Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.
Tiivistelmä: EY-tuomioistuin oli oikeassa määrätessään, että työkokemus on hyväksyttävä peruste palkalle. Brittiläinen terveystarkastaja oli vaatinut, että hänen lastenhoitovapaansa eivät saa alentaa hänen palkkaansa suhteessa muihin työntekijöihin. 4 777 lukijaa, joista 599 eli 13% on antanut arvosanan (7½).
Etuoikuttelua
EY-tuomioistuimessa käsiteltiin kiinnostavaa, joskin aika itsestäänselvää tapausta. Oikeusjutussa oli kyse siitä, että englantilainen naispuolinen terveystarkastaja Cadman sai vähemmän palkkaa kuin miespuoliset kollegansa. Cadman oli saanut lapsia ja hänen työuransa oli hoitovapaiden takia lyhyempi, jonka vuoksi hän sai huonompaa palkkaa. Cadman koki tämän syrjinnäksi ja vei asian oikeuteen. Oikeus päätti, että syrjintää ei ole, sillä palkkaeron syynä on työkokemuksen pituus eikä sukupuoli.
Helsingin Sanomat uutisoi ratkaisusta “Naisille voi maksaa samasta työstä vähemmän”. Turun Sanomat puolestaan kirjoitti samasta päätöksestä “palkkakuilu on jo olemassa, mutta päätös tekee naisten välillisestä syrjinnästä hyväksyttävää” Onko joillekin ihmisille mahdotonta nähdä asioita muuten kuin tulipunaisen feministisen kiihkon “tasa-arvo”vimmassa? Samoissa töissä sukupuolten välillä ei ole palkkakuilua, vaan kokeintaan parin prosentin kynnys eikä oikeusjutussa ollut kyse sukupuolesta, vaan työkokemuksen pituudesta. Hämmästyttävää kyllä, YLEn otsikointi on lähinnä totuutta: “EY-tuomioistuin: Äitiysloma saa vaikuttaa palkkaan”.
Palkkaeron syynä oli työkokemuksen tuoma pätevyys, ei sukupuoli. Se, että työvuosia oli naisella vähemmän ei tarkoita, että naista syrjitään. Jos joku pitää tätä epäoikeudenmukaisena niin siinä tapauksessa kokemuksen mukaan ei saisi maksaa muutenkaan yhtään enempää. Vastavalmistunut saisi siis saman palkan kuin parikymmenvuotisen kokemuksen läpikäynyt konkari.
Työvuosiin katkon aiheuttanut tekijä on yhdentekevä. Se voi olla lastenhoito tai toinen työpaikka tai sapattivuosi. Työnantajan näkökulmasta on luonnollista, että maksetaan eniten sille, joka tuottaa eniten. Ja jos kokemusta on vuosia enemmän, on todennäköistä että osaa hommansa paremmin (näin siis kahden muuten identtisen työntekijän välillä). Olisiko siis oikein, että naiset saisivat “työkokemusta” silloinkin kun he ovat kotona hoitamassa lastaan? Jos mies menee vuodeksi Lappiin vaeltamaan, annetaanko hänellekin vuoden työkokemusbonus?
Perheen perustaminen ja raskaus on valinta. Se tarkoittaa sitä, että itse jää tai lapsen isä jää hoitamaan lasta ja näin menettää työkokemusta jota hän muuten saisi. Missä ihmeen kohdassa se vääryys tapahtuu? On tietysti totta, että naiset ovat useammin kotona hoitamassa lapsia kuin miehet. Mutta kuinka moni on pakotettu siihen, ilman että se on oma vapaa valinta? Ja mikä siihen pakottaa? Jos kokee tarpeelliseksi jatka uraa, tästä on syytä sopia lapsen isän kanssa etukäteen. Ja onko uraansa panostava nainen tehnyt turhaan työtä koska hänen ahkerointiaan ei mitenkään palkittaisi?
Oikeusjutussa ei ollut kyse tasa-arvosta. Kyse oli etuoikeuksien vaatimisesta, joita kaikeksi onneksi ei myönnetty.
-Aapo Puskala, 10.10.2006
| 4 | |
| 5 | |
| 6 | |
| 7 | |
| 8 | |
| 9 | |
| 10 |
Agora on julkinen foorumi jossa voit julkaista kirjoituksesi. Kaikki voivat lukea, kommentoida ja arvostella kirjoituksia mutta julkaiseminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjoitukset jaetaan useisiin eri aiheisiin.
Lisää kirjoituksia aiheesta Politiikka tai muista aiheista.