahtoaan.

Jos Jumala ei halua ketään murhattavan, miksi Hän antaa murhien tapahtua? Epäilemättä Hän tahtoo niiden tapahtuvan, tai sitten on voimaton tekemään niille mitään.

Mistä muuten tiedät Jumalan tahdon noin hyvin? Jos Jumala ilmoitti tahtonsa Vanhassa Testamentissa, niin hän päin vastoin oli hyvin innokas murhaamaan.

Minusta on myös mielenkiintoista, kuinka Jumalan tahto ei ole koskaan ristiriidassa sen ihmisen oman tahdon kanssa, joka tämän Jumalan tahdon meille kertoo. On siis joko niin, että tämä ihminen on yhtä kaikkitietävä kuin Jumala, tai että hän ei itse asiassa ilmoita Jumalan tahtoa ollenkaan, vaan laittaa oman tahtonsa Jumalan suuhun.

-Aapo, 7.6.2012

#14280

Ei Jumalan halua murhia tapahtuvan, eikä ole voimaton. Ihminen on Jumalalle tärkeä, mutta ei ihminen voi laittaa omaa tahtoaan Jumalan suuhun. Jumala on kaikenluoja ja kaikkitietävä ja antaa tarpeellisen viisauden ihmisille....Nuuskis ei tiedä kaikkea Jumalan tahtoa, mutta yrittää elää edes joten kuten, miten Jumala toivoo Nuuskiksen elävän. Olemalla ihmisiksi kuunnellen omaa tuntoaan.

-Nuuskamuikkunen, 7.6.2012

#14281

> Jos Jumala ei halua ketään murhattavan, miksi Hän antaa murhien tapahtua?

> Epäilemättä Hän tahtoo niiden tapahtuvan, tai sitten on voimaton tekemään

> niille mitään.

Ehkä Jumalalle on ihan sama tapatko toisen vai et. Hän ei välitä.

Voi myös olla, että Jumalan käsitys hyvästä ja pahasta on erilainen kuin meillä. Murhat ja muu paha ovat Jumalan moraalin mukaan hyviä asioita ja maailma on nyt täydellisen hyvä.

Sekalaista pahan paradoksista:

-Teemu, 8.6.2012

#14282

Luuletteko te, etten minä ole näitä asioita ihan syvällisestikin miettinyt? Kyllä olen. Jos paha ihminen murhaa toisen, hän joutuu vastuuseen, yleensä jo täällä maanpäälläkin, mutta viimeistäin ns. “viimeisellä tuomiolla”. Siellä (viimeisellä tuomiolla) meidät jaetaan ikävä kyllä; hyviin ja pahoihin. Kannattaa siis kuunnella omaatuntoaan ja Jumalahan kutsuu meitä. Jos et vastaa Jumalan kutsuun, Hän lakkaa pikkuhiljaa kutsumasta sinua. Paha saa kyllä palkkansa. Taivasosuuden varmistamiseen ei itse asiassa tarvitse paljon, vain sanomalla: Minä uskon Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhäänhenkeen. Ja eläen elämänsä tottelemalla omaatuntoaan (se puhuttelee meitä kaikkia) Toki, jos joku haluaa murhata toisen ihmisen, hän saa sen halutessaan tehdä. Mutta maanpäällisen rangaistuksen lisäksi, hän saa ikään kuin “tuplatuomion”; ikuisen kärsimyksen. Mutta Jumala on armollinen, moni murhamies on mennyt ja menee taivaaseen, tuolla em. minusta aika helpolla tavalla (tunnustamalla Jumalan).

-Nuuskamuikkunen, 8.6.2012

#14284

Nuuskamuikkunen,

mielestäni on vaarallista ajatella, että olisi hyviä ja pahoja ihmisiä, koska silloin ongelmia vastaan aletaan taistella sen sijaan, että ne korjattaisiin. Lisäksi se, että ei murhaa toista vain sen takia, että välttelee tuomiota, edustaa hyvin heikkoa moraalia ja menee täysin kristinuskon oppeja vastaan.

Älä unohda kultaista sääntöä: tee muille niin kuin toivot heidän tekevän sinulle.

Eli toisin sanoen: oleta, että muut ihmiset ja heidän mielipiteensä ja tarpeensa ovat sinun samalla tavalla kuin se ihminen, joka luulet olevasi.

-Grulps, 10.6.2012

#14285

Eikös' ongelmien korjaaminen ole lähes sama asia kuin niiden vastustaminenkin? Pääasia, että tekee jotakin ongelmille. Meissä ihmisissä on, ikävä kyllä, myös hyvin heikkoakin moraalia edustavia ihmisiä.

Minä muuten teen JUST' NII KUIN TOIVON MUIDEN TEKEVÄN MINULLE. Eli jos/ ja kun minä haluaisin, että minut noteraa joku hyvännäköinen, nuori ja fixu mies...nii vastaavasti minä noteraan tietysti hyvännäköisen, nuoren ja fixun miehen! Eikös' siinä just täyty tuo sääntö: Teen muille niin kuin toivon heidän tekevän minulle. Eli minä siis oletan että, hyvännäköisen, nuoren ja fixun miehen tarpeet ovat samalla myös minun tarpeitani. Jessss..Joo, eiku just'...Olen samaa mieltä. :) :D :D

-Nuuskamuikkunen, 11.6.2012

#14287

“Ei Jumalan halua murhia tapahtuvan, eikä ole voimaton.”

Eli Jumala ei halua, että murhia tapahtuu, ja voi tehdä asialle jotain, mutta ei vain viitsi? No ei hän sitten kovin paljon halua murhia estää, jos ei mitään jaksa niiden estämiseksi tehdä.

Etkö oikeasti näe tuossa ristiriitaa?

“mutta ei ihminen voi laittaa omaa tahtoaan Jumalan suuhun.”

Ai. Minusta sinä juuri laitoit.

-Aapo, 14.6.2012

#14288

“Luuletteko te, etten minä ole näitä asioita ihan syvällisestikin miettinyt?”

Luulin niin. Jos et ole, sinulla on huomattavan jäykät mielipiteet mutun perusteella. Jos et ole pahemmin miettinyt, kuinka voit olla noin varma? Oletko vakavasti harkinnut mahdollisuutta, että Jumalaa ei ole? Tai että Hän on täysin toisenlainen kuin luulet? Ehkä Hän on paha ja ei ollenkaan kaikkivoipa? Ehkä jumalia on monta? Ehkä Zeus on ainoa oikea jumala?

Ihmettelen siis sitä, että vaikka et ilmeisesti ole syvällisesti miettinyt tätä, niin silti sinulta tulee lähinnä vastauksia, ei kysymyksiä.

-Aapo, 14.6.2012

#14289

Ok..Olen kyseenalaistanut joskus välillä Jumalankin. Mutta parempaakaan selitystä en esim. tuolle maailman lopulle/-alulle ole löytänyt. Toisaalta MIKÄÄN TIETEEN ALA EI OLE PYSTYNYT todistamaan etteikö Jumalaa voisi olla olemassa.ja/tai Jumalaa ei ole olemassa. Mikään tieteenala EI SIIS KUMOA RAAMATTUA, eikä Raamattu mitään tiedettä. Olen usein mennyt erittäin epäileväisenä esim. kesäisille kansanlähetys päiville, huomatakseni että, sain vastauksia. Aivan kuin minulle vastattaisiin JUURI NIIHIN KYSYMYKSIIN, joihin olen mielessäni kaivannut vastauksia...ja vielä aivan itsestään selvyyksinä avautuvat eteeni. Hengellisissä kokouksissa en edes ehdi kysyä, kun jo asia selitetäänkin minulle ja aivan ymmärrettävästi..vielä. Johdatusta sekin. Kristillinen yhteisö siis tukee ja antaa ne vastaukset. Elikkä Jumala on pannut ne vastaukset jonkun uskovaisen suuhun, ja se joku sitten kuin huomaamattaan sanoo ne minulle. Sadat miljoonat ihmiset tunnustavat Jumalan, en ole yksin tätä mieltä.

-Nuuskamuikkunen, 14.6.2012

#14291

“Ok..Olen kyseenalaistanut joskus välillä Jumalankin. Mutta parempaakaan selitystä en esim. tuolle maailman lopulle/-alulle ole löytänyt.”

Siinä tapauksessa olisin kuvitellut sinun olevan enemmän kyselevällä ja uteliaalla, kuin ehdottomalla asenteella liikkeellä.

Se, ettei tiedä parempaa selitystä, ei ole itse asiassa mikäänlainen todistus nykyiselle selitykselle. Jos en keksi, kuinka pöydälleni päätyi tyhjä kahvikuppi, tekeekö se teoriasta “näkymätön aave materialisoi kupin tyhjästä” totta? No ei tietenkään. Sen vuoksi minun olisikin parempi vastata vain “en tiedä”, eikä keksiä selitystä, joka on joka tapauksessa virheellinen. Teorian puolesta ei todista kilpailevien teorioiden huonous, vaan tätä teoriaa tukevat argumentit ja faktat.

Tieteessä yksikään teoria ei ole “totta”, vaan korkeintaan toistaiseksi kumoamatta.

“Toisaalta MIKÄÄN TIETEEN ALA EI OLE PYSTYNYT todistamaan etteikö Jumalaa voisi olla olemassa”

Tuo on täydellisen epärelevanttia. Olemassaolemattomuutta on mahdoton todistaa. Millään alalla. Yhtä vähän voit todistaa, ettet ole minun mielikuvitustani. Et voi todistaa, etteikö jumalia olisi täsmälleen kaksi. Etkä sitä, ettei niitä olisi täsmälleen yksi, tai täsmälleen nolla. Ovatko nämä kaikki siis totta?

Jumalan olemassaolo olisi hyvin helppoa todistaa, jos Jumala olisi olemassa (ja hänellä olisi minkäänlaista vaikutusta mihinkään). Esimerkiksi yksinkertaisesti rukoillaan jumalalta jotain asiaa (jonka muutkin voivat havaita). Koetapa arvata, montako tällaista koetta on tehty, ja kuinka monessa rukoiltu asia toteutui.

Todennäköisesti sanot, ettei Jumala halua tulla “mitatuksi”. Miksi ei? Eikö hän halua, että ihmiset kokevat ja näkevät hänet? Miksi aina, kun Jumalalla olisi mahdollisuus tulla esiin, hän piiloutuukin entistä enemmän? Onko syy se, että hänellä on avaran paikan kammo, vai paljon yksinkertaisempi selitys, ettei Jumalaa ole ensinnäkään olemassa?

On aika erikoista, että kaikkein suurinta ja mahtavinta voimaa ei koskaan voida todistaa olemassaolevaksi, ei edes sen pienintä vaikutusta.

“Mikään tieteenala EI SIIS KUMOA RAAMATTUA, eikä Raamattu mitään tiedettä.”

Raamattu ei kumoa mitään tiedettä, mutta monikin tiede Raamatun (eli on sen kanssa ristiriidassa). Tunnet joko tieteen, etenkin fysiikan, kosmologian ja biologian, tai Raamatun varsin heikosti. Minäkin juuri yllä esitin logiikan avulla, kuinka Jumala ei voi olla sekä kaikkivoipa, kaikkitietävä että hyvä.

“Hengellisissä kokouksissa en edes ehdi kysyä, kun jo asia selitetäänkin minulle ja aivan ymmärrettävästi..vielä. Johdatusta sekin.”

Minusta se kertoo pikemminkin, että kokouksen vetäjillä on aika hyvä kuva siitä, miksi ihmiset käyvät kokouksissa. Ei ole johdatusta, että kesällä minulle yritetään myydä jäätelöä (ja varsin usein onnistutaankin myymään :-). Kuinka kioskin myyjä tiesikään minun haluavan jäätelöä? Ehkä siitä, että kesällä sitä halutaan aika usein, varsinkin niiden parissa, jotka seisovat kioski jonossa.

Tarkoitus ei ole millään muotoa halventaa kokemustasi. Kokouksessa epäilemättä osataan vastata joihinkin kysymyksiisi. Mutta se ei tee vastauksista totta, ei vaikka ne tuntuisivat hyviltä.

“Kristillinen yhteisö siis tukee ja antaa ne vastaukset. Elikkä Jumala on pannut ne vastaukset jonkun uskovaisen suuhun, ja se joku sitten kuin huomaamattaan sanoo ne minulle.”

Jumala osaa siis pistää mitä tahansa sanoja kenen tahansa suuhun, ja ne ovat juuri oikeat sanat sinulle, mutta hän ei osaa itse saada päähäsi näitä ajatuksia ilman välikäsiä, saati sitten saada minut näkemään Jumalaa yhtään missään?

Jos asiaa katsoo psykologian näkökulmasta, miltä luulet, että vaikuttaa, kun Jumalaan uskova näkee Jumalan kaikkialla? Kertooko se jotain Jumalasta, vai Jumalaan uskovan ihmisen tavasta tulkita todellisuutta?

Usko on totena pitämistä todisteiden puutteessa tai jopa niitä vastaan. Usein usko esitetään positiivisessa valossa. Otetaan esimerkki toisista ympyröistä. Lapsi tuo kotiin todistuksen, jossa on vain kutosia. Äiti ihmettelee, miksi numerot ovat laskeneet. Lapsi sanoo, että kuinka niin. Numerot ovat kaikki ysejä. Äiti sanoo että no eivät ole, katso nyt. Lapsi sanoo “Ne ehkä näyttävät kutosilta, mutta ovat ysejä” ja pitää kantansa, sanottiin hänelle mitä tahansa. Lapsen ei tarvitse tehdä mitään toisin, sillä hänhän sai pelkästään kiitettäviä arvosanoja. Vieläkö usko on hyvä asia? Vai olisiko parempi perustaa maailmankäsityksensä asioihin, jotka eivät ainakaan ole ristiriidassa havaintojen kanssa?

-Aapo, 15.6.2012

#14293

Sorry, minä en pysty tieteellisellä mittaustuloksella todistamaan Jumalan olemassa oloa..Mutta uskovia on maailmassa muitakin kuin minä. Joo..meni perille...Aapo olisit suoraan sanonut: On tyhmä Nuuskamuikkunen...Oon minä opiskellutkin, mutta tuohon kosmologiaan en ole hyvin paljon vielä paneutunut.

Mutta todista sinä (vaikka sillä psykologisella näkökulmalla) missä on maailman alku ja miten se maailma alkoi...Ja siinä samalla (jonkin tieteenalan mittaustuloksella) selvitä Jumalan olemassa olo. Ja todistusaineistoa ja/tai havaintoja pitää olla näyttää..

Vaikka kuinka paljon tieteet ovat tutkineett Raamattua ja maailmankaikkeutta, asiaan ei ole silti löytynyt vastauksia...lisää kysymyksiä vaan. Ja jos ja kun me joskus ratkaisemme tämän maailman kaikkeuden synnyn, sen koon ja maailman lopun, ilmaantuukin toinen tai toisia maailmankaikkeuksia ihmeteltäväksemme. Jumala on ainakin SUURI, mittaisi sitä sitä vaikka millä asteikolla.

-Nuuskamuikkunen, 15.6.2012

#14300

“Mutta todista sinä (vaikka sillä psykologisella näkökulmalla) missä on maailman alku ja miten se maailma alkoi..”

Valitettavasti psykologia ei käsittele tätä koko asiaa millään tavoin. Eikä suurin osa muistakaan tieteistä. Evoluutioteoriakaan ei käsittele elämän syntyä, vaan sen kehittymistä nykyisen kaltaiseksi.

Huomaa myös, että vaikka minkäänlaista teoriaa maailmankaikkeuden synnystä ei olisi edes olemassa, se EI tee jumala-teoriaa oikeaksi. Se tarkoittaisi vain, ettei asiasta ole olemassa teoriaa. Ei ole mikään pakko olla vaihtoehtoista selitystä voidakseen kumota teorian. Teorian voi kumota yksinkertaisesti niin, että osoittaa sen ristiriitaiseksi (loogisesti mahdottomaksi), tai osoittaa sen epäyhteensopivaksi mittaustulosten kanssa.

Maailmankaikkeuden alulle toki on olemassa teoria, jonka varmasti tiedätkin, eli alkuräjähdys. Sitä tuskin kannattaa tässä käsitellä, mutta Wikipediasta löydät sitä käsittelevän artikkelin

“.Ja siinä samalla (jonkin tieteenalan mittaustuloksella) selvitä Jumalan olemassa olo. Ja todistusaineistoa ja/tai havaintoja pitää olla näyttää..”

Minkään olemassaolemattomuutta ei voi todistaa, mutta olemassaolon voi. Jumalan olemassaolon puolesta ei ole ensimmäistäkään todistetta. Mutta olen osoittanut, että Jumala EI voi olla kaikkivoipa, kaikkitietävä ja hyvä. Ja ihmisellä EI voi olla vapaata tahtoa, jos jumala on kaikkitietävä. Nämä ovat mahdottomia tilanteita. Jos Jumalan on kaikkitietävä, hän tietää täsmälleen, mitä jokainen ihminen ajattelee ja tekee. Ihmisellä ei siis voi olla vapaata tahtoa. Nämä ovat loogisia mahdottomuuksia, ja yksin ne osoittavat, että kristinuskon jumalaa ei voi olla olemassa, tai ainakaan hän ei ole kaikkitietävä, kaikkivoipa, eikä hyvä.

Jos kerrot, minkä todistustusaineiston uskoisit osoittavan jumalan olemassaolottomuuden, niin olen melkein 100% varma, että sellainen löytyy. Sinun ei siis tarvitse etsiä todistetta, vaan keksiä todiste, joka sinut vakuuttaisi. Olen kuitenkin oikeastaan täysin varma, ettet osaa sanoa sellaista todistetta, joka vakuuttaisi sinut jumalan olemassaolemattomuudesta. Minä taas vakuuttuisin jumalan olemassaolosta aika helpostikin. Esimerkiksi että rukoilisin, että eteeni ilmestyisi omena, ja sitten se ilmestyisi. Jos tuon vielä voisi toistaa, niin vaikea sitä olisi fysiikalla selittää.

“Vaikka kuinka paljon tieteet ovat tutkineett Raamattua ja maailmankaikkeutta, asiaan ei ole silti löytynyt vastauksia...lisää kysymyksiä vaan.”

Uusia kysymyksiä kyllä, koska tiede edistyy. Kun opitaan uutta, osataan kysyä myös uusia kysymyksiä. Se on juuri merkki edistymisestä.

Täyttä varmuutta et toki tieteellisin menetelmin saa, mutta jos joku lupaa sinulle täyden varmuuden aivan mistä tahansa asiasta, voit olla varma, että hän valehtelee tai puhuu vastoin parempaa tietoa. Täyttä varmuutta ei yksinkertaisesti ole olemassa, koska kukaan ihminen tai ihmiskunta ei tiedä kaikkia asioita ja niiden vaikutuksia toisiinsa. Epävarmuus on hyvä asia, koska se ohjaa eteenpäin, ohjaa kysymään uusia kysymyksiä. Varmuus taas pysäyttää.

Uskonnot (ei vain kristinusko) ovat taas hyviä esimerkkejä paikalleen jähmettymisestä. Vaarallisin tilanne on varmuus, jos on väärässä. Tällöin ei edes kysy kysymyksiä tai kyseenalaista näkemystään, koska “tietää” olevansa oikeassa. Mitä varmempi asiasta on, sitä enemmän näkemystään kannattaa kyseenalaistaa. Se on ainoa keino oppia lisää.

Minä otan osaa uskonto-keskusteluihin, jotta oppisin lisää. Mitä jos olenkin väärässä? Olisi ihanaa, jos joku osoittaisi minun olevan väärässä, koska se tarkoittaisi, että olen oppinut lisää. Se olisi suurin palvelus, mitä minulle voisi tehdä.

En voi täydellä varmuudella sanoa, ettei jumalaa ole. Mutta vähintään yhtä suurella varmuudella, kuin voin sanoa kiven putoavan maata kohti pudotettaessa. On mahdollista, että painovoimaa ei ole, vaikka mikään ei osoitakaan sen puuttumista. Samalla lailla on mahdollista, että jumala on olemassa, vaikka mikään ei olekaan koskaan osoittanut sen olemassaoloa.

-Aapo, 16.6.2012

#14305

Aapo: Jos painovoimaa ei olisi, nii me pudottas' avaruuteen..Asia perustuu siis havaintoon. Painovoima on siis olemassa. Se että, me ei pudota avaruuteen, todistaa sen että, painovoima on olemassa.

Raamatussa kerrotaan useista ihmeteoista. Kun ihmiset epäilivät Jeesuksen kykyjä, hän teki ihmetekoja. He näin vakuuttuivat (perustui havaintoihin) Jumalan olemassa olosta. Ihmetekoihin pystyivät nyös profeetat. Uskonto perustuu uskoon. Jumalaan ja taivaaseen uskovia on satoja miljoonia. Minä edustan mielestäni siinä porukassa sitä suvaisevinta ryhmää. Olen hyvin innostunut ja kiinnostunut myös muista uskonnoista ja /tai uskontoihin liityvistä eriävistäkin mielipiteistä. Olen siis “tuntosarvet ylhäällä”. En pidä itseäni ns. “jäykän”mielipiteen edustajana. Olen valmis muuttamaan mielipiteitäni, jos siien on tarvetta. En siis ole “jämähtänyt” samaan totuuteen. Tietämykseni uskonasioissa onkin vielä opiskeluvaiheessa, olen siis vielä noviisi. Olen uusi uskovainen.

-Nuuskamuikkunen, 16.6.2012

#14306

Aapo, entä jos Jumala onkin hyvä, mutta hänen käsityksensä hyvästä on erilainen kuin meillä (ts. kaikki “paha” maailmassa on Jumalan tavoitteiden mukaista)? Entä jos hän on kaikkitietävä ja luonut meidät, mutta meidän “vapaa tahtomme” ei ole lähtöisin pelkästään Jumalasta itsestään, vaan on jotain enemmän, sielu, jonka luonnetta ja suhdetta Jumalaan emme ymmärrä? Jumala ehkä tietää mitä aiomme, mutta ei tahdo tai voi puuttua tekemisiimme.

Itse en usko jumaliin, mutta ärsyynnyn enemmän tai vähemmän helposti kun uskonto alistetaan surutta logiikalle. Millä perusteella Aapon kaltaisten järkevien ihmisten päättely ja empiirinen tutkimus, joka on aistiemme ja kokemamme maailman rajoittamaa, on luotettavampaa tietoa kuin miljoonien ihmisten tunnekokemus? Ja jos ajatellaan käytännöllisesti, millä perusteella maailman totuutta kannattaa perustella järjellä ennemmin kuin tunteella? Sinulle se ehkä TUNTUU oikealta. Toisille taas ei. Jumaluskoon “jähmettymisessä” ei ole mitään haittaa muille. Vaarallista on Nuuskamuikkusen kaltaisten tyyppien näkemys siitä, että juuri he tietävät mitä Jumala tahtoo (tässä tapauksessa Jumala valjastetaan eutanasian vastustajaksi).

-Elina, 16.6.2012

#14308

“Aapo, entä jos Jumala onkin hyvä, mutta hänen käsityksensä hyvästä on erilainen kuin meillä (ts. kaikki ”paha“ maailmassa on Jumalan tavoitteiden mukaista)?”

Tuo on tietysti mahdollista. Mutta on aika pirun vaikea löytää johdonmukaista hyvyyden mittaa, jota Jumala noudattaa.

“ärsyynnyn enemmän tai vähemmän helposti kun uskonto alistetaan surutta logiikalle.”

En minä ketään pakota lähestymään uskoa loogisesti (ja en usko, että kukaan uskovainen niin tekeekään). Miksi minä en saisi lähestyä uskontoa samojen totuuskriteerien kautta, joiden kautta arvioin minkä tahansa muun asian totuudenmukaisuutta? En pakota ketään mihinkään, enkä voisikaan.

“Millä perusteella Aapon kaltaisten järkevien ihmisten päättely ja empiirinen tutkimus, joka on aistiemme ja kokemamme maailman rajoittamaa, on luotettavampaa tietoa kuin miljoonien ihmisten tunnekokemus?”

Missä minä noin sanoin? En minä ole missään arvioinut kenenkään tunnekokemusta. Minä puhuin vain Jumalan olemassaolosta ja kristinuskon suhteesta totuuteen. Tottakai voi olla tunnekokemus, mutta ei tunnekokemuksella ole mitään tekemistä sen kanssa, onko Jumalaa olemassa vai ei.

“millä perusteella maailman totuutta kannattaa perustella järjellä ennemmin kuin tunteella?”

Jos minusta jumala “ei tunnu” olemassaolevalta, ja Nuuskamuikkusesta tuntuu, kumpi on totuus? Vai onko totuuksia useampia? Eli samaan aikaan kaksi täysin vastakkaista asiaa voivat molemmat olla totta? Tuollaisessa äärimmäisessä relativismissa ei ole mitään mieltä eikä se vie meitä yhtään lähemmäksi totuutta. Tunnekokemus on toki kiinnostava, mutta ei siitä näkökulmasta, onko asia totta vai ei. Lähinnä siitä näkökulmasta, mitä jokin asia ihmiselle merkitsee ja miksi.

Jos sinulle “musta tuntuu” on yhtä hyvä peruste kuin empiirisesti mitattavat tulokset, niin siitä vaan. Jos haluan selvittää, onko Jumalaa olemassa vai ei, ei tunnekokemuksella ole siinä arviossa oikeastaan mitään osaa. Mutta en minä ole ketään kieltänyt perustelemasta Jumaluskoaan tunnekokemuksellaan. Sen kun perustelet. Minä en siihen aio ottaa osaa, koska se ei vie minua lähemmäksi totuutta.

“Jumaluskoon ”jähmettymisessä“ ei ole mitään haittaa muille.”

Ei, jos se rajoittuu uskovaan itseensä. Mutta niin ei valitettavasti yleensä käy. Yleensä se johtaa sellaisten tieteellisten asioiden kieltämiseen, jotka ovat ristiriidassa uskon kanssa. Se johtaa samojen oikeuksien kieltämiseen homoilta, mitä muilla ihmisillä on. Jos haluaa päättää asioista muiden puolesta, on suorastaan vastuutonta, jos ei ota selville parasta tarjolla olevaa tietoa.

Ihminen voi tietysti itse uskoa aivan mitä haluaa. Mutta kuten sanottua, se harvoin jää siihen.

-Aapo, 17.6.2012

#14358

Miksi keskustelu kääntyi taas “Onko Jumala olemassa ja millainen hän on?” keskusteluksi. Nyt oli kyse siitä, onko minulla oikeus päättää kuolemastani.

Eutanasiakeskustelussa tarraudutaan mielestäni täysin epäolennaisiin poikkeustilanteisiin, joiden nojalla estetään myös selvät tapaukset. Ei tietenkään kannata heti suoralta kädelta alkaa lopettamaan masentuneita ja “muuten vain” pohjalta. Mutta miksi samalla pitää kieltää myös selvät tapaukset? Äärimmäisissä tuskissa viimeisiä kuukausiaan kituuttavan potilaan olisi kaiken järjen ja myötätunnon mukaan parasta sallia päättää omasta elämästään. Varsinkin jos hän itse sitä pyytää. Siinä ei ole mitään kunniatonta tai pahaa, jos kykenet pelastamaan toisen kuoliaaksi kiduttamiselta.

Toki ei myöskään voida ketään pakottaa armomurhassa avustamaan, mutta jos sairaalat/saatokodit tms. tarjoaisivat edes välineet asian toteuttamiseksi itse, oltaisiin taas huomattavasti paremmalla pohjalla asian suhteen.

Minä en pelkää kuolemaa, pelkään sitä tapahtumasarjaa jonka päätös se on.

-MrRokkomies, 3.7.2012

#14371

Minäkin haluan kuolla nopeasti ja kivuttomasti.. Mutta onnex nykyään terminaalihoidossa on hyvät kipulääkkeet, Six ei kenekään tarte auttaa ketään eutanasiassa, koska hoitomuodot ovat nykyään kivuttomia. Lääkitys ja hoito vaan kohilleen ja eiku' odottamaan rauhallista nukkumista pois.

-Nuuskamuikkunen, 6.7.2012

#14432

Mikäli oliosta ei ole enää hyötyä jäljelle jäävälle yhteisölle, niin eikö sillä ole oikeutta antaa viimeistä hyvää tekoaan ja lopettaa turha resurssien tuhlaus?

Lainsäädäntöhän ei pakota ketään käyttämään muutenkaan koko omaisuuttaan, vaan on täysin sallittua jättää talonsa polttamatta ja siirtää omalla työllä ansaittu hyödyke jollekkin yksilölle josta on vielä jotain hyötyä. Miksi siis pakotetaan käyttämään lääkäreiden aikaa ja lääkkeitä, jos olisi valmis lopettamaan olemassaolonsa?

Onko parempi kärsiä sairaalassa kuukausia, vai ottaa jonkun toimittama pilleri ja lopettaa tuska?

Täytyykö olla edes sairas, jotta olisi oikeutettu varmaan ja kivuttomaan kuolemaan? Mielestäni täysin terve henkilö on oikeutettu lopettamaan elonsa näin tahtoessaan. Täysin terveet sen kykenevät tekemään itsekkin, mutta yhteisö kärsii tämän kaltaisesta toiminnasta.

Rekan keulaan ajajat esimerkiksi saattavat muita tielläliikkujia suureen vaaraan. Heidän elimensä vaurioituvat, jälkien siivoukseen tuhlataan pelastusviranoimaisten aikaa. Vaihtoehtoisesti ko henkilö voisi valita kunniakkaamman lopetuksen, ja antaa elimensä niitä tarvitseville, saattamatta täysin sivullisia vaaraan.

-Mupsu, 4.8.2012

#14434

Olen valmis kommentoimaan terminaalihoidossa olevien etanasiaa..Mutta että, terveet nuoret itsarin tekijät?? Se jääköön komentoimatta. Itsemurha EI OLE RATKAISU mihinkään eikä milloinkaan.

-Nuuskamuikkunen, 11.8.2012

#14435

Kyllä itsemurha on ratkaisu. Voisi jopa sanoa, että se on äärimmäisen vaikea ja raju ratkaisu.

Niille jotka jäävät suremaan, itsemurha ei tietysti ole ratkaisu vaan pelkkä ongelma. Jos itsemurhan tekijä olisi puolustamassa tekoaan, niin ehkä teon ratkaisu-puoli tulisi paremmin esiin.

Mielestäni jokaisen elämä on hänen omansa. Se ei ole lahja vanhemmilta, jumalilta, eikä yhteiskunnalta, eikä siihen liity velvoitetta elää niin pitkään kuin mahdollista. Mielestäni elämän saamisen mukana ei tule muitakaan velvoitteita vaan ainutkertaisen elämänsä saa elää niin kuin itse parhaaksi näkee.

Voin kuvitella monta tilannetta missä elämää ei halua jatkaa. Nykyisen syyllistämisen ja elämiseen “pakottamisen” tilalla näkisin mieluummin hyväksytyn tavan lopettaa oma elämä. Se voisi olla Kelan ilmainen palvelu ja näin kaikkien saatavissa.

-Teemu, 11.8.2012

#14436

Onpa itsekästä...mutta niinhän sitä on nykyään kaikki. Omaiset saa surra ja tuntea syyllisyyttä lopun ikänsä, kunhan vaan itsarin tekijä saa tehdä elämästään lopun. Meillä on velvoitteita, ellei ole velvotteita ei myöskään ole oikeuksia. Mikä oikeus on mitätöidä vanhempiensa toive omasta lapsesta, joka kunnioittaa heitä ja elää elämäsä kunnolla..tuottaen iloa vanhemmlleen. Minäpä mänen hirteen..

-Nuuskamuikkunen, 12.8.2012

#14439

Jos ihminen ei itse ole oikea henkilö päättämään elämästään, niin kuka on?

> Meillä on velvoitteita, ellei ole velvotteita ei myöskään ole oikeuksia

Oikeus elää on kirjattu mm. Euroopan ihmisoikeusjulistukseen ja Yhdysvaltojen perustuslakiin, mutta näissä ei puhuta mitään velvollisuuksista

Seuraako mielestäsi elämän saamista (syntymää) joukko ennalta määrättyjä velvollisuuksia siitä miten elämä tulisi elää?

-Teemu, 14.8.2012

#14440

Miten elämä tulisi elää? No, vaikka ohjenuorana Suomen Laki ja Raamattu. Ihminen on velvollinen kasvattamaan lapsensa, rakastamaan puolisoaan ja hoitamaan huolella työnsä..ja kunnioittamaan muidenkin elämänarvoja ja oikeuksia. Oikeuksiaanhan jokainen osaa ja haluaa puolustaa..Mutta ne lähimmäiset on myös otettava huomioon. Kyllä niitä oikeuksiaan ollaan aina “naama punaisena” puolustamassa vaikka muiden kustannuksella...Mutta oikeudet kulkee rinnan velvollisuuksien kanssa.

