Haistakaa, häiriköt, vittu

Sytytä kynttilä -sivusta on viime aikoina tullut varsin suosittu, ihmisillä on ilmeinen tarve ilmaista surunvalitteluitaan ja osanottoaan traagisiin tapahtumiin. Jos tämä sivu tässä auttaa, olen onnellinen. Aina kun uutisissa on onnettomuus tai kuolemantapaus (viimeksi Konginkankaan bussionnettomuus, Antonin hukkuminen ja Petteri Jussilan kuoleminen), tulee sivulle nopeasti kymmeniä tai satoja muistokirjoituksia.

Siellä, missä on kävijöitä, on myös ääliöitä. Suurin yksittäinen työ Lintukodon ylläpitämisessä ja kehittämisessä on häiriköiden pitäminen poissa ja kurissa. Olen arvioinut, että kaikesta koodaustyöstä kolmasosasta jopa puoleen on sitä, että varmistetaan, että vääriä tietoja syöttämällä ei tule selittämättömiä virheilmoituksia tai vahinkoja. Tässä ei siis ole kysymys käyttöliittymästä, esimerkiksi että numerokenttään syöttäisi vahingossa tekstiä, vaan tarkoituksellisesta häiriköinnistä: asiattomuuksien syytämisestä esimerkiksi juuri kynttiläsivulle.

Kun kynttiläsivulle oli tullut riittävästi häiriköintiä tietyistä IP-numeroista, rajoitettiin niiden pääsyä Lintukotoon. Yleensä tämä toimii tyydyttävästi. Nyt eräs asiallinen käyttäjä soitti ja kysyi tästä, sillä hän oli joutunut myös kieltolistalle. Hän oli muutamaa kuukautta aikaisemminkin joutunut samalle kieltolistalle ilman omaa syytään, kun joku häirikkö hänen aliverkossaan käyttää samaa julkista IP:tä kuin tämä kunnon käyttäjä, ja kaikki IP-numeroon perustuvat estot vaikuttavat myös tähän kunnon käyttäjään. Tämä kunnon käyttäjä oli hiukan tuohtunut ja pyysi päästä takaisin, jotta voisi poistaa tietonsa Lintukodosta, ja tietysti otin rajoituksen pois (olisin sen kyllä ottanut joka tapauksessa). Häiriköinnin tuloksena asiallinen käyttäjä ei enää käy Lintukodossa.

Häiriköt ovat pahempia kuin spämmääjät, sillä spämmistä pääsee kohtalaisen hyvin eroon filttereillä – häiriköinti yleensä vaatii aktiivista seulomista ja poistamista, eikä sitä voi koneellisesti tehdä riittävän luotettavasti.

Pari vuotta sitten tein Ben Z.:n nimen kirjoitusasusta testin, mikä saikin kiitettävästi huomiota, siitä oli iltapäivälehdissä juttu ja Uutisvuodossakin sitä käsiteltiin. Ei liene ihme, että häiriköt löysivät senkin sivun. Koska en voinut enkä halunnut koko ajan päivystää, laitoin sinne filttereitä. “Jutkut”, “paskat”, “vitut” ja muut eivät tietenkään päässeet näkyviin, mutta ei se riittänyt. Lopulta laitoin filtterin, joka salli ainoastaan z:lla, s:llä ja ts:llä alkavat ehdotukset. Tätä ei sivulla sanottu, mutta jos ehdotus oli jotain asiatonta, se kylmästi sivuutettiin. Tästä meni muutamia tunteja niin joku älypää oli tämän keksinyt, ja Benin sukunimeksi oli ehdotettu “zpaska”. Häiriköiden sitkeys nauratti, mutta samalla teki surulliseksi. Mitä monimutkaisemman ja hienomman järjestelmän rakentaa, sitä enemmän toiset näkevät vaivaa sen kiertämiseksi, vaikka kiertämisellä ei olisi mitään muuta saavutettavissa kuin keino saada joku kirosana näkyviin parhaimmillaan muutamaksi tunniksi.

Olen kyllä tarjonnut häiriköille melkein vapaita foorumeita verbaalitaituruutensa (“Mika on läski homo!!!11!!”) osoittamiseen. Vaan eipä riitä. Näiden teinien itseilmaisuvimma pakottaa heidät tekemään sen siellä, missä seuraukset ovat näkyvimmät. Tosin, täytyy myöntää, että näiden käyttäjien joukossa on paljon muitakin kuin teinejä – tai jos niin on niin melkoiset teinilaumat ovat vallanneet monet suurimmista suomalaisyrityksistä.

Lintukoto perustuu avoimuuteen monestakin syytä: se houkuttaa käyttäjiä, se ei vaadi niin paljon ylläpitoa ja kaikenkaikkiaan se sopii netin luonteeseen. Itse käytän mielummin interaktiivisia sivuja kuin kiinteitä, minkä vuoksi käyttäjät voivat monilla sivuilla lähettää tietoja tai vastauksia kysymyksiin, ja tämä mahdollistaa myös häiriköinnin.

Olen harkinnut monia tapoja helpottaa ylläpitoa ja rajoittaa häiriköintiä, mutta ne kaikki aiheuttavat vaivaa myös kunnon käyttäjille, joita kuitenkin aivan kirkas enemmistö käyttäjistä on. Nyt on työn alla toisentyyppinen ratkaisu, josta kunnon käyttäjät eivät kärsi, mutta se mahdollistaa häiriköiden paremman tunnistamisen ja melkein automaattisen raportoinnin. Teknisistä syistä johtuen ei ole olemassa mitään erityisen hyvää keinoa rajoittaa sikailua, paitsi se, että vaatii kirjautumisen sivulle. Sitä en ajatellut tehdä, sillä siitä on muuta haittaa, ja silloin kunnon käyttäjät (jotka ehkä haluavat pysyä nimettöminä) joutuvat kärsimään ääliöiden vuoksi.

Netin vapaus edellyttää käyttäjiltäkin vastuuta. Itse henkilökohtaisesti uskon, että vastuuta ei opeteta niinkään rajoituksilla kuin sillä, että selvitetään häiriköinnin seuraukset ja tarpeen mukaan niitä langetetaan häiriköille itselleenkin. Ja onhan se tuttua, että teinipoikien homofantasioihin ei mikään muu auta kuin homojuttujen tunkeminen joka foorumille. Surullisen epävarmoja ovat omasta seksuaalisuudestaan.

Minun kynnykseni ilmoittaa häiriköinti hänen ISP:lleen on olematon – minulta ei yksinkertaisesti riitä jaksamista ja ymmärrystä idiotismille ja muiden huomioimatta jättämiselle. Minun tietojeni mukaan 4-5 tyyppiä on menettäneet tunnuksensa oppilaitoksessaan häiriköinnin vuoksi ja paljon useampi on saanut huomautuksen. Parikymmentä on pyytänyt anteeksi joko omaansa tai jonkun kaverinsa/lapsensa/sukulaisensa öykkäröintiä heidän koneellaan ja asia on tietysti ollut selvä. Tämä kaikki on kuitenkin onneksi vain pisara meressä, sillä Lintukodossa käy kymmeniä tuhansia ihmisiä. Valitettavasti anonymiteetti ja yleisö tekevät jostain ihmisistä idiootteja.

Haistakaa, häiriköt, vittu.

-Aapo Puskala, 29.7.2004