Miksi peruskoululle pitää olla vaihtoehtoja?

Evoluutio teki meistä kyvykkäitä oppijoita. Nopeimmin oppivat sopeutuivat parhaiten ja valikoituivat jatkamaan ihmiskuntaa. Uusien asioiden ymmärtäminen on niin olennaista menestymiselle, että meillä kaikilla on vahva halu oppia. Se on tärkein yksittäinen selitys ihmisen menestykselle

Aivomme palkitsevat oppimisen positiivisilla tunteilla ja puskevat meitä oppimaan lisää uteliaisuuden ja mielenkiinnon kautta. Voi olla, että ihminen on onnellisimmillaan tehdessään jotain luovaa, jossa oppii jatkuvasti uutta.

Kun aivomme saavuttivat nykymuotonsa n. 10 000 vuotta sitten, niin oppiminen tapahtui keskustelemalla ja näyttämällä. Vanhemmat, sukulaiset ja yhteisön jäsenet kertoivat elämästä, opettivat taitoja ja näyttivät miten hommat hoidetaan. Ne, jotka oppivat esimerkistä ilman opetusta, pärjäsivät vielä paremmin.

Aivomme sopeutuivat oppimaan tässä ympäristössä, eikä evoluutio ole ehtinyt sopeuttaa niitä nykyaikaan. Opimme helposti kuuntelemalla tarinoita, keskustelemalla, tekemällä ja kopioimalla esimerkkiä. Käyttämällä ihmiselle luontaisia oppimistapoja voi peruskoulun opit oppia kaksi kertaa nopeammin.

Paras tapa opettaa

Tehokkain tapa opettaa on henkilökohtainen opettaja. Kun opettajan mukana oppimassa on yhdestä kolmeen oppilasta, niin opetustavaksi muodostuu keskustelu oppilaiden ideoista. Tämä oli Sokrateen tapa opettaa. Opettaja voi ottaa huomioon oppilaan oppimistyylin, etsiä hänen mielenkiintonsa aiheet ja keskittyä opettamaan niitä laajentaen ajattelua. Sokraattista menetelmää käyttämällä opettaja voi opettaa oppilaansa ajattelemaan itse. Menetelmä on ainoa klassinen opetusmenetelmä, jonka tiedetään tuottavan itsenäisiä ajattelijoita.

Lintukodon perusteella Aapon oppimistyylissä ideointi ja kokeilu ovat keskeisiä:

Benjamin Bloom mittasi opetuksen tehokkuuden eron ja havaitsi, että henkilökohtaisesti opetetut oppilaat pärjäsivät kaksi hajontalukua paremmin kuin perinteisessä luokkahuoneessa opetetut. Keskimääräisestä oppilaasta tulee parempi kuin 98%:sta oppilaista vertailuryhmässä. Eli kun luokassa kaikkien keskiarvo on 7,5, niin henkilökohtaisesti opetetuilla se on 10.

Kun oppimisen tehokkuudella on väliä, niin henkilökohtainen opetus on usein käytössä. Huippuyliopistot tarjoavat sitä opetuksessaan ja valintakoevalmennuksessa. Vietnamin sodassa kolmen sissin ryhmät sitoutuvat ryhmään ja sen päämääriin paremmin kuin muun kokoiset ryhmät. Myös opetuksessa muutama samasta aiheesta kiinnostunut oppilas auttaa ajattelullaan toisia.

Henkilökohtainen opetus on niin tehokasta, että se tuottaa hyviä tuloksia, vaikka opettaja ei olisi ammattilainen. 826 Valencia on läksyjentekopaikka, jossa vapaaehtoiset aikuiset tekevät läksyt yhdessä sinne tulevien oppilaiden kanssa. Oppilaiden arvosanat paranevat numerolla per 40 tuntia läksyjen tekoa. 826 Valencian vapaaehtoisten määrä nousi nopeasti yli tuhannen ja idea levisi muihin kaupunkeihin samoin tuloksin.

Henkilökohtainen opetus on 2-3 kertaa tehokkaampaa kuin opetus 26 oppilaan luokassa. Nykyiset 45 000 peruskoulun opettajaa riittäisivät opettamaan kaikkia tunnin päivässä miniryhmissä. Jos vanhemmat tai vapaaehtoiset opettaisivat toisen tunnin, niin oppilaiden koulupäivät kestäisivät kaksi tuntia viiden sijasta ja oppimistulokset paranisivat. Aikaa jää enemmän ajattelulle, tiedon hankkimiselle ja kokeilulle.

Oikeat asiat oppia

Opimme helposti ja nopeasti asioita, jotka kiinnostavat meitä. Mielenkiinnottoman asian opettelu sitävastoin on raskasta ja tulokset heikkoja. Jos asia ei kiinnosta, niin mikään opetusmenetelmä ei auta. Asiaa ei opi.

Mielenkiinto kohoaa alitajunnasta, joten emme voi päättää mistä kiinnostumme. Voimme kuitenkin ohjata mielenkiintoamme houkuttelemalla sitä uusilla asioilla. Seuraamalla ja ohjaamalla omaa mielenkiintoaan oppii itselleen tärkeimmät asiat parhaiten. Maailman löytäminen oman mielenkiinnon sanelemassa järjestyksessä saa nauttimaan oppimisesta ja tekee siitä jännittävää.

Sudburyn demokraattisessa koulussa oppilaat saavat 50 tuntia opetusta äidinkielessä ja matematiikassa, jonka jälkeen heillä on kyky oppia lisää itse. Tämän jälkeen oppilas valitsee itse mitä opettelee ja paljonko aikaa viettää koululla. Opettajat pitävät tunteja pyynnöstä. Läksyjä ei ole. Oppimistulokset ovat erinomaisia ja 80% oppilaista valmistuu myöhemmin yliopistosta.

Demokraattisessa koulussa kaikilla, opettajilla ja oppilailla, on yksi ääni päätettäessä koulun asioista. Oppilaat oppivat päättämään yhteisistä asioista neuvottemalla. Sudbury on halvempi kuin peruskoulu. Se maksaa 4 000€ (6 450$) vuodessa per oppilas kun peruskoulun hinta on 6 200€. John Deweyn ideoita seuraavat progressiiviset koulut ovat varovaisempi askel samaan suuntaan. Progressiivisten koulujen hallinto on tavanomainen, mutta niissä oppimäärä seuraa pääosin oppilaan mielenkiintoa, luokkahuonetta ei juuri käytetä ja opettaja on enemmän opas elämään kuin tavanomainen opettaja.

Amerikan kotikoulujen tunnetuin puolestapuhuja, John Holt, uskoi Berlitzin kielikurssin periaatteiden sopivan opetukseen hyvin. Opiskelu ei ole pakollista, pääsykokeita ei ole, lopettaa saa kun haluaa ja opiskella saa vain sitä, mitä haluaa. Oppilaita ei vertailla julkisesti, eikä kurssien lopussa ole koetta.

Emme ole koskaan ymmärtäneet maailmaa tarpeeksi, jotta olisimme pystyneet ennustamaan tärkeitä tapahtumia. Ne ovat liian epätodennäköisiä. Pystymme selittämään tapahtuneen vasta jälkikäteen. Nyt kouluun menevät lapset kohtaavat tärkeitä päätöksiä muutaman kymmenen vuoden kuluttua, emmekä tiedä mikä heitä odottaa. Heidän kykynsä ajatella itse ratkaisee miten he selviävät. Tutkiessa itselle mielenkiintoisia asioita niistä muodostaa oman ajatellun mielipiteensä.

Luokkahuone

Opettaja seisoo luokan edessä ja määrää mistä puhutaan ja kuka puhuu. Oppilaat istuvat pulpeteissa ja seuraavat. Läksyjä, kokeita, todistuksia, vanhempien allekirjoituksia, jne. Menetelmä on kaikille tuttu. Se sai nykyisen muotonsa kun kurittomista maajusseista tehtiin tunnollisia työläisiä teollisen vallankumouksen tehtaisiin. Se sopiikin opettamaan tehtaiden vaatimat yksinkertaiset taidot. Kuuliaisuuden sisäistäminen vaatii aikaa, joten pitkä koulutusaika on hyödyllinen. Luokkahuoneen edullisuus edellyttää, että oppilaiden aika on halpaa.

Kun luokkahuoneessa opetetaan jotain tehdastyötä monimutkaisempaa, niin kyky passiiviseen kuunteluun perustuvaan abstraktiin pohdintaan on tarpeen. Muilla oppimistavoilla asiat menevät huonosti perille. Pojat oppivat usein paremmin kokeilemalla ja tekemällä itse, kuin lukemalla jonkun muun tekemisistä. Peruskoulussa pojista onkin 30% jatkuvasti koulun lisäksi tukiopetuksessa. Lisäksi 10% pojista on täysipäiväisessä tukiopetuksessa. Osa on molemmissa.

Ahkerat ja tottelevaiset ihmiset kelpasivat kapitalistien tehtaisiin ja kelpaavat sosialistien hyvinvointiyhteiskuntaan. Myös kulutusyhteiskunnassa he ovat kelpo kansalaisia.

Oppimäärä

Opetusministeriö päättää mitä koulussa opetetaan, milloin ja miten paljon. Oppivelvollisuus säädettiin laiksi 1921 ja saimme pakollisen oppimäärän. Maanviljelijät pitivät tuolloin työn tekemistä koulunkäyntiä tärkeämpänä ja pakon tarkoituksena oli nostaa koulutustasoa. Nykyisten oppimisteorioitten, joihin myös opetusministeriö uskoo, mukaan pakottaminen kuitenkin haittaa oppimista.

Henkilökohtaisen oppimäärän avulla oppisi parhaiten, mutta oppimäärämme on sama kaikille. Koska se ei ota oppilaan kiinnostuksen kohteita huomioon, siinä on kaikille mielenkiinnottomia aineita. Oppimisesta tulee raskasta ja positiivinen halu oppia muuttuu negatiiviseksi. Oppilas pakottaa itsensä opiskelemaan, jotta pääsee pois oppimasta. Läksyt voivat olla niin vastenmielistä, että vanhemmat joutuvat pakottamaan lapsensa tekemään niitä. Oppimista ne auttavat vain vähän.

Peruskoulun käynnistyminen pidensi oppivelvollisuuden kuudesta yhdeksään vuoteen 70-luvulla. Niillä joiden mielenkiinto tai oppimistyyli poikkeaa virallisesta, on vaikeuksia seurata ja vaara ruveta pitämään itseään tyhmänä.

Peruskoulu

Ennen peruskoulua maanviljelijöiden ja työläisten lasten oli vaikea päästä maksulliseen oppikouluun. 1968 säädettiin Ruotsin mallin mukaan laki peruskoulun perustamisesta. Yksityiset koulut sosialisoitiin kuntien kouluiksi ja vaihtoehdot katosivat. Peruskoulun ajatuksena on poistaa erot oppilaiden oppimisen välillä. Se pärjäsi erinomaisesti OECD:n PISA-tutkimuksessa.

Loistamme kuitenkin väärässä sarjassa. PISA:ssa kilpailevat vain valtioiden oppivelvollisuuskoulut.

Oppimisen kannalta tilanne on huono:

• Peruskoulun tärkein opetusmuoto on luokkahuoneopetus keskimäärin 26 oppilaan ryhmissä
• Opetettavat asiat seuraavat virallista oppimäärää, eivät oppilaan mielenkiintoa
• Vaihtoehtoiset koulut on käytännössä kielletty

Valtion tutkimukset kertovat, että opetuksen tulisi seurata oppilaiden mielenkiintoa ja heitä tulisi opettaa pienissä ryhmissä. Poliitikot ovat kuitenkin antaneet koululle niin paljon muita tehtäviä, että koulu ei voi keskittyä opettamaan. Niiden tulee mm. kasvattaa oppilaat yhteiskunnan arvoihin, moraaliin ja tarpeisiin, valvoa heitä kun vanhemmat ovat töissä ja luokitella heidät koulutettavuuden mukaan.

Ongelmat samanlaisia muiden maiden oppivelvollisuuskouluissa. Peruskoulun mallimaa Ruotsi avasikin oman järjestelmänsä 90-luvun alussa ja valtiosta vapaiden koulujen (friskola) osuus opetuksesta on kasvoi kymmeneen prosenttiin. Vapaat koulut ovat pieniä ja niillä on omat tapansa opettaa. Ne ovat halvempia kuin valtion koulut ja tuottavat parempia oppimistuloksia. Nekin ovat valtion rahoittamia. Kun oppilas siirtyy vapaaseen kouluun, valtio maksaa valtion koululle menneen tuen vapaalle koululle.

Äitisi opettaa paremmin

Peruskoulu ei ole pakollinen. Vaikka vaihtoehtoisia kouluja ei juuri ole, niin vanhemmat voivat opettaa lapsensa itse. Kotiopettajat opettavat yleensä hieman yli kaksi tuntia päivässä, kun peruskoulun päivät kestävät keskimäärin viisi tuntia. Keskimäärin kotioppilaat pärjäävät paremmin kuin 86% kouluoppilaista.

Parempien arvosanojen lisäksi kotona opetetut lapset ovat koulua käyneitä:

• sosiaalisempia
• aktiivisempia
• onnellisempia
• ja heillä on positiivisempi kuva itsestään

Suomessa on 300 kotikoululaista. Peruskoulun hylkääminen ilmeisesti ärsyttää valtiota, sillä se on poistanut kotioppilailta oikeuden koulukirjoihin, kouluterveydenhuoltoon ja muihin koulupalveluihin.

Ehdotus

Jos saisimme valita, niin ottaisimme itsellemme ja lapsillemme tehokkaan ja mielenkiintoisen opetuksen. Meillä on myös taitavia ja opettamishaluisia opettajia, joista useille opettaminen on kutsumusammatti. Ehdotan, että vapautamme koulun:

• Sallimme vaihtoehtoiset opetusmenetelmät ja oppimäärät
• Muutamme oppivelvollisuuden oppi-oikeudeksi
• Kaikki opetusmuodot saavat saman rahoituksen (n. 500€/kk/oppilas)

-Teemu, 17.6.2008