Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.
Tiivistelmä: Jos kaikki yksilön hyvinvoinnin mittarit pistetään puntariin ja verrataan sukupuolten keskimääräistä tulosta toisiinsa, niin naiset tätä vertailua ainakaan häviä. 6 435 lukijaa, joista 675 eli 10% on antanut arvosanan (8-).
Tasa-arvoa?
Tänään kansainvälisenä naistenpäivänä on otollinen hetki pohtia tasa-arvoa.
K-Supermarket Raisio Center sai tasa-arvopalkinnon. Uutisen mukaan yritys on “esimerkki siitä, miten pienehkö työpaikka voi edistää tasa-arvoa. Yrityksen 49 työntekijästä naisia on 41.” Jos yrityksen työntekijöistä 84% on naisia niin kuinka yrityksen voidaan sanota edistävän työhönottopolitiikassaan tasa-arvoa? Teollisuusyritysten johtotehtävissäkin on tasaisempi sukupuolijakauma. Johtajavalinnat eivät takuulla saa tasa-arvopalkintoja.
“Naisen euro on edelleen vain 80 senttiä”, sanoi presidentti Halonen. Presidentti oli väärässä. Julkisen sektorin euro saattaa ollakin 80 senttiä, mutta ei naisen. Palkkaerot johtuvat pääosin siitä, että naiset ovat useammin töissä kunnallisilla aloilla. Myös miesvaltaiset kunnalliset alat ovat huonopalkkaisia, kuten palomiehet ja poliisit. VATT tutki tutki palkkaeroja ja otti huomioon myös työtehtävät ja -paikat (PDF). Teollisuudessa naisen euro oli 94-96 senttiä, ravintoloissa 98-104. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksessa naisen euroksi saatiin 98-104 senttiä.
Armeija on miehille pakollinen, naisille vapaaehtoinen. Joskus vedotaan siihen että naiset joutuvat kantamaan ja synnyttämään lapset. Jotta vertaus olisi validi, olisi naiset velvoitettava raskauteen tietyssä iässä, tai vaihtoehtoisesti heidän olisi mentävä 13 kk pakkotyöhön. Isää ei saisi valita, vaan korkeintaan voisi anoa lupaa saada tietty siittäjä. Joka tapauksessa hänen pitäisi olla Suomen valtion hyväksymä, sillä olihan synnyttäminen palvelus valtiolle ja yhteiskunnalle, ei itselle.
Raskaaksi tuleminen on tietysti oma valinta, ei pakko. Jos biologiaa käyttää perusteena, voidaanko sitä käyttää vaatimaan naisten eläkeiän nostoa? Naiset elävät keskimäärin seitsemän vuotta miehiä pidempään. Jos naiset ovat niin vetreitä, pitäisikö heidän olla töissäkin vastaavasti pidempään?
Avioliiton sisällä miehellä ei ole oikeutta tarkastuttaa biologista isyyttään. Jos aviovaimo synnyttää lapsen, on aviomies lapsen isä ja sillä hyvä, eikä sitä voi edes varmistaa. Sinkkumiehelläkään, joka epäilee olevansa isä, ei ole oikeutta tarkastuttaa asiaa mikäli lapsen äiti kieltää asian. Äidillä on siis lakisääteinen oikeus salata isyys lapsen biologiselta isältä. Sen sijaan naisilla on kaikissa tilanteissa oikeus vaatia isyystestiä, ja miehen on lain mukaan suostuttava testiin.
Naisjärjestöjen keskusliiton 13-henkisessä hallituksessa ei ole yhtä ainutta miestä. Nämä ihmiset ajoivat kuitenkin kovaan ääneen yritysten hallituksiin tasa-arvolainsäädäntöä, jonka mukaan molempia sukupuolia pitää olla vähintään tietty prosenttiosuus. Valtioneuvoston tasa-arvoyksikössä on töissä 11 ihmistä, kaikki naisia. Tasa-arvotoimiston henkilökunnan sukupuolijakauma on tasa-arvoelimistä tasaisin: siellä miehiä on peräti kaksi kappaletta yhdeksästä (22%). Yhteensä näiden kolmen järjestön 33 työntekijästä kaksi eli 6% on miehiä. Jos naisasiayhdistysten ajamaa lakiehdotusta sovellettaisiin niihin itseensä, pitäisi melkein puolet niiden johtohenkilöistä vaihtaa miehiksi.
Nytkis on naisjärjestöjen yhteistyöelin. Omasta mielestään Nytkis “on naisten oikeuksien puolustaja; työskentelee naisten aseman parantamiseksi, todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiseksi...” Todellinen sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa naisen aseman parantamista. Kaikki ovat toki tasa-arvoisia, toiset ovat vaan tasa-arvoisempia kuin toiset. Kun tasa-arvovaltuutetun virka perustettiin Suomeen 1987, ensimmäiseksi tasa-arvovaltuutetuksi valittiin Paavo Nikula. Naisjärjestöt nostivat asiasta kovan mekkalan, sillä niiden mielestä tehtävä olisi ilman muuta kuulunut naiselle. Sukupuoli ei siis saa olla kriteerinä muissa töissä kuin tasa-arvovaltuutetun hommissa. Mies ei voi eikä osaa tehdä tasa-arvotyötä, sanoivat sukupuolten tasa-arvoa ajavat järjestöt.
Naisjärjestöjen keskusliiton ei kuule puuttuvan siihen, että naiset pääsevät ravintolaan kuin ravintolaan nuorempana, enemmän humalassa ja usein halvemmalla kuin miespuoliset ikätoverinsa. Aikuisviihdelinjoille naiset soittavat usein ilmaiseksi tai hyvin halvalla, ja ravintoloissa samat lyylit katsovat joksikin heille siunatuksi oikeudeksi nauttia juomansa senhetkisen kavaljeerinsa maksamina.
Esimerkkejä löytyy paljon. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole päivitellä miesten huonoa asemaa, sillä se on paikoin selvästi naisia vahvempi. Jos kaikki yksilön hyvinvoinnin mittarit (elinikä, terveys, koulutus, palkka jne.) pistetään Suomessa puntariin ja verrataan sukupuolten keskimääräistä tulosta toisiinsa, niin olen suhteellisen varma etteivät naiset tätä vertailua ainakaan häviä. On väärin pitää kaikkia nykymiehiä kollektiivisesti vastuussa kaikista naisien kautta aikojen kokemista vääryyksistä. Miehet eivät millään keinoin voi näitä vääryyksiä hyvittää, sillä jos he voisivat, menisi pohja järjestöjen vaatimuksilta naisten miehiä paremmasta asemasta.
-Aapo Puskala, 8.3.2004
| 4 | |
| 5 | |
| 6 | |
| 7 | |
| 8 | |
| 9 | |
| 10 |
Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.
Lisää kirjoituksia aiheesta Yhteiskunta tai muista aiheista.
Sinua saattaa kiinnostaa myös jokin seuraavista: