Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / WWW-sivujen käytettävyysongelmia

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Päivän sana: ektoplasma: henkimaailmasta peräisin olevaksi väitetty aine

Pidätkö?


12 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 10/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Internet tai muista aiheista.

Tiivistelmä: WWW-sivuilla esiintyy usein tiettyjä käytettävyysongelmia. Käytettävyysarviointikokemukseni tuloksena laadin listan yleisimmistä ongelmista. 3 303 lukijaa, joista 179 eli 5% on antanut arvosanan (7+).

WWW-sivujen käytettävyysongelmia

WWW-sivuilla esiintyy tiettyjä ongelmia, jotka ovat joko muita yleisempiä tai harvinaisia mutta vakavia, että niiden korjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alla olevassa listassa on lueteltu näitä ongelmia. Lista ei ole mitenkään kattava käytettävyysongelmalista .esimerkiksi vaikkapa navigoinnin puuttuminen on hyvin vakava ongelma, mutta sitä sentään ei ole yleensä jätetty tekemättä.

Listalla on mukana ne, jotka tavallisilla, valmiilla WWW-sivuilla aiheuttavat käyttäjille kokemusten mukaan eniten ongelmia. Listaa voi hyvin käyttää jo sivujen kehitysvaiheessa, mutta listaa ei tulisi käyttää ainoana käytettävyysnäkökulman lähteenä. Se on kuitenkin kätevä tarkistuslista tyypillisille käytettävyysongelmille. Käytännössä on vaikeaa löytää valmistakaan sivustoa, jolla ei olisi näistä ongelmista ainakin kolmasosaa jossain muodossa.


  1. Navigointi

  2. Navigointi kertoo käyttäjälle, missä kohtaa hierarkiaa hän on ja miten tämä osuus sijoittuu suhteessa sivuston muihin osiin. Ei ole minkäänlaista syytä olettaa, että käyttäjä erityisesti vaivautuisi opettelemaan hierarkiaa. Hän menee eteenpäin heti kun löytää reitin joka vaikuttaa lupaavalta. Looginen ja selkeä hierarkia ja navigointi nopeuttaa tätä prosessia huomattavasti.

    Navigointi on ehkä tärkein yksittäinen sivuston osuus. Hyvässä navigointiratkaisussa osiot on nimetty käyttäjälle selkein termein, niiden sisältö on sitä mitä otsikko lupaa, kaikkea ei ole tarjolla koko ajan vaan vain käyttäjän tarvitsemat osiot sekä käyttäjän on jokaiselta sivulta helppoa palata tasolla ylöspäin ja mennä takaisin ylimmälle tasolle.

    On syytä pitää mielessä, että käyttäjä ei välttämättä tule sivustolle pääsivun kautta. Navigointi täytyy olla täysin ymmärrettävissä ja selkeä jokaisella sivulla, vaikka tämä sivu olisi käyttäjän ensimmäinen kosketus palveluun.

    Tyypillisiä navigointiongelmia:

    • Sijaintitiedon puuttuminen. Navigointipalkkiin ei ole merkitty, mikä sivu on milloinkin auki (tulisi olla eri värillä, esim. mustalla ja selvästi erottuvana). Esimerkkinä hyvästä toteutuksesta Googlen harmaat tabit yläreunassa.
    • Linkit sivuun itseensä. Navigointipalkista on linkki sivuun itseensä (joka on jo auki). Tämä sekoittaa käyttäjää, sillä se aiheuttaa epävarmuutta siitä, mikä sivu nyt oikeasti onkaan auki. Ainoa hyväksyttävä linkki sivuun itseensä on Päivitys-linkki, jota painamalla sivu haetaan uudestaan. Etenkin jos sivulle tullaan lomakkeen kautta on Päivitys-linkki hyvä, sillä Reloadilla lomakkeen lähettämät tiedot lähetetään uudestaan.
    • Otsikoiden puute. Sivuilla tulee olla omat, ainutlaatuiset ja ennen kaikkea kuvaava t otsikot. Otsikot tulee olla kahdessa paikassa; sekä itse sivun sisältöosuuden yläosassa että ikkunan reunassa (siis title-tägissä). Jälkimmäinen näistä tulee nimeksi kun sivun bookmarkkaa, ja jos otsikko ei kerro sivun sisältöä, on bookmarkkaus vaikeaa. Jos kaikkina otsikoina on vain yrityksen/osaston nimi, ei bookmarkkauksesta ole varsinaista iloa sillä otsikon perusteella sivun sisältöä ei kuitenkaan voi tietää.
    • Leivänmurujen puute. Leivänmurut (eli linkit sivun yläreunassa jotka kertovat sijainnin hierarkiassa tyyliin Lintukoto: Kirjoituksia: WWW-sivujen tyypillisiä ongelmia). Jokainen sana on linkki vastaavalle tasolle hierarkiassa. Viimeinen sana ei saa olla linkki (kun sen pitäisi viedä sille sivulle, joka on juuri auki).
    • Uusiin ikkunoihin aukeavat sivut. Jos tämä toteutetaan Javascriptillä eikä se ole käyttäjällä päällä, ei hän voi saada ikkunaa auki. Lisäksi monilla käyttäjillä on ohjelma, joka estää pop-upit sen takia että niissä tarjotaan lähinnä ärsyttäviä mainoksia. Jos uusi ikkuna aukeaa taas target-komennolla a-tägin sisällä, rikkoo se back-nappulan. Surffailusta jopa 30% on back-nappulan painamista, eikä sitä saa rikkoa käyttäjältä. Lisäksi käyttäjä ei usein edes huomaa, että toinen sivu jäi taustalle auki. Hänet ikään kuin hätistetään sivulta ilman että edes pyydetään takaisin. Vaikka alkuperäinen sivu olisikin alla vielä auki, se usein ei auta sillä siinä vaiheessa kun käyttäjä sen löytää – jos löytää ollenkaan – hän on usein löytänyt tiedon tai palvelun jo muualta.

  3. Kontrollit

  4. WWW-sivuille on muodostunut tavanomaisia käytäntöjä tietyille kontrolleille. Osittain nämä ovat perua käyttöjärjestelmien tavasta käsitellä eri elementtejä. WWW-lomakkeella ainoa aktiivinen elementti on nappi. Check boxit (rasti ruutuun), radio buttonit (pyöreät, joista valitaan yksi) jne. ovat passiivisia – ne tekevät jotain vasta kun Submit (tms.) nappia painetaan.

    Tyypillisiä ongelmia kontrollien kanssa:

    • Virheelliset kontrollit. FORM-kontrolleja käytetään toisin kuin niiden luonne on. Esimerkiksi radio buttonit tekevät jotain (vaikkapa lähettävät äänen äänestykseen), vaikka niiden luonteeseen kuuluu olla valintapainikkeita ja vasta oikeasta painikkeesta tapahtuu jotain. Äänestyksen voisi tehdä myös napeilla tai muulla tavalla, ilman tällaista ristiriitaa. Radio button + nappi ei ole siis ainoa vaihtoehto.
    • Javascript-valikot. Ne eivät toimi ilman javascriptiä ollenkaan, niihin hyvin harvoin on merkitty mikä sivu on auki ja käyttäjän täytyy pitää valikkoa auki nähdäkseen mitä sivuja on valittavissa. Näin kokonaiskuvan saaminen hankaloituu. Lisäksi tämä houkuttelee laittamaan valikkoon aivan liikaa sisältöä. Tämä voi johtua siitä että haluaan tuoda kaikki esiin kun ne eivät vie ruudulta edes tilaa. Ratkaisu ei yleensä toimi. Valikkoa on vaikea muistaa ulkoa, etenkin jos se on pitkä. Elleivät linkit mahdu ruudulle, niitä on jo lähtökohtaisesti liikaa.
    • Lomaketyyppisen valikon käyttäminen normaalina. Eli nämä normaalit alasvedettävät valikot, jotka on tarkoitettu lomakkeilla käytettäviksi. Niitä käytetään usein toimintovalikkoina. Näihin liittyvät samat ongelmat kuin muihinkin javascript-valikkoihin sekä se, että näiden kontrollien ei ole tarkoitus olla aktiivisia vaan passiivisia valintoja.
    • Epälooginen järjestys. Pääsuunta sivuilla, niin lomakkeissa kuin muutenkin, on vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas . eli lukemissuunta. Joskus kuitenkin OK-nappi on yläreunassa josta sitä ei osaa etsiä, tai lomakkeen kentät tulee täyttää kummallisessa järjestyksessä muuten. Järjestyksen pitäisi mennä niin, että tavanomaisessa järjestyksessä täytettäessä elementit tulevat eteen kun mennään vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas .suuntaan.
    • Tarpeettomat kontrollit. Tämä on tyypillistä etenkin hakutoiminnoissa. Mukana on ylimääräisiä rajoittimia ja muuta kun todellisuudessa yksinkertainen hakulaatikko toimisi. Google hakee 3 miljardia sivua ilman mitään rajauksia. Lisäksi käyttäjät eivät oikeastaan koskaan ymmärrä kunnolla rajauksien toimintaa ja vaikka ymmärtäisivätkin, eivät he välttämättä tiedä kunnolla näiden eri osioiden sisältöä. Edes ohjelmoijat eivät testeissä osanneet käyttää Boolen operaattoreita hauissa oikein.

  5. Hierarkia

  6. Hierarkia liittyy navigointiin. Tiedon tulee sijaita hierarkiassa paitsi loogisesti niin käyttäjän kannalta järkevästi. Käyttäjälle ei ole olemassa organisaation myyntiosastoa; käyttäjälle se on ostamista. Logistiikka ei kerro käyttäjälle myöskään mitään; hänen näkökulmastaan ja ainoa häntä todennäköisesti kiinnostava asia on tuotteen toimitusaikataulu.

    Tyypillisiä hierarkiaongelmia:

    • Organisaation hierarkia verkkosivujen pohjana. Sivuston hierarkia noudattaa yrityksen sisäistä organisaatiokaaviota eikä käyttäjän tarpeita. Esimerkiksi vakuutusyhtiöllä voi olla erityyppiset vakuutukset eri osastoilla, vaikka käyttäjälle ne ovat periaatteessa sama palvelu.
    • Epälooginen hierarkia. Tämä liittyy edelliseen. Usein organisaatiokaavion mukaan luotu hierarkia aiheuttaa sen, että käyttäjän näkökulmasta asiat ovat aivan väärissä paikoissa. Tämä on tyypillinen ongelma silloin, kun sivuja on kehitetty pitkään ja sinne on lisätty osioita joita ei alunperin sinne suunniteltu eikä osattu ennakoida.
    • Liian raskas hierarkia. Sivujen sisältö pyritään usein lokeroimaan liiankin syvälle. Yhdellä tasolla hyvä määrä on 7±2, mutta tämä ei ole ehdoton sääntö. Paljon tärkeämpää kuin asioiden määrä tasolla on niiden kuuluminen yhteen.
    • Päällekkäisyyttä hierarkiassa. On hyvä miettiä, minkä otsikon alle eri ihmiset sijoittaisivat eri sivut. Tulokset voivat olla varsin yllättäviäkin. Saman tiedon voi hahmottaa eri tavalla, ja tämän vuoksi otsikoilla on aivan erityinen painoarvo. Ellei käyttäjä löydä etsimäänsä tietyn otsikon alta, hän voi epäillä ettei tietoa olekaan ja luovuttaa.

  7. Ulkoasu

  8. Ulkoasu kertoo käyttäjälle mitä mistäkin tapahtuu. Se ei ole siis vain graafisia kaunisteluja, vaan tarkoitus on kertoa käyttäjälle selkeästi, mitä juuri sillä elementillä voi tehdä. Elementin tulee houkutella käyttäjä tekemään itselleen juuri se ja vain se, mihin se on tarkoitettukin.

    Tyypillisiä ulkoasuongelmia:

    • Linkit eivät ole linkin näköisiä. Varma tapa on sininen väri ja alleviivaus, mutta monia muitakin toimivia ja visuaalisesti sopivampia on. Linkkien tulee kuitenkin olla erilaista kuin normaali teksti ja niissä tulee olla jonkinlainen efekti kun kursorin vie päälle (mielellään muutakin kuin se, että kursori muuttuu sormeksi). Efektiksi ei kuitenkaan suositella samaa kuin se, joka indikoi että nappi/linkki on valittu navigointipalkissa, mutta jotain sinnepäin kuitenkin.
    • Sivusto ei mukaudu erikokoisille näytöille. On PALJON parempi rakentaa sivut sellaisiksi, että ne mukautuvat ikkunan kokoon kuin se, että ne ovat esimerkiksi koossa 800x600, jolloin ne näyttävät rumilta isommalla näytöllä.

  9. Sisältö

  10. Sisältö on luonnollisesti se asia, jota käyttäjä tulee sivuilta hakemaan. Sen vuoksi siihen tulee kiinnittää aivan erityistä huomiota. Käyttäjät eivät kuitenkaan kaipaa kovin runsain määrin sisältöä, vaan sisältöä joka vastaa heidän senhetkisiä tarpeitaan. Kaikkea ei voi eikä kannata tuoda esiin. Lisäksi erittäin tärkeä asia on mainostamisen välttäminen. Bannerisokeus tarkoittaa, että käyttäjät hyppäävät osin automaattisestikin yli kaiken, mikä vaikuttaa mainostamiselta.

    Tekstissä ei saa olla mainosmaista sisältöä, vaan sen pitää olla tiivistä. Kerrotaan käyttäjälle se, mitä hän haluaa ja mahdollisesti linkki lisätietoihin. Steve Krugilla on kirjassaan Don.t make me think hyvä ohje: kun sivu on valmis, poista puolet tekstistä ja se on oikeasti valmis.

    WWW-käyttäjät eivät lue läheskään kaikkia tekstejä eikä kannata olettaa että he niin tekevät. He selaavat tekstiä ja etsivät tärkeitä avainsanoja. Tämä edellyttää, että teksti on kirjoitettu WWW-tyyliin: lyhyehköjä lauseita, tärkeät asiat korostettuina, runsaasti listoja joita on helppoa selata.

    Tyypillisiä sisältöongelmia:

    • Tarjotaan sitä mitä ei kaivata. Usein käyttäjien tarpeita ei ole mietitty ollenkaan. Sivuilla tarjotaan sitä mitä heidän luullaan kaipaavan, ja varmuuden vuoksi tarjotaan kaikki kerralla. Jos jokin ei saa hittejä, se pannaan näkyvämmälle paikalle, vaikka kyse voi hyvin olla siitä että käyttäjät eivät sitä kaipaa tai eivät ymmärrä mitä linkin takaa tulee.
    • Javascriptin käyttö. JavaScriptin kanssa tulee olla varovainen. Monet ohjelmat blokkaavat popupit, varsinkin sellaiset, jotka avautuvat ilman käyttäjän aktiivisuutta. Lisäksi kaikilla ei ole koko javascript päällä, jolloin javascript-osiot ovat täysin käyttökelvottomia näille ihmisille. Monet JavaScript-toiminnot, kuten MouseOver .efektin, saa paljon paremmin toteutettua CSS:llä.
    • Animaatio ja liikkuva kuva. Näiden kanssa pitää olla TODELLA varovainen. Etenkin silloin kun käyttäjä ei ole nimenomaisesti tällaista kaivannut, ei sellaista saa näyttää.
    • Termit. Kielen pitää olla käyttäjälle ymmärrettävää. Ei myyntiosasto, sillä käyttäjälle se on ostamista. Teknisiä termejä tulee välttää, etenkin jos sivu on suunnattu ei-teknisille.
    • Tekstiä on liikaa ja se on sisällöllisesti väärää. Tämä on tyypillistä etenkin login-ruuduilla. Ihmiset eivät halua lukea pitkiä mainostekstejä . tai minkäänlaisia pitkiä tekstejä . webissä. Kaikelle tekstille ja ylipäänsä kaikelle sisällölle tulee olla syy, eikä syyksi riitä tätä voi joku tarvita. Hyvä tapa selvittää on se, ovatko sivujen tekijätkään tai firman työntekijät itsekään lukeneet koskaan niitä tekstejä.

  11. Tekniikka

  12. Tekniikka ei erityisemmin käyttäjiä kiinnosta, joten se ei saa tulla määräävään asemaan sivustoillakaan . paitsi tietysti jos sivuston ideana on tuoda esiin tietoja teknisistä seikoista.

    Tyypillisiä ongelmia tekniikan kanssa:

    • Hakukone. Jos sellainen on, se on pakko toimia hyvin. Ellei hakukone löydä, käyttäjä luulee että tietoa ei olekaan, vaikka kyse ehkä on hakukoneen puutteesta. Tulee olla yksi hakukomento joka hakee kaikkialta . toki advanced search saa olla erikseen. Yksinkertainen tekstilaatikko ja vieressä Hae-nappi toimii hyvin. Hakulaatikko tulee olla riittävän leveä (sitä enemmän sanoja syötetään ja sitä parempia tuloksia tulee). Edellisen haun hakuehdot tule olla valmiiksi syötettyyn uuteen hakulaatikkoon ja muutenkin näkyvissä sivuilta. Googlesta voi ottaa esimerkin kaikkeen hakemiseen liittyvään. Kannattaa myös muistaa, että 50% käyttäjistä käyttää ensisijaisesti hakutoimintoa kun hakee tietoa. 30% navigoi perille, 20% valitsee tilanteen mukaan.
    • Selaimen toimintojen kopioiminen. Esimerkiksi Back-linkin tekeminen kunnolla on käytännössä mahdotonta. Käytännössä se usein vaatii javascriptin, joka ei ole päällä. Sillä ei ole selkeää yhteneväistä sijoittelupaikkaa sivuilla. Se ei ainakaan toimi jos sivulle tullaan hakukoneen kautta (kuten usein tehdään). Ja 30% sivunvaihdoista tapahtuu selaimen back-painikkeen kautta. Miksi sitä ei voi käyttää?
    • Ongelmat eri selaimilla. On olemassa paljon muitakin selaimia kuin Windowsin Internet Explorer. Usein muut selaimet näyttävät sisällön eri lailla . osa näyttää oikeammin, osa taas standardien vastaisesti. Siitä riippumatta niitä käytetään. Sivut tulee testata ainakin Windowsin IE:llä (myös ainakin yhdellä vanhemmalla versiolla), Firefoxilla (Windows, Linux ja Mac) sekä Macin Safarilla.

  13. Käyttäjän avustaminen

  14. Käyttäjän avustaminen ei tarkoita vain ohjeita. Se, että WWW-sivut vaativat ohjesivut, tarkoittaa että alkuperäisillä sivuilla on pahoja ongelmia. Sisällön tulee olla itse itsensä selittävää, ohjeita harva kuitenkaan koskaan lukee. Siihen ei saa luottaa eikä sitä saa odottaa käyttäjiltä.

    Käyttäjiä voi avustaa monin muinkin tarvoin kuin vain ohjeita tarjoamalla. Useimmat näistä ovat hyvin pieniä mutta vaikutuksiltaan merkittäviä. Kun sama asia toistuu usein samalla käyttäjällä (tai vaikka eri käyttäjilläkin), pienet asiat saavat merkittävän roolin.

    Tyypillisiä ongelmia käyttäjän avustamisessa.

    • Pyydetylle tiedolle ei tarjota formaattia. Esimerkiksi jos pyydetään www-osoitetta, ei sanota tarvitaanko alkuun http:// eikä sitä ole laatikossa valmiina. Tai postinumerolaatikko on yhtä leveä kuin muutkin, mikä antaa ymmärtää että siihen pitäisi mahduttaa kaupunkikin, vaikka tälle tiedolle on erillinen kenttä.
    • Pienistä asioista tehokas kokonaisuus. Tälle on vaikeaa luoda täsmällisiä ohjeita sillä asia on moninainen. Käyttäjän avustaminen tehtävissään on usein kiinni hyvin pienistä asioista . nappulanpaikan siirtäminen, termin muuttaminen tms. Joskus pitää käydä usein tekemässä jokin asia sivulla joka on monen klikkauksen takana. Tällaiset pienet ongelmat hidastavat toimintaa varsin paljon.

-Aapo Puskala, 4.10.2003

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 20:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#325

Olen samaa mieltä kuin M, eli on ihmeellinen käsitys, ettei webissä haluttaisi lukea pitkiä tekstejä. Olisi hienoa, jos webistä löytyisi enemmänkin ansiokkaasti kirjoitettuja pitkiä tekstejä ja yksityiskohtaista tietoa. Tietysti pitää myös tarjota iskevää pintatietoa niille, jotka sitä etsivät, mutta tämä on lähinnä tiedonhaullinen ongelma.

-Eri Aapo, 5.12.2003

#327

Tämä tulos, että pitkiä tekstejä ei yleensä haluttaisi lukea, on peräisin käyttäjätutkimuksista missä käyttäjiä seurataan heidän tehdessään jotain, haastatellaan jne. Tietysti on tilanteita missä näin tehdään, se on selvä. Mutta jotta tieto menisi jakoon, siitä pitää olla lyhyt, ytimekäs tiivistelmä jossa oleelliset asiat kerrotaan. Lukeminen webissä on aivan varmasti erilaista kuin paperilta, enemmän “selaavaa” webissä.

-Aapo, 5.12.2003

#341

Siis keskivertoselaaja on keskivertojenkki, joka kyllästyy yhteen sivuun viimeistään viidessä minuutissa. Kannattaisikohan sivun yläosaan tehdä tiivistelmä, jos koko asian perusteellinen esitys viekin paljon tilaa?

-Nikke, 12.12.2003

#392

Asiaa. Olisi tuon W3C:n voinut mainita, kun se tämän käytettävyyden hyväksi tekee työtä. www.w3.org

-sake, 5.1.2004

#808

Asiaa! Siis osa nettisivuista on jo semmoisia että ne vetävät koko selaimen kyykkyyn kaikella turhalla krääsällä ja kilkkeillä. Ja varsinkin muilla selaimilla kuin micro$hitin IE:llä

-jee, 17.6.2004

#1046

Oletko sinäkin käynyt Sari A. Laakson Käyttöliittymät ja Käyttöliittymät II -kurssit? =)

-N. Kerro, 14.8.2004

#1059

En oo käynyt tuota kurssia, liki kaikki käyttöliittymäoppi tuli TKK:n puolelta aikanaan. Vaikka varmaankin samantyyppisiä sisältöjä.

-Aapo, 17.8.2004

#2309

Tuosta puuttuu yksi pahimmista ongelmista: “Mystery Meat Navigation”:

-Duh, 16.8.2005

#2755

“Sivusto ei mukaudu erikokoisille näytöille. On PALJON parempi rakentaa sivut sellaisiksi, että ne mukautuvat ikkunan kokoon kuin se, että ne ovat esimerkiksi koossa 800x600, jolloin ne näyttävät rumilta isommalla näytöllä.”

Tähän on kommentoitava. Mielestäni molemmat layoutit, sekä mukautuva että pysyvä, ovat käytettävissä – pitää harkita kumpaa milloinkin käyttää. En sanoisi, että mukautuva ulkoasu on PALJON parempi. Mukautuvan ulkoasun kanssa saattaa tulla pahojakin luettavuutta huonontavia ongelmia. Yksi ongelma on palstanleveys, ja tyhjän tilan suhde käytettyyn tilaan. Luettavuus heikkenee merkittävästi palstanleveyden kasvaessa. Mukautuvaa ulkoasua suunnitellessa pitää varmistaa, ettei sivua joudu vierittämään horisontaalisesti pienellä näytöllä. Kun sama sivu näytetään venytettynä suurella näytöllä, palsta voi olla jopa kaksi kertaa leveämpi ja tyhjä tila voi hajottaa elementit kauaksi toisistaan.

Kun pysyvän layoutin sijoittaa suunnilleen sivun keskelle, elementtiryhmät sivulla eivät hajoa, mutta marginaali kasvaa (sivun reunaan).

Tästä olisi paljon muutakin sanottavaa, mutta pitää mennä...

Pohdin.

-Pohdin, 11.2.2006

#4279

Itsekin mietin heti tuota kohtaa mitä Pohdinkin jo pohti. Eritoten jos tarjotaan pitkiä tekstejä, kuten tämä, niin optimaalinen rivinpituus luettavuuden kannalta on 70-80 merkkiä ( Täälläkin se näyttää olevan lähes tupla tuohon nähden. Pitkissä teksteissä silmät joutuvat harhailemaan horisontaalisesti ihan liian paljon luettaessa rivi alusta loppuun. Samoin rivin loppuun päästessä voi helposti aloittaa uuden rivin väärästä kohtaan, kun on vaikea hahmottaa edellisen rivin paikkaa suhteessa seuraavaan riviin.

Paljon luonnolisempaa, nopeampaa ja vähemmän silmiä rasittavaa on lukea niitä lyhyempiä rivejä. Lehdissä ja kirjoissa tämän huomaa, osaava lukija kuin lentää tekstin lävitse, kiitos lyhyempien rivien.

Tekstistä myös paistoi pieni JavaScript-vastaisuus. Itse tekniikassahan ei ole mitään vikaa, ja sillä itseasiassa voidaan parantaa käytettävyyttä merkittävästi. Kuitenkin sitä pitää käyttää oikein, ja nimenomaan sillä tavalla että kaikki toimii myös heillä, joilla JS ei selaimessaan ole käytössä. Esimerkiksi Google siirtää etusivulla automaatisesti focuksen hakukenttään käyttäen Javascriptiä. Käytettävyys paranee huomattavasti, kun sitä ei tarvitse itse aina klikata sivuille siirryttäessä, mutta toisaalta kaikki toimii myös heillä joilla JS ei selaimissaan ole käytössä/tukea ei ole.

-Jarkko, 28.1.2007

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Internet tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: