Lama 2009

Maailman taloutta yli kaksikymmentä vuotta hallinnut järjestelmä, jossa rikkaiden maiden kuluttajat ostavat Aasiassa tuotettuja tavaroita ja aasialaiset sijoittavat voitot takaisin kuluttajien maihin, on tullut tiensä päähän. Amerikkalaiset kuluttajat, joiden harteilla rakennelma lepäsi, ovat lopettaneet kulutuksen. He ovat syvemmällä veloissa kuin muiden rikkaiden maiden velkaiset kuluttajat.

90- ja 2000-lukujen halvat dollarit loivat kuplalle mahdollisuuden syntyä ja poksahtaa ensimmäisenä USA:ssa. Matalat korot toivat rahaa markkinoille pitkän nousukauden aikana. Sille oli ottajia ja talous kukoisti. Valtioiden velvollisuus on säädellä rahan määrää, mutta ne antoivat pankkien luoda sitä vapaasti lisää. Osake- ja asuntokupla syntyi ja puhkesi, jolloin rahat katosivat, mutta kulutuksen estävä velka jäi.

Kuluttajien päätökset vaikuttavat kriisin kulkuun, joten valtio ja pankit esittävät positiivisia ennustuksia ja kehoittavat kuluttamaan. Valtiovarainministeriö arvio talouskasvuksi -4.4%, koska talous lähtee kasvuun tämän vuoden loppupuolella kun elvytys alkaa vaikuttaa. Edellisen laman aikana valtiovarainministeriön arviot BKT:n kasvusta olivat keskimäärin 5 prosenttiyksikköä väärin.

90-luvun alun lamassa sosiaalinen suojaverkko pääosin piti, sillä olimme lähes velattomia ja lainarahaa oli saatavilla kun verotulot tippuivat ja kulut nousivat. Nyt olemme velkaisia, lainarahasta kilpaillaan, valtion kulut ovat korkeat, emmekä pysty leikkaamaan niitä yli kahteen vuoteen, sillä se johtaisi vallan menetykseen tulevissa eduskuntavaaleissa. Lopulta voimme joutua karsimaan kuluja niin paljon, että hyvinvointiyhteiskunnasta ei enää voi puhua.

Talouskriisi

Talouskriisejä on ollut useita ja jokainen on tuottanut korjauksen pankkijärjestelmään, jonka sivuvaikutukset ovat usein aiheuttaneet seuraavan kriisin. Tuoreimmissa talouskriisessä, Espanja 1977, Norja 1987, Suomi 1991, Ruotsi 1991 ja Japani 1992, tapahtui keskimäärin seuraavaa ennen käännettä parempaan:

• BKT tippui kaksi vuotta
• Asuntojen hinnat tippuvat 36% 5-6 vuoden aikana
• Työttömyys nousi viisi vuotta, yhteensä 7 prosenttiyksikköä
• Valtio velka nousi 85% kriisin kolmen ensimmäisen vuoden aikana pääasiassa verotulojen tippumisen takia
• Osakekurssit tippuvat 55% 3.5 vuoden aikana

Ruotsin ja Suomen kriisit ratkesivat tuolloin kulujen leikkauksilla, talouden tehokkuuden parantamisella ja teknologiaviennillä. Tällä kertaa kriisi on maailmanlaajuinen, joten viennin lisääminen on vaikeaa. Näyttää siltä, että järjestelmän on muuttuttava toiseksi. Kriisi on kerran sukupolvessa tapahtuva suuri muutos, jonka seurauksena maailmantalouden rakenne muuttuu olennaisesti. Tämä merkitsee kulutuksen merkittävää ja pitkäaikaista tippumista.

Edellinen tällainen kriisi alkoi 1929. Tuolloin elvytys ei auttanut, kurjuus aiheutti levottomuuksia ja lama päättyi toiseen maailmansotaan kestettyään kymmenen vuotta. Tätä edeltävä maailmanlaajuinen lama oli 23 vuotta kestänyt Pitkä lama 1873 – 1896.

Entä Suomi?

