Lintukoto logo

Lintukoto / Agora / Tukiaiset lopetettava

Lintukoto etusivu > Agora > Kaikki kirjoitukset

Pidätkö?


8 käyttäjää paikalla, sivulatauksia 26/min.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Tiivistelmä: Maataloustuet eivät tee sitä mitä niillä yritetään tehdä, mutta monia haitallisia asioita kyllä. Uuden Seelannin esimerkki puhuu vahvasti maataloustukien lopettamisen puolesta. 4 402 lukijaa, joista 261 eli 6% on antanut arvosanan (8-).

Tukiaiset lopetettava

Agricultural subisidies

Uuden Seelannin valtio päätti lopettaa maatalaustukiaiset kokonaan vuonna 1984. Alussa aiheesta oli paljonkin väittelyjä ja keskustelua ja etenkin maanviljelijät vastustivat hanketta.

Tässä muitamia syitä tukien poistamiseen.

  • Maanviljelijöiden joukossa katkeruutta – tukiaisia ei kuitenkaan jaeta tasan tai oikeudenmukaisesti.
  • Ei-maanviljelijöien mielestä epäoikeudenmukaisuutta – he maksavat tuet ja uudestaan vielä kalliina ruokatarvikkeina.
  • Tukiaiset tukevat ylituotantoa, joka alentaa hintoja ja tuloksena on, että tarvitaan entistä enemmän tukiaisia.
  • Tukiaiset kannustavat viljelemään myös viljelykelvotonta maata, jota kuitenkin kannattaa viljellä tukiaisten takia.
  • Suuri osa tukiaisista kulkee maanviljelijöiltä nopeasti muille, kuten maatalouskoneiden myyjille ja lannoitustuotteiden valmistajille, mikä kumoaa koko tukiaisten tarkoituksen.
  • Omituisia byrokratian kukkasia: maksetaan maanviljelijäille peltojen palauttamisesta luonnontilaan kun heille ennen maksettiin siitä että tekevät peltoja. Samaan aikaan ne, jotka eivät koskaan luonnonmaisemaa pilanneetkaan, eivät saaneet mitään.

Estitettiin väitteitä että koko maataloustoiminta tulee kitumaan ja katoamaan maasta, tuloksena on valtavat määrät työttömiä ja yleisesti ottaen tuloksena on kurjuutta ja köyhyyttä. Noin 800 farmia lopettikin, mutta tämä on vain 1% kaikista maan farmeista, ero on siis mitätön. Lammasfarmareihin leikkaus koski rajuimmin sillä he saivat aiemmin eniten tukiaisia. Maatalouteen liittyvät sektorit kuten pakkaaminen, kemianteollisuus jne. kärsivät jonkin verran, mutta syynä oli lähinnä tukiajoista jäänyt tehottomuus.

Tukia ei leikattu kerralla vaan oli kuuden vuoden siirtymäaika. Tämän ajan lopussa siis 1% farmeista oli lopettanut ja jäljellejääneiden 99%:n tulot kasvoivat tasaisesti. Siirtymäajan jälkeen maatalous on voimakkaimmin kasvanut elinkeinoelämän ala Uudessa Seelannissa. Maataloustuotannon osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 14.2%:sta (1987) 16.6%:iin (2000). Maaseudun asukasluku on säilynyt samana suhteessa koko maan asukaslukuun, eli toisin sanoen maaseutu ei ole tyhjentynyt.

Farmeilla on hiukan vähemmän työvoimaa kuin alussa, mutta vastaavasti enemmän muuta liikentoimintaa kuten turismia. Maataloustuotanto on kasvanut keskimäärin 5.9% vuodessa tukiaisten lopettamisen jälkeen. Tukiaisten aikana kasvu oli keskimäärin 1% vuodessa. Lampaiden määrä on vähentynyt 29% mutta nautojen määrä kasvanut 35%. Lammasfarmit olivat tuetuimpia farmeja tukiaikana. Nyt farmit mukautuvat paremmin kysynnän mukaan. Esimerkiksi maidontuotannon hinta on maailman alhaisimpia, tehokkaiden menetelmien ansiosta. Vuoden 1984 jälkeen maataloustuotteiden vienti on rahassa mitaten viisinkertaistunut ja laajuudessa (kohdemaiden lukumäärässä) mitaten kymmenkertaistunut.

Vuonna 2001 valtion kokonaistuki (eri muodoissa, esim. tiehankkeet) maataloudelle on vain 1% maatalouden tuotannosta. Muissa kehittyneissä maissa vastaava arvo on 31%. Tukiaisten poistaminen antaa viljelijöille enemmän vapautta kun heidän toimeentulonsa ei ole tukiaisiin sidottua, mutta samalla edellyttää tehokkuutta. Näinhän asia on kaikessa liiketoiminnassa – paitsi valtion tukemassa, jossa ongelmia riittää.

Loppujen lopuksi on hyvin vähän ihmisiä jotka jälkikäten ajatellen eivät olisi halunneet lopettaa tukiaisia. Maanviljelijät ovat tyytyväisiä siitä että eivät ole riippuvaisia valtion almuista, että heidän työstään maksetaan markkinahinta ja että heidän tuotantonsa ja kannattavuutensa on parantunut rajusti. Kuluttajat pitävät halvoista hinnoista ja kilpailun takaamasta laadunvalvonnasta. Valtio ja veronmaksajat pitävät siitä että rahaa menee rajusti vähemmän, verotuloja on enemmän ja että maaseutu ei autioitunutkaan.

“The New Zealand experience strongly suggests that most of the supposed objectives of agricultural subsidies and market protections—to maintain the traditional appearance of the countryside, to protect the environment, to ensure food security at home and combat food scarcity abroad, to help the family farmer and to slow the corporate take-over of agriculture—are better achieved by their absence.”

Eli päin vastoin kuin tukiaisten kannattajat Suomessakin hokevat, uhat eivät toteutuneet vaan kävi melkeinpä päin vastoin. Muualla elinkeinoelämässä sellaista toimintaa ei tehdä, joka ei kannata; maataloudessa (ja muilla tuetuilla aloilla) siihen peräti kannustetaan. Tämähän ei koske vain maataloutta vaan kaikkia raskaasti tuettuja aloja, esimerkiksi telakkateollisuutta.

Kun joku kuitenkin älähtää että vihaan maaseutua tai että heilläkin on oikeus työntekoon tai että siellä on raskasta elää... niin mikä ylläesitystä oikeasti viittaa siihen että ajattelisin noin? Mikä Uuden Seelannin maanviljelijöillä on huonommin kuin ennen tukiaisten lopettamista? Tukiaiset kaiken lisäksi pakottavat maanviljelijää keskittymään epäoleelliseen – tukiaisten maksimoimiseen – sen sijaan että keskittyisi tuotteiden parantamiseen, tuottavuuden hiomiseen jne.

Tuilla ei saada sitä mitä niillä haetaan, mutta paljon ongelmia kyllä. Milloin Suomessa uskalletaan ottaa tukiaisten älyttömyydet puheeksi?

Lisää tietoa aiheesta löytyy mm. artikkelista Farming without subsidies?

-Aapo Puskala, 29.10.2003

Arvosanajakauma
4
5
6
7
8
9
10
10 tuoreinta kommenttia 42:sta. Näytä kaikki kommentit
Kommentit
#5897

EU on tehnyt maanviljelyksestä suureksi osaksi paperityötä; kaikki tukihakemukset ja muut selvitykset pitää toimittaa yms... EU on sotkenut koko Suomen maatalouden; Suomi maksaa Isolle Britannialle eniten rahaa Eu-maista. EU:n pukuherrat kyllä direktiivejä laativat keskieuroopan viljelijöiden mukaan. (tyhmin direktiivi on tulitikun sytyttämisestä :D)

-rryyytd, 7.7.2007

#5898

“- Tuet nostavat hintoja. Eesti on huomattavasti vähemmän tuettu talous kuin Suomi. Eesti on aloittelija, mutta me olemme raskaan sarjan tukija.”