Ei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia.

Itsarin tekijän hyvä syy on olla tekemättä itsaria.. juuri noiden omien sukulaistensa ja lähimmäistensä takia.

-Nuuskamuikkunen , 14.8.2012

#14441

Jos itsensä tappava ihminen on itsekäs, niin mitäs se toista elämään vaativa ihminen sitten on?

-Tuntematon, 14.8.2012

#14443

> Miten elämä tulisi elää?

Taisin laittaa kysymyksen huonosti. Tarkoitin siis mitä velvollisuuksia meillä mielestäsi on siitä hyvästä, että synnyimme tänne. En suosituksia enkä ohjenuoria.

Jos ei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia, niin oikeudesta elää pitäisi seurata jokin velvollisuus. Koska tälläinen syntymävelvollisuus johtuu vain syntymisestä tänne, niin sama velvollisuus on kaikilla syntyneillä ihmisillä.

Mainitsemasi velvollisuudet eivät mielestäni liity oikeuteen elää vaan johonkin muuhun ja ne koskevat vain osaa ihmisistä. Esim.

- Velvollisuus hoitaa työnsä huolella johtuu siitä, että on sopinut tekevänsä näin työsopimuksessaan

- Velvollisuus kasvattaa lapsensa johtuu mm. lapsien hankkimisesta ja Suomen laista.

Minä en usko, että on mahdollista nimetä yhtään velvollisuutta, joka johtuu vain siitä että on syntynyt. Velvollisuudet ovat tulosta tekemistämme valinnoista ja näkemyksistämme.

Olen valmis muuttamaan mielipiteeni, jos esität yhden syntymästä johtuvan velvollisuuden.

Minulla olisi vielä toinenkin kysymys. Jos ihmisen ei voi itse antaa päättää elämänsä lopettamisesta, niin kuka on parempi henkilö päättämään hänen puolestaan?

-Teemu, 17.8.2012

#14445

Raamatun mukaan elämä on ainutkertainen lahja ja syntymä mahdollisuus. Jos ei usko Jumalaan, on varmaan herkempi tekemään itsarinkin. Mutta uskoi tai ei, sukulaiset, lähimmäiset ja ystävät jäävät kuitenkin vain suremaan ja tuntemaan syyllisyyttä, jos tekee itsarin. Ai, ettäkö jos ei oo ystäviä? Kaikilla on joku, ainakin yksi ihminen, joka jäisi kaipaamaan. Miltä itsestäs' tuntuisi, jos esim. nuori pärjäävä oma lapsesi menisi hirteen?

Minä esim. en tee itsaria jo ihan six, että oon nii utelias. Miten sitä kuolleena voisi tietää maailmanmenosta mitään? ;) Elää jo ihan vaikka uhalla ja/tai toisten kiusax.

-Nuuskamuikkunen, 18.8.2012

#14449

Eutanasiaahan ei olekaan suunniteltu käytettävän nuoriin ja pärjääviin, vaan sen mahdollisuuksien suunniteltaisiin olevan tarkoin säädeltyjä siten, että mieleltään tilapäisesti järkkynyt henkilö ei voisi sitä kautta saada apua itsemurhaansa. Eutanasia=armomurha, ei mikä tahansa itsemurha

Eutanasiasta voisi tehdä päätöksen vain mieleltään terveeksi todettu henkilö, jolla on parantumaton, kovia tuskia aiheuttava tila tai merkittävä rajoite kuten neliraajahalvaantuneisuus.

Se onkin sitten määrittelykysymys, voiko halu kuolla olla terve halu. Jos tullaan siihen tulokseen, että se voisi olla sitä, ei pitäisi olla merkityksellistä kuinka moni jää suremaan, sillä vain ihmisellä itsellään voi olla valta elämästään.

-iohou, 20.8.2012

#14455

Parantumaton tauti, jossa on kovia tuskia, eiku' morfiinia suoneen...eipä koske enää. Neliraajahalvautunut vaatii vain lisää ystäviä ja virikkeitä.. eipä halua kuolla enää..

Eutanasia ei ole ratkaisu missään tapauksessa...Jos halua on tehdä itsari, hän on mieleltään jo sairas. Sairas tarvii ammattiapua, ei apua itsarin teossa (eutanasiassa). Olkoot halvaantunut tai sitte ei, ystävät, perhe ja virikkeet auttavat eteenpäin elämässä. Onko meillä halua kiinnostua lähimmäisistämme?? Itsarin tekijä ja hänen lähimmäisensä ovat sitten yhtä itsekkäitä kaikki, jos sallivat moisen (itsarin) tapahtuvan?

-Nuuskamuikkunen, 24.8.2012

#14459

Nuuskamuikkunen, miksi katsot olevasi oikeutettu päättämään muiden elämästä? Elämästään voi päättää vain ihminen itse, vaikka päättää että se päättyy. Jos joku on itsekäs, niin se, joka luulee voivansa tehdä valintoja toisen puolesta.

-Tuntematon, 28.8.2012

#14462

14455 Nuuskis> Jos halua on tehdä itsari, hän on mieleltään jo sairas

Huh huh. Tuomitset muut mielisairaiksi tuntematta heidän elämäänsä.

Miksei ihminen saisi lopettaa omaa elämäänsä jos niin haluaa?

Jos ihminen ei itse saa päättää elämänsä lopettamisesta, niin kuka saa?

Haluaisin ymmärtää mihin voimakas mielipiteesi nojaa, mutta et ole vastannut kun kyselin samaa aikaisemmin.

Jos olet miettinyt asian läpi kuten vahvat mielipiteesi antavat ymmärtää, niin sinulla on vastaukset näihin kysymyksiin. Vai onko kyse uskonnosta?

-Teemu, 29.8.2012

#14463

Teemulta ja toki keneltä vain kellä vastauksia mahdollisesti on, haluan kysyä, loppuuko mielestäsi oikeus oman elämänsä päättämiseen esim. työsopimukseen? tai kännykkäliittymään? sähkösopimukseen? vuokrasopimukseen? asunto- opinto- tms lainaan? entäs omiin lapsiin? Syntymästä ei velvollisuuksia tule, mutta niitä kertyy nopeasti, halusit tai et. Harva pystyy kulkemaan ahon laitaa ilman paitaa.

-Joonas, 29.8.2012

#14464

Joo..on kyse uskonnosta. Mielipiteeni nojaavat aikalailla Suomen Lakiin ja Raamattuun. Näillä eväillä pääsee elämässä eteenkin päin ilman että, tarvitsee harkita itsaria tai/ja toisen “auttamista” eutanasiassa.

-Nuuskamuikkunen, 29.8.2012

#14465

> Syntymästä ei velvollisuuksia tule, mutta niitä kertyy nopeasti, halusit tai et.

Syntymä lienee ainoita hienoja asioita johon ei voi suoraan liittää velvolisuutta. Tosin juutalais-kristillisessä perinteessä velvollisuus käsitetään Jumalan käskynä ja syntymäänkin saa liitettyä kaikenlaista, mutta minun käsitykseeni velvollisuudesta ei liity uskontoa.

Elämä muiden kanssa on parempaa kuin yksin. Ehkä hyvä yksinkertaistus on vapaaehtoinen vaihto. Kun luovutat jotain toiselle, niin saat jotain itsellesi arvokkaampaa takaisin. Kaikki voittavat koska vaihtoa ei synny jollei se ole hyödyllinen molemmille. Esim. avioliitto tai työsopimus.

Näin syntyy velvollisuuksia, sähkölaskun maksaminen on helpompaa kuin sähkön tuottaminen itse, joten lasku kannattaa maksaa. Jotta saa rahaa laskun maksamiseen on myytävä omaa aikaansa työnantajalle, tms. ja taas syntyy velvollisuus.

Niin kauan kun kyse on vapaaehtoisuudesta, velvollisuuksista on enemmän hyötyä kuin haittaa ja kannattaa tehdä vastapalveluksia toisille.

Heti kun pakko astuu kuvaan, niin tilanne muuttuu. Mielestäni tällöin ei voi enää puhua velvollisuudesta vaan pakottamisesta. Esim. asevelvollisuus on oikeasti asepalveluspakko. On vaikea keksiä oikeutusta esim. sille että valtio saa pakottaa ihmisen taistelemaan vastoin tahtoaan hyökkäyssodassa teloituksen uhalla. Esim. Jatkosota.

Jo pakon käyttö itsessään kertoo siitä, että ihmiset eivät näe asiaa velvollisuudekseen. Tällöin “velvollisuudesta” on enemmistölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Esim. pakkoruotsin lukeminen osana oppivelvollisuutta. Muuten pakkoa ei tarvitsisi.

Eli minun mielestäni velvollisuudet ovat vapaaehtoisia sitoumuksia. Ne ovat ainakin sopimishetkellä näyttäneet tuovan uhrausta suuremman edun. Useimmista velvollisuuksista pääsee myös halutessaan eroon.

Oma elämäni koostuu suurelta osin velvollisuuksieni hoitamisesta. Koska olen valinnut velvollisuuteni itse on homma useimmiten mieluista.

Pakotettuja “velvollisuuksia” kannustan välttämään. Ne ovat yleensä jonkun eturyhmän tahdon toteuttamista.

-Teemu, 29.8.2012

#14466

Velvollisuuksiaan pääsee pakoon ilman, että tarvitsee tehdä itsaria. Jumala päättää elämän pituudesta. Kyllähän me rusinat pullista syödään vaan, kun pitäs' niellä se koko pulla. :)

-Nuuskamuikkunen, 30.8.2012

#14467

Teemu ja Nuuskis, jos saisitte valmistella eutanasialain, mitä seuraavista sallisitte:

a) Vallanpitäjien kannalta kiusallisen henkilön likvidointi Eduskunnan määräenemmistön päätöksellä

b) Vaikeasti sairaan surmaaminen sairaanhoitopiirin päätöksellä vastoin potilaan tahtoa, motivaationa säästötavoitteiden saavuttaminen.

c) Vaarallisen henkilön surmaaminen oikeuden päätöksellä

d) Subjektiivinen oikeus kenelle tahansa tulla kivuttomasti surmatuksi, jos niin haluaa. Henkilön ei siis mitenkään tarvitse perustella asiaa.

e) Avustettu itsemurha rajatuissa tapauksissa, kuten kovaa kipua aiheuttava parantumaton sairaus, potilaan vakaasta vaatimuksesta. Toimenpide vaatii tiukan määrämuotoisen lupamenettelyn.

f) Passiivinen eutanasia, esim. kuolevan potilaan hoitoa ei jatketa, jonka seurauksena hän menehtyy muutama päivä ennen “laskettua aikaa”

g) Kuolemaa ei saa millään tavoin jouduttaa, vaikka seurauksena potilaalle olisi joukko infernaalisen tuskallisia lisäpäiviä

-Pera, 30.8.2012

#14468

“14455 Nuuskis> Jos halua on tehdä itsari, hän on mieleltään jo sairas

Huh huh. Tuomitset muut mielisairaiksi tuntematta heidän elämäänsä.”

Jos sairaus määritellään ominaisuudeksi tai tilaksi, joka merkittävästi haittaa toimintaa ja elämistä, niin halu tehdä itsemurha voidaan laskea sairaudeksi, eikä sillä ole mitään tekemistä tuomioiden kanssa. Ja jos tällainen henkilö voidaan saada kokemaan elämä taas mielekkääksi, niin eikö se ole silloin kannattavaa?

Itsemurhan tekijän oikeuksilla ja velvollisuuksilla ei ole mielestäni mitään tekemistä asian kanssa, koska ne ovat kuvitteellisia sopimuksia ihmisten välillä. Jos ihminen haluaa päättää elämänsä, kyse ei ole ihmisten välisestä asiasta eikä se riipu muiden mielipiteistä.

-Grulps, 30.8.2012

#14469

“Mielipiteeni nojaavat aikalailla Suomen Lakiin ja Raamattuun. Näillä eväillä pääsee elämässä eteenkin päin ilman että, tarvitsee harkita itsaria tai/ja toisen ”auttamista“ eutanasiassa.”

Jos mielipide nojaa tekstiin, niin onko kyse edes mielipiteestä? Mitä jos kysyn, mitä mieltä olet Suomen laista ja Raamatusta?

-Grulps, 30.8.2012

#14470

Ei mitenkään enää liity eutanasiaan ja taisi täällä jokin kirjoitus itsemurhastakin olla. Silti jatkan täällä, koska haluan.. ensimmäiseksi uskonnon sotkemisesta asiaan; moraali on sitä, että tekee mikä on oikein välittämättä mitä muut ajattelevat, uskonto on sitä että tekee mitä muut ajattelevat, välittämättä siitä mikä on oikein, sama koskee pitkälti lakia.

Edelleen kysyn, missä menee raja mielestänne itsensä tapamiseen? Kuvitellaan että kaikki velvollisuudet, mitä olet hankkinut ovat itsesi hyväksymiä ja haluat ne hoitaa. Vaikka se sähkösopimus, jostain syystä kuitenkin haluatkin lopettaa kulkusi elon tiellä. Että kaikki menisi “oikein” pitäisikö sopimukset hoitaa loppuun asti? Toki aikalailla hypoteettinen kysymys, jos tilanne tulee, ja on valmis päättämään päivänsä, ei sähkösopimus ole ensimmäisenä mielessä.

Lapset ehkä mielenkiintoisin, lakkaako sopimus kun lapset täyttävät 18v? Laki sanoo kaiketi näin. Oletko vapaa kiikkumaan narun jatkona näin halutessasi sen jälkeen, olettaen että muut sopimukset on irtisanottu.

-Joonas, 30.8.2012

#14471

Eutanasiasta sen verta että itse olen täysin valmis vetämään vanhemmiltani letkut irti seinästä jos niiden varassa joutuvat joskus elämään ja heidän oma ymmärrys ei ole enää ajantasalla. Ovat näin sanoneet, että eivät halua elää sellaista elämää.

-Joonas, 30.8.2012

#14472

14467 Pera > mitä seuraavista sallisitte:

Minä sallisin d:n ja siis samalla e ja f kohdat:

d) Subjektiivinen oikeus kenelle tahansa tulla kivuttomasti surmatuksi, jos niin haluaa. Henkilön ei siis mitenkään tarvitse perustella asiaa.

Tämäkään ei riittäisi minulle vaan mielestäni olisi parempi, että elämän lopettamispalvelu olisi julkinen ja mahdollistaisi kuolemisen miellyttävällä tavalla, ei siis ainoastaan kivuttomasti. Esim. opiaattien yliannostukseen. Systeemille tämä ei ole kallista. Elävänä pitäminen vastoin tahtoa sitä vastoin on.

Harkinta-aika voisi olla muutama kuukausi, jotta hetkittäiset epätoivon tilanteet eivät tuottaisi turhia kuolemia.

-Teemu, 1.9.2012

#14473

14468 Grupls> “Jos sairaus määritellään ominaisuudeksi tai tilaksi, joka merkittävästi haittaa toimintaa ja elämistä, niin halu tehdä itsemurha voidaan laskea sairaudeksi”

Myös avioero tai potkut haittaavat toimintaa ja elämistä merkittävästi. Elämän kestämätön vaikeus ei ole sairautta.

14468 Grupls> “Ja jos tällainen henkilö voidaan saada kokemaan elämä taas mielekkääksi, niin eikö se ole silloin kannattavaa?”

Varmasti, mutta varmuutta mielekkyydestä ei ole. Toista voi pitää hengissä vastoin tahtoaan loputtomasti vakuutamalla, että kohta hänen elämänsä muuttuu mielekkääksi.

Miten kauan kuolemaa haluavan ihmisen pitäisi kuunnella vakuutteluja?

-Teemu, 1.9.2012

#14474

14466 Nuuskis> “Jumala päättää elämän pituudesta.”

Käytännössä elämän pituudesta päättää lääkäri. Hän lopettaa hoidon jossain vaiheessa tai ei enää ala uutta hoitoa. Ohjeena ovat Kelan määräykset.

Tästä näkökulmasta lähes kaikki kuolemat ovat eutanasiaa. Hoitoa voitaisiin lähes aina jatkaa, mutta se on liian kallista ja tulokset ovat liian epävarmoja. Lisäksi ihminen joutuisi kärsimään hoidon sivuvaikutuksista viimeiset hetkensä.

-Teemu, 1.9.2012

#14476

“Myös avioero tai potkut haittaavat toimintaa ja elämistä merkittävästi. Elämän kestämätön vaikeus ei ole sairautta.”

Avioero ja potkut eivät ole ihmisen ominaisuuksia, mutta siitä seuraava masennus tai muu mielenterveyden häiriö on. Miksi sitä ei voisi luokitella sairaudeksi?

“Varmasti, mutta varmuutta mielekkyydestä ei ole.”

Sama voidaan kääntää myös toisin päin: varmuutta potilaan tilan toivottomuudesta ei aina ole. Kannatan eutanasian laillistamista, mutta joskus on tilanteista, joissa ei kannata antaa ihmisen päättää liian hätiköidysti omasta kuolemastaan.

-Grulps, 2.9.2012

#14477

Grulps; Itsari ei ole ratkaisu koskaan, eikä missään olosuhteissa. Itsaria harkitseva tarvitsee apua, virikkeitä ja ystäviä, ainut ilmaantuva ystävä ei saa olla se, joka “auttaa” eutanasiassa. Minun mielestäni on ihan naurettavaa panna edes kyseenalaiseksi sitä että, täällä pitää elää tietty Jumalan antama aika. Jumala päättää kyllä kuolemasta, huolehditaan me vaan tästä ainutkertaisesta elämästämme. Joka hautoo itsaria, on sairas ja tarvitsee apua (Kelan tuella tai ilman). Joskus hyvä ystävä ja oikeanlainen lähestymistapa jo auttaa. Kelan rahoja saa hakea vain elämistä varten, ei eutanasioita (itsareita) varten. Kelan rahoja voi säästää muutenkin, ei tarvitse hirteen “joutavien ihmisten” mennä. Hoitohenkilökunta on olemassa pitääkseen yllä elämää, ei “auttamassa eutanasiassa”,

Säästää voi muutenkin kuin “lopettamalla” ihmisiä... Tai sitten voi lakkauttaa koko Kansanterveyshuollon kokonaan ja perustaa sijalle enemmän krematorioita.

-Nuuskamuikkunen, 2.9.2012

#14478

“Miksi sitä ei voisi luokitella sairaudeksi?”

Itsemurha on seurausta jostain muusta: masennuksesta, sairaudesta, epätoivoisesta tilanteesta. Jotkut näistä syistä ovat sairauksia, jotkut eivät.

Jotkut ihmiset ovat syvästi masentuneita ja itsemurhahakuisia. Tällöin jatkuvia itsemurhayrityksiä voinee pitää sairautena tai ainakin tiukasti masennukseen liittyvänä oireena.

Se, että päättää lopettaa elämänsä mieluummin kuin kärsii, ei mielestäni ole sairaus. Päinvastoin se voi olla hyvin looginen teko.

Uskon, että itsekin mieluummin lopetan elämäni kuin jään roikkumaan letkuihin vanhainkodissa. Lääkefirma tai hoitava lääkäri mielellään luokittelee tällaisen sairaudeksi ja pakkosyöttää minulle vielä kymmenen vuotta piristyslääkkeitä.

-Teemu, 2.9.2012

#14479

> “Hoitohenkilökunta on olemassa pitääkseen yllä elämää, ei ”auttamassa eutanasiassa“”

Käytännössä hoitohenkilökunta yleensä lopettaa hoidon vaikka merkittävästä elämänpidentymisestä olisi vielä toivoa. Tämä johtuu yleensä hoidon kalleudesta.

Pitäisikö sinun mielestäsi hoitoa jatkaa sen kustannuksista ja seurauksista riippumatta kunnes “Jumala päättää kuolemasta”?

-Teemu, 2.9.2012

#14480

Pitäisi. Pitkittyneen terminaalihoito-vaiheen lopettaminen on eri asia kuin etanasia.

-Nuuskamuikkunen, 2.9.2012

#14481

Nuukis> “Mielipiteeni nojaavat aikalailla Suomen Lakiin ja Raamattuun.”

Ilmeisesti raamattu ei kiellä itsemurhaa, eikä suhtaudu siihen kovin kielteisesti.

Myöskään Suomen laki näytä kieltävän itsemurhaa.

Voisitko tarkentaa mihin Raamatun ja Suomen lain kohtiin mielipiteesi nojaa?

-Teemu, 2.9.2012

#14482

Teemu; Oletko lukenut Raamattua ja/tai Suomen Lakia? Raamattu kieltää itsarin ja Suomen Laki antaa ohjeet siihen, kuinka täyttää kansalaisvelvollisuudet ja velvollisuudet yleensäkin. Miks' pitäs' lyhentää elämänsä kaarta? Surua ja syyllisyyttää jättäen perinnöx läheisilleen. Suomen Laki ei suhtaudu kielteisesti siihenkään että, ei teekkään itsaria vaan, aikookin elää ja hoitaa velvollisuutensa elämänsä loppuun asti.

-Nuuskamuikkunen, 2.9.2012

#14483

“Se, että päättää lopettaa elämänsä mieluummin kuin kärsii, ei mielestäni ole sairaus.”

Johtopäätös ei tietenkään ole sairaus, mutta eikö sen kärsimyksen syy ole yleensä sairaus? Eikä itsemurhan syynä tarvitse edes olla kärsimys vaan yksinkertaisesti se, ettei koe syytä elää. Ja oikeastaan koko asia ei taidakaan olla niin yksinkertainen, kuin ensin ajattelin; jos 10-vuotias haluaa kuolla, niin tuntuu luontevalta ajatella, että syynä täytyy olla jokin sairaus, mutta jos 100-vuotias ei koe syytä elää ja haluaa kuolla pois muoden tieltä, niin tuskin kukaan ajattelee sen olevan sairautta. Sairaus on hankalan epämääräinen käsite.

-Grulps, 2.9.2012

#14484

> Oletko lukenut Raamattua ja/tai Suomen Lakia?

Raamattua vain pinnallisesti, lain tunnen paremmin.

> Raamattu kieltää itsarin

Surffailuni perusteella Raamattu ei ota juuri kantaa itsemurhaan. Raamatussa jotkut pyytävät Jumalaa tappamaan itsensä, jotkut tekevät itsemurhan. Hirttäytynyt Juudas lienee tunnetuin Raamatun itsemurhaaja. Jumalalla ei näytä olevan vahvaa mielipidettä asiasta.

Voisitko kertoa missä kohdassa Raamattu kieltää itsemurhan?

-Teemu, 2.9.2012

#14485

Katekismus..on hyvä ns.“käsikirja”. 10 käskyä ja niiden selitykset ihan kansankielellä (viittaukset Raamatun kohtiin)... Kristinoppia ja uskonelämää myös lyhyesti selitettynä. Sisiältää myös sakramentit, huoneentaulu, ohjeita elämään (esim. vanhemmuuteen).

-Nuuskamuikkunen, 3.9.2012

#14486

Katekismus ei ole osa Raamattua vaan Lutherin kirjoittama oppikirja.

10:ssä käskyssä puhutaan toisen tappamisesta vai tulkitsetko “Älä tapa”-käskyn koskemaan myös itsemurhaa? Yleinen tulkinta taitaa kuitenkin olla, että käsky koskee toisen tappamista.

Kertomasi on ristiriidassa lukemani kanssa. Esim. Teuvo V. Riikonen on Kirjailija-pastori ja Savonlinnan kristillisen opiston rehtori:

“Raamatussa on kerrottu kuudesta itsemurhasta, joista viisi on vanhassa ja yksi uudessa testamentissa. Raamatun kirjoittajat eivät itseasiassa ota eettisesti kantaa itsemurhaan. Huomio on teon tekijässä ja hänen teoissaan ennen kuolemaa.”

Käsittääkseni Raamatussa ei ole mitään mikä kieltää itsemurhan.

Voisitko laittaa tänne ne täsmälliset sanat, joilla Raamattu kieltää itsemurhan?

Vai onko kysymys omasta tulkinnastasi? Tai ehkä jonkun toisen tulkinnasta. Kenen?

-Teemu, 4.9.2012

#14487

Ei kenekään oo pakko “lyhentää” elämäänsä, vain six että, se on coolia. Muitakin keinoja on selvitä (pakoilla) velvollisuuksistaan ja/ tai ongelmistaan. Itsari koskettaa aina muitakin ja yleensä huonolla tavalla..Kannattaa kokeilla elää elämäänsä, aina ne ongelmat ovat ajanmyötä selvinneet. Jäljestäpäin varmaan ihan huvittaa jos, ois' toteuttanut sen (itsarin). Itsari ei oo nyt muotia.

-Nuuskamuikkunen, 4.9.2012

#14488

:-)

-Teemu, 7.9.2012

#14489

:)

-Nuuskamuikkunen, 7.9.2012

#14494

Nuuskis. Argumenttisi ovat minulle niin ällistyttäviä, että haluan vielä tarkastaa että ymmärsin ne oikein.

Mielipiteesi on ilmeisesti seuraava:

Me ihmiset emme saa lopettaa elämää vaan elämän loppumisesta päättää vain Jumala. Näin hoitoa on aina jatkettava ja lisää virikkeitä annettava vaikka potilas itse haluaisi kuolla.

Mielipiteesi perustuu Raamattuun ja Suomen lakiin. Koska kumpikaan teos ei ota kantaa itsemurhaan moraalisesti, niin olet itse tulkinnut teoksia siten että koet niiden kieltävän itsemurhan.

Haluat siis kieltää ihmisiltä oikeuden päättää elämänsä pituudesta perustuen uskonnolliseen tulkintaasi.

Ymmärsinkö oikein?

-Teemu, 11.9.2012

#14495

Kyllä ymmärsit ihan oikein. Raamattu, eikä Suomen Lakikaan, suhtaudu ollenkaan kielteisesti jos, ja kun päättääkin olla tekemättä itsaria. Lähtökohtaisesti Raamattu sekä Suomen Laki antaa ohjeita elämään, ei ehkä niinkään opetusta “kädestä pitäen” itsarin (eutanasian) tekoon. Vaalitaan tätä ainutkertaista elämää.. Muuten, mistä moinen myönteisyys ko. asiaan (itsariin) on nyt peräisin? Tuntuu ihan, kun olis' pakko tehdä itsari, tai ainakin olla myönteinen asialle?? Onko nyt taas niin että, rettelöijä (häirikkö) onkin se, joka elää lakien ja yleisten hyvien tapojen mukaan? Näinhän se kävi joskus aiemminkin kun, keskustelu kävi kuumana homoparien kirkollisesta vihkimisestä ja naispappeudesta. Häirikkö ja/tai rettelöijä onkin se, joka tulkitsee Raamatun ja Suomen Lain oikein.

-Nuuskamuikkunen, 11.9.2012

#14497

> mistä moinen myönteisyys ko. asiaan (itsariin) on nyt peräisin?

Mielestäni me ihmiset olemme parhaita omien asioidemme päättäjiä. Vain muutamissa tapauksissa tämä ei toimi, mutta valvonta hidastaa aina ajattelun kehitystä.

En keksi syytä, miksi joku toinen saisi päättää ihmisen elämän pituudesta kuin ihminen itse.

Haluat, että muut tottelevat sinun tulkintaasi oikeasta elämän pituudesta. Suostuisitko samaan itse? Siis siihen, että joku muu päättää sinun elämäsi pituuden oman uskonnollisen tulkintansa mukaan?

-Teemu, 17.9.2012

#14498

Minun elämäni pituus ja sen loppu on Jumalan käsissä. Muut saa tehdä ja tehkööt itsarin. Miksi siis valvoa kansalaisia Sumen Lakia noudattaen? Eletään vaan kuin “viimeistä päivää” itsekkäästi muista välittämättä. Minusta rettelöijä (häirikkö) on se, joka ei tulkitse Raamattua ja Suomen Lakia oikein. Haluaisitko itse elää maailmassa, jossa ei olisi järjestystä ja lakia? Esim Mexikossa, jossa huumepomot tekevät lait ja asetukset...kyllä siellä saa “apua eutanasiaan” ehkä liiankin helposti.

Itsari on hirveä asia, ei mikään “vaihtoehto”. Ystävät voisivai “ilmaantua” ennen kuin ollaan itsaria suunnittelemassa. Kyllä ystäviä elämän lopettamiseen ja /tai pilalle panemiseen löytyy..kun ne sais' olla mukana tukemassa silloinkin, kun elää hyviä tapoja noudattaen. Raamattu, Suomen Laki ja hyvät tavat kunniaan..

-Nuuskamuikkunen, 17.9.2012

#14499

“Jos ei usko Jumalaan, on varmaan herkempi tekemään itsarinkin.”

Ei ole. Itsemurhariski on korkeampi uskonnollisilla ihmisillä (Kirkon teettämä tutkimus vuodelta 1987).

-Aapo, 18.9.2012

#14500

“Mielipiteeni nojaavat aikalailla Suomen Lakiin ja Raamattuun.”

Minun taas omaan ajatteluuni :-)

Mitä Suomen laki ja Raamattu sanovat eutanasiasta? Jos et osaa vastata, kuinka voit sanoa mielipiteidesi nojaavan niihin?

-Aapo, 18.9.2012

#14501

“Suomen laki ja Raamattu antaa ohjeita elämään, ei ehkä niinkään opetusta ”kädestä pitäen“ itsarin (eutanasian) tekoon.”

Niin, ei niissä kädestä pitäen opasteta itsemurhan tekoon. Ei niissä myöskään kädestä pitäen opasteta kaivon kaivamiseen tai terveelliseen ruokavalioon. Onko näissäkin jotain (moraalisesti) epäilyttävää?

“rettelöijä (häirikkö) onkin se, joka elää lakien ja yleisten hyvien tapojen mukaan?”

Laki ei edelleenkään kiellä itsemurhaa. Itsemurhan pitäminen “hyvien tapojen” vastaisena on sekin aika kyseenalaista. Minusta on paljon huonompi tapa kuvitella olevansa parempi taho päättämään, pitäisikö toisen elää vai ei.

“Häirikkö ja/tai rettelöijä onkin se, joka tulkitsee Raamatun ja Suomen Lain oikein.”

Oikein? Laissa ei kielletä homopareja. Millä perusteella pidät omaa tulkintaasi laista oikeana? Itse asiassa ihan perustuslaissa korostetaan tätä: “Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä”. Raamatun tulkinta taas – omasi lienee se oikea?

Suomen lakiin, Raamattuun ja hyviin tapoihin viittaavat perusteesi vaikuttavat perin ontoilta. Samoin perustein voisi aivan hyvin tulla täysin vastakkaiseen tulokseen (ja lain osalta näin useimmiten onkin). Jotenkin vaikuttaa, että viittaat noihin saadaksesi mielipiteillesi vakuuttavuutta. Eikö omalla mielipiteelläsi ole merkitystä ellet vetoa korkeampaan auktoriteettiin? Kukaan muu tässä keskustelussa ei näytä vetoavan niihin – lähinnä logiikkaan, yksilönvapauksiin ja sellaiseen.

Vetoaminen auktoriteettiin ei millään muotoa osoita asian olevan totta tai oikein. Mutta se osoittaa (varsinkin muiden perusteiden puutteessa), että yksilö on siirtänyt ajatteluvastuun jollekin toiselle.

-Aapo, 18.9.2012

#14502

OK..Minä en tee itsaria. Menkää vaan te muut hirteen. Minua ei kiinnosta homoparien kirkollisessa vihkimisessä mikään muu kuin se, kummalla on huntu.. Minua ei kiinnosta millä tasolla muiden ajattelu on, kunhan oma ajatteluni pysyy kutakuinkin ihan tässä normaalin rajoissa. Minua ei kiinnosta muut, vain MINÄ OLEN TÄRKEÄ ja OLEN OIKEASSA. Minun elämän arvoni perustuvat Raamattuun ja Suomen Lakiin, muut saa keksiä “uusia lakejaan” omassa ajattelussaan. Näillä eväillä mennään kohti kuntavaaleja. Auktoriteetteihin ei Suomen kansalainen useinkaan voi vaikuttaa, yx keino on äänestää.

Onneksi ei satu asumaan diktatuurissa, Suomi on hyvä maa ja Suomen Laki on hyvä.

-Nuuskamuikkunen, 18.9.2012

#14503

“Itsari ei ole ratkaisu koskaan, eikä missään olosuhteissa.”

Hyvinkin voi olla paras ratkaisu. Kuinka voit kuvitella tietäväsi paremmin kaikkien muiden maailman ihmisten asiat ja heidän elämäntilanteensa? Harvoin kohtaa samanlaista ylimielisyyttä.

“Minun mielestäni on ihan naurettavaa panna edes kyseenalaiseksi sitä että, täällä pitää elää tietty Jumalan antama aika.”

Jos hyväksytään, että täällä pitää elää Jumalan antama aika, niin eivätkö kaikki keinot vaikuttaa tähän aikaan ole väärin? Jumala loi minusta diabeetikon, ja ilman päivittäistä insuliiniannostani olisin kuollut pois jo 20 vuotta sitten. Kaikki nämä 20 vuotta ovat siis olleet Jumalan tahtoa vastaan.

Kieltäytyykö Nuuskamuikkunen siis myös lääketieteellisestä hoidosta, koska se vaikuttaa Jumalan antaman ajan pituuteen? Jos et kieltäydy, teet suoraan Jumalan tahtoa vastaan vaikuttamalla elinaikasi pituuteen. Et siis itsekään noudata omia oppejasi.

Vai onko niin, että elinaikaan saa vaikuttaa, mutta vain elinaikaa pidentävästi? Tällöin kaikki, mikä vaikuttaa elinaikaa lyhentävästi, on moraalitonta ja kiellettyä. Tupakka ja alkoholi tietysti. Mutta jos pelastan lapseni palavasta talosta, lapsi pelastuu ja minä kuolen, niin olen tehnyt täysin moraalittoman teon. Minun olisi pitänyt maksimoida oma elinikäni, nakata se samperin sikiö liekkeihin ja rynnätä karkuun. Joten ehkä tämäkään moraalinen sääntö ei kanna kovin pitkälle.

Tulemme siis siihen, että joko elinaikaan ei saa vaikuttaa ollenkaan (tätä ei kukaan noudata), tai sitten siihen saa vaikuttaa sekä pidentävästi että lyhentävästi. Eli hyväksyä sekä tervellinen ruokavalio että eutanasia.

-Aapo, 18.9.2012

#14504

Keksin yksinkertaisen ratkaisun tähän ongelmaan.

Jos hyväksyy yksilönvapauden päättää omasta elämästään, hyväksyy myös eutanasian. Jos taas “nojautuu Raamattuun” ja tulkitsee Raamatun kieltävän eutanasian, niin eutanasiaa toivovan tulee vain tehdä jotain, mistä Raamattu antaa kuolemanrangaistuksen. Näin Raamattuun nojaavan velvollisuudeksi tulee surmata tämä yksilö vaikka omin käsin.

Onneksi Raamattu on täynnä käskyjä tappaa ihmisiä:

“Jos joku herjaa isäänsä tai äitiään, hänet on surmattava.” (3. Moos. 20:9)

“Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen uhraa lapsensa Molokille, hänet on surmattava.” (3. Moos. 20:2)

“Jos mies tekee aviorikoksen toisen miehen vaimon kanssa, molemmat avionrikkojat, sekä mies että nainen, on surmattava.” (3. Moos. 20:10)

“Jos jossakussa miehessä tai naisessa puhuu vainaja- tai tietäjähenki, hänet on surmattava.” (3. Moos. 20:27)

“Käske Aaronin ja hänen poikiensa pitää huolta papintehtävistä, mutta jokainen ulkopuolinen, joka niihin puuttuu, on surmattava.” (4. Moos. 3:10)

“Teidän keskuuteenne saattaa ilmestyä profeetta tai unennäkijä, joka ... koettaa taivuttaa teidät palvelemaan vieraita ja teille outoja jumalia.... teitä yllyttänyt profeetta tai unennäkijä on surmattava” (5. Moos 13:2)

“Kuutena päivänä viikossa tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä on sapatti, Herran pyhä lepopäivä, ja jokaisen, joka tekee työtä seitsemäntenä päivänä, on kuoltava.” (2. Moos. 31:15)

“Teroittakaa israelilaisten mieliin, että heidän on varottava epäpuhtautta, sillä jos he epäpuhtaudellaan saastuttavat minun pyhäkköni, joka on heidän keskellään, heidän on kuoltava.” (3. Moos. 15:31)

Näitä tosiaan riittää joka lähtöön. Niitä on useita kymmeniä.

Jos siis tahtoo eutanasian, ei tarvitse kun tunnustaa uskovaiselle, että on poiminut risuja sapattina. Tai vaikka herjaa isäänsä siinä sairaalan vuotella. Näin uskovainen hoitaa eutanasian ihan omakätisesti. Siis jos hän oikeasti nojaa Raamattuun.

-Aapo, 18.9.2012

#14505

Jos kuolee tulipalossa toista pelastaessaan, ei se ole oman elämänsä lyhentämistä, vaan onnettomuus. Tulipalosta pelastamisen tarkoitus oli, kai myös sillä pelastajalla, pelastaa molemmat elämään..se ei ole itsari, jos kuolee onettomuudessa.

Rajanveto siihen, koska tekee tietoisen eutanasian tai vain nopeuttaa kuolemaa, on hyvin vaikeaa..

Siksi varmaan se (ainakaan vielä) ei ole lailista. Ja koska lääkäreillä on koulutus vain elämän ylläpitoon ja sen pitkittämiseen (terminaalihoitovaihe) viimeiseen asti, nii.. noudatetaan nyt sitten sitä lakia. Asiaa on jo puitu ja siitä varmaan uutta lakiakin väsätään. Mutta tällä hetkellä tietoinen eutanasia on murha. Ja itsarin tekijän kannataa miettiä ensin muitakin “vaihtoehtoja”. Minusta itsari ei ole edes “vaihtoehto”.

Elämäntavoilla on kyllä merkitystä elämän pituuteen, mutta harvoinpa sitä nuori ajattelee, miten hän voi 50v:na. Se tuntuu nii kaukaiselta asialta. Ihminen ei yleensäkkään mielellään panosta hyvin kauas tulevaisuuteensa. Ihminen elää tässä ja nyt. Minulle kaikki nyt ja tässä heti-tyyliin...

-Nuuskamuikkunen, 18.9.2012

#14507

Eutanasian ison ongelma liittynee siihen, että voi olla aika vaikea löytää henkilöitä jotka avustavat siinä. Sehän on teknisesti toisen ihmisen tappamisen avustamista.

Minusta ei ainakaan olisi sellaiseen ja vilpittömästi pelkäisin ihmistä joka pystyisi tekemään sitä työkseen.

Muuten en ole oikein ikinä ymmärtänyt ihmisten pakonomaista hengissäpitämistä senkin jälkeen kun kaikki toivo on mennyt ja vain kivut ovat jäljellä. Varsinkin jos muut ihmiset sanelevat sen olevan moraalitonta ja vaativat että “sinun pitää kärsiä jotta minulla olisi hyvä mieli”.

-Tuomas, 20.9.2012

#14509

Morfiinia suoneen ja ei koske. Kivunhoito kohilleen, nii saa rauhallisen kuoleman. Ei viimeisten päivien tarvitse olla tuskaa.. Minä en tee itsaria, enkä suosittele sitä muillekkaan. Minä en kannata eutanasiaa, koska se ei ole edes laillista. Minä kannatan terveellistä ruokavaliota ja uskonnollista elämän katsomusta. Meitä ns. “ylimielisiä” on suurin osa ihmisistä. “Ylimielisyys” on siis sitä että, tottelee Suomen Lakia ja omaa uskonnollisen vakaumuksen? OK..Ollaan sitten vaikka niitä “ylimielisiä”.

Mutta niinhän se on että, joka tottelee Lakia, onkin itse se rettelöijä/häirikkö.

-Nuuskamuikkunen, 22.9.2012

#14510

Nuuskamuikkunen!

“Minun elämän arvoni perustuvat Raamattuun ja Suomen Lakiin”

Väärin! Kenenkään arvot eivät perustu mihinkään kirjoitettuihin ohjeisiin, koska se on loogisesti mahdotonta. Laki ja raamatun ohjeet perustuvat arvoihin, ja ne, jotka niitä noudattavat, ovat todenneet ne hyviksi perustuen omiin arvoihinsa. Oikeastaan koko väitteen voi kumota yhdellä kysymyksellä: mitä mieltä olet Suomen laista ja Raamatusta?

“Ja itsarin tekijän kannataa miettiä ensin muitakin ”vaihtoehtoja“. Minusta itsari ei ole edes ”vaihtoehto“.”

Miksi luulet, ettei eutanasiaan päätyvä olilsi muita vaihtoehtoja jo miettinyt?

Kaikesta päätellen näyttää siltä, että pelkäät ottaa kantaa mihinkään ja tyydyt vain toistelemaan niiden mielipiteitä, joita itse pidät auktoriteetteina. Onko tässä taustalla kenties jokin lapsuuden trauma, jossa sinua on rangaistu oma-aloitteisuudesta ja “vääristä” mielipiteistä? Arvosi ei siis perustu lakiin eikä Raamattuun vaan tiettyjen auktoriteettien miellyttämiseen, mutta olet vain unohtanut sen. Tämä on vain arvaus ja saatan olla väärässä, mutta suosittelen silti miettimään asiaa.

-Grulps, 23.9.2012

#14511

Grulps; HerraJumala..Onko se “väärää” oma-aloitteisuutta, jos ei halua mennä hirteen? Onko se “väärä” mielipide, jos kehoittaa olemaan tekemättä itsaria? Minun lapsuudessani VIELÄ pidettiin hyviä tapoja ja lain noudattamista hyvänä asiana. Tämä elämä on kuitenkin aivan liian hyvä tilaisuus missata, panna menemään. Turhaan elämäänsä on lyhentää, se loppuu kyllä aikanaan itsestäänkin. Ainut kertainen kokemus..siis elämä. Ja ja ns. “vääristä” mielipiteistäni, minä olen varmaan meistä kaikkein eniten joutunut selittelemään ja siloittelemaan niitä (vääriä uskomuksiani) “koko kansan” mieleen. Eli olen pitänyt kiinni ns.“vääristä” mielipiteistäni senkin uhalla että, jään yksin. Jos olisin samaa mieltä esim. Grulpsin kanssa, se olisi just' sitä oma-aloitteisuuden puutetta. Minä en “nuole persettä”, enkä ole sitä unohtanut...enkä anna muidenkaan unohtaa sitä että, Nuuskis' EI NUOLE PERSETTÄ!

-Nuuskamuikkunen, 24.9.2012

#14512

“Meitä ns. ”ylimielisiä“ on suurin osa ihmisistä.”

Tarkoitin tässä ylimielisyydellä sitä, että kuvittelee osaavansa itse päättää muiden asioista. Eli esimerkiksi juuri sitä, että kieltää eutanasian.

Suomalaisesta melkein 80% hyväksyy eutanasian (kyselytutkimus tältä keväältä). Ylivoimainen enemmistö ei siis ole tässä mielessä ylimielisiä. Uskonnollinen vähemmistö sen sijaan on.

Koska noin kovasti tunnut rakastavan lakikirjaa, niin sinun täytyy olla 100% sen kanssa samaa mieltä kaikesta. Eli joko olet 100% lain kannalla (ja automaattisesti vastustat täysin voimin mitään muutosta lakiin), TAi sinulla on jokin muu peruste mielipiteellesi kuin laki. Mikä se mahtaa olla?

Miksi minulla on niin vahva tunne, että et tule vastaamaan kysymykseen...

-Aapo, 26.9.2012

#14513

“Onko se ”väärä“ mielipide, jos kehoittaa olemaan tekemättä itsaria?”

Ei vaan se on nimenomaan se “oikea” mielipide, joka sinulle on lapsena opetettu, ja jota et osaa perustella, koska se ei ole sinun vaan jonkun muun mielipide.

“Minun lapsuudessani VIELÄ pidettiin hyviä tapoja ja lain noudattamista hyvänä asiana.”

Nimenomaan tätä tarkoitin. Toistat vain sitä, mitä olet tottunut lapsena pitämään yleisenä mielipiteenä, etkä uskalla ottaa itse kantaa mihinkään.

Ongelmana tässä ei ole “väärät” mielipiteet vaan se, että noudatat lakia lain itsensä takia, mikä edustaa hyvin heikkoa moraalia. Lakia tietenkin saa ja kuuluukin noudattaa silloin, kun sen soveltamiseen on ihan oikeita perusteita, mutta laki ei koskaan voi perustella itseään, eikä moraali ikinä voi perustua sääntöihin.

-Grulps, 26.9.2012

#14514

Aapo,. Vastasin jo. Lakia on hyvä noudattaa jo ihan six', ettei joudu vankilaan. Eutanasia on (vielä) murha. Grulps...Tiedän toki, että moraali ei tarvitse lakia eikä sääntöjä. Minulla nyt sattuu olemaan se “korkea moraali”. Minä, jos kuka, uskaltaa ottaa (ja on ottanutkin) kantaa asioihin...nii ku' nytkin. Lait on tehty turvaamaan elämää ja niitä kannattaa noudattaa..Lain “soveltamista” omiin tarpeisiinsa sopiviksi, panee kyllä miettimään? :) Silloinhan meillä on n.5 miljoonaa eri lain tulkitsijaa ja sen “soveltajaa”..Kunhan nämä lain eri “sovellukset” eivät vaan sitten olis' pahasti ristiriidassa keskenään käytännön elämässä. Mutta niinhän se sananlaskukin jo sanoo: Laki on niinku' se luetaan.

-Nuuskamuikkunen, 26.9.2012

#14516

“Vastasin jo. Lakia on hyvä noudattaa jo ihan six', ettei joudu vankilaan.”

Eli palvot lakia, koska pelkäät sairaalloisesti poliisia ja vankilaa?

“Minulla nyt sattuu olemaan se ”korkea moraali“.”

Meidän muiden mielestä sääntöjen sokea noudattaminen on läpimätää moraalia.

“Lain ”soveltamista“ omiin tarpeisiinsa sopiviksi, panee kyllä miettimään?”

Miten lakia sitten käytettäisiin, jos sitä ei sovelleta? Ei lakikirja ketään tule itse sakottamaan eikä tee tuomioita. Sekoitatko kenties sanat 'soveltaa' ja 'tulkita' keskenään?

-Grulps, 26.9.2012

#14517

Nuuskis, jos eutanasia joskus sallitaan, muutatko kantasi ja rupeat kannattamaan sitä?

-Aapo, 26.9.2012

#14518

Minua tuolloin ja yhä kiinnostaa eutanasiassa, jos se laillistettaisiin kyseisen lainsäädännön vaikeus. En minä ainakaan ole oikea ihminen arvioimaan onko parantumattomasti sairas syöpäpotilas suuremmissa tuskissa kuin puhekyvyn jo aikoja sitten menettänyt hoivaosaston nenämahaletku -dementikko ... tai neliraajahalvaatunut ihmisparka?

Minusta tuntuu vaikka olisi kirjoittanut: “Onko moraalisesti oikein kutsua dart-tikkataulun keskikohtaa häränsilmäksi”, niin sitä pohdittaisiin Raamatullisin perustein. Vaikka itse olen uskovainen agnostikko (kristitty sellainen), minulle nousee karvat pystyyn kun luen tämän Muumihahmon kommentteja. Kriittisyyden puute omiin mielipiteisiin ja niiden tuominen yleisenä varmuutena esiin näissä asioissa kertoo hieman uskonoppineisuudestasi ... arvoisa laaksolainen.

Minusta on bruutalia että Suomen korkeinoikeus ei ole kieltänyt poikalasten ympärileikkausta. Tosin lääkärietiikka ei sitä salli. Kristinuskon rituaali eli kasteensakramentti suoritetaan aika suopeasti lasta kohtaan. Olisitko valmis konsensukseen Islamin ja Juutalaisuuden kanssa -> eli ympärileikkaus (Islam ja Juutalaisuus) ja kaste (Kristinusko) saadaan suorittaa vasta kun toimenpiteen kohde on täysi-ikäinen ... eikä holhouksen alainen, ko. henkilön suostumuksella? Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Uutisia, kun katsoo niin saa vastauksen -> mitä maallistuneempi yhteiskunta on sitä kehittyneempi ja väittäisin että jopa väkivallattomampi paikka olla ja elää.

Meillä kristityillä on myös tarpeen katsoa peiliä usein.

-Jape, 26.9.2012

#14519

Nonii..Eutanasia on toistaiseksi laitonta joten, en avusta ketään eutanasiassa. Korkeaa moraalia tukee laki oivasti. Lakia on yritetty tulkita (soveltaa) yksilön omiin tarpeisiin sopiviksi, mutta lopux' on istuttukin jo vankilassa. Sananlaskukin jo osuvasti sanoo: Laki on nii ku' se luetaan. Toki, lakia saa (ja pitääkin) krtisoida, ja tehdä vaikka uusia aloitteita uusix' laix'. Mutta, mutta ominpäin omaan tarpeeseen en uskalla uutta lakia keksiä. Jos eutanasia tulisi lailliseksi, ennen sitä käytäisiin taas se kiihkeä keskustelu aiheesta. Kiihkeässä keskustelussa se, joka tulkitsee lakia ja Raamattua oikein, onkin väärässä (se häirikkö/rettelöijä). Odotankin jo innolla sitä uutta, ko. lain valmistelun yhteydessä käytävää, sähäkkää polemiikkia. :)

-Nuuskamuikkunen, 27.9.2012

#14520

Nuuskis, et yllättäen vastannut kysymykseen.

Jos eutanasia joskus sallitaan, muutatko kantasi ja rupeat kannattamaan sitä?

Mistä tiedät, että oma Raamatun tulkintasi on oikea?

-Aapo, 28.9.2012

#14521

Aapo..Jos eutanasia sallitaan lailla joskus, en tee tämän kummempaa kuin nytkään. En (toivottavasti) tarvitse koskaan miettiä toisen ihmisen eutanasiassa auttamista. Enkä tee itsariakaan, vaikka lakikin sitä suosittelisi minun tekeväksi. Raamattua tulkitaan (ja lakiakin) sitä lukemalla. Minä osaan lukea.

-Nuuskamuikkunen, 28.9.2012

#14522

En tarkoittanut, että sinun pitäisi se tehdä. Halusin tietää, vaikuttaisiko lainmuutos mielipiteesesi eutanasiasta. Eli hyväksyisitkö sen, jos laki ei sitä kieltäisi.

Nimittäin jos se EI muuttaisi, sinä ET nojaa lakiin kuten sanot. Jos nojaisit, muuttaisit mielipiteesi jos laki muuttuu. Toisaalta et tunnu nojaavan Raamattuunkaan, sillä siellä ei tietääkseni eutanasiaa kielletä (ks ylhäältä viesti #14486.

En siis ymmärrä, miksi perustelet kantasi lailla ja Raamatulla, kun kuitenkaan et niin tee. Minusta ne eivät olisi hyviä perusteita vaikka loogisesti niitä soveltaisitkin. Minua kiinnostaa paljon enemmän oma näkemyksesi kuin se, mitä laissa tai Raamatussa sanotaan. Kun loppujen lopuksi itse olet joka tapauksessa valinnut nuo lähteikseksi (vaikket niitä sitten sovellakaan).

-Aapo, 28.9.2012

#14523

Missä olen tehnyt “rikoksen”? Elämää pitää kunnioittaa, oli se sittten Raamatussa tai laissa sanottu tai sittä ei. Lakia en sovella omiin tarpeisiini sopivix enkä tee rikoksiakaan, koska en halua tuhlata aikaani vankilassa. Yleensä ne lait ovat turvallisia noudattaa. Lait ja Raamattu antavat suojaa “pahaa vastaan”.

“Ylimielisenäkin” tajuan että, ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Mutta, mutta olosuhteet, pelko ja puute saavat ihmisessä esiin eläimellisen pedon. Ihminen on nisäkäs. Ihminen on laumaeläin ja tarvitsee “rajoja”. Sivistyneet lait on ihan hyviä “noudattaa”, ne on tehty turvaksi elämään. Raamattu antaa turvaa myös. Miksi siis nojaan Raamattuun ja Lakiin niin...?

Ehkä syynä on vain turvallisuuden kaipuuni.

-Nuuskamuikkunen, 28.9.2012

#14740

“olen uskovainen agnostikko (kristitty sellainen)” There is no such thing. Agnostismi on epävarmuutta. Uskovaiset saattaa kikkailla sillä että usko on epävarmuutta, mutta määritelmällisesti usko on luottamusta joko ilman todisteita tai todisteiden kanssa. Kristillisyydessä usko on tärkeää ja ilman uskoa olisi korkeintaan vain kirkon jäsen.

Tod. nk. oletkin kristitty joka piilottelee taustojaan koska joko häpeää tätä tai sitä seurausta mitä sosiaalisessa elämässä tulee kristityksi identifioitumisesta. Eli nykyään fundiskristitty.

Mielenkiintoista kyllä, vaikka en pidä eutanasiasta en voi olla ihmettelemättä miten et oikeastaan käytä argumentteja. Vetoat kehäisesti että asia vain on niin.

-Noe-Konservatiivi, 29.4.2013

#14806

Eutanasia on lain mukaan murha, totta. Mutta mielestäni samalla tavalla kuin kituva eläin pitää lopettaa, sama mahdollisuus pitäisi koskea myös ihmisiä. Esimerkiksi juuri syöpäsairaiden, joille enää annetaan kipua lievittävää hoitoa, ei ole varmaan kovinkaan mukavaa maata sängyssä odottamassa, koska kuolo korjaa. Itse ainakin vastaavassa tilanteessa poistuisin mieluummin pari viikkoa tai kuukautta aiemmin kuin myöhemmin. Jos ihminen on terve ja haluaa lähteä, voi hän ilman mitään rangaistusta ampua tai hirttää itsensä. Parantumattomasti petisairailla ei tätä mahdollisuutta ole.

-Emma, 5.7.2014

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: