Aapo, “Hmm. HMM. Mitä asioita osaat luetella, jota valtio ei kontrolloi elämässämme? Niitä on nimittäin oikeasti ihan pirun vähän”

Nimenomaan, ideaalimaailmassahan vallitsisi anarkia ilman esivaltaa, uskonnollisia, sosiaalisia ja poliittisia auktoriteetteja, jotka käskee ja kieltää mitä yksilön tulisi olla ja tehdä. Valitettavasti tämä ei tule toteutumaan koskaan ja on tyydyttävä pelkästään huonoihin vaihtoehtoihin.

Demokratiahan ei tule koskaan toimimaan, koska valtaan pääsee aina ihmisiä, kuten entisiä missejä, urheilijoita ja viihdyttäjiä, jotka eivät asioista tiedä todellakaan mitään.

-minä, 4.10.2006

Kuulun sukupolveen, jolle koulussa opetettiin Suomen aloittaneen Talvisodan, samoin kuin Vietnamin sodan kerrottiin päättyneen demokratian voittoon. Saksankielen oppikirjoissa avoimesti ylistettiin DDR:ää. Naapuri Länsi-Saksa nähtiin huumeongelmien ja asunnottomuuden pimeänä linnakkeena. Romanian diktaattori Ceauseskua taas kuvattiin Karpaattien neroksi.

Vaikka kotimaamme virallinen totuus muuttuu, retoriikka pysyy samana. Hyvänä esimerkkinä tästä on perustelut siitä, miksi Helsinki on Turkuun verrattuna aivan ylivoimainen isäntäkaupunki Euroviisuille. Tosin se on huomattavasti pienempi vääryys Prahan kevään tai vuoden 1918 kansanmurhan rinnalla, mutta surullinen vääryys kuitenkin.

-Orange, 4.10.2006

Aapo: no, onhan meillä sentään yhä vapautta valita vapaa-ajan aktiviteettejä, poliittinen mielipiteemme, uskontokuntamme, käydä kauppaa.. tarkoitin nyt vähän eri sortin määräyksiä kuin EU-direktiivejä ja liikennelakeja, kun ajattelin asiaa lähinnä totalitaristisen valtion ja Suomen eroavaisuuksien kannalta. Tietysti valtio puuttuu täälläkin moniin asioihin, kuten kirjoituksestakin ilmenee, mutta perusoikeudet kai sentään on tallella.

-Mimmi, 4.10.2006

mä: Neuvostoliitto oli yhtä kaukana kommunismista kuin Kongon demokraattinen tasavalta demokratiasta. Aluksi tarkoitus oli kyllä päästä “aitoon kommunismiin”, mutta totalitaaristen johtajien vuoksi tulos oli oikeastaan fasistinen herravaltio, jossa pomoja sai kutsua “tovereiksi”. Puhdasta kommunismia ei olla missään vielä saatu aikaan, mutta ei demokratiakaan onnistunut ensimmäisellä yrityksellä.

-T, 9.10.2006

Ensimmäisestä kommentista

“siellä missä natsit saivat vallan kuoli miljardeja ihmisiä. Samaten siellä missä kommunistit saivat vallan kuoli miljardeja ihmisiä. Tuomittavia aatteita kumpikin.”

Eivät ne kuolemat pelkästään aatteen syy ole. Natsi-puolueet ovat kiellettyjä koska ne kannattavat roturasismia ja voivat jopa hyväksyä “vääränlaisten” ihmisten tappamisen.

Kommunismi ei käske tappamaan ketään, tappajia olivat/ovat kommunistijohtajat (osa heistä) omista sairaista syistään.

Myös kapitalismi on tappanut ainakin välillisesti huomattavasti ihmisiä (Sosiaaliturva on surkea, omaa etua SAA/KUULUU tavoitella muiden kustannuksella)

-rastajasseri, 9.10.2006

Suomi on jonkinlainen puoli-Itä-Euroopan maa. Olisimme todennäköisesti vauraampia jos olisimme olleet kunnolla osa Länsi-Eurooppaa. Jäimme kuitenkin jonnekin sinne välille.

Suomen puoli-Itä-Eurooppalaisuuden myötä suomen johtajat ovat mm.:

- vuosikausia valehdeet kansalle valtion uutisissa

- salanneet kansalta suomettumisen arkistot

- olleet hiljaa YK:n kokouksissa

- pitäneet samat suomettajat vallassa kuin Neuvosto aikaan

Samanlaista Itä-Eurooppalaisuuden lastia on monessa. Ikävä juttu kaikille meille.

-Teemu, 11.10.2006

Herää Aapo! Historia on kauttaltaan yhtä suurta “vääryyttä”.

Vahvimman oikeudellahan valtioiden väliset suhteet on aina ratkottu, ja siinä sivussa jaettu pienempien alueet sulle-mulle -periaatteella.

Ydinaseillako Itä-Eurooppa olisi pitänyt “vapauttaa”?

-elu2, 16.10.2006

Mikä on vääryyttä jollekin, on oikeutta toiselle lainkaan vähättelemättä Itä-Euroopan kansojen kohtaloa. Ennen ja jälkeen toisen maailmansodan.

Paha on rauhanaikana sanoa, miten sodanaikana pitäisi toimia. Aivan päätön ajatus on kieltää rauhan aikana maamiinat. Mahdollisen konfliktin aikana yleensä käytetään kaikkia mahdollisia keinoja.

Ja tästä nykypäivään.

Kova into tuntuu olevan osallla suomalaisia Natoon. Onkohan historia unohtunut vai kuvitellaan nykyisen tilan kestävän maailman tappiin. Pitäisin sitä todellisena ihmeenä. Vastakkainasettelu tulevaisuudessa on taas enemmän kuin todennäköistä, onko parempi kuuluu blokkiin vai olla oikeasti riippumaton, niin hyvin kuin se nykymaailmassa on mahdollsita.

-Reippa, 17.11.2006

Ihan normaali tulkinta toisen maailmansodan loppuvaiheista, mutta lukijaystävällisyyttä voisi parantaa korjaamalla kolme pikkuvirhettä:

(1) Linkki Wikipedian “Roosevelt”iin osoittaa juuri siihen väärään, Teddy-karhulle nimensä antaneeseen Theodore Rooseveltiin (kuoli 1919). Tämä voi hämätä pahasti niitä, jotka historiaa eivät tunne ja lähtevät etsimään linkeistäsi lisätietoja. Linkin voisi korjata osoittamaan oikeaan osoitteeseen: .

(2) Ilmaisua “pyrrhoksen voitto” käytetään väärässä yhteydessä: ilmaisun pitäisi tarkoittaa alkuperäisen Pyrrhoksen voiton tapaan voittoa sotatantereella, joka johtaa häviöön sen ulkopuolella, laajemmassa mittakaavassa (nykyvastineita vertaukselle olisivat taktinen voitto joka johtaa strategiseen tappioon tai vaikkapa sanonta “voitimme taistelun mutta hävisimme sodan”). Itä-Euroopan maat joihin viittaat hävisivät kaikki sotatantereella, Puola ja silloinen Tsekkoslovakia valloitettiin peräti kahteen kertaan eri valtioiden toimesta (1939 ja 1944-1945). “Pyrrhoksen voittona” toisessa maailmansodassa voisi pitää vaikkapa Ison-Britannian voittoa sodassa, joka johti sitten sodan jälkeiseen britti-imperiumin romahtamiseen. Tämä vertauksesi luo historiaa tuntemattomalle lukijalle vääränlaisen mielikuvan fraasin tarkoituksesta. Väkinäistenkin vertausten änkeminen tekstin päätöskappaletta päättämään on tietysti kätevä tapa luoda vaikutus äidinkielen opettajiin lukiossa, mutta kun sinun koulutusputkesi on suoritettu niin voit kirjoituksissasi keskittyä niitä ilokseen lukeviin. “Suurimmat hävijät ja vääryyden kärsineet olivat Itä-Euroopan maat.” on täysin kelvollinen tapa päättää lyhyehkö kirjoitus, ei tarvitse lisätä mitään turhaa tai virheellistä.

(3) “Mantereella” on aika huono sanavalinta mitä tulee Pearl Harborin Havaijilla sijaitsevaan satamatukikohtaan, Havaiji kun voi geologisin perustein kuulua aivan yhtä hyvin Aasiaan, Oseaaniaan tai Etelä-Amerikkaan kuin Pohjois-Amerikkaan. “Sen mantereella ei Pearl Harboria lukuunottamatta oltu sodittu.” pistää asiasta tietämättömän luulemaan, että taistelutanner sijaitsee Pohjois-Amerikassa muttei Yhdysvalloissa (siis juuri väärin päin!) koska käytät sanaa “manner” “maan” sijasta. “Sen rajojen sisäpuolella ei Tyynenmeren pikkusaaria lukuunottamatta” etc. olisi parempi.

Kirjoituksesi mielenkiintoisuuden osalta paljon suurempi ongelma kuin nämä pari (kiireessä luotua?) pikkuvirhettä on se, ettet laajenna aloituskappaleesi rakentavinta väitettä millään tavalla: Miten toisen maailmansodan loppuvaiheiden etupiirijako ja tästä seuraava kylmä sota “olisi voitu estää”? Miten ja kenen olisi pitänyt toimia vaikkapa Jaltan konferenssissa, jotta Puolasta olisi saatu sodan jälkeen poliittisesti ja taloudellisesti itsenäinen ja toimiva demokratia, jollaisesta Thomas W. Wilson haaveili Washingtonissa jo tammikuussa 1918 pitäessään Neljäntoista kohdan puheensa joka johti Puolan valtion uudelleen luomiseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen?

-Touko, 28.12.2006

Touko, wau. Paitsi että tiedät asioista niin osaat myös ilmaista itseäsi hienosti!

(1) Olet aivan oikeassa. Lisäsin linkit jälkikäteen ja olin vähän huolimaton

(2) tuokin on totta. Pyrrhoksen voittona ajattelin sitä, että ne “voittivat” koska niiden valloittaja Saksa hävisi, mutta hävisivät itse vain uudestaan.

(3) Hyvä huomio. Muutin tekstiä.

Tuo, että se olisi voitu estää, on kyllä ehkä liian optimististsa. Yhdysvalloilla oli kuitenkin ydinase, joskin sillä uhkaaminen olisi ollut aika vaikeaa poliittisesti. Joka tapauksessa Rooseveltin “pehmeyttä” arvosteltiin, että hän antoi liian helposti periksi Stalinille. Mutta koska tuo, että se olisi voitu estää, on aika paljon sanottu niin päätin ottaa sen pois. Se vaatisi tutkimustyötä enemmänkin.

-Aapo, 28.12.2006