Valkoisen miehen taakka

Olen valkoinen mies ja asun maailman mittakaavasta tarkasteltuna hyvin vauraassa Länsi-Euroopan maassa. Olen jopa töissä globaalissa yrityksessä.

Olen syyllinen. Olen osasyyllinen kaikkeen pahaan maailmassa, enkä voi tehdä mitään, jotta syyllisyyteni helpottaisi. Olen myös osavastuussa tapahtumista, jotka ovat tapahtuneet toisella puolella maapalloa, joiden aikaan en ollut edes syntynyt, ja joiden tapahtumiseen minulla ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa.

Kuka keksii yhtä ainutta katastrofia, vahinkoa tai kärsimysnäytelmää maailman historiassa, joihin valkoinen mies ei olisi vähintään osasyyllinen?

Jos valkoinen mies matkustaa köyhään maahan, hän menee sinne, koska siellä on halpa hintataso ja aurinkoa. Hän on siis riistäjä ja syyllinen. Jos hän matkustaa kotimaassa, pelkää hän ulkomaita, eikä salli ulkomaan matkailuyrittäjille toimeentuloon mahdollisuutta. Jos hän ei matkusta ollenkaan, on hän ummikko. Ja mitä enemmän hän matkustaa, sitä isomman ekologisen vahingon hän aiheuttaa. Valkoinen mies on syyllinen.

Jos valkoinen mies tekee jotain, jonka seuraus on vahingollista jollekin, johtuu se siitä, että valkoinen mies on itsekäs, paha, kylmä ja tunteeton. Jos joku muu tekee teon, jolla on vastaavia seurauksia, on valkoinen mies pakottanut hänet siihen tai uhannut häntä jolloin teko on ainoa puolustautumiskeino. Voi myös olla, että teko kuuluu tämän kansan kulttuuriin, ja valkoinen mies ei vain ymmärrä tai hyväksy sitä.

Joskus valkoisen miehen sydän heltyy auttamaan. Valitettavasti silloinkin valkoinen mies on väärässä ja syyllinen. Aasian tsunamin uhreista oltiin kiinnostuneita vain, koska siellä on länsimaalaisia, ja samaan aikaan muut kohteet jäävät huomiotta. Hyvääkin tehdessään valkoinen mies on syyllinen ja paha.

Valkoisen miehen syyllisyyden taakassa on omituinen piirre – se nimittäin periytyy. Olemme syyllisiä isoisiemme tekemiin vääryyksiin, myös silloin kun nämä isoisät edustivat kokonaan toista kansakuntaa tai valtiota. Meillä on syyllisyyden taakka ja velvollisuus auttaa afrikkalaisia, vaikka todellisuudessa sinun tai minun vaikutusvalta on käytännössä nolla.

Vain valkoinen mies on syyllinen hirmuisiin rikoksiin. Kuka muistaa, keitä kaikkia on syytetty ja tuomittu sotarikoksita tai rikoksista ihmisoikeuksia vastaan? Toisen maailmansodan jälkeen tilanne oli aika selvä, mutta entäs Afrikan lukuisat sisällis- ja muut sodat sen jälkeen? Entäs kaukoidän sissiryhmien ja hallituksen joukkojen väliset taistelut? Ja samat Etelä-Amerikassa? Kävi mitä hyvänsä, vain valkoinen mies voi saada tuomion. Romanian presidentti Nicolae Ceausescu tuomittiin kommunismin aikaisista rikoksista vallankumouksen jälkeen vuonna 1989. Ceausescun taival päättyi teloitukseen. Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milosevic on syytettynä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Itä-Saksan entinen johtaja Erich Honecker asetettiin syytteeseen kommunismin aikaisista rikoksista. Oikeudenkäynti kuitenkin keskeytettiin vuonna 1993 Honeckerin pitkälle edenneen syövän takia.

Ehkä hiukan yllättäen, myös ei-valkoisia miehiä on joskus syytetty rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tosin tuomioon asti ne johtavat äärimmäisen harvoin. Chileä 17 vuotta terrorisoinut Augusto Pinochet pidätettiin vuonna 1998, mutta oikeudenkäynnistä luovuttiin myöhemmin miehen heikon terveyden takia. Keski-Afrikan tasavallan syrjäytetty mustaihoinen johtaja Jean-Bedel Bokassa tuomittiin vuonna 1987 kuolemaan murhista. Tuomio kuitenkin kumottiin ja Bokassa vapautettiin 1993. Kambodzhan punakhmerien johtaja Pol Pot tuomittiin elinkautiseen vankeuteen 1997. Pol Pot kuoli sydänkohtaukseen seuraavana vuonna.

Valkoinen mies on jo syntyessään tuomittu ankarammin kuin ketään koskaan. Tuomiona on ikuinen syyllisyys kaikkeen pahaan maailmassa. Syyllisyys periytyy lapsillenne niin kauan kun valkoisella miehellä menee hyvin.

-Aapo Puskala, 2.1.2005