Palkkatasolla ei siis ole mitenkään merkitystä?

Vaikka samalla tuki summalla tuotettu tuote on Virossa halvempi kuin Suomessa.

Ranskaan tai Tanskaan verrattuna emme taida kuitenkaan raskaimmassa sarjassa pyöriä.

“Ruoka halpenee jatkuvasti tuotantomenetelmien kehittyessä.”

Ennusmerkit näyttävät aivan toista. Ilmaston ääri-ilmiöt ovat jatkuvassa kasvussa milloin on kuivuutta milloin rankkasateita ja tilastot osoittavat esim. viljan tuotannon olleen tällä vuosituhannella alapuolella kulutuksen yhtä vuotta lukuun ottamatta ja kun öljynhinta on jatkuvassa nousussa on viljan käytölle löytymässä muitakin kohteita kuin kaupan hylly.

“Ruuasta ei ole ollut pulaa vaan jatkuvaa ylituotantoa.”

Ei ole ylituotantoa vaan tuotanto ei ole jakautunut tasaisesti ympäri maapallon. Suomessa ei ole moneen vuoteen ollut ylituotantoa esim. naudanlihan kohdalla ja muissakin ovat ylitykset verrattain pieniä.

“On epätodennäköistä, että ruoka rupeaisi kallistumaan.”

Se on jo ruvennut. Eihän enää tarvita viljan viennin avuksi vientitukia enää siinä mitassa kuin ennen ja Unkarissa on vehnälle asetettu rajoituksia vientiin jotta maa ei aivan tyhjenisi viljasta. Saksasta on tullut uutisia että maidon hinta on nousu suunnassa, ja OECD on myös julkaissut asiasta tiedotteen.

Ja onhan se jotenkin kummallista, että monen vuodenajan on ruokaa tuotettu alle kustannusten ja jotka ovat vuodesta toiseen vielä nousseet, ettei viime kädessä ruuan hinta olisi nouseva.

No 2010 olemme hieman viisaampia miten tässä tulee käymään tai suuntaviivat ovat selvemmät.

“- Suomi on huono paikka kasvattaa ruokaa.”

Ei viime kädessä huonompi kuin mikään muukaan paikka sillä 70% viljellystä maa-alueesta omaa jonkin kasvua haittaavan tekijän. En oikein pidä pohjavesien käyttöä mitenkään kestävänä ratkaisuna ruuantuotantoon.

Ja kun tarkastelee eläintauti tilannetta ja antibioottienkäyttö tapoja niin Suomi ja sen tuotantotavat enää niin kovin huonolta paikalta näytä.

Itse asiassa Suomi on satovarmimpia maita maailmassa

“Sään takia se tulee kalliiksi ja saastuttaa”

Missä ruuantuotanto on saasteetonta, täällä viljelyä pystytään säädöksillä sääntelemään, muualla viis veisataan mitä mieltä täällä ollaan heidän tuotanto tavoistaan. Keinokastelu ei varmastikaan ole halpa keino viljellä.

“Suomi on toiseksi suurin Itämeren saastuttaja (IL) maatalouden takia.”

BERAS kertoo hieman toisenlaista tietoa. Voidaan silti kysyä missä on mahdollisesti saasteeton viljely? Jos ei sitä missään löydy onko niin että haluamme laittaa muiden maksettaviksi meidän olemassa olostamme syntyvän jätekuorman.

“Ratkaisuna ehdotan, että annamme maanviljelijoille viiden vuoden maataloustuen käteisenä ilman ehtoja ja lopetamme tuet siihen. Tämä vapauttaisi maanviljelijät tukikoukusta ja antaa mahdollisuuden käyttää aikansa hyödyllisempään toimintaan ja jättää alalle menestyviä yrityksiä.”

Kansantaloudellisesti ajateltuna kestämätön vaihtoehto. Ja lisäksi olisi aika typerää jättää käyttämättä sitä tietotaitoa mitä jalostuksen avulla on Suomessa tehty, sillä suomalaisten eläinten geeniperimä kiinnostaa kovasti jopa etelä-Amerikkaa myöten.

Kaiken muun lisäksi maksu EU:lle ei mihinkään häviä, sillä kyllä siellä on rahoille ottajia eli nettomaksu osuus sen kuin kasvaa.

Ja eiköhän se ole myös niin että ensin kehitetään se uusi homma ennen kuin vanha lopetetaan eikä päinvastoin.

Muutamia linkkejä ihan tutustumista varten

-hayseeder, 8.7.2007

#5900

Pidän seuraavien hayseederin argumenttien todenmukaisuutta kyseenalaisina:

- Suomi on viime kädessä yhtä hyvä paikka tuottaa ruokaa kuin muutkin. Suomen heikko sijainti on ollut yksi tärkeimmistä syistä tukiaisten perusteluissa. Eikö se ollutkaan totta?

- Ruuan hinta lähtee nousemaan

Hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä. Tarjontaa on jatkuvasti niin paljon, että ruuan saa myydyksi vain tukien avulla. FAO:n mukaan voimakas ruuan tarjonta jatkuu ainakin vuoteen 2030. Hinnat markkinoilla voivat liikkua moneen suuntaan, en kuitenkaan sijoittaisi rahojani ruuan hinnan nousuun.

- Suomi ei ole toiseksi suurin Itämeren saastuttaja maanviljelyn takia.

Viittaat BERAS tutkimuksen toisenlaisiin tietoihin. Siellä sanotaan: “Kaksi kolmasosaa Itämereen huuhtoutuvasta typestä ja fosforista tulee Suomesta, Ruotsista ja Puolasta. Ruotsin päästöt henkeä kohden ovat nelinkertaiset Puolaan verrattuna, Suomen hivenen tätä pienemmät.”

-Teemu, 8.7.2007

#5901

hayseeder. Ehdotan, että kirjoitat Lintukotoon artikkelin, jossa kiteytät oman näkemyksesi tukiaisista.

Asia jää hieman hajanaiseksi kommenteissa.

-Teemu, 8.7.2007

#5909

Tässä Iltalehden artikkeli, jossa Suomen maatalous mainitaan Itämeren rehevöittäjänä.

-Teemu, 9.7.2007

#5912

Muutamia vastineita

“- Suomi on viime kädessä yhtä hyvä paikka tuottaa ruokaa kuin muutkin. Suomen heikko sijainti on ollut yksi tärkeimmistä syistä tukiaisten perusteluissa. Eikö se ollutkaan totta?”

Ei oikeastaan, vaan tärkein perustelu että tukia maksetaan myös muualla ja tueton maatalous olisi Suomesta loppunut jo ajat sitten.

Heikkoon sijaintiin vetoaminen koskee lähinnä sitä että sen avulla saadaan tukitaso lähestulkoon samalle viivalle mitä se on keski-Euroopan maissa.

Tasatuki malli voisi olla hyvä siirtymä liike vaikka noin alkuun eli kaikille maille saman suuruiset tuet per hehtaari/eläin jne. Epäilen vain että tuo ehdotus ei mene läpi koska se tarkoittaisi suurienmaiden hehtaaritukein laskemista alaspäin.

Tällä hetkellä esim. viljan hinnat ovat Suomessa alempana kuin keski-Euroopassa ja varmaa on se että tukia ei ainakaan vähemmän makseta siellä kuin täälläkään ja kuitenkin Suomessa pystytään tuotantoa pitämään yllä. Suomessa sijaitsevat satovarmimmat pellot.

“Hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä. Tarjontaa on jatkuvasti niin paljon, että ruuan saa myydyksi vain tukien avulla. FAO:n mukaan voimakas ruuan tarjonta jatkuu ainakin vuoteen 2030. Hinnat markkinoilla voivat liikkua moneen suuntaan, en kuitenkaan sijoittaisi rahojani ruuan hinnan nousuun.”

Kyllä hinnan määrää todellakin tarjonta ja kysyntä ja tällä hetkellä tuntuu kysyntää olevan enemmän kuin tarjontaa. Ruuan saa kyllä myydyksi ilman tukiakin sillä se on aina varmaa että ruokaa kyllä ostetaan, mutta se vain että tukein avulla on tuo ruuan hinta keinotekoisesti laskettu sille tasolle jolle se ei kuuluisi olla. Tuosta hinnannoususta luultavasti hyötyisivät myös kehitysmaat kasvavien vientitulojen myötä.

FAO on myös sitä mieltä että ruuanhinta nousee, koska biodiesel vie osan peltojen pinta-alasta, mutta aika näyttää.

IL artikkeliin muutama kommentti.

Ensinnäkin lanta asiasta että Suomen jätevedenpuhdistamot keräävät ravinteita talteen sen verran että sillä voitaisiin korvata noin 15% keinolannoitteista. Puhumattakaan siitä kuinka paljontalleista viedään kaatopaikalle hevosen lantaa.

Toinen juttu EU:n komission ympäristö ihmisten mielestä Suomessa yhtenä tuki muotona ollut lantatuki joka ohjasi lannan käyttöä siten että se levitettiin myös muille pelloille kuin lannantuottajan tilan pelloille on huono, koska se ei noudata “saastuttaja maksaa” periaatetta. Minun mielestäni tuo on ollut kuitenkin yksi parhaiten ympäristön tilaa kohentavista tuista. Nyt komission mielipiteestä saa sen käsityksen kärjistetysti sanottuna että keinolannoitteet ovat parempia.

“Typen osalta päästöt ovat vain kasvaneet tänä aikana, eivätkä fosforipäästötkään vähentyneet kuin neljänneksen, hän harmittelee.”

lainaus IL:stä

Kommentti: miten voi olla mahdollista että typen päästöt ovat kasvaneet vaikka typen määrä lannoitteena on laskenut ja myös fosforin määrä on viljelyssä on laskenut. Täytyy muistaa että typen kohdalta EU on tehnyt kanteen että miksi ei typpeä poisteta sisämaan kaupunkien jäteveden puhdistamoissa. MIelenkiintoisen vastineen antoivat Suomen ympäristökeskuksen ihmiset: Heidän mukaansa typpi poistuu joessa ihan luonnollista kiertokulkua pitkin. Onko niin että toinen typpi poistuu itsestään kun toinen typpi ei poistu?

“Lannoitteet ovat tällä hetkellä niin halpoja, että niitä voi syytää maahan mielin määrin.”

Aika mielenkiintoinen väite varsinkin tämän esimerkin valossa katsottuna. Lannoite maksaa tänään noin 245 euro tonni ja sitä laitetaan vaikka hehtaaria kohden 400kg eli noin 100 euron edestä no jos on kohtuullinen sato niin se voisi olla noin 4000kg luokkaa vaikkapa kauraa ja tänään kauran hinta satamassa on 121 euroa tonni eli 484 euro hehtaari.

Lannoitekustannus sadosta on 20% niin voiko sitä pitää halpana, minä itse en ainakaan pidä. Ja lannoite määrien laskusuunta osoittaa aivan muuta kuin sitä että niitä syydettäisiin mielin määrin peltoon.

“Myös ravinnetaselaskelmat on jo testattu ja hyväksi havaittu keino torjua vesien rehevöitymistä.”

Tämä on hyvä keino ja joka oli/on myös näissä uusissa ympäristötuki toimenpiteissä mukana, se vain että komissio muutti toukokuussa sitä niin että sen valitseminen ei ollut monenkaan mielestä mielekästä.

Näkemykseni tukiaisista?

Ne saisi poistaa, se vain että suuret maat eivät moiseen halua ryhtyä ja enkä minä taas halua Suomea sellaiseen tilanteeseen että se olisi täysin riippuvainen ulkovalloista ruuan suhteen (jos vain Suomesta poistetaan tuet). Jos Suomi jää liian paljon riippuvaiseksi muiden maiden tuotannosta jää se silloin sellaisen poliittiseen asemaan jossa Suomea voidaan helposti “kiristää” toimimaan vasten tahtoaan.

Uskon tosin että tuet pikkuhiljaa myöskin häipyvät koska hinnat nousevat koska Aasia kaupungistuu kiihtyvällä vauhdilla ja se lisää ruuan kulutusta. Muistat varmaan mitä tapahtui teräksen hinnalle kun Kiina alkoi sitä haluamaan.

Tukien avulla tosin pystytään tuotantotapoja jollain tavoin ohjamaan eettisempään suuntaan ja tekemään IL tapaisi otsikoita että tästä me maksamme ja esittämään utopistisia ajatuksia kuten tällaisia:

“Ympäristöystävällisintä olisi tuottaa lantaa sen verran, kuin omalla tilalla pystytään käyttämään kasvintuotannon lannoittamiseen”

Totta tuo on ympäristöystävällisintä, mutta alkaa olemaan jo lähellä vain omaan tarpeeseen tuotantomallia.

Taas hieman hajanaista mutta toivottavasti tuo loppu hieman selvensi suhteestani maataloustukiin.

-hayseeder, 10.7.2007

#6429

Hayseeder: Olit oikeassa ruuan kallistumisesta

Uutinen asiasta:

-Teemu, 9.9.2007

#7021

Kauheeta että säikähdin kun luin otsikon TUKIAISET LOPETETTAVA. Miksi minut ja sukuni pitäisi lopettaa?!? Sekunnin päästä tajusin mistä on kyse ja räjähdin nauramaan:D

Teksit muuten on hyvä, aivan kuten monet muutkin kirjoittamasi:)

-Helga, 2.11.2007

#7421

Kirjoituksessa ei sanota lainkaan, että millainen on Uusi Seelannissa elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden rajahuoja, tullit ja tuontisäännöstely. Sen avullahan mekin selvisimme ennen EU:hun liittymistä puolta pienemmillä tukiaisilla.

Nyt on aivan utopiaa kuvitella, että maanviljelys jatkuisi päivääkään Suomessa tai missään muussa E-maassa, jos vain siitä maasta poistettaisiin tukiaiset. Täällä ei voida enää rakentaa rjasuojaa vapaakaupan vallitessa unionin alueella. Tuethan ovat noin puolet viljely-yrityksen tulosta. Kun maatalous ei tukineenkaan ole kovin kannattavaa liiketoimintaa, ei tulojen puolittaminen ole mahdollista. Emme me nälkään kuolisi sittenkään, meille vain tuotaisiin naapureista tukiaisilla subventoitua ruokaa, tosin hieman kalliimmalla kuin nykyään pitentyvien kuljetusten takia.

-oivahärkönen, 20.12.2007

#8790

Kannatan Tukiaisten lopettamista, suosittelen aloittamaan Johannasta.

-Anssi, 17.6.2008

Oma kommentti
Kommentti Älä käytä HTML-tägejä viestissäsi, vaan pelkkää tekstiä. Linkit muodossa http://...
Nimi
Tarkistus Paljonko on kaksitoista ynnä viisi?
 

Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.

Lisää kirjoituksia aiheesta Raha tai muista aiheista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: