Lisää kirjoituksia aiheesta Rakkaus, seksi tai muista aiheista.
Tiivistelmä: Rakkaus saa runosuonen sykkimään. 5 103 lukijaa, joista 603 eli 12% on antanut arvosanan (7).
Se pannaan riittämään
Kirjoitin Liisalle häihin laulun, jonka hänelle esitti muusikkoystäväni Tommi Varis, joka myös sävelsi kappaleen. Muutaman yön tätä turasin, Liisalle koko juttu oli täysi yllätys.
Kappaleen nimi on “Se pannaan riittämään”. Nimi ja osittain kappaleen sisältökin liittyy Tommin häätilaisuudessa aikaisemmin esittämään Petri Laaksosen kappaleeseen Riittääkö rakkaus. Sanoja ei ole verkossa, mutta kertosäkeessä lauletaan
Riittääkö rakkaus silloin,
kun sitä tarvitaan, kun sitä koetellaan,
riittääkö rakkaus silloin
kun onnen aurinko ei nousekaan?
Tämän laulun “jatkona” siis oma sanoitukseni Se pannaan riittämään.
Se pannaan riittämään
Kerran lokakuussa, perjantaina,
sen päivän minä muistan aina,
Tein silloin minä teon viisaan:
iskin silmät tuohon Liisaan.
Oli ensitreffit, toiset myös.
Silloin huonosti sä nukuit yös.
Me lähenimme syksyn myötä.
olit joulukuussa luonain yötä.
Sua tahdon, Liisa, kiittää siitä,
käyt tiemme yhteen liittämään.
Ja ellei toisen rakkaus riitä,
pannaan yhdessä se riittämään.
Kuin eilisen mä muistan sen nyt;
saapui aamu, sä pois et mennyt.
Sä parhain suustas olit silloin,
kun suudeltiin me päivin, illoin.
Sun kanssas astuin samaan laivaan,
mä tavaroilles tilaa raivaan.
Mä vahvan viestin sulle annoin,
kun tavarasi luoksein kannoin.
Sua tahdon, Liisa, kiittää siitä...
Teit kodin meille asunnostain,
paikan kamoillesi löysit jostain.
Makkariin toit lamput siniset,
joiden alla kuorsaat ja iniset.
Sä meille leivoit sämpylöitäs,
mä hieroin friikkiräpylöitäs.
Se oli rakkautta, läheisyttä,
kaikkein läheisintä ystävyyttä.
Sua tahdon, Liisa, kiittää siitä...
Sua kanssain yöllä pyysin avioon.
Sulle rinkulaa mä mietin kavioon.
Vaik' ensin pistit hankkeen jäihin,
olit tunnin päästä valmis häihin.
Aamulla varhain sormust' ettiin,
illalla sinut rengastettiin.
Olit silloin, ja oot nyt rakkain.
Oot rakkain joukosta akkain.
Sua tahdon, Liisa, kiittää siitä...
Nyt minne milloin viekään tieni,
on vierelläni jalkas pieni.
Ruusuilla tanssien elämän puuta,
välillä syödään.. ja mitähän muuta?
Sua tahdon, Liisa, kiittää siitä...
-Aapo Puskala, 9.12.2003
| 4 | |
| 5 | |
| 6 | |
| 7 | |
| 8 | |
| 9 | |
| 10 |
Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.
Lisää kirjoituksia aiheesta Rakkaus, seksi tai muista aiheista.