Opetuksen viisivuotissuunnitelma

Viime vuosisadalla käytiin kamppailu suunnitelmatalous vastaan markkinatalous. Kyseessä oli kilpailu paremmasta teoriasta yhteiskunnan voimavarojen kohdistamiseen.

Pystymmekö laskemaan ja ennustamaan talouden ja yhteiskunnan tilan, jotta saamme voimavaramme kohdistettua tehokkaammin kuin antamalla asioiden tapahtua vapaasti markkinoilla? Tiede uskoi suunnitelmatalouteen aina 60-luvulle asti. Intia kehitti kaavan, jolla laskettiin sen koko talous. Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmat olivat kova sana.

F.A.Hayek esitti -44, että suunnitelmatalous ei pysty tekemään oikeita päätöksiä koska se ei voi saada tarpeeksi tietoa. Yksi puuttuva komponentti on hinta, joka on eräänlainen vaihtokurssi tuotteiden, työn ja palveluiden välillä. Lisäksi suunnitelmatalouden kiusana on motivaation puute ja tämän takia heikko tehokkuus. Näin oli ja Hayek pokkasi Nobelin -74.

90- luvun jälkeen liikeyritykset eivät ole yrittäneet arvioida tulevaisuutta tarkasti. Jotkut tekevät vaihtoehtoisia scenarioita ja antavat niille todennäköisyyksiä, toiset ennustavat vain vuoden pari eteenpäin. Pitemmästä ennusteesta tulee niin huono, että sillä ei ole arvoa päätöksenteossa. On tärkeämpää päästä asemaan, jossa on suuri todennäköisyys menestykseen ja pieni todennäköisyys suurille virheille.

Satunnaisuudentutkija Nassim Taleb uskoo, että lähes kaikki maailmaa muuttavat tapahtumat tulevat yllätyksinä. Pystymme selittämään niiden tulon vasta kun ne ovat jo tapahtuneet.

Opetusministeriö ei välitä Hayekin jorinoista. Se julkaisi juuri suunnitelman vuosille 2007 – 2012 tarvittavista opiskelun aloituspaikkoista. Suunnitelma perustuu osittain työvoima 2025 suunnitelmaan.

Näiden suunnitelmien tekemiseen on osallistunut kymmeniä virkamiehiä eri ministeriöistä ja etujärjestöistä vuosien ajan. He ovat todennäköisesti parhaita asiantuntijoitamme alallaan. Ryhmä on arvioinut yhteiskunnan ja talouden kehitystä, harkinnut mitä taitoja työelämässä tarvitaan vuosien 2010 – 2020 jälkeen kun opiskelijat ovat valmistuneet ja laskenut tämän perusteella tarkat aloituspaikkojen määrät eri aloille vuosiksi 2007 – 2012. Tehtävä on Hayekin mukaan mahdoton.

Valtio omistaa kaikki opiskelupaikat, joten virheellinen ennustus johtaa kohtaanto-ongelmaan ja työttömyyteen. Heikkoa kohtaantoa pidetään yhtenä syynä Suomea 70-luvulta asti vaivanneeseen korkeaan työttömyyteen.

Helsingin Sanomat arvioi uutta suunnitelmaa pääkirjoituksessaan 9.5.07:

On tärkeää oppia sellaisia taitoja, joista on tulevaisuudessa hyötyä. Koska tulevaisuutta on mahdoton ennustaa riittävällä tarkkuudella, niin parempi ratkaisu on nopeasti sopeutuva ja muuttuva koulutus.

Poliittinen keskusjohto on heikko huomaamaan muutoksia, reagoi hitaasti ja silloin tällöin kieltäytyy reagoimasta kokonaan. Esim. tietotekniikkaa ei opeteta kouluissa eikä lukioissa lainkaan, mutta ruotsia on pakko päntätä. Harva valitsisi näin vapaaehtoisesti.

Joustavassa järjestelmässä opiskelupaikat ja kurssit ovat opiskelijan ja oppilaitoksen välinen asia. Valtion rooli on valvoa koulutuksen laatua ja asettaa minimivaatimuksia, ei määrätä kurssien sisältöä eikä opetustapoja. Valtion koulutukselle pitää olla myös sallia vaihtoehtoja. Myös oppilaitosten opetustulosten julkaisu ja vertailu on aika sallia.

-Teemu, 11.5.2007