Netissä rakastuminen on surullista.. Enkä puhu nyt 10-vuotiaitten lasten habbo hotel tapaamisista. Miltäpä kuulostaa jos sanoisin rakastuneeni henkilöön joka asuu vieläpä eri maassa?

---, 7.3.2007

---, ei se nyt niin erikoiselta kuulosta. Rakastuahan ja ihastuahan voi vaikka kehen juuri henkilöä tuntematta. Eri asia on, mitä aikuinen ihminen tekee rakastuttuaan; otetaanko riski ja annetaan sille suhteelle mahdollisuus tosielämässäkin vai seurustellaanko vain ja ainoastaan netissä 15 vuotta (mikä kieltämättä kuulostaa aika surulliselta).

-Kössi, 8.3.2007

15 vuotta netissä, huh huh. Itse en ole moista kokeillut, tavannut olen kyllä netistä tarttuneita kavereita.. yleensä ovat melko erilaisia todellisuudessa kuin ovat sanoneet olevansa

-Jooones, 15.5.2007

Etäisyys: vajaa 10 000 km

Lentolippu: kallis

Tapaaminen: priceless

-J, 6.11.2007

Olka nyt ihmiset realisteja! Ei kai kukaa tosissaan lähde Hauholta Sodankylään ravintolaan etsimään itselleen kumppania? Siinnä on jatkossa vastaavat mahdollisuudet tavata, kuin jos olisi tutustuttu netin kautta!

-Jotain järkee!, 2.12.2007

Tapasin tytön 4 kuukautta sitten netin välityksellä, ja olemme viestittäneet ja mesettäneet toisillemme jo viikkoja ja olemme puhuneet IRL-tapaamisesta paljon. Olemme vaihtaneet kuvia joten tiedän miltä hän näyttää ja hän tietää miltä minä näytän, hän on jopa kertonut äidilleen minusta ja hänen äitinsä jopa on innostunut siitä että tyttö on löytänyt minut vaikka emme ole kasvotusten edes tavanneet.

Ensin meillä oli tarkoituksena tavata vasta kesälomalla kun molemmilla on paljon vapaa-aikaa, mutta tytön äiti on ihmetellyt päätöstämme ja ehdottanut jo tammikuuta. Nyt minulla on ongelma, en ole kertonut omille vanhemmilleni... Ja varsinkin kun faija aika usein valittaa siitä että olen kaiket päivät koneella (tyttöni kanssa jutellen ^^) että en usko että hän innostuisi asiasta, varmaan rupeaisi jopa kyselemään miksen voi etsiä tyttöä jostain lähempää (“tyttöystäväni” asuu 200 km päässä). En sitten taas tiedä heruuko isältä yhtään sympatiaa (hänellä ja äidilläni oli heidän seurustelunsa alussa yli 100 km välimatkaa).

Pariin kertaan olen jäänyt miettimään onko tyttö varmasti sellainen kuin on sanonut ja onko hän oikeasti halukas tapaamaan minut, tänään uskon saaneeni vastauksen sillä hän sanoi olevansa valmis joko tapaamaan vanhempani tai puhumaan heidän kanssaan puhelimessa vakuuttaakseen heille että hän todella haluaa tavata minut. Tarkoituksena olisi että tytön äiti ajaa hänet Tampereelle ja että minä menen sinne junalla, ellen sitten saa vanhempiani ajamaan minua sinne asti (todella epätodennäköistä) ja minun on joka tapauksessa pakko kertoa heille sillä heiltähän minä matkarahat joudun ruinaamaan...

-Miten kertoa vanhemmille?, 13.12.2007

“Miten kertoa vanhemmille”, olet siinä mielessä hyvässä asemassa, että olet ilmeisesti miespuolinen. Vanhempasi tuskin pelkäävät hysteerisesti sinun tulevan raiskatuksi, jos he lähettävät sinut tapaamiseen. Sinun ei siis tarvitse huolehtia pelkohysteriapuolesta niinkään paljoa kuin muista käytännön järjestelyistä.

Kerro suoraan ja korosta, että siellä vanhemmat ovat suhtautuneet positiivisesti. Ehdota, että vanhempasi voisivat olla yhteydessä tytön vanhempiin esimerkiksi yhden kerran sähköpostitse ja varmistaa tapaamisen.

Näin tämä omalla kohdallani toimi, kun teininä raahasin pojan perheineen Norjasta ihmettelemään Suomen kaunista luontoa. Pojan sisko ei ollut hurjan innoissaan lomasuunnitelmista. Omat vanhemmat rauhoittuivat saatuaan yhteyden toisen osapuolen vanhempiin.

-Salla, 13.12.2007

Salla kiitos vinkistä... Ja jep poikahan minä. Kyllä minun on ainakin yritettävä se kertoa mahdollisimman pian, yöunet jäänyt moneen kertaan hirveän lyhyiksi kun olen asiaa miettinyt ja pohtinut jokaisesta näkökulmasta ja kun olen jo niin kärsimätön odottamaan tapaamistamme.

Olen kyllä sen verta pahasti ihastunut että jos kerron vanhemmille ja he EIVÄT suostuisi päästämään minua, vaikka yrittäisin kuinka paljon suostutella, niin sitten kyllä lähtisin muutenkin vaikka ilman lupaa.

Se on vain vaikea kerätä uskallusta kertomaan, koska en yleensäkään puhu vanhemmilleni mistään nuoruusajan ongelmista tai muista koska en ole ikinä joutunut (ennen tätä) mihinkään ongelmaan jota en olisi yksinäni pystynyt selvittämään. Mutta minun on pakko tehdä se. Jos nyt jänistäisin enkä menisi suunnittelemaamme tapaamiseen, en voisi ikinä antaa itselleni anteeksi.

Täytyy pyytää tyttöystävältäni hänen äitinsä puhelinnumero ja kertoa vain suoraan vanhemmilleni miten asiat on, ja pyytää heitä soittamaan hänen äidilleen... Aikuiset varmaan osaisi muutenkin vähän paremmin järjestää kyydit sinne, tänne ja takaisin.

-Kiitokset Salla, 14.12.2007

Nykyisen tyttöystäväni netistä löysin, tavataan lähes joka viikko, kesälomalla useamminkin.

-Alien, 15.5.2010

moiks. minä olen seitsemännellä luokalla ja olen seurustellut nyt ihanan tytön kanssa 4kuukautta. minun äidilleni sopii että me tavattaisiin jo ensi jouluna mutta tytön äiti ei oikeen innostu asiasta että tavattaisiin... mitä minun pitäisi tehdä? pitäisikö antaa tytön ja minun vanhempien puhua vai puhua itse tytön äidin kanssa???

-seiskaluokkalainen, 13.11.2010