Elvytysteorian keksijän, John Maynard Keynesin, mukaan valtio voi pehmentää talouden aaltoja säästämällä hyvinä aikoina ja elvyttämällä huonoina. Ennen 90-luvun lamaa julkinen velkamme oli 13 miljardia euroa, eli 15% BKT:stä ja laman aikana se nousi korkeimmillaan 56 miljardiin, eli 60% BKT:stä. Vain sotavuosina on velkamme ollut yhtä korkea. Kun nousukausi koitti oli aika maksaa velka pois.

Nousukaudella Lipposen ja Vanhasen hallitukset kuitenkin kasvattivat valtion kuluja, jotka nyt ovat inflaatiokorjattuna 50% korkeammat kuin ennen edellistä lamaa. Nousukauden tuomat rahat eivät riittäneet tähän ja velkamme nousi 63 miljardiin 2007. Kyseessä oli historiallinen rahapolitiikan muutos, sillä Suomen valtio on ollut käytännössä velaton rauhan aikana 1880 – 1991. Meillä olisi ollut varaa maksaa koko velka pois nousukaudella kuten Keynes ehdotti.

Nyt olemme viisi kertaa velkaisempia kuin ennen edellistä lamaa ja kulumme ovat 50% korkeammat. Myös kotitalouksiemme velka on noussut vastaavasti ja oli kesällä 2008 91 miljardia.

Lähes kaikki kehittyneet maat ja niiden asukkaat ovat velkaantuneet samaan tyyliin. Rikkaat valtiot velkaantuivat 90-luvun alun taantuman aikana, mutta vain muutamat maksoivat velkojaan takaisin nousukauden aikana.

Nyt 5% valtion budjetista menee korkojen maksuun. Summa on yhtä suuri kuin maataloustukemme. Jos velkaannumme valtiovarainministerin arvioimalla tavalla, niin neljän vuoden kuluttua budjetista menee 10% – 15% korkoihin. Summa vastaa Suomessa annettavan opetuksen kustannuksia.

Kriisi iskee erityisesti vientiin, josta Suomi on riippuvainen. Vienti tuo 45% BKT:stämme ja se tippuu 20%:n vuosivauhtia. Vientikeskeisen Saksan talous kutistuu 8% vuosivauhtia kun EU:n keskiarvo on 6%. Viennin perusteella arvioiden BKT:mme tippuu tänä vuonna 5% – 10%.

Työttömyys reagoi lamaan muutaman vuoden viiveellä ja nousee huippuunsa n. 2012. 90-luvun lamassa työttömyys nousi yli 15%:n kolmantena lamavuonna ja pysyi korkeana neljä vuotta.

Viivästyneet säästöt

Vallassa olevan tärkein tehtävä on vallassa pysyminen. Koska eduskuntavaalit ovat 2011, ei valtion kuluihin voi tehdä olennaisia leikkauksia ennen sitä. Päinvastoin, hallitus suuntaa olennaisen osan elvytysrahaa omille eturyhmilleen ja pitää muiden edut entisenlaisina. Uusi eduskunta järjestäytyy keväällä 2011 ja ehtii säätää säästölakeja loppuvuonna kun kolme lamavuotta on takana. Viivästysten takia joudumme säästämään tilanteessa, jossa tulomme ovat tippuneet, kulumme nousseet ja velkamme ehkä jo kaksinkertaistunut.

Rahojemme riittäminen hyvinvointiyhteiskuntaan oli kyseenalaista jo tavallisessa taloustilanteessa. Nyt voi käydä niin, että rahat eivät riitä.

Pankkien ja valtioiden konkurssit

Pankkien puute on Suomen vahvuus. Myimme edellisen laman aikana isot pankkimme ulkomaille ja meille jäi paikallisia peruspankkeja, jotka eivät osallistuneet kuplan rahoittamiseen. Yleensä euroopan pankit:

• Osallistuivat jenkkien sub-prime kriisiin
• Rahoittivat euroopan asuntokuplia
• Ovat jenkkipankkeja tuplasti velkaisempia
• Ovat lainanneet 1700 miljardia nyt maksukyvyttömään Itä-Eurooppaan
• Ovat usein velkaa kotimaansa BKT:n verran

Koska talletukset ovat lainoja pankille, ne saa takaisin pankin kaaduttua vain talletusuojalla, joka kattaa Suomessa 50,000 euroa per tili. Valtio takaa pankkitalletuksia ja pankkien velkapapereita n. 100 miljardiin euroon asti, mutta talletussuojarahastossa on 1.1% suojattavista rahoista. Muualla tilanne on vastaava. Jos useita pankkeja kaatuu, niin valtiot eivät pysty lainaamaan rahoja takauksien maksamiseksi. Esim. laaja tilien tyhjennys saisi pankin konkurssiin. Tällöin valtiolle ei jää muuta mahdollisuutta kuin jäädyttää tilit.

Jos pankkeja kaatuu lähellä konkurssia olevissa maissa, kuten Irlanti, Kreikka, Espanja, Italia, Itävalta ja Englanti, niin voi olla että maa ei saa enää lainaa, jota tarvitsee toimintansa pyörittämiseen.

Levottomuudet

Pitkän nousukauden aikana poliittinen ja taloudellinen eliitti ovat muuttaneet edustuksellisia demokratiota lähemmäksi harvainvaltoja. Kreikassa ja Latviassa on jo ollut väkivaltaisia mielenosoituksia vallan keskittymistä vastaan. Suomessa vallan keskittyminen näkyy eliitin välinpitämättömyytenä lakeja kohtaan. Esim.

• Vaalirahoittajien salaaminen äänestäjiltä
• Perustuslain rikkominen
• Vaalirahoittajan tukeminen yhteisessä asiassa

Eliitin pyrkimys turvaamaan omat ja eturyhmänsä edut korostaa epätasapainoa. Esim. hallituksen ehdotus eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen ei koskenut kansandustajien ikä-riippumatonta sopeutumiseläkettä, eikä maaviljelijöiden mahdollisuutta siirtyä eläkkeelle 56-vuotiaina. Kun työttömyys, köyhyys ja etujen leikkaukset painavat mieltä, niin jopa suomalaiset voivat hermostua, jos tuntuu siltä, että eliitti käyttää valtiota vain omien etujensa ajamiseen.

Terrorismiin valmistautuneella hallituksella on hyvät mahdollisuudet lopettaa levottomuudet voimalla. Myös uudet lait auttavat kansan kurissapitämisessä:

• Naamioitumiskielto
• Internetin ennakkosensuuri
• Sähköisen asioinnin tunniste-, tapahtuma- ja paikkatietojen kerääminen ja talletaminen viranomaisten käyttöä varten

Väkivallan käyttö, kuten Smash Asem mielenosoituksen keskeyttämisessä, voi kärjistää tilanteen. Nousukauden lopussa Suomessa oli lähes miljoona pienituloista ja 1.6 miljoonaa käsiasetta.

Velan maksu

Kriisin olennainen syy, liiallinen velka, pitää ratkaista ennen kuin uusi nousu alkaa rikkaissa maissa. Tähän on kuusi tapaa:

• Pankit ja yritykset päästetään konkurssiin. Lamasta tulee syvä ja lyhyt. Valtiot jäävät velkaisiksi
• Pankit ja valtiot pidetään pystyssä lainarahalla, joka maksetaan takaisin korkeina veroina
• Valtio painaa lisää rahaa ja maksaa velat sillä
• Valtiot myyvät kansallista omaisuutta velanmaksuksi
• Velkojen maksu laiminlyödään
• Jokin uusi keksintö tehostaa taloutta niin paljon, että rahat riittävät kuluttamiseen ja velkojen maksuun

Historian perusteella todennäköisin velkojen hoitotapa on inflaatio ja verojen korotukset.

Inflaatio

Inflaatiolla on neljä vastustamatonta ominaisuutta.

• Velka on helppo maksaa, kunhan se on omassa valuutassa
• Kenenkään etuja ei tarvitse leikata
• Rahan vaihtokurssi laskee ja vienti alkaa vetää
• Valtion valta laajenee

Inflaation on suosittu, mm. Suomi painoi säännöllisesti ylimääräistä rahaa niin kauan kuin se oli mahdollista. Markan keskimääräinen inflaatio kymmenen euroa edeltäneen vuoden ajalta oli 7%. Kun siirryimme euroon, niin kymmenen seuraavan vuoden inflaatio oli keskimäärin 1.7%.

Inflaatio on kierre, kun raha menettää arvoaan, sillä pitää ostaa jotakin nopeasti, jolloin hinnat nousevat. Jos palkat eivät nouse samaan tahtiin hintojen kanssa niin monille tulee vaikeuksia ostaa perushyödykkeitä. Valtion ratkaisu on usein hintojen ja palkkojen säännöstely. Tämä aiheuttaa hyödykkeiden katoamisen markkinoilta ja mustan pörssin synnyn, johon valtio yleensä reagoi hyödykkeiden säännöstelyllä. Yleensä inflaation haitat poistaa vain rahan painamisen rajoittaminen ja säännöstelystä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kun rahalla ei ole kysyntää ja konkurssit tuhoavat sitä, niin inflaatio pysyy hitaana, mahdollisesti negatiivisena kunnes valtion painamat rahat pääsevät talouteen. Kun merkkejä inflaatiosta alkaa näkyä, se voi kiihtyä nopeasti. Tavallisen ihmisen kannalta inflaatio toimii kuten vero. Valtio painaa ja käyttää katteetonta rahaa, jolloin palkan ostovoima pienenee saman verran kuin ylimääräistä rahaa painetaan.

Hallituksen suunnitelma

Jos laman syy on maailmantalouden pysyvä muutos, eikä häiriö, niin elvytyspaketti ja kulujen pitäminen ennallaan viivästyttää ja paisuttaa kriisiä. Turun yliopiston Professori Matti Virén: “On täysin korrektia edellyttää säästöjä myös laman aikana, jos on ilmeistä, että taloutta on kohdannut pysyvä negatiivisen sokki.”

Suomen elvytyspaketti jakaa rahaa sinne missä se tuottaa eniten työpaikkoja. Esim. teiden rakentamiseen syrjäseuduille ja Svenska Teaternin peruskorjaukseen. Tällainen lainarahalla tehty ns. lapioelvytys nostaa velkaamme, mutta ei auta meitä ansaitsemaan lisää.

Jos matalasuhdanne on lyhyt, alle 5-vuotta, niin elvytyksen tulee olla nopeaa, jotta se ei vaikuta vasta seuraavana nousukautena. Valtiot ovat kuitenkin hitaita, koska suunnitelmia ei ollut valmiina. Esim. USA:n elvytyspaketista vain puolet vaikuttaa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Elvytys onkin suurelta osin psykologiaa, se parantaa tilannetta luomalla mielikuvan työstä ja rahasta; hyvistä ajoista, jolloin kuluttajat innostuvat ostamaan.

Ensimmäiset elvytysyritykset eivät auttaneet. Keskuspankit lainasivat pankeille halpaa rahaa ja alensivat korkoja toivoen pankkien lainaavan rahaa eteenpäin. Pankit kuitenkin lainasivat rahat takaisin elvyttäville valtioille korkeammalla korolla.

Ehdotus

Kodin ja valtion taloudessa pätevät samat perussäännöt. Kun tulot tippuvat reilusti kannattaa rahaa käyttää tulonhankkimiskyvyn parantamiseen, esim. uuden ammatin opiskeluun. Kuluja, jotka eivät vaikuta tulojen hankkimiseen pitää karsia.

Valtiolla karsittavaa on paljon, sillä 20% – 30% budjetista on eturyhmille myönnettyjen etuoikeuksien kustannuksia. Etuoikeudet kalliita ja taloudellisesti tehottomia, sillä useimmiten etuyhmän niistä saama hyöty on pienempi kuin etuoikeuden muille aiheuttama haitta.

Taloutta voi tehostaa antamalla ihmisille vapauden hoitaa asiat paremmin. Esim.

• Kauppojen aukiolo-aikojen vapautus
• Reseptivapaiden lääkkeiden myynnin salliminen kaupoissa
• Taksin ajamisen salliminen ilman kilpailevien taksiyrittäjien harkintaa
• Eläkkeentarjonnan avaaminen kilpailulle
• Yleissitovuuden poistaminen
• Henkilökohtaisen konkurssin salliminen

Ehdotan, että hallitus järjestää sitovan kansanäänestyksen lamasta selviämisestä. Miten tehostamme taloutta, lainaammeko rahaa, missä säästämme, jne. Näin voimme tehdä vaikeat päätökset nopeammin ja niillä on enemmistön hyväksyntä. Tällöin hallituksen tehtävä on jakaa kaikille puolueeton selvitys tärkeimmistä kysymyksistä, ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden seurauksista.

-Teemu, 14.3.